Ristretto
Kahvikeskustelu => Baristatekniikka => Aiheen aloitti: vemuli - Marraskuu 11, 2008, 12:15:12 ip
-
(HUOM: Tämä keskustelu on jaettu alkuperäisestä aiheesta: http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=948.0)
Kahvia voi harrastaa niin monella tasolla. Arkipäiväisestä rutiinista High End -hifistelyyn asti. Muuttujia hyvän kahvin uuttamiseksi tuntuu olevan niin monia, että niiden kaikkien hallitseminen täydellisesti on varmasti mahdotonta.
Kannattaa luottaa ensisijaisesti omaan makuunsa ja mieltymyksiinsä, koska ainakin itse haluan juoda sellaista kahvia, joka maistuu MINUN OMASTA MIELESTÄNI hyvälle. Minulle, ainakin tällä hetkellä, on esim. uuttoajat täysin suuntaa antavia ja ilmeisesti hieman lyhyempiä (n.20s), kuin täydellistä shottia hakevat käyttävät. Mutta entä sitten? Ehkä kehittymätön makuaistini ei ymmärrä oikeanlaisen espresson vaatimuksia ja alitajuisesti vaatii minua uuttamaan sellaista kahvia, mikä maistuu mielestäni hyvältä.
Joku ihminen/ihmiset ovat määritelleet kriteerit hyvälle espressolle. Ei ole olemassa vain yhtä totuutta, vaan kyse on enemmänkin yleisesti hyväksytyistä normeista, jotka saattaisivat olla hyvinkin toisenlaiset historiallisista olosuhteista johtuen.
Nautitaan kahvista ;D
-
Minulle, ainakin tällä hetkellä, on esim. uuttoajat täysin suuntaa antavia ja ilmeisesti hieman lyhyempiä (n.20s), kuin täydellistä shottia hakevat käyttävät. Mutta entä sitten? Ehkä kehittymätön makuaistini ei ymmärrä oikeanlaisen espresson vaatimuksia ja alitajuisesti vaatii minua uuttamaan sellaista kahvia, mikä maistuu mielestäni hyvältä.
Eli jätät sen viimeisen 10 sek kitkerän osuuden pois...
Noin minäkin kupposeni teen manuaalikoneella, niin minua suosikkikahvilani omistaja opetti, kun asuin Espanjassa.
-
mutta kuinkahan moni on oikeasti kokeillut rinnakkain samasta kahvista samalla koneella tehtyä painefiltterikahvia ja tavallista?
Mutta oletko koskaan miettinyt minne painekahvat ja filtterit katoavat kun koneelle alkaa tulla hintaa ja ne muuttuvat "järeämmiksi" - mikä tekee näistä tarpeettomia? Miksei GS3:seen (saatikka mihinkään E61 masiinaan) ole tarjolla painefilsuoptiota...
Eli jätät sen viimeisen 10 sek kitkerän osuuden pois...
Noin minäkin kupposeni teen manuaalikoneella, niin minua suosikkikahvilani omistaja opetti, kun asuin Espanjassa.
Poiketaan nyt alkuperäisestä viestiketjun aiheesta kunnolla kun ollaan kerran poiketakseen. :)
Oliko tuolla espanjassa millainen käytettyjen papujen paahtoaste? Olettaisin että hieman tummempi kun kahvittajasi suosi tuolla tavalla tuotettuja ristrettoja. Tuosta viimeisten tippojen kitkeryydestä löytyy monenlaistakin näkökantaa, mutta itse olen ymmärtänyt sen niin että se ei ole niinkään tämän loppulurauksen kitkeryys joka shotista tekee kitkerän, vaan sen aiheuttama laimentuminen. Eli suurin osa siitä kitkeryydestä on jo siinä alkuosassa, et vain maista sitä johtuen oleellisesti tiukasta konsentraatiosta (*). No, tässäkin kannattaa kokeilua ja makustelua harrastaa - itse olen ainakin todennut että joidenkin papujen kanssa lopputuloksesta tulee jopa maukkaampi kun laskee hitusen "pitkäksi" ja toisten kanssa sinne ei saa päästää yhtään ylimääräistä. HB:n puolella tätä seikkaa on tarkasteltu käytännölliseltä kannalta, eli otettu ne viimeiset tipat talteen toiseen kuppiin ja makusteltu: linkki (http://www.home-barista.com/forums/taste-at-end-of-extraction-t7770.html).
(*) Tätä on ihan tieteellisesti tutkittu ja tultu siihen tulokseen että espressoon uutossa emulsioituneet öljyt toimivat "blokkaajina" kitkerälle makuaistimukselle estämällä näitä aiheuttavien aineosien pääsyn aistinsoluihin. Esimerkiksi espresson vedellä laimentaminen sitten heikentää tätä öljyjen estävää vaikutusta ja näin aistittava kitkeryys kasvaa.
-
Poiketaan nyt alkuperäisestä viestiketjun aiheesta kunnolla kun ollaan kerran poiketakseen. :)
Oliko tuolla espanjassa millainen käytettyjen papujen paahtoaste? Olettaisin että hieman tummempi kun kahvittajasi suosi tuolla tavalla tuotettuja ristrettoja.
Tummempi, kuin mikä?
-
(*) Tätä on ihan tieteellisesti tutkittu ja tultu siihen tulokseen että espressoon uutossa emulsioituneet öljyt toimivat "blokkaajina" kitkerälle makuaistimukselle estämällä näitä aiheuttavien aineosien pääsyn aistinsoluihin. Esimerkiksi espresson vedellä laimentaminen sitten heikentää tätä öljyjen estävää vaikutusta ja näin aistittava kitkeryys kasvaa.
Tuohan vastaa oikein hyvin ainakin minun kokemuksia. Olen vähän ihmetellyt, että miksi americanot ovat yleensä aika tympeän makuisia, vaikka pohjalla oleva espresso on hyvä ja siispä sen pitäisi olla vain laimeampi versio siitä.
Voisi varmaan ruveta harkitsemaan tämän keskustelun jakamista jonkin paremmin osuvan otsikon alle...
-
Tummempi, kuin mikä?
No jos tästä (http://www.sweetmarias.com/roastprocess-singlebean/roasting-allin1.jpg) kuvasta pitäisi syyllinen tunnistaa, niin mikä olisi lähinnä? Itselläni käytössä olevat pavut (espresso varten) osuvat yleensä välille 10-14, suurimman osan aikaa ehkä 11-13. Tuo 13 on siis kohta jossa öljyä alkaa juuri ja juuri puskea pavusta ulos tai se näyttää siltä että kohta alkaa "hikoilemaan". Olivatko esim. tuota 13 kovin tummempia? (kuva alkuperäisessä yhteydessään täällä (http://www.sweetmarias.com/roasting-VisualGuideV2.html)).
-
Tuohan vastaa oikein hyvin ainakin minun kokemuksia. Olen vähän ihmetellyt, että miksi americanot ovat yleensä aika tympeän makuisia, vaikka pohjalla oleva espresso on hyvä ja siispä sen pitäisi olla vain laimeampi versio siitä.
Sama juttu. Kiitokset jiiteelle asian tuomisesta esille näin "tieteellisestikin".
-
Voisi varmaan ruveta harkitsemaan tämän keskustelun jakamista jonkin paremmin osuvan otsikon alle...
Hmm... Tiedätkö ketään, jolla olisi oikeudet pätkäistä tämä keskustelu ja siirtää osa viestiestä uuden otsikon alle?
-
Hmm... Tiedätkö ketään, jolla olisi oikeudet pätkäistä tämä keskustelu ja siirtää osa viestiestä uuden otsikon alle?
:) Tehty, tosin vähän sotkuista oli...
-
No jos tästä (http://www.sweetmarias.com/roastprocess-singlebean/roasting-allin1.jpg) kuvasta pitäisi syyllinen tunnistaa, niin mikä olisi lähinnä? Itselläni käytössä olevat pavut (espresso varten) osuvat yleensä välille 10-14, suurimman osan aikaa ehkä 11-13. Tuo 13 on siis kohta jossa öljyä alkaa juuri ja juuri puskea pavusta ulos tai se näyttää siltä että kohta alkaa "hikoilemaan". Olivatko esim. tuota 13 kovin tummempia? (kuva alkuperäisessä yhteydessään täällä (http://www.sweetmarias.com/roasting-VisualGuideV2.html)).
No-niin. Nyt päästäänkin sitten ihmettelemään eri näyttöjen värikalibrointia...
Mutta normaali espanjalainen paahto on lähellä ranskalaista, kuvassa ehkäpä tasot 8-9. Asiaa sotkee somasti sitten se espanjalaisten oma Torrefacto-paahto, mikä ei mahdu mihinkään taulukkoon. Tutun baarin omistaja oli mielissään, kun joku eskimomaasta tullut tykkäsi hänen kahvistaan. Siinä meni useampikin ilta kahvista keskustellessa. Shotin katkaisua esiteltiin seuraavasti: kolme lasia, kuhunkin 10 sek. Siis 10+10+10=30. Se viimeinen 10sek ei tosiaankaan ollut hyvän makuinen. Niistä ajoista asti olen itsekin käyttänyt tuota 20 sek sääntöä. Onko siinä järkeä tässä ja nyt - en tiedä. Opin sen tavan, enkä edes ajatellut asiaa sen jälkeen. Ehkä pitäisi...
-
Eli jätät sen viimeisen 10 sek kitkerän osuuden pois...
Noin minäkin kupposeni teen manuaalikoneella, niin minua suosikkikahvilani omistaja opetti, kun asuin Espanjassa.
Itseasiassa tarkistin tänään kello kädessä uuton kulun. Säädin jauhatuksen yhden kierroksen verran hienommalle (testasin sinkulla 7g, koska kyseessä uusi paahtosatsi), latasin tuplafilsuun 14g, tamppasin normaalisti. Uutto kesti 25s ja tuloksena oli selvästi runsaampi crema kuin singlen kanssa. Väri oli myös selkeästi tummempi kuin sinkun kanssa. Maku oli kuitenkin miellyttävä, eikä ollenkaan kitkerä. En osaa, ainakaan näin erikseen maisteltuna sanoa, oliko maussa eroa siihen 20 sekunnin uuttoon verrattuna. Ehkä nuo aistit sitten kehittyy harrastuksen myötä, se jää nähtäväksi...
Ilmeisesti tuo ruuvin kiristäminen myllyssä kierroksen verran sekä tuplafiltterin käyttö toivat sen 5 sekuntia lisää totuttuun uuttoaikaan. Jatketaan nyt sitten hetken aikaa näin ja katsotaan mihin suuntaan lähdetään jatkossa.
-
Kumpikos on muuten tärkeämpää, uuttopaine vai uuttosuhde? Minulla oli edellisen pavun kanssa ongelmia saada uuttosuhde riittävän tymäkäksi jauhamatta niin hienolle, että paine nousee jonnekin yhdentoista barin kieppeille. En ole uskaltanut lyhentää uuttoaikaa "virallisen" 20 sekunnin haamurajan alle. Olen kyllä hieman yliannostellut tuplakahvaan, koska se on helpompaa. Punnitsematta, tasoittamalla kahvan täyteen kahvia tulee noin 15-16 grammaa. En kylläkään usko, että nuo pari "ekstragrammaa" vakiotuplasta vaikuttaisivat juuri mihinkään. Shotista on toisinaan löytynyt myös pari kahvinmurusta, en tiedä onko se normaalia.
-
Kumpikos on muuten tärkeämpää, uuttopaine vai uuttosuhde? Minulla oli edellisen pavun kanssa ongelmia saada uuttosuhde riittävän tymäkäksi jauhamatta niin hienolle, että paine nousee jonnekin yhdentoista barin kieppeille. En ole uskaltanut lyhentää uuttoaikaa "virallisen" 20 sekunnin haamurajan alle.
Oliko sinulla minkälainen kone käytössä? Uuttopainehan halutaan yleensä pysymään siinä alle 9.5 baarissa ja oikein säädetyssä vibrapumpullisessa koneessa tämän rajoituksen tekee OPV eli "ylipaine-" tai "ohijuoksutus"-venttiili. Eli kun kone on säädetty tuolta osin oikein, niin on mahdollista uuttaa vaikka 15 grammasta puruja 30 sekunnissa 20-25 gramman ristretto siten, että uuttopaine pysyy koko ajan alle 9.5 baarissa. Eli tällöin jauhatuskarkeus ei vaikuta paineeseen vaan ainoastaan uuttonopeuteen (tai täsmällisemmin: vaikutuksella paineeseen on yläraja - toki kovin karkealla saa sitten aikaan "alipaineisia" shotteja).
Niin, kumpi noista nyt on tärkeämpi - uuttosuhdehan kuvaa jollain tapaa sitä lopputuotetta ja se saa luonnollisesti vaihdella, mutta uuttopaine pitäisi olla ideaalisesti aina sama riippumatta uuttosuhteesta.
-
Oliko sinulla minkälainen kone käytössä?
Äh... raksuttaa hitaasti. Sinullahan oli se Vibiemmen Domobar (=Kotibaari) ? Siinä tosiaan on vibrapumppu ja paineen rajoitus ja erityisesti tuon rajoituksen säätö pitäisi onnistua. Nyt vain pitäisi jostain löytää räjäytyskuva koneesta taikka hyviä valokuvia niin voisi neuvoa mitä osaa pitää kääntää.
-
Ilmeisesti minunkin kannattaa tuota painetta hieman alentaa? Sinkulla pyörii 10 baarin hujakoissa ja tuplalla/blindilla 11 baarin hujakoissa. Ja kalibrointi tulisi ilmeisesti tehdä blindilla? En vain ymmärrä sitä miksi noi koneet sitten säädetään tehtaalla pyllylleen?
Nakukahva ja LM:n tuplafilsu pitäisi tulla tänään...
-
Ilmeisesti minunkin kannattaa tuota painetta hieman alentaa? Sinkulla pyörii 10 baarin hujakoissa ja tuplalla/blindilla 11 baarin hujakoissa. Ja kalibrointi tulisi ilmeisesti tehdä blindilla? En vain ymmärrä sitä miksi noi koneet sitten säädetään tehtaalla pyllylleen?
Zaffiron säätämisestä on juttua täällä (http://www.home-barista.com/forums/isomac-zaffiro-brew-pressure-too-high-t7245.html). Kannattaa ehkä ensin laskea vaikka jonnekin 9.5 bar tuntumaan blindia vasten kun mittarin näyttämässä ja todellisessa paineessa on aina jonkinverran heittoa (koneiden mittarit näyttää yleensä hieman korkeampaa kuin mitä se oikeasti on) - täysin tarkan säädön tekemiseen pitäisi olla "mittarikahva" (mutta yleensä tähän ei ole tarvetta).
-
Zaffiron säätämisestä on juttua täällä (http://www.home-barista.com/forums/isomac-zaffiro-brew-pressure-too-high-t7245.html). Kannattaa ehkä ensin laskea vaikka jonnekin 9.5 bar tuntumaan blindia vasten kun mittarin näyttämässä ja todellisessa paineessa on aina jonkinverran heittoa (koneiden mittarit näyttää yleensä hieman korkeampaa kuin mitä se oikeasti on) - täysin tarkan säädön tekemiseen pitäisi olla "mittarikahva" (mutta yleensä tähän ei ole tarvetta).
Juu kiitos linkistä, tuli tuo jo aikaisemmin lukaistua. Sen verran helpolta ja kannattavalta viritykseltä näyttää että tuota voisi kyllä kokeilla. Ellei sitten OPV:hen ole laitettu jotain lukitetta ja sitä saa ranteet verellä vääntää auki...
Mittarikahva on jo sen verran kallis laite etten omaksi viitsi ostaa. Ainakaan tässä vaiheessa ;-)
-
Mittarikahva on jo sen verran kallis laite etten omaksi viitsi ostaa. Ainakaan tässä vaiheessa ;-)
BellaBaristan myymä kahva on aika tuntuvasti halvempi kuin Scace, ja kuitenkin täysin toimiva peli. Ainoa huono puoli on että jos haluaa käyttää pelkkää painemittaria niin pitää kehittää joku tulppa lämpömittarin reikään.
-
Kun oman silviani paineita varmistelin, niin ensimmäinen noteeraus oli: Hemmetti 11Bar! -> liikaa painetta!.
Sitten minulle vihjattiin, että vibrapumpulla virtaus vaikuttaa maks. paineeseen. Niinpä kääntelin mittakahvan venttiiliä siten, että sieltä lirui kutakuinkin normaalishotin vauhtia vettä. Itselläni on tähtäyksessä 30ml / 25 sek.
Kas kummaa, tuolla virtauksella painemittarin neula vipotti jossain siinä 9 barin molemmin puolin.
Mitä tästä opimme: painelukema sokkofiltteriä vasten ei ole hyvä mittakeino.
-
Mitä tästä opimme: painelukema sokkofiltteriä vasten ei ole hyvä mittakeino.
Miksei? Kyllähän sillä näkee missä vaiheessa OPV "viheltää pelin poikki" paineen nousun osalta. Pitää vain pitää mielessä että grupolle mentäessä syntyy paineen laskua (koneesta riippuen) tyypillisesti se 0.5-1 baaria - sinun mittaustesi valossa Silvialla noin 1 bar (tämän viestin (http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=628.msg3000#msg3000) perusteella). Eli jos OPV:n säätää blindia vasten vaikka 10 baariin, niin shottia tehdessä lukema grupossa on jonkinverran pienempi, mutta ei koskaan korkeampi kuin 10 bar.
Esimerkiksi Vibiemme Domobar Superin osalta on HB:n puolella raportoitu seuraavaa: kun blindia vasten koneen mittarissa lukema 10 bar on scacessa grupon kohdalla 9 bar ja simuloidussa shotissa tällä asetuksella 8.5 bar grupossa. Kyseisessä VBM:ssä shotit siis uuttuvat 8.5-9 baarin välillä rippuen miten tiukasta shotista on kyse. Tuosta löytyy juttua täältä (http://www.home-barista.com/forums/brew-pressure-and-its-effects-on-espresso-t7690.html).
Zaffiron osalta tuosta erosta löytynee tietoa netistä (mutta olettaisin että joku vajaa 10 baaria koneen mittarissa blindia vasten on hyvä lähtökohta).
-
Kuinkakohan tarkasti totuutta vastaava tuo "OPV viheltää pelin poikki" on? Sehän on kuitenkin vain pieni tulppa vieterin päässä. Voisin kuvitella, että varsinkin kepoisemmalla venttiilillä on myös oma sielunelämänsä, eli virtauksella saattaa olla vaikutusta venttiilin toimintaan?
Blindia vasten mitattaessa voi olla myös sellainen efekti että paine tasaantuu, mutta lähtee sitten hiljalleen nousemaan. Tämä johtuu siitä että kun kylmä vesi ei virtaa, se lämpiää boilerissa ja sitä myöten laajenee.
-
Kuinkakohan tarkasti totuutta vastaava tuo "OPV viheltää pelin poikki" on?
Mitä tarkoitat tällä? Eli jos OPV on säädetty blindia vasten niin että kaikki vesi jota vibrapumppu puskee pitääkseen yllä esim. 10 bar painetta juoksee siitä läpi, niin miten esimerkiksi shotin aikana sieltä pääsisikin vähemmän tavaraa menemään läpi (eli että jousi vastustaisikin enemmän)? Jos esim. Ulkan E5 jaksaa ylläpitää semmoista 10 baarin painetta hieman yli 200ml/min virtausnopeudella, niin jotta paine ei systeemissä ylitä 10 baaria, riittää että OPV pystyy laskemaan läpi tuon 200ml/min. Jos ottaa huomioon että kakun läpi poistuu vaikka se 30ml/25sek, eli 72ml/min, niin OPV:n tehtäväksi jää huolehtia pois noin 130ml/min jotta paine ei nouse yli 10 baarin.
Sehän on kuitenkin vain pieni tulppa vieterin päässä. Voisin kuvitella, että varsinkin kepoisemmalla venttiilillä on myös oma sielunelämänsä, eli virtauksella saattaa olla vaikutusta venttiilin toimintaan?
Venttiileissähän on toki eroja, mutta käsittääkseni hepposempien ero parempiin on lähinnä tuon tulpan ja sitä tukevan jousen koko ja nämä vaikuttavat siihen millä alueella venttiili pystyy tarkasti virtausta säätelemään. Mutta olettaisin että tässä tulee enemmänkin ongelmia painerajan alapäässä - ei yläpäässä (josta painetta halutaan leikata). Eli pienellä ja heppoisella jousella varustettua venttiiliä ei saakaan asetettua luotettavasti 9 baarin kohdalle kun jousessa ei riitä enää puhtia (ja pituutta) vastustamaan minkäänlaista virtausta ja tällöin uuttopaine romahtaakin esim. vaikka jonnekin 5-7 välille. Onhan venttiileissä toki eroja, kun vertaa esim. täällä (http://coffeetime.wdfiles.com/local--files/opv-over-pressure-valve/OPV_Valve.pdf) esiteltyjä venttiileitä - näistä tuo hepposin taisi olla Brewtuksen alkuperäinen ja järein mm. Quickmillin ja Izzon käyttämä (vrt. jousien tulppien koot).
Blindia vasten mitattaessa voi olla myös sellainen efekti että paine tasaantuu, mutta lähtee sitten hiljalleen nousemaan. Tämä johtuu siitä että kun kylmä vesi ei virtaa, se lämpiää boilerissa ja sitä myöten laajenee.
Vibrapumpullisissa tähän vaikuttaa OPV sijainti systeemissä. Esim. tuon Zaffiron tapauksessa se on heti pumpun jälkeen eikä näin ollen osaa ottaa huomioon tuota lämmön aiheuttamaa laajenemista. Mutta sitten esimerkiksi Quickmillin HX-koneissa OPV sijaitsee HX:n lämpimällä puolella (samoin painemittari) ja näin laskee ulos tarvittaessa myös lämmintä (laajentunutta) vettä. Mutta en oikein usko että Zaffironkaan tapauksessa tuo mitenkään vaikeuttaisi säädön tekemistä - eihän sitä tarvitse jurruttaa kuin sen maks. 10 sekunttia jotta näkee mihin neula pomppaa - ei se vesi varmaankaan vielä tässä vaiheessa pääse niin valtavasti laajenemaan? Toki jos säätöä pitää tehdä pidempään, niin yksittäisen paineentarkistusten välillä on ehkä syytä laskea aina hieman vettä grupon kautta (ilman tällaista toimenpidettä siinä voisi olettaa jonkinlaista kumulatiivista efektiä syntyvän).
-
Mitä tarkoitat tällä? Eli jos OPV on säädetty blindia vasten niin että kaikki vesi jota vibrapumppu puskee pitääkseen yllä esim. 10 bar painetta juoksee siitä läpi, niin miten esimerkiksi shotin aikana sieltä pääsisikin vähemmän tavaraa menemään läpi (eli että jousi vastustaisikin enemmän)?
Ajattelin esimerkiksi sitä, että OPV avaa blindiakin vasten sen verran pienen reiän että se vastustaa veden virtausta. Eli että se ei pysty poistamaan vettä riittävän nopeasti - sinänsä ei mitenkään mahdoton ajatus, koska eihän sitä ole tarkoitettukaan säätelemään takaisinhuuhtelupainetta. Tuo on nimittäin aika yleinen kokemus että paine blindia vasten on jonkin verran korkeampi kuin virtauksella, ja kaipa sille joku syykin pitää olla. Ja kokemukset on koneissa joissa on kunnollinen pumppu, eli kyse ei ole siitä että pumppu ei vaan jaksa.
Kun OPV säätelee painetta niin käytännössä silloin vieterin päässä oleva tulppa tököttää poistoreiän kohdalla, päästäen hieman vettä ohi. Mitenkään kauhean stabiililta systeemiltä se ei vaikuta, kun ottaa huomioon että yleensä se vieteri on aika kevyttä tekoa.
-
Ajattelin esimerkiksi sitä, että OPV avaa blindiakin vasten sen verran pienen reiän että se vastustaa veden virtausta. Eli että se ei pysty poistamaan vettä riittävän nopeasti - sinänsä ei mitenkään mahdoton ajatus, koska eihän sitä ole tarkoitettukaan säätelemään takaisinhuuhtelupainetta.
Jos koneessa on kunnollinen OPV, joka on oikeasti ajateltu uuttopaineen säätöön eikä vain säädettäväksi varoventtiiliksi, niin kyllähän sen pitäisi pystyä päästämään niin paljon vettä systeemistä pois kun on tarvetta. Jos OPV ei blindia vasten pysty työntämään ulos nestettä tarpeeksi nopeasti, niin tämä pitäisi mielestäni näkyä tasaisena paineennousuna kohti 15 baaria (vai?).
Tuo on nimittäin aika yleinen kokemus että paine blindia vasten on jonkin verran korkeampi kuin virtauksella, ja kaipa sille joku syykin pitää olla.
Itse olen ymmärtänyt että kun vesi virtaa, niin osa paineesta katoaa työnä (kitkana) putkistossa ja suuttimissa (joita ainakin E61:sessä on yksi grupolle tultaessa). Mutta voihan tässä olla muutakin pelissä.
Mitenkään kauhean stabiililta systeemiltä se ei vaikuta, kun ottaa huomioon että yleensä se vieteri on aika kevyttä tekoa.
Mutta näissä on valmistajakohtaisia eroja. Mitä olen kuvia nähnyt niin Quickmillillä, ECM:llä (Rocket Espresso nykyisin), Vibiemmellä ja Izzolla näyttäisi kaikilla olevan jämäkänkokoinen OPV. Isomacilla on jo köykäisempi (mutta hintakin laitteissa tippuu edellisiin nähden vaikka muuten "samat ominaisuudet") ja Expobarilla (brewtus yms) köykäisin (ainakin se alkuperäinen).
-
Jos koneessa on kunnollinen OPV, joka on oikeasti ajateltu uuttopaineen säätöön eikä vain säädettäväksi varoventtiiliksi, niin kyllähän sen pitäisi pystyä päästämään niin paljon vettä systeemistä pois kun on tarvetta. Jos OPV ei blindia vasten pysty työntämään ulos nestettä tarpeeksi nopeasti, niin tämä pitäisi mielestäni näkyä tasaisena paineennousuna kohti 15 baaria (vai?).
Ei välttämättä. Kun virtaus on kova ja venttiili täysin auki, voi jousi olla työnnettynä melkein pohjaan ja silloin se ei välttämättä tuota oikeanlaista voimaa, toisin kuin silloin kun jousi on sen "normaalilla" säätelyalueella. Eli vettä kyllä päästetään läpi, mutta paine säätyy korkeammalle kuin pienemmällä virtauksella. Ja tämä on siis puhdasta spekulaatiota... :)
Itse olen ymmärtänyt että kun vesi virtaa, niin osa paineesta katoaa työnä (kitkana) putkistossa ja suuttimissa (joita ainakin E61:sessä on yksi grupolle tultaessa). Mutta voihan tässä olla muutakin pelissä.
Tuo olisi kyllä myös hyvä selitys ilmiölle. Tosin seinämien kitkan sijaan vastaanpanijana on varmaan lähinnä pyörteet, mitä ehkä meinasitkin?
-
Oliko sinulla minkälainen kone käytössä? Uuttopainehan halutaan yleensä pysymään siinä alle 9.5 baarissa ja oikein säädetyssä vibrapumpullisessa koneessa tämän rajoituksen tekee OPV eli "ylipaine-" tai "ohijuoksutus"-venttiili. Eli kun kone on säädetty tuolta osin oikein, niin on mahdollista uuttaa vaikka 15 grammasta puruja 30 sekunnissa 20-25 gramman ristretto siten, että uuttopaine pysyy koko ajan alle 9.5 baarissa. Eli tällöin jauhatuskarkeus ei vaikuta paineeseen vaan ainoastaan uuttonopeuteen (tai täsmällisemmin: vaikutuksella paineeseen on yläraja - toki kovin karkealla saa sitten aikaan "alipaineisia" shotteja).
Niin, kumpi noista nyt on tärkeämpi - uuttosuhdehan kuvaa jollain tapaa sitä lopputuotetta ja se saa luonnollisesti vaihdella, mutta uuttopaine pitäisi olla ideaalisesti aina sama riippumatta uuttosuhteesta.
Äh, täytyy taas kirota noi italiaanot, kun eivät osaa kirjoittaa kunnollisia käyttöohjeita. Yhtään liiottelematta A5-kokoisissa ohjeissa on siis puolikkaan sivun verran varoitustekstiä sekä sivun verran ohjeita, niistäkin kolmasosan verran kuva koneen ulkopuolesta ja selitys sen osista. Kaikki huonolla englannilla.
Nyt kun minulla on grammavaaka, olen säätänyt shotin näin:
- tasoitan kahvan täyteen kahvia
- punnitsen kahvin (yleensä 15-16 grammaa)
- kerron tuloksen kahdella
- lasken shotin ja punnitsen sen, toivottuna tuloksena äskeisen kohdan tulos (uuttosuhteessahan sallitaan heittoa +- 10%)
- säädän jauhatuskarkeuden siten, että painemittari näyttäisi uuton aikana 9-10 baria, sikäli kun se on uuttoajan, 20-35 sekunnin, haarukassa mahdollista niin, ettei shotista tule lungoa tai ristrettoa
En siis tiedä:
- mitä virkaa painemittarilla on, jos ylipaine kuitenkin ohjataan muualle
- miten voin säätää painetta, vai tarvitseeko edes
-
- säädän jauhatuskarkeuden siten, että painemittari näyttäisi uuton aikana 9-10 baria, sikäli kun se on uuttoajan, 20-35 sekunnin, haarukassa mahdollista niin, ettei shotista tule lungoa tai ristrettoa
En siis tiedä:
- mitä virkaa painemittarilla on, jos ylipaine kuitenkin ohjataan muualle
- miten voin säätää painetta, vai tarvitseeko edes
Ainakin omassa koneessani uuttopainemittari on hyödyllinen, koska sen mukaan olen säätänyt pumpun paineen (by-pass venttiili) sopivaksi (9bar). Ei se paine tuosta oikeastaan muutu miksikään, vaikka ajaisi umpifiltteriä vasten. Eli, ainakaan minulla ei jauhatuskarkeudella ole minkäänlaista vaikutusta uuttopaineeseen.
-
Ei välttämättä. Kun virtaus on kova ja venttiili täysin auki, voi jousi olla työnnettynä melkein pohjaan ja silloin se ei välttämättä tuota oikeanlaista voimaa, toisin kuin silloin kun jousi on sen "normaalilla" säätelyalueella. Eli vettä kyllä päästetään läpi, mutta paine säätyy korkeammalle kuin pienemmällä virtauksella.
Nyt en kyllä enää pysy kärryillä puhummeko samasta vai eri asiasta. :D Nuo aikaisemmat päätelmäni pohjaavat siis siihen oletukseen että paine ja virtaus riippuvat suoraan toisistaan. Jos systeemissä on vibrapumpun ylläpitämä 10 baarin paine, niin silloin kokonaisvirtaus systeemistä ulos täytyy olla tuo reilu 200ml/min. Jos virtaus on tätä pienempi, niin paine on korkeampi - riippumatta siitä minkälainen ja miten säädetty OPV koneessa on.
Tuo olisi kyllä myös hyvä selitys ilmiölle. Tosin seinämien kitkan sijaan vastaanpanijana on varmaan lähinnä pyörteet, mitä ehkä meinasitkin?
Kun googlettelin tähän tapaan (http://www.google.com/search?client=opera&rls=fi&q=flow+pressure+drop&sourceid=opera&ie=utf-8&oe=utf-8), niin noiden linkkien takana olevista kaavoista löytyy vakio "putken kitkalle" ja maininta myös sen pinnan karkeudesta. Tosin tällä sanotaan olevan merkitystä yleensä vain turbulentin eli pyörteisen virtauksen tapauksessa - joten tarkoitimme varmaankin samaa asiaa. :)
En siis tiedä:
- mitä virkaa painemittarilla on, jos ylipaine kuitenkin ohjataan muualle
- miten voin säätää painetta, vai tarvitseeko edes
Periaatteessa ainoa hyöty siitä on (kuten vemuli totesi) säädettäessä uuttopainetta kohdalleen - vibrapumpullisen tapauksessa sitä OPV:tä ja rotaatiopumpussa suoraan pumppua. Tämän jälkeen se on lähinnä veikeännäköinen koriste joka tekee vieraisiin vaikutuksen. ;)
Domobarista tuntuu löytyvän tietoa lähinnä saksaksi, yksi hyvä sellainen täällä (http://www.domobarista.de/vibiemme-domobar/selbsthilfe-tipps-und-tricks/). Tuolta löytyy opasta uuttolämmön säätöön (Einstellen der Brühtemperatur) ja paineen säätöön (Einstellen des Brühdrucks). Kummastakin on kuvat ja jos katsot tuota paineensäätökuvaa, niin siinä näkyy OPV:n sijainti - se on siis pumpun vieressä ja kääntämällä kuvan "Schraube" tekstillä varustettua osaa auki vastapäivään pitäisi paineen laskea. Kuvassa tuo letku - Rücklauf...(liikaa konsonantteja) on siis (pitäisi olla) paluuletku tankkiin.
olen säätänyt pumpun paineen (by-pass venttiili) sopivaksi (9bar). Ei se paine tuosta oikeastaan muutu miksikään, vaikka ajaisi umpifiltteriä vasten. Eli, ainakaan minulla ei jauhatuskarkeudella ole minkäänlaista vaikutusta uuttopaineeseen.
Rotaatiopumpullisessa koneessa se on näin - rotaatiopumppu kun pystyy paljon paljon suurempiin virtausnopeuksiin kuin vibrapumppu, niin jo se grupossa oleva suutin aiheuttaa pumpulle riittävästi virtausvastusta jotta paine nousee 9 baariin. Vibrapumpussa tilanne on eri - mutta 9 baarin paine ilman OPV:n apua tarkoittaa yleensä aika nopeasti juoksevaa shottia. Tyhjillään vettä valutettaessa painemittari näyttää vibrapumpussa jotain 4 baarin luokkaa (mikä on käsittääkseni suurimmaksi osaksi sen grupon suuttimen aiheuttamaa).
-
...niin, ja jos sillä siis oli jotain merkitystä, niin blindia vasten näyttää mittari aika tasan kahtatoista.
-
Tuo on kyllä aika huikean korkealla. Mitä tuota ohjetta tulkkasin, niin Domobarin kuoren irroitus ei pitäisi olla hankala toimenpide. Mikäli aiot uuttopainetta alentaa, niin muista ottaa aina töpseli irti seinästä kun kosket koneen sisuksiin (virtakytkin off asennossa ei riitä). Eli töpseli irti - ruuvia hieman vastapäivään - töpseli kiinni, virta päälle, uutto blindia vasten, uuttopainen tarkastus, virta pois, töpseli irti - ruuvia taas vastapäivään, jne... kunnes uuttomittari näyttää vaikka 10 bar (tällä hyvä kokeilla ensin).
-
Tuo on kyllä aika huikean korkealla. Mitä tuota ohjetta tulkkasin, niin Domobarin kuoren irroitus ei pitäisi olla hankala toimenpide. Mikäli aiot uuttopainetta alentaa, niin muista ottaa aina töpseli irti seinästä kun kosket koneen sisuksiin (virtakytkin off asennossa ei riitä). Eli töpseli irti - ruuvia hieman vastapäivään - töpseli kiinni, virta päälle, uutto blindia vasten, uuttopainen tarkastus, virta pois, töpseli irti - ruuvia taas vastapäivään, jne... kunnes uuttomittari näyttää vaikka 10 bar (tällä hyvä kokeilla ensin).
Hmm. Vaikuttaa kohtuullisen helpolta, mutta kummastuttaa, miksi ne tehtaalla olis säätäny paineen niin kovaksi... Meinaan vaan, että voikohan siihen painemittariin luottaa?
-
mutta kummastuttaa, miksi ne tehtaalla olis säätäny paineen niin kovaksi... Meinaan vaan, että voikohan siihen painemittariin luottaa?
Kyllä siihen mittariin voi aikalailla luottaa - kunhan ottaa huomioon semmoisen 1 bar eron paineen mittauspisteen ja grupon välillä (ja sen että näissä on järjestään yläkanttiin paine on moni todennut tarkalla kahvapainemittarillakin). Siitä miksi nuo tehtaalla säädetään noin en ole löytänyt täysin tyhjentävää selitystä - yksi mihin olen törmännyt on mm. se että näin konetta on vaikeampi saadaa uuttaessa tukkoon, mikäli käyttää esim. kaupassa/putiikissa jauhettua kahvia - valmistajat saavat näin vähemmän valitussoittoja. Helpompi varmaan tehdä homma näin, koska tarvittaessa tuo säätö on helppo korjata mikäli koneen käyttäjä on tarpeeksi "valistunut".
Itselläni ero säädössä 10.5 bar -> 9.5 bar näykyi siinä että sai jauhaa hieman karkeammaksi kuin ennen (ja mittari ei tietysti enää pompannut niin ylös kuin ennen). Aiemmin piti jauhaa aika hienoksi jotta sai sen uuttoajan/määrän kohdilleen, mutta tällöin shotti kulki niin että alussa tavara alkoi tulla "vaikeasti tihkumalla" läpi, sitten alkoi nopeutua ja viimeisen 5 sekunnin aikana juoksi jo aika vauhdilla. Nyt se tulee tuolla karkeammalla jauhatuksella alussa hieman rennomman oloisesti mutta vauhti ei kuitenkaan enää merkittävästi kiihdy loppua kohti.
Koska ostit oman koneesi ulkomailta, niin se sisuksiin on hyvä pikkuhiljaa tutustua ja tuosta OPV:n säädöstä on hyvä aloittaa. Nämä eivät ole loppujenlopuksi kovin monimutkaisia laitteita ja "perushuolellinen" henkilö pystyy aika paljon korjaamaan itse. Esimerkiksi jos sinulta joskus siitä hajoaa termostaatti, niin uusi ei maksa maltaita ja vaihtamisesta ei tarvitse maksaa huoltoliikkeelle (kun voi olla 10 minuutin juttu).
-
Nyt en kyllä enää pysy kärryillä puhummeko samasta vai eri asiasta. :D Nuo aikaisemmat päätelmäni pohjaavat siis siihen oletukseen että paine ja virtaus riippuvat suoraan toisistaan. Jos systeemissä on vibrapumpun ylläpitämä 10 baarin paine, niin silloin kokonaisvirtaus systeemistä ulos täytyy olla tuo reilu 200ml/min. Jos virtaus on tätä pienempi, niin paine on korkeampi - riippumatta siitä minkälainen ja miten säädetty OPV koneessa on.
Jos unohdetaan pumppu, niin silloin tilanne on selvä. Koska on OPV:n tulpan pinta-ala on vakio, on veden siihen kohdistama voima suoraan riippuvainen paineesta. Ja jousen vastavoima taas kasvaa lineaarisesti sen painuessa kasaan. Tähän perustuu myös se, että OPV-venttiiliä voi säätää ruuvaamalla jousta enemmän tai vähemmän kasaan. Ajatellaan että alussa on pieni virtaus gruposta ja OPV kiinni, eli paine kasvaa kunnes se tulee 9 baariin, jolloin se ylittää jousen vastavoiman ja alkaa painaa sitä kasaan. Venttiili aukea, ja kun virtaus ulos on riittävän suuri, palataan tasapainoon. Mutta sitten jos gruppo laitetaan tukkoon ja paine alkaa kasvaa, niin jousen pitää liikkua lisää taaksepäin avatakseen venttiiliä lisää. Nyt kuitenkin jousen voima on suurempi, koska se on painunut enemmän kasaan kuin alussa, eli myös paine säätyy suuremmaksi.
Kun otetaan huomioon se että vibrapumpun synnyttämä virtaus riippuu paineesta, niin tilanne monimutkaistuu. Jos pumppu on vahva ja jaksaa puskea vettä kovaa painettakin vastaan, niin sitten tapahtuu kuten edellä kuvasin. Jos taas heikompi, niin sitten ehkä OPV ja pumppu yhdessä synnyttävät kokonaisuuden joka pitää paineen samana, olipa virtausta gruposta tai ei.
Hmm. Vaikuttaa kohtuullisen helpolta, mutta kummastuttaa, miksi ne tehtaalla olis säätäny paineen niin kovaksi... Meinaan vaan, että voikohan siihen painemittariin luottaa?
Minulla on sellainen tuntuma, että 12 baaria on aika yleinen tehdasasetus. Brewtus oli esimerkiksi säädetty siihen, ihan siitä yksinkertaisesta syystä että alkuperäinen OPV ei muuhun pystynyt. Jousi oli niin heikko. Nykyinen OPV pystyy juuri ja juuri säätelemään paineen 9 baariin, mutta on silloin aika ääriarvossa. Venttiiliin kertyy ilmaa, eli sen saa takaisinhuuhdella pidemmän joutenolon jälkeen, jotta ilma lähtee pois (venttiilin korkeammalla oletussäädöllä ei näin ollut). Eli yksi syy taitaa olla että valmistajat laittavat koneisiin niin kälyisiä OPV-venttiilejä että eivät ne kovin paljon parempaan pysty.
-
Minulla on sellainen tuntuma, että 12 baaria on aika yleinen tehdasasetus. Brewtus oli esimerkiksi säädetty siihen, ihan siitä yksinkertaisesta syystä että alkuperäinen OPV ei muuhun pystynyt. Jousi oli niin heikko. Nykyinen OPV pystyy juuri ja juuri säätelemään paineen 9 baariin, mutta on silloin aika ääriarvossa. Venttiiliin kertyy ilmaa, eli sen saa takaisinhuuhdella pidemmän joutenolon jälkeen, jotta ilma lähtee pois (venttiilin korkeammalla oletussäädöllä ei näin ollut). Eli yksi syy taitaa olla että valmistajat laittavat koneisiin niin kälyisiä OPV-venttiilejä että eivät ne kovin paljon parempaan pysty.
No mistäs sen tietää, mihin OPV pystyy? Jos venttiilille kerran annetaan säätövaraakin. Onko minun kuitenkin viisainta kokeilla?
-
Ajatellaan että alussa on pieni virtaus gruposta ja OPV kiinni, eli paine kasvaa kunnes se tulee 9 baariin, jolloin se ylittää jousen vastavoiman ja alkaa painaa sitä kasaan. Venttiili aukea, ja kun virtaus ulos on riittävän suuri, palataan tasapainoon. Mutta sitten jos gruppo laitetaan tukkoon ja paine alkaa kasvaa, niin jousen pitää liikkua lisää taaksepäin avatakseen venttiiliä lisää. Nyt kuitenkin jousen voima on suurempi, koska se on painunut enemmän kasaan kuin alussa, eli myös paine säätyy suuremmaksi.
Nyt taidan ymmärtää mitä haet takaa - mutta toimiiko OPV näin? Eli toimiiko se niin, että jousi painuu aina kasaan ja mitä enemmän se painuu kasaan, sitä enemmän pääsee vettä ohi - VAI toimiiko se niin että aina paineen noustessa yli sen mitä jousi jaksaa vastustaa, tulppa aukeaa ja vettä pääsee hieman ohi, mutta tällöin paine samalla laskee mikä saa aikaan sen että tulppa menee samantien kiinni, kunnes taas paine nousee ja homma toistuu. Eli jälkimmäisessä vaihtoehdossa OPV:n jousi "väpättää" nopeasti on/off tilojen välillä. Kun noita OPV:n kuvia katsoo niin tämä vaikuttaisi minusta todennäköisemmältä vaihtoehdolta.
Blindia vasten OPV joutuu tekemään enemmän töitä, eli sen pitää päästää vettä ohitseen tiuhempaan tahtiin (paine nousee nopeasti takaisin). Mutta mikäli vettä virtaa myös toisaalta ulos, niin OPV:n tarvitsee päästää vettä ohitseen pienempiä määriä ja pienemmällä tahdilla ja tällöin työmäärä paineen pitämisessä alhaalla on pienempi.
Jos nyt OPV säädetään blindia vasten niin, että vaikka 9 baarin kohdalla jousen vastustava voima ylittyy ja vettä pääsee ohi, niin voisi kuvitella että uuton aikana paine jää efektiivisesti hieman alle 9 baarin kun pumppu ei saa korjattua OPV:n aiheuttamaa painehävikkiä niin nopeasti kuin silloin kun kaikki virtaus kulkee OPV:n kautta. Blindia vasten paine tekisi systeemissä sellaista tiukkaa "sahalaitagraafia" jossa paineen tipahtamisen ja nousemisen aika olisi vaikka suurinpiirtein sama. Uutettaessa siinä olisi nopea tipahdus, mutta tähän verrattuna verkkaisempi toipuminen - mikä näkyisi sitten keskimääräisesti alhaisempana paineena.
-
Tätä ketjua lukiessa heräsi kysymys, että voiko painetta arvioida jollakin tavalla (virtaus?) ilman painemittaria? Siis noin niinku helpoin kotikonstein?
Mietin vaan kun omistan Silvian jossa on säädettävä OPV, ja monet sanovat että paineet on usein tehtaalla säädetty yläkanttiin. Olisko jotain tapaa arvioida että onko paine yläkantissa?
-
Mietin vaan kun omistan Silvian jossa on säädettävä OPV, ja monet sanovat että paineet on usein tehtaalla säädetty yläkanttiin. Olisko jotain tapaa arvioida että onko paine yläkantissa?
Yksi tapa löyty täältä (http://www.home-barista.com/forums/adjusting-rancilio-silvia-brew-pressure-opv-t3196.html#p35361) (kohta c). Mittaat siis paljonko sieltä tankkiin menevästä poistoletkusta tulee umpifiltteriä vasten ajettaessa nestettä minuutissa ja katsot arvion paineelle tuolta linkistä löytyvästä graafista ja vähennät siitä 1 bar saadaksesi uuttopaineesi. Mittaus kannattaa tehdä esim. niin että alkaa laskemaan vettä letkun kautta mittalasiin ja sitten kun veden pinta nousee 0.5 desiin kello käyntiin ja sitten stoppi kun ollaan 1 desissä.
-
Nyt taidan ymmärtää mitä haet takaa - mutta toimiiko OPV näin? Eli toimiiko se niin, että jousi painuu aina kasaan ja mitä enemmän se painuu kasaan, sitä enemmän pääsee vettä ohi - VAI toimiiko se niin että aina paineen noustessa yli sen mitä jousi jaksaa vastustaa, tulppa aukeaa ja vettä pääsee hieman ohi, mutta tällöin paine samalla laskee mikä saa aikaan sen että tulppa menee samantien kiinni, kunnes taas paine nousee ja homma toistuu. Eli jälkimmäisessä vaihtoehdossa OPV:n jousi "väpättää" nopeasti on/off tilojen välillä. Kun noita OPV:n kuvia katsoo niin tämä vaikuttaisi minusta todennäköisemmältä vaihtoehdolta.
Enpä kyllä tiedä. Hyvin järkeenkäyvältä tuo kyllä kuulostaisi. OPV toimintaa en ole nähnyt missään noin esiteltävän, mutta ehkä se johtuu siitä että asioita on vaan tapana yksinkertaistaa? Poistoletkusta tulee kyllä ihan tasainen virta, mutta se ei kertone vielä mitään.
Jossakin rotary vs. vibe jutussa olen nähnyt spekuloitavan sillä, että vaikuttaako vibrapumpun tuottama sykäyksittäinen paine uuttoon. Mikäli OPV toimii myös sykäyksittäin, niin silloin tuollainen spekulaatio tuntuu vähintäänkin turhalta, koska 50 Hz pieni sykähtely ei venttiilin paineensäätelyn rinnalla pitäisi olla mitään.
-
Enpä kyllä tiedä. Hyvin järkeenkäyvältä tuo kyllä kuulostaisi. OPV toimintaa en ole nähnyt missään noin esiteltävän, mutta ehkä se johtuu siitä että asioita on vaan tapana yksinkertaistaa? Poistoletkusta tulee kyllä ihan tasainen virta, mutta se ei kertone vielä mitään.
En tuota ole itsekään tarkemmin ennen tätä keskustelua miettinyt (ollut siis kaikinpuolin varsin antoisa keskustelu tähän mennessä - kiitokset tästä :) ). Yritin googletella patenttia tai vastaavaa OPV:stä (taikka edes tarkkaa kaaviokuvaa) josta tuon olisi voinut tarkemmin tarkistaa. Mutta kun katsoin tosiaan tuota paremmaksi sanottua OPV:tä, niin en oikein näe miten pelkkä jousen puristuminen vähän tai vähän enemmän kasaan vaikuttaisi virtausnopeuteen merkittävästi sen jälkeen kun OPV on ylipäätänsä auennut.
Monihan tuolla ulkomaan foorumeilla on valitellut että paineen alaspäin säätämisen jälkeen on OPV alkanut "ulvomaan" (minullakin se vinkaisee silloin tällöin). Mitä noista olen videoita nähnyt, niin se jatkuva ulina kuulostaisi jotenkin sopivantaajuisen värähdysliikkeen aikaansaamalta. Kun painetta säädetään alemmas, niin OPV:n jousen (esi)jännitys laskee ja se tällöinhän sen luulisi värähtelevän helpommin. Toisaalta jos OPV on heikkotekoinen (pieni jousi), niin tällöin kun se säädetään liian alas ja jouseen ei jää käytännössä yhtään esijännitystä, niin nyt kun paine sitä töytäisee vähän auki, niin jousella on vaikeuksia saada puskettua tulppaa kiinni ja uuttopaine romahtaa.
Jossakin rotary vs. vibe jutussa olen nähnyt spekuloitavan sillä, että vaikuttaako vibrapumpun tuottama sykäyksittäinen paine uuttoon. Mikäli OPV toimii myös sykäyksittäin, niin silloin tuollainen spekulaatio tuntuu vähintäänkin turhalta, koska 50 Hz pieni sykähtely ei venttiilin paineensäätelyn rinnalla pitäisi olla mitään.
Mutta sehän ei ole OPV joka paineen tuottamisesta vastaa joten luulisi tuon pumpun olevan se pääasiallinen sykähtelyn aiheuttaja (ja siksi tuo huoli). Ties vaikka OPV:n toiminta tässä muuttaisi tilannetta positiiviseen suuntaan jos se sopivasti vastaisi tuohon pumpun aiheuttamaan värähtelyyn? Mutta nyt mennään siis spekulaation asteelle.
Pitäisiköhän tätä ketjua taas vaihteeksi siivota :) . Vaikka tästä (http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=991.msg6914#msg6914) viestistä eteenpäin "OPV:n sielunelämästä ja säätämisestä" ketjuksi. Jättää vaikka kopion tuosta linkin viestistä tähän ketjuun, niin ei ajatus katkea niin pahasti.
-
No-niin. Nyt päästäänkin sitten ihmettelemään eri näyttöjen värikalibrointia...
Mutta normaali espanjalainen paahto on lähellä ranskalaista, kuvassa ehkäpä tasot 8-9. Asiaa sotkee somasti sitten se espanjalaisten oma Torrefacto-paahto, mikä ei mahdu mihinkään taulukkoon.
Hups. Pääsi vilahtamaan tämä viesti jostain syystä silmien ohi. Jos katsot kuvaa tuossa mainitsemassani alkuperäisessä yhteydessä (linkki (http://www.sweetmarias.com/roasting-VisualGuideV2.html)), niin kuvausten mukaan 13 on kevyt ranskalainen ja 14 on "täysin" ranskalainen paahto. Tasot 8-9 ovat siis sitä juhlamokkatasoa.
Hmmm... voitaisiinkohan tällätavalla päästä tästä kalibrointiongelmasta: "säädää näyttö niin että tämä papu näyttää juhlamokalta" :P.
Shotin katkaisua esiteltiin seuraavasti: kolme lasia, kuhunkin 10 sek. Siis 10+10+10=30. Se viimeinen 10sek ei tosiaankaan ollut hyvän makuinen. Niistä ajoista asti olen itsekin käyttänyt tuota 20 sek sääntöä. Onko siinä järkeä tässä ja nyt - en tiedä. Opin sen tavan, enkä edes ajatellut asiaa sen jälkeen. Ehkä pitäisi...
Tuo 10+10+10 on oikein hyvä testi. Sillä saa hyvän käsityksen siitä minkälaisia makuja kussakin kohdassa uuttuu - mutta pitää muistaa että kokonaisuus ei ole aina tasan osiensa summa. Eli jos se viimeinen 10 sek on hieman kitkerä, niin tuoko se tämän kitkeryyden esiin siinä kokonaisuudessa, vai vahvistaako se jotain alkupään (positiivista?) ominaisuutta. Mutta ehkä sinun kannattaa tehdä tuo testi uudelleen omilla pavuillasi?
Kun lueskelee kuvauksia italian kahvikokemuksista, niin yleensä siellä on tyyliin: "etelää kohti mentäessä paahto tummeni ja shotit lyhenivät". Tuo 20 sekunnin uutto on siis todennäköisesti ollut juuri sopiva kahvilasi omistajan käyttämälle tummalle paahdolle (jos se oli tuota ranskalaista lähellä).
-
Yksi tapa löyty täältä (http://www.home-barista.com/forums/adjusting-rancilio-silvia-brew-pressure-opv-t3196.html#p35361) (kohta c). Mittaat siis paljonko sieltä tankkiin menevästä poistoletkusta tulee umpifiltteriä vasten ajettaessa nestettä minuutissa ja katsot arvion paineelle tuolta linkistä löytyvästä graafista ja vähennät siitä 1 bar saadaksesi uuttopaineesi. Mittaus kannattaa tehdä esim. niin että alkaa laskemaan vettä letkun kautta mittalasiin ja sitten kun veden pinta nousee 0.5 desiin kello käyntiin ja sitten stoppi kun ollaan 1 desissä.
Uskaltaisikohan tuota testiä tehdä Solikselle (toki pitäisi etsiä jostain Soliksen pumpun graafi)? Epäilen, että OPV on säädetty liian korkealle (tai sitten se on jopa jumissa). Coffeegeekin foorumilla (http://coffeegeek.com/forums/espresso/machines/244948) joku suosittelee jopa "takaisinhuuhtelua" Solikselle, mutta olen kuullut ettei kaikkeen Internetissä kirjoitettuun kannata luottaa ;)
Tuossa samassa ketjussa kirjoitetaan:
To see if there is water dribbling out of the opv tube, remove the front drip tray grating and watch as you pull a shot. Also realize that water will not dribble out if you have not ground fine enough to get a 20sec pull.
30 sekunnin ristreton aikana OPV:sta ei valunut pisaraakaan.. Pitänee tehdä rakennella umpifiltteri ja koittaa sillä. Mutta kertokaahan ennen sitä, kuinka kauan pumppua uskaltaa rääkätä umpifilsua vasten, jos OPV:sta ei tule mitään pihalle? Entä, jos tulee?
EDIT: Itse asiassa tuo "takaisinhuuhtelu" olikin lähinnä vain "portafilter wiggle" (keksikääs suomenkielinen termi :)). Pumpun graafikin löytyi samasta ketjusta.. Pitänee lukea ajan kanssa noi läpi.
-
Uskaltaisikohan tuota testiä tehdä Solikselle (toki pitäisi etsiä jostain Soliksen pumpun graafi)? Epäilen, että OPV on säädetty liian korkealle (tai sitten se on jopa jumissa). Coffeegeekin foorumilla (http://coffeegeek.com/forums/espresso/machines/244948) joku suosittelee jopa "takaisinhuuhtelua" Solikselle, mutta olen kuullut ettei kaikkeen Internetissä kirjoitettuun kannata luottaa ;)
Kaffecentralen opastaa myös tätä "takaisinhuuhtelua", eli ei se mitenkään tuhoisa operaatio pitäisi olla.
-
Yksi tapa löyty täältä (http://www.home-barista.com/forums/adjusting-rancilio-silvia-brew-pressure-opv-t3196.html#p35361) (kohta c). Mittaat siis paljonko sieltä tankkiin menevästä poistoletkusta tulee umpifiltteriä vasten ajettaessa nestettä minuutissa ja katsot arvion paineelle tuolta linkistä löytyvästä graafista ja vähennät siitä 1 bar saadaksesi uuttopaineesi. Mittaus kannattaa tehdä esim. niin että alkaa laskemaan vettä letkun kautta mittalasiin ja sitten kun veden pinta nousee 0.5 desiin kello käyntiin ja sitten stoppi kun ollaan 1 desissä.
Kiitos! Tältä pohjalta pumppuni ei ole ainakaan yläkanttiin viritetty. Kysymys kuuluukin, pitäiskö painetta nostaa?
Sain nimittäin hiukan erilaisia tuloksia, mutta keskimäärin noin 10 s paikkeilla (8,5-11,5 - ei ole hirveän tarkka tuo mittaustapa). 10 s tuottaa 300 cc/min, mikä linkkisi kaaviossa vastaa 8 baaria. Tästä kun vähennetään se noin yksi, tultaisiin siihen että Silviani on säädetty 7 baarille. Päädyin lopulta mittaamaan 1 desistä 2 desiin, koska tuntui liian epätarkalta tuo 0,5.
Tosin tuossa kaaviossa minua hämää se, että on ikään kuin "ihannearvoksi" määritelty se 9 baaria ja mitä virtauksia se vastaa. Vaikka siis ohjeesta päätellen ihannearvon pitäisi olla 10 (10-1=9)...?
Joka tapauksessa saamani arvot viittaavat aika pieneen paineeseen. Mitä mieltä olette, kannattaako lähteä säätämään? Ja jos niin mitenköhän monta kierrosta sitä ruuvia pitäis kääntää...
-
Kaffecentralen opastaa myös tätä "takaisinhuuhtelua", eli ei se mitenkään tuhoisa operaatio pitäisi olla.
Harmi kun en muista missä siitä luin, mutta backflushia ei suositeltu Solikseen. Kannattaa varmaan asia varmistaa esim. Caffista ennenkuin kokeilee.
-
Tästä kun vähennetään se noin yksi, tultaisiin siihen että Silviani on säädetty 7 baarille. Päädyin lopulta mittaamaan 1 desistä 2 desiin, koska tuntui liian epätarkalta tuo 0,5.
Itse totesin tuon OPV:n paluuvirtauksen mittauksen tuottavan minulla pieleen menevän tuloksen. Jossain foorumilla on varmasti minun kirjoitus aiheesta. Taisi olla samantapaisia lukemia kuin sinulla.
-
Tähän unohtui vastata...
No mistäs sen tietää, mihin OPV pystyy? Jos venttiilille kerran annetaan säätövaraakin. Onko minun kuitenkin viisainta kokeilla?
Kokeilemallahan se selviää. En tiedä voiko mitään venttiiliä rikkoa, näkemiäni ei ainakaan - mutta kannattaa toki hieman perehtyä ennen kuin rupeaa kauheasti ruuvaamaan.
Ja "avautumiseeni" pitää lisätä, että huonot venttiilit ovat hyvissä koneissa poikkeustapaus, kuten oli se Brewtuksessa jonkin aikaa käytetty venttiili. Ja vaikka se uudempi malli vähän äärirajoilla natiseekin, niin ei se muuta sitä tosiasiaa että se hoitaa hommansa täydellisesti eli säätelee uuttopaineen 9 baariin. Ja kahvi maistuu hyvälle, jos on maistuakseen. :)
-
Joo, hyvä tietää. Otan projektiksi tässä lähipäivinä.
Taisipa sytyttää minullakin viimein: OPV siis ilmeisesti on se niin sanotun kolmitieventtiilin se kolmas tie, siis se, josta takaisinhuuhteluvesi purkautuu. En mä ole nähnyt sieltä muulloin mitään valuneen kuin silloin kun päästän takaisinhuuhteluveden pois sen kautta ensin parin sekunnin blindia vasten painamisen jälkeen...
-
Taisipa sytyttää minullakin viimein: OPV siis ilmeisesti on se niin sanotun kolmitieventtiilin se kolmas tie, siis se, josta takaisinhuuhteluvesi purkautuu.
Ei. Vaan ihan eri kapistus. OPV sijaitsee siis sinulla siellä pumpun lähellä. Kolmitieventtiili on suurinpiirtein sen grupon vivun kohdilla ja sitä kautta paine purkautuu filtteristä/kahvasta uuton jälkeen ("nollaan") kohti tippa-allasta. OPV säätää painetta uuton aikana.
-
Ei. Vaan ihan eri kapistus. OPV sijaitsee siis sinulla siellä pumpun lähellä. Kolmitieventtiili on suurinpiirtein sen grupon vivun kohdilla ja sitä kautta paine purkautuu filtteristä/kahvasta uuton jälkeen ("nollaan") kohti tippa-allasta. OPV säätää painetta uuton aikana.
Jep, ja OPV:n ohipäästämä vesi valuu joko ylimääräisen letkun kautta takaisin säiliöön tai sitten tippa-altaaseen. Itse venttiili on jonkinsorttinen pötykkä, joka on T-liittimellä kiinni jossain pumpun jälkeisessä kohdassa "painepuolella" (OPV ja T-liitin voivat olla myös yksi yhtenäinen osa).
-
Ok. Kiitoksia.
-
Tuo on kyllä aika huikean korkealla. Mitä tuota ohjetta tulkkasin, niin Domobarin kuoren irroitus ei pitäisi olla hankala toimenpide. Mikäli aiot uuttopainetta alentaa, niin muista ottaa aina töpseli irti seinästä kun kosket koneen sisuksiin (virtakytkin off asennossa ei riitä). Eli töpseli irti - ruuvia hieman vastapäivään - töpseli kiinni, virta päälle, uutto blindia vasten, uuttopainen tarkastus, virta pois, töpseli irti - ruuvia taas vastapäivään, jne... kunnes uuttomittari näyttää vaikka 10 bar (tällä hyvä kokeilla ensin).
Noin, nyt on blindiä vasten pikkasen vaille 10 baria, olisko joku 9,7 tjsp. Ei ollu kovin monimutkainen operaatio, vaikkei ruuvi ihan hollilla olekaan. Uskoakseni onnistuin välttämään kiskomasta mitään piuhoja irti. Mutta vieläköhän sitä kannattais säätää, onhan tuossa tosiaan vielä hieman säätövaraa, vaikka todellinen uuttopaine barin verran vähemmän olisikin. 8-9:hän on ohjearvo.
...ja katsoin siis, että painemittarin mittauspaikka tosiaan on aika paljon ennen gruppoa, muistaakseni siinä yhdessä boilerin ja grupon välisessä putkessa, kokolailla pian boilerista tulon jälkeen. Sellainen lyhyehkö käyrä, ohut kupariputki, joka menee suoraan mittarille.
-
Hyvä että säätöoperaatio sujui ongelmitta (en siinä olettanut kyllä ongelmia tulevankaan) - ja mikä tärkeintä: nyt olet kurkistanut kunnolla koneesi sisälle ja saanut sen "siulunelämään" vähän tuntumaa. Eikös olekin loppujenlopuksi aika "yksinkertaisista" osista koostuva vempele?
Tuo 9.7 kuulostaisi jo ihan hyvältä. Varsinkin kun melkein millä tahansa koneella siinä on vähintään aina se 0.5 bar heittoa yläkanttiin - jos vibiemmessäsi on se 1 bar heittoa (kuten muistaakseni jostain luin), niin en lähtisi enää tuosta kovin paljoa alentamaan ilman tarkempaa mittaria grupossa (sellaisen voi muuten itse rakennella - portafiltteristä lähtee ne nokat irti kiertämällä ja ovat muistaakseni ihan "standardin" kokoisilla kierteillä - siihen vain sopivaa painemittaria kiinni).
Eli testaile kotvan miltä kahvi maistuu ja ennenkaikkea miten uuttaminen käyttäytyy entiseen nähden (miten hienoksi tarvitsee nyt ristrettoa varten jauhaa, jne...).
-
Minäkin ottaisin reilusti tuntumaa nykyiseen asetukseen ja säätäisiin lisää vain jos sille on selvästi tarvetta. Viisaammat sanovat, että vähän liian alhainen uuttopaine on pahempi kuin vähän liian korkea, tiedä sitten häntä.
OPV:lla voi myös ottaa aikansa "mukautua" säätöön, eli paine voi hiukan vaeltaa parin viikon aikana.
-
Hyvä että säätöoperaatio sujui ongelmitta (en siinä olettanut kyllä ongelmia tulevankaan) - ja mikä tärkeintä: nyt olet kurkistanut kunnolla koneesi sisälle ja saanut sen "siulunelämään" vähän tuntumaa. Eikös olekin loppujenlopuksi aika "yksinkertaisista" osista koostuva vempele?
Ihan totta. Pumppukin oli hyvinkin vähän pelottavan näköinen kapistus, vaikka kovaa meteliä pitääkin, kumikiinnikkeistä huolimatta. Ymmärsin suunnilleen, mistä mikäkin menee minne ja mitä sille sitten tapahtuu.
Ja nyt siis selvisi, miksi vesisäiliöön menee kaksi letkua. Ensimmäisellä imetään vesi pumppuun, toisella tuodaan ylipaineentasausvesi takaisin.
-
Minäkin ottaisin reilusti tuntumaa nykyiseen asetukseen ja säätäisiin lisää vain jos sille on selvästi tarvetta. Viisaammat sanovat, että vähän liian alhainen uuttopaine on pahempi kuin vähän liian korkea, tiedä sitten häntä.
OPV:lla voi myös ottaa aikansa "mukautua" säätöön, eli paine voi hiukan vaeltaa parin viikon aikana.
Jep. Luulisin olevani turvallisella puolella. Seurailen tilannetta. Kiitos teille.
-
Kiitos! Tältä pohjalta pumppuni ei ole ainakaan yläkanttiin viritetty. Kysymys kuuluukin, pitäiskö painetta nostaa?
Sain nimittäin hiukan erilaisia tuloksia, mutta keskimäärin noin 10 s paikkeilla (8,5-11,5 - ei ole hirveän tarkka tuo mittaustapa). 10 s tuottaa 300 cc/min, mikä linkkisi kaaviossa vastaa 8 baaria. Tästä kun vähennetään se noin yksi, tultaisiin siihen että Silviani on säädetty 7 baarille. Päädyin lopulta mittaamaan 1 desistä 2 desiin, koska tuntui liian epätarkalta tuo 0,5.
Juu, tuo ei kyllä kovin tarkalta mittaustavalta loppujenlopuksi vaikuta. Ehkä noita tuloksia pitäisi tulkita siten, että paine ei ainakaan olen liian korkealla. Se että uuttopaine olisi 7 bar vaikuttaisi aika epätodennäköiseltä. Silviankin portafiltteristä saa nokat irti johon voisit halutessasi yrittää metsästää painemittaria (käsittääkseni nämä eivät ole kovinkaan kalliita) - tuolla voisi saada parempaa varmuutta asiaan.
-
No niin, Soliksen OPV säädetty!
Ennen operaatiota kävin Caffissa vähän nuuskimassa heidän suhtautumistaan moiseen toimintaan. Annoin itseni ymmärtää, että OPV:n säätäminen ei mitätöi takuuta, mutta jos jokin menee pieleen operaatiossa, takuu ei korvaa. Kelpasi minulle. Asiantunteva henkilö tiskin takana muutenkin, vihjasi että coffeegeekissä olisi ohjeet tuohon säätöön ja käski pistämään viestiä kuinka homma onnistuisi :)
Yksinkertainen homma loppujen lopuksi, mutten kyllä kenellekään kädettömälle tai muuten työkaluja vieroksuneelle henkilölle suosittelisi. OPV oli odotetusti todella tiukassa, ja koneesta piti purkaa lähes kaikki kuoret ennenkuin siihen pääsi käsiksi.
Nyt on sitten enää paineiden säätö jäljellä. Coffeegeekin foorumilla (http://coffeegeek.com/forums/espresso/machines/244948) neuvottiin säätämään OPV 10 baariin, mikä tuntuisi olevan hiukan alakanttiin. Koska painemittaria ei tähän hätään ole, säätelen pumpun graafin avulla:
(http://coffeegeek.com/images/27247/E4.gif)
Grupon kautta vettä tulee 155ml / 30sek, mikä vastaa 2 baarin painetta. Tällä perusteella OPV pitäisi kait säätää 11 baariin.
-
Grupon kautta vettä tulee 155ml / 30sek, mikä vastaa 2 baarin painetta. Tällä perusteella OPV pitäisi kait säätää 11 baariin.
Varmistan vain, että ethän sinä tuon yllä olevan tiedon perusteella säätänyt painetta? Vaan mittasit virtauksen OPV:n paluuletkusta umpifiltteriä vasten?
Muuten menee Soliksesta säädöt kyllä pieleen.
-
Grupon kautta vettä tulee 155ml / 30sek, mikä vastaa 2 baarin painetta. Tällä perusteella OPV pitäisi kait säätää 11 baariin.
Varmistan vain, että ethän sinä tuon yllä olevan tiedon perusteella säätänyt painetta? Vaan mittasit virtauksen OPV:n paluuletkusta umpifiltteriä vasten?
Muuten menee Soliksesta säädöt kyllä pieleen.
Toki tein säädöt OPV:n kautta tulevan veden perusteella :) Ajatusjuoksuni oli seuraava: Grupon kautta tulevan vesimäärän perusteella painehäviötä tulee matkan varrella 2 baaria. OPV säädetään siis niin, että sen kautta tuleva vesimäärä umpifiltteriä vasten vastaa 11 baaria (vajaa 90ml / 30sek). Näin saadaan gruppoon painetta 11-2 = 9 baaria. Tämän pitäisi pitää aika hyvin paikkansa, koska OPV on melkein pumpussa kiinni.
Umpifiltterinä muuten toimii paineistettu tuplafilsu, johon on isketty Piltti-purkin kansi. Toimii täydellisesti, ja kannen saa vielä halutessaan poiskin ;D Sama kansi muuten toimi aluksi Krupsin 51mm filsun tampperina..
-
Mittasithan paineen umpifiltteriä vastaan ennen muutoksia?
Tuo 2 baaria grupon kautta vastaa 155 ml:n virtauksen aiheuttamaa painehäviötä. Mutta et kai uuttaessa aja tuota määrää grupon kautta? Kun ajat sieltä läpi vähemmän, ei painehäviökään kasva niin suureksi, sillä se on suhteessa virtaukseen.
Vai ymmärsinkö asian väärin?
-
Mittasithan paineen umpifiltteriä vastaan ennen muutoksia?
Tavallaan.. OPV oli niin jumissa, ettei pihalle tullut mitään. Eli paine ennen muutoksia oli ~19 baaria. Veikkaan että parempaan suuntaan ollaan menty ;D
Tuo 2 baaria grupon kautta vastaa 155 ml:n virtauksen aiheuttamaa painehäviötä. Mutta et kai uuttaessa aja tuota määrää grupon kautta? Kun ajat sieltä läpi vähemmän, ei painehäviökään kasva niin suureksi, sillä se on suhteessa virtaukseen.
Vai ymmärsinkö asian väärin?
Tuota en älynnytkään ottaa huomioon, kiitos tiedosta. Toisin sanoen paine uutettaessa lienee nyt lähempänä 10 baaria, pitänee hieman siis säätää vielä. Tarkempaan tulokseen taitaa päästä ilman painemittaria ainoastaan tekemällä tavallisen uuton ja mittaamalla OPV:n kautta tullut vesimäärä, sekä espresson ja kahvikakun paino, joista poistetaan kuivien purujen paino.. Vai onko parempia ideoita?
Vaaka pitäisi joka tapauksessa hankkia..
-
Nyt tosissaan kiinnostuin tuon OPV:n säätämisestä. Pitäisi varmaan aloittaa tarkastamalla paljon paineet ovat nyt ja sitten vasta ruveta
säätämään.
(http://coffeegeek.com/images/27247/E4.gif)
Olenko ymmärtänyt tuon graafin oikein. Eli kun paineeksi halutaan 10 bar, on flowrate 200 cc/min
Kun se muutetaan 200cc/60s*25s OPV:stä pitäisi tulla n. 83 ml 25 sekunnissa.
Onko tämä näin vai olenko nyt ihan hakoteillä?
-
Jos nyt oikein tuota tulkitsin niin pumpun tuottama kokonaisvirtaus pitäisi olla se n. 83 ml 25 sekunnissa. Toi kokonaisvirtaus taas päättyy OPV:n ohijuoksutukseen sekä gruposta ulos, eli pitää laskea nuo molemmat mukaan. Aika huomattavan paljon helpompaa on hommata tai lainata kahvapainemittari...
Baristajamien yksi potentiaalinen hyöty olisi että siellä voisi lainailla erilaisia diagnostiikkavälineitä.
-
Ai jaa...
Mulla ei kylläkään ole mitään erinomaista syytä epäillä Silvian paineita, kahvi onnistuu 99% laadulla. MUTTA onhan se selvää, että PALJON parempi yöuni on tiedossa, jos saan sen mitattua, vaikka vain yhden desimaalin tarkkuudella.
Siis, jos jollakin on keittimeeni sopiva mittarikahva ja haluaa hetkeksi lainata, niin ilmoittaudun oitis halukkaaksi, voinpa ottaa Silviinan messiin jamboreihin ja mittaan sitten siellä?
O.K.
-
Ai jaa...
Mulla ei kylläkään ole mitään erinomaista syytä epäillä Silvian paineita, kahvi onnistuu 99% laadulla. MUTTA onhan se selvää, että PALJON parempi yöuni on tiedossa, jos saan sen mitattua, vaikka vain yhden desimaalin tarkkuudella.
Siis, jos jollakin on keittimeeni sopiva mittarikahva ja haluaa hetkeksi lainata, niin ilmoittaudun oitis halukkaaksi, voinpa ottaa Silviinan messiin jamboreihin ja mittaan sitten siellä?
O.K.
Vaikka mittaisitkin paineet "oikealla" mittarilla, niin epävarmuutta jää silti reilusti. Itse mittasin oman koneeni paineet kolmella eri mittarilla, kaikki näyttivät ~1.5barin tarkkuudella samaa mutta mikään niistä ei kuitenkaan samaa lukemaa. Myöskään ei ole olemassa mitään absoluuttisen oikeaa uuttopainetta, 9bar on tietystikin hyvä lähtökohta. Myöskin mitattaessa backflush lätkää vasten painetta, ei saada kovinkaan tarkkaa kuvaa todellisesta uuttopaineesta.
-Mikko-
-
Kahvapainemittaria en nyt tähän hätään mistään saa, mutta jos kuitenkin "mittailemalla" tuota vähän selvittelen.
Äsken kumilätkän kanssa tuli mittailtua OPV:n kautta tullut + grupon kautta tullut vesi 25 sekunnin aikana.
1. OPV:n kautta 9ml ja grupon kautta 39ml eli yhteensä 48ml
2. OPV 6ml ja gruppo 39ml, yhteensä 45ml
3. OPV 9ml ja gruppo 38ml, yhteensä 47ml
4. OPV 8ml ja gruppo 39ml, yhteensä 47ml
Keskiarvo 46,75ml
Eli karkeasti sanottuna pitäisi tulla puolet enemmän kuin mitä nyt tulee.
-
Mulla ei kylläkään ole mitään erinomaista syytä epäillä Silvian paineita, kahvi onnistuu 99% laadulla. MUTTA onhan se selvää, että PALJON parempi yöuni on tiedossa, jos saan sen mitattua, vaikka vain yhden desimaalin tarkkuudella.
Desimaalien tarkkuuksia ei tarvitse. :) Maailmassa pukataan lukemattomia keittimiä tehtaalta ulos niin että OPV on asetettu 12 baariin, joten siinä mielessä paineiden tarkistaminen ei ole turhaa. Välillä 8-10 puhutaan makuasioista, mutta 12 baaria ei liene optimi kenenkään makunystyröille.
Vaikka mittaisitkin paineet "oikealla" mittarilla, niin epävarmuutta jää silti reilusti. Itse mittasin oman koneeni paineet kolmella eri mittarilla, kaikki näyttivät ~1.5barin tarkkuudella samaa mutta mikään niistä ei kuitenkaan samaa lukemaa. Myöskään ei ole olemassa mitään absoluuttisen oikeaa uuttopainetta, 9bar on tietystikin hyvä lähtökohta. Myöskin mitattaessa backflush lätkää vasten painetta, ei saada kovinkaan tarkkaa kuvaa todellisesta uuttopaineesta.
Vaihtelevat lukemat ovat tuttuja minullekin, mutta ainakin omassa tapauksissa selitykseksi löytyi yleensä "käyttäjän virhe". Esimerkiksi ilma sopivassa välissä saattoi sotkea.
Blindia vasten mitatessa hyvällä pumpulla pitäisi eroa olla korkeintaan 0,5 baaria, joten minusta se on ihan riittävän tarkka uuttopaineen tarkistukseen.
-
Kahvapainemittaria en nyt tähän hätään mistään saa, mutta jos kuitenkin "mittailemalla" tuota vähän selvittelen.
Äsken kumilätkän kanssa tuli mittailtua OPV:n kautta tullut + grupon kautta tullut vesi 25 sekunnin aikana.
Miten siis mittaat? Jos grupossa on kumilätkä, niin minkä veden määrän mittaat kohtaan "gruposta tullut", kun ei sieltä mitään tule?
Mittaus pitäisi siis tehdä niin, että järjestelmä on halutussa paineessa koko mittauksen ajan. Varmaan helpoiten sen saisi aikaan niin että pistää grupon kumilätkällä tukkoon, ajaa pumpun täyteen paineeseen ja mittaa sitten pelkän OPV:sta tulevan veden esim. puolen minuutin ajalta. Näin saa siis takaisinhuuhtelupaineen joka on hieman korkeampi kuin uuttopaine, mutta mittaustarkkuuden huomioon ottaen riittävän lähellä.
-
Joo siis otin laskuihin mukaan OPV:sta tulleen veden + sen veden mikä oli filsussa. Aloitetaanko tuo aika muuten pumpun käynnistyksestä vai siitä hetkestä kun OPV:sta alkaa vettä tippumaan?
Mittaus pitäisi siis tehdä niin, että järjestelmä on halutussa paineessa koko mittauksen ajan. Varmaan helpoiten sen saisi aikaan niin että pistää grupon kumilätkällä tukkoon, ajaa pumpun täyteen paineeseen ja mittaa sitten pelkän OPV:sta tulevan veden esim. puolen minuutin ajalta. Näin saa siis takaisinhuuhtelupaineen joka on hieman korkeampi kuin uuttopaine, mutta mittaustarkkuuden huomioon ottaen riittävän lähellä.
Eli käynnistänkö kellon kun kuulen, että pumpun paine on "täysillä" ja OPV:sta tulee vettä. Ajan vettä puoliminuuttia ja sitten lasken sen
kaavalla. Onkos tuo kaava muuten oikea, bongasin sen CoffeeGeekin solis ketjusta? Kun sen laskee "väärinpäin" saa arvot jota sitten tulkitaan graafin avulla.
Ihmettelen itsekkin mitäköhän nyt oikeen selitän.
-
Blindia vasten mitatessa hyvällä pumpulla pitäisi eroa olla korkeintaan 0,5 baaria, joten minusta se on ihan riittävän tarkka uuttopaineen tarkistukseen.
Näin olen itsekin ajatellut, mutta lukiessani juttua scace2 paineenmittauskahvasta löysin erilaista informaatiota. http://www.coffeed.com/viewtopic.php?f=9&t=2415 (http://www.coffeed.com/viewtopic.php?f=9&t=2415)
Voihan kyseessä tietysti olla mittausvirhe, ilmakuplat tosiaan vaikuttavat todella reilusti mittaustuloksiin.
The difference can be quite large. I once was asked to do a technical review of a machine that used a vibe pump with an integrated pressure relief valve. The difference in pressure at the group between static case (measured with a blind filter), and pressure when brewing coffee was 4 bars - HUGE.
-Mikko-
-
Joo siis otin laskuihin mukaan OPV:sta tulleen veden + sen veden mikä oli filsussa. Aloitetaanko tuo aika muuten pumpun käynnistyksestä vai siitä hetkestä kun OPV:sta alkaa vettä tippumaan?
Filsuun kertynyt vesi on tullut ajalta jolloin paine on noussut nollasta maksimiin, eli pumpun virtaus on myös muuttunut paineen kasvamisen myötä.
Mittaus pitäisi aloittaa silloin kun pumppu tekee töitä täysillä ja OPV:sta virtaa tasaisesti vettä.
Onkos tuo kaava muuten oikea, bongasin sen CoffeeGeekin solis ketjusta? Kun sen laskee "väärinpäin" saa arvot jota sitten tulkitaan graafin avulla.
Täällä olisi vähän suoraviivaisempi versio samasta käppyrästä:
http://coffeegeek.com/forums/espresso/machines/137055
-
Joo...
Pitää tuo lukea myöhemmin ajatuksella läpi ja sitten miettiä tuota säätämistä.
Mittaus pitäisi aloittaa silloin kun pumppu tekee töitä täysillä ja OPV:sta virtaa tasaisesti vettä.
Hyvä, että tämä nyt selvisi
-
Jos jaksaa etsiä, täältä löytyy aivan vastaa ihmettelyä minun toimesta, eli mittailin OPV:n läpi tullutta virtaamaa jne.
Taulukko ei pitänyt paikkaansa ainakaan minun koneella kun sitten myöhemmin mittasin oikean painemittarin kanssa.
Painemittarin kahvan säädin siten, että se laski noin tuplashotin verran vettä läpi 25 sekunnissa ja katson keskiarvon siitä missä viisari huiteli. sokkopaine on suurempi kuin veden virratessa läpi.
-
Nyt on tieteelliset kokeilut tehty. Suoritin mittauksen näin:
1. Kumilätkä filtteriin ja kahva koneeseen
2. Pumppu päälle
3. Kun OPV:sta alkaa tippua vettä , annan tippua 5-10 sekuntia
4. Astia alle ja kello käyntiin
5. Kun 30 sekuntia on kulunut astia pois alta ja tulosten mittaus
Yhteensä iltapäivän aikana tein 6 toistoa ja keskiarvoksi sain 13ml/30s
Jos nyt mitenkään osaan tuota graafia tulkita olisi paine 18 bar?
Jos jaksaa etsiä, täältä löytyy aivan vastaa ihmettelyä minun toimesta, eli mittailin OPV:n läpi tullutta virtaamaa jne.
Taulukko ei pitänyt paikkaansa ainakaan minun koneella kun sitten myöhemmin mittasin oikean painemittarin kanssa.
Jeps.
Nopeasti vilkaisin muutamat kejut joissa olit pähkäillyt samoja tai melkein samoja asioita. Olin ne jo ennestään kertaalleen luettu, mutta kun ei olleet ajankohtaisia luin ne ilmeisesti silloin läpi ajattelematta ollenkaan.
-
Samoin, nyt on vettä punnittu.
1. Umpifiltteri Silviaan, pumppu käyntiin
2. Hukkaputkesta lirutetaan vettä kymmenkunta sekuntia, jotta kellon viisari menee oikeaan kohtaan
3. Kuppi alle ja valutetaan 30 sekuntia
4. Saadaan tulokseksi 133g (266g/min) aika monella toistolla keskiarvoksi.
Nyt kun minäkin olen tutkinut tuota Ulkan graafia, niin ollaan aikalailla 9 barin paikkeilla?
Jos paineessa nyt siis on jotakin vikaa, niin ei se ainakaan yläkanttiin ole, paremminkin alakanttiin?
Nyt kun myllyn jauhatus Rockyssä on asettunut 4:n paikkeille, niin se nyt sitten vaan on siinä ja kyse ei ole ainakaan ylipaineesta ja siksi pienestä myllyn asetuksesta.
Ensi yönä nukun taas hiukan paremmin, vaikka tuo ei mitään huipputiedettä ollutkaan...
O.K.
-
Jos nyt on oikein tulkittu ja asiat ovat niin, että nykyinen paine on 18 barin luokkaa, voisi OPV:n säätää loppuviikosta.
-
Meneekös tuo mittaus samalla lailla myös esiuuton sisältävässä koneessa? Mitataan siis OPV:n ulostulosta 30 sekunnin ajan paljonko sieltä tulee vettä?
-
Meneekös tuo mittaus samalla lailla myös esiuuton sisältävässä koneessa? Mitataan siis OPV:n ulostulosta 30 sekunnin ajan paljonko sieltä tulee vettä?
Mittaus pitää aloittaa sitten kun esiuuttovaihe on loppunut ja kone toimii normaalipaineella. Esiuutto voi sotkea lukemaa, riippuen tietysti siitä että millainen se on.
-
Mittausta pitää aloittaa sitten kun esiuuttovaihe on loppunut ja kone toimii normaalipaineella. Esiuutto voi sotkea lukemaa, riippuen tietysti siitä että millainen se on.
OK, juuri näin ajattelin että mittaus vasta esiuuton jälkeen.
-
Vielä pari irtoajatusta:
Graafit lienee tehty jenkkilän koneille. Kuvittelisin että vibrapumppu syksyttää suoraan verkkovirran tahdissa, ja siellähän verkkovirran taajuus on suurempi. Eli ne eivät taida päteä Euroopassa?
Itseasiassa helpointa taitaisi olla mitata pumpun imemää vettä. Jos pumppu imee minuutissa X millilitraa vettä ja työskentelee tasaista painetta vastaan, niin silloin graafin käytön oletukset täyttyvät ja katsomalla X:n kohdalta näkee paineen (suunnilleen). Olettaen että pumpun malli ja verkkovirta vastaavat myös graafin oletuksia. Käytännössä voisi siis tökätä imuputken mittalasiin (jos vaan löytää riittävän ison) ja katsoa paljonko vettä häviää puolessa minuutissa. OPV:n poistoputkea ei pidä laittaa palauttamaan vettä mittalasiin.
Puhun puolesta minuutista vain sen takia että minuutti on lämmittelyineen vähän pitkähkö aika ajaa pumppua kovaa painetta vasten, joten puoli minuuttia on lähes yhtä kätevä mutta lyhyempi aika.
-
Tuo olisi muuten ihan kokeilemisen arvoinen juttu, mutta soliksella ei niin "helppo" ja yksinkertainen. Ongelmana nimittäin on, että soliksessa ei ole imuputkea vaan milläköhän nimellä tuota nyt kutsuisi. Kun tuon päälle pistetään tankki, vesitankin pohjassa oleva jousella toimiva lukko aukeaa ja pumppu pystyy imemään vettä.
-
Tuo olisi muuten ihan kokeilemisen arvoinen juttu, mutta soliksella ei niin "helppo" ja yksinkertainen. Ongelmana nimittäin on, että soliksessa ei ole imuputkea vaan milläköhän nimellä tuota nyt kutsuisi. Kun tuon päälle pistetään tankki, vesitankin pohjassa oleva jousella toimiva lukko aukeaa ja pumppu pystyy imemään vettä.
Jos käytössä on keittiövaaka, niin tankin voisi punnita ennen ja jälkeen. Tai merkitä vedenpinta, ja kaataa pumpun ajon jälkeen mittalasilla vettä tankkiin kunnes pinta on noussut takaisin alkuperäiselle tasolle.
-
Miksiköhän en itse tuota tajunnut. ::)
Pitääkin kattoa jos voisi vielä tekisi vähän noita tieteellisiä tutkimuksia.
-
Kun purin laittetta OPV:n säätämistä varten, tajusin miksi vettä oli tullut niin vähän:
OPV letku on "taittunut" ja kun suoristin vähän alkoi vettä tulla vähän reippaammin. Eilinen 26ml/min on nyt 46ml/min. Mutta mitä nyt itse osaan tulkita niin paine olisi kuitenkin lähellä 17 baria? Pitää funtsia, jos vaikka tänään säätelisi OPV:ta.
Sen voin kyllä sanoa, että Soliksesta piti purkaa paljon tavaraa ennenkuin pääsi käsiksi sinne minne oli tarkoitus.
-
Nyt on OPV säädetty!
Säädin sen niin, että OPV:n kautta tulee 101ml/ 30s eli n. 202ml/min. Ja graafin mukaan tuo olisi n.10 bar. Toivottavasti on säädöt nyt suurinpiirtein kohdillaan. Toivotaan, että on parempi kuin lähtötilanne.
-
Nyt on OPV säädetty!
Olihan Soliksessa tuo Ulkan E4 malli eikä E5 (tarkistit pumpun kyljestä?) Niissä on painekäyrät aikalailla erilaiset (ks. linkki (http://www.ulka.it/pagine_1.php?id=151&id_liv=3&id_liv2=110&id_liv3=109)) - tosin tuossa 9-10 baarin hujakoilla näyttäisivät olevan aika lähellä toisiaan.
Eilinen 26ml/min on nyt 46ml/min.
Oliko tuo tosiaan minuutissa - eli sieltä tuli OPV:stä minuutissa korkeintaan tuplan verran ulos?
Toivotaan, että on parempi kuin lähtötilanne.
Makustele kahvia. :) Liian alhaisen paineen merkkejä on yleensä vaisu crema - eli jos tuntuu ettet uunituoreillakaan pavuilla oikein kestävää cremaa saa aikaiseksi, niin kiristä ruuvia takaisin päin (ja vertaa toki taas makua).
Graafit lienee tehty jenkkilän koneille. Kuvittelisin että vibrapumppu syksyttää suoraan verkkovirran tahdissa, ja siellähän verkkovirran taajuus on suurempi. Eli ne eivät taida päteä Euroopassa?
Mahdollinen ero varmaankin menee noiden graafien virherajojen sisään (ks. aiempi linkki)? Ainakaan valmistaja (Italialainen) ei ole katsonut oleelliseksi ilmoittaa mahdollista eroa tarkemmin. Toisaalta nuo virherajat on sen verran isot että virtauksen avulla pumpun tarkka säätäminen on jossain mielessä tuuripeliä - tosin jossain mielessä "valistunutta" sellaista eli kyllä sillä varmasti paineen saa 8-10 baarin väliin osumaan, mikä on aina parempi kuin joku 15.
-
Tuota en silloin muistanut katsoa ja yritin kurkata sitä, mutta koko pumppu olisi pitänyt ottaa irti ja siihen ei ollut aikaa/kiinnostusta. Toivotaan, että on E4. Mutta mitä nyt noita graafeja (E4 ja E5) katsoin niin näytetään olevan 9 ja 10 barin tienoilla.
Oliko tuo tosiaan minuutissa - eli sieltä tuli OPV:stä minuutissa korkeintaan tuplan verran ulos?
Joo oli. Kun suoristin OPV:n letkun tuli tuplasti mitä oli ennen tullut. Ilmeisesti kun olin virtajohtoa "laittanut" sinne sisään oli se työntänyt letkua.
Pitää nyt sitten ruveta maistelemaan kahvia oikein kunnolla :)
-
Joo oli.
No jopas. Se oli sitten tehtaalla säädetty lähinnä estämään pumpun tikahtuminen.
-
Tänään tein peräkanaan shotteja ja mielestäni ne onnistuivat suht hyvin. Jos vaikka huomenna olisi intoa kuvailla.
Yksi positiivinen puoli jonka huomasin heti paineen alennuksen jälkeen on se, että nakukahva ei enää roiski 12g annoksilla ollenkaan, kun ennen kuppi, kone ja tekijä olivat pienten ruskeiden täplien peitossa. ;D
Kun OPV puuttuu peliin alkaa kiva ujellus. 8)
-
Kun OPV puuttuu peliin alkaa kiva ujellus. 8)
Pitäisi loppua kunhan ilma pääsee venttiilistä pois, voi kai kestää päiviäkin. Jos venttiili on säädetty alas äärirajoille niin se voi hörppiä ilmaa aina uudestaan sisäänsä, jolloin ääneen joutuu tottumaan tai laskettelemaan aina session aluksi vettä jotta saa ilmat pois.
-
Jeps.
Ei se häiritsevä ole. Jostain luinkin, että OPV:n säätämisen jälkeen saattaa OPV alkaa viheltää, mutta ihan hyvä jos se lähtee pois.
-
Ja jos alkaa epäilyttää, että onko paine nytkään "oikea" ja saa jonkin asteen hifistely kärpäsen pureman, voisi laittaa painemittarin kiinni kokonaan tai väliaikaisesti. Niinkuin Samppasika täällä http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=904.15 (http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=904.15) Mutta mennään nyt näillä.;)
-
Noni, nyt on kuvattu ja valittu parhaimmat kuvat, joista sai selvää. Tein siis paljon enemmän kuin 3 ja kokeilin eri karkeuksia ja annoskokoja.
Näissä annoskoko kaikissa on 13 g. Pavut ovat Lidlin espressoa, koska Hasbeanin pavut ovat olleet jo viikon matkalla. Pussi avattu perjantaina. Joten ei ainakaan tuorepaahtoa.
1. Eilinen. Ei tarkkaa tietoa uuttosuhteesta.
2. Tämän päivän ensimmäinen kokeilu. Uuttosuhde 61%
3. Uuttosuhde 44%
4. Uuttosuhde 41%
-
Kyllä kannatti säätää soliksen paineita! Heti paineen alentamisen jälkeen huomasin, että nakukahva ei enää roiski pienillä annoksilla (12-13g).
Toinen asia minkä huomasin vähän ajan päästä on se, että ilmeisesti kova uuttopaine "syö" kahvin makua?
Ainakin nyt uuttosuhteella 40% valmistettu tupla maistuu "kirkkaammalle" ja vahvemmalle kuin ennen operaatiota, eli kahviin tuli erilaisia makuja.
-
Mitenkäs jos tässä laiskakin aktivoituisi hiomaan tekniikkaa kohti täydellistä shottia...tai ainakin sinnepäin? No enivei, tämänhetken säädöt koneessa (Brasilia Portofino) näyttävät seuraavaa:
uuttopaine: uuton alkaessa 9 bar ja muutaman sekunnin jälkeen paine nousee 10,5 bariin
boilerin paine: keskimäärin 1,0 bar +/- 0,5 bar
tuloveden paine: 4 bar
Osaako palstan kokeneemmat konkarit antaa mitään ohjeita hienosäätöihin? Tarkoitan lähinnä sellaista, että kannattaisiko esim. pudottaa uuttopainetta hieman alemmaksi niin, että se maksimipaine olisi uutettaessa mieluummin 9 bar kuin tuo 10,5 baria? Vaikuttaako tuo paineen alennus esim. creman määrään? Tällä hetkellä cremaa tulee omaan makuuni jopa liian paksulti vielä viikonkin vanhoilla pavuilla (esim. visitado tai premium esso oma paahtona).
-
uuttopaine: uuton alkaessa 9 bar ja muutaman sekunnin jälkeen paine nousee 10,5 bariin
boilerin paine: keskimäärin 1,0 bar +/- 0,5 bar
tuloveden paine: 4 bar
Osaako palstan kokeneemmat konkarit antaa mitään ohjeita hienosäätöihin? Tarkoitan lähinnä sellaista, että kannattaisiko esim. pudottaa uuttopainetta hieman alemmaksi niin, että se maksimipaine olisi uutettaessa mieluummin 9 bar kuin tuo 10,5 baria? Vaikuttaako tuo paineen alennus esim. creman määrään? Tällä hetkellä cremaa tulee omaan makuuni jopa liian paksulti vielä viikonkin vanhoilla pavuilla (esim. visitado tai premium esso oma paahtona).
Boilerin paine vaikuttaa aika matalalta. Toki kokoa taitaa olla sen verran että höyrytyksen puolesta virittelyä ei tarvitse, mutta viileä boileri voi tietysti tarkoittaa viileää uuttovettä. Oletko mitannut uuttoveden lämpöä? Tai tarkistanut jostain, mikä suositeltava boilerin paine on? En sano että kone käy kylmänä, koska varsinkin ammativehkeissä boilerin lämmön ja uuttolämmön suhde ei ole mikään simppeli juttu, mutta ei paine ainakaan korkealta vaikuta.
Uuttopainetta voisi rukata hieman alaspäin. Ero ei liene iso. Paineen alennus vähentää myös cremaa, tosin noin pieni tiputus ei varmaan mitenkään dramaattisesti.
-
Osaako palstan kokeneemmat konkarit antaa mitään ohjeita hienosäätöihin? Tarkoitan lähinnä sellaista, että kannattaisiko esim. pudottaa uuttopainetta hieman alemmaksi niin, että se maksimipaine olisi uutettaessa mieluummin 9 bar kuin tuo 10,5 baria? Vaikuttaako tuo paineen alennus esim. creman määrään? Tällä hetkellä cremaa tulee omaan makuuni jopa liian paksulti vielä viikonkin vanhoilla pavuilla (esim. visitado tai premium esso oma paahtona).
Vaikka en olekaan mikään konkari niin yritetään silti neuvoa :) Eli käsittääkseni uuttopainetta kannattaisi tiputtaa lähelle tuota 9baria etupäässä sen vuoksi, että se vähentäisi kahvikakun kanavointiherkkyyttä huomattavasti. Toisaalta noihin koneen omiin mittareihin ei kauheasti voi luottaa, joten on hyvinkin mahdollista että paineet ovat ihan kohdillaan nytkin.
Höyryboilerin paineet tosiaan ovat hitusen alakantissa, mutta uskoisin kotikäytössä uuttoveden hyvinkin nousevan riittävän kuumaksi lämmönvaihtimessa.
-Mikko-
-
Boilerin paine vaikuttaa aika matalalta. Toki kokoa taitaa olla sen verran että höyrytyksen puolesta virittelyä ei tarvitse, mutta viileä boileri voi tietysti tarkoittaa viileää uuttovettä. Oletko mitannut uuttoveden lämpöä? Tai tarkistanut jostain, mikä suositeltava boilerin paine on? En sano että kone käy kylmänä, koska varsinkin ammativehkeissä boilerin lämmön ja uuttolämmön suhde ei ole mikään simppeli juttu, mutta ei paine ainakaan korkealta vaikuta.
Uuttopainetta voisi rukata hieman alaspäin. Ero ei liene iso. Paineen alennus vähentää myös cremaa, tosin noin pieni tiputus ei varmaan mitenkään dramaattisesti.
Höyryä tulee ainakin riittävällä teholla. Jouduin vaihtamaan 4-reikäisen suuttimen tilalle 2-reikäisen, kun ei vaahdotustekniikka ni pysynyt koneen vauhdissa mukana. Eipä siinä vieläkään pitkästymään ehdi kun alle puolen minuutin vaahdottuu 0,6 litranen kannu.
Tuo lämpötilan mittaus ei ole varmaan ihan helposti hoidettavissa? Ainut tarkka tapahan olisi mitata lämpötila ihan normaalin uuton yhteydessä. Ihan mutu-pohjalta luulisin, että lämpötila on kyllä riittävä, tosin kyllähän se mielenrauhan toisi jos asian kykenisi myös oikeasti varmistamaan. Myös suodinkahvoissa on selviä eroja. Orkkiskahva kun lämpenee, niin se pysyy myös lämpimänä (kuumana) yllättävän pitkään. Nakukahva on paljon köykäisempää tavaraa ja jäähtyy todella nopeasti muihin kahvoihin verrattuna.
Laskin muuten uuttopainetta niin, että paine nousee maksimissaan sinne 9 bariin. Saattaa olla lume-vaikutusta, mutta olin havaitsevani selvän eron kahvin maussa ja parempaan suuntaan tietenkin. Yksi merkittävä tekijä on varmasti myös se, että paineen laskun jälkeen jouduin säätämään myös myllyä karkeammalle.
-
Nakukahva on paljon köykäisempää tavaraa ja jäähtyy todella nopeasti muihin kahvoihin verrattuna.
Mutta siinä jäähtyminen ei ole niin iso ongelma kuin nokallisten kanssa. Nokallisissa viileät nokat jäähdyttävät juoman - nakukahvassa tuota ongelmaa ei ole. Toki nakukahvankin kanssa kannattaa toimia nopeasti - grupon lämpö laskee jokusen asteen mikäli sellaisen ihan kylmänä kiinni laittaa.
-
Tuo lämpötilan mittaus ei ole varmaan ihan helposti hoidettavissa? Ainut tarkka tapahan olisi mitata lämpötila ihan normaalin uuton yhteydessä.
Niin, meinaatko että HX-koneella veden virtausnopeuden pitäisi olla uuttoa vastaava jotta lämpö olisi totuudenmukainen? Mittauskahvoissa on yleensä venttiili jolla virtausnopeuden saa säädettyä ainakin sinne päin.
-
Mutta siinä jäähtyminen ei ole niin iso ongelma kuin nokallisten kanssa. Nokallisissa viileät nokat jäähdyttävät juoman - nakukahvassa tuota ongelmaa ei ole. Toki nakukahvankin kanssa kannattaa toimia nopeasti - grupon lämpö laskee jokusen asteen mikäli sellaisen ihan kylmänä kiinni laittaa.
Kyllä ne nokatkin (tuhtia tavaraa myös) saa osansa lämpöjohtumisesta ja myös sihti pysyy hyvin kuumana. Käsituntumalla hyvinkin pitkälle samaa tasoa kuin muu mötikkä. Naku ehtii jäähtyä jo jauhatuksen ja tamppauksen aikana havaittavasti kuten käy myös sihdille. Nämä arviot ihan käsin tunnustelemalla eli tieteellistä pohjaa ei ole...vielä.
-
Niin, meinaatko että HX-koneella veden virtausnopeuden pitäisi olla uuttoa vastaava jotta lämpö olisi totuudenmukainen? Mittauskahvoissa on yleensä venttiili jolla virtausnopeuden saa säädettyä ainakin sinne päin.
Lähinnä tarkoitin kahvijauheen vaikutusta veden lämpötilaan (ennen uuttoa kylmä - uuton jälkeen kuuma). Ehkä 16g kahvia ei kuitenkaan ole kovin suuri tekijä lämpöenergian suhteen. Toki virtausnopeudellakin on varmasti oma funktionsa. Taitaa olla kyse kuitenkin hyvin marginaalisista vaikutuksista kokonaisprosessin kannalta.
Eikös moniin yleismittareihin saa lämpötilan mittauksiin soveltuvia antureita? Tai ihan yksinkertaisesti puikkomittarilla kahvan reiästä sörkkimällä. Saisihan tuollaisilla varmasti hyväksyttävän tarkkuuden, ainakin omien kriteereiden mukaan.
-
Mutta siinä jäähtyminen ei ole niin iso ongelma kuin nokallisten kanssa. Nokallisissa viileät nokat jäähdyttävät juoman - nakukahvassa tuota ongelmaa ei ole. Toki nakukahvankin kanssa kannattaa toimia nopeasti - grupon lämpö laskee jokusen asteen mikäli sellaisen ihan kylmänä kiinni laittaa.
Kyllä ne nokatkin (tuhtia tavaraa myös) saa osansa lämpöjohtumisesta ja myös sihti pysyy hyvin kuumana. Käsituntumalla hyvinkin pitkälle samaa tasoa kuin muu mötikkä. Naku ehtii jäähtyä jo jauhatuksen ja tamppauksen aikana havaittavasti kuten käy myös sihdille. Nämä arviot ihan käsin tunnustelemalla eli tieteellistä pohjaa ei ole...vielä.
Tarkoitin tuolla aiemmalla kommentilla sitä että kylmä nokallinen kahva on huonompi kuin kylmä nakukahva. Eli jos uutat espresson kylmällä normaalilla kahvalla ja kylmällä nakukahvalla niin jälkimmäisestä saat paremman juoman.
Nakukahva jäähtyy toki nopeammin kun siinä on vähemmän massaa, mutta samoin sen lämmittämiseen ei hukata niin paljon lämpöä gruposta kuin normaaliin kahvaan. Ja koska espresso ei nakukahvassa oleellisesti kosketa mitään muuta kuin sihtiä (jonka lämpötilalla ei ole suurta väliä), niin espresso ei jäähdy toisin kuin kylmien nokkien kautta juostessaan.
-
Lähinnä tarkoitin kahvijauheen vaikutusta veden lämpötilaan (ennen uuttoa kylmä - uuton jälkeen kuuma). Ehkä 16g kahvia ei kuitenkaan ole kovin suuri tekijä lämpöenergian suhteen. Toki virtausnopeudellakin on varmasti oma funktionsa. Taitaa olla kyse kuitenkin hyvin marginaalisista vaikutuksista kokonaisprosessin kannalta.
Jos tarkoitus on tuunata koneen asetuksia niin silloin jauheen vaikutusta ei pidäkään ottaa huomioon. Siis jos kone pelaa oikein niin se tuuttaa ulos juuri halutun lämpöistä vettä. Mitä tapahtuu seuraavaksi on sitten taas baristan käsissä.
Eikös moniin yleismittareihin saa lämpötilan mittauksiin soveltuvia antureita? Tai ihan yksinkertaisesti puikkomittarilla kahvan reiästä sörkkimällä. Saisihan tuollaisilla varmasti hyväksyttävän tarkkuuden, ainakin omien kriteereiden mukaan.
Jep, kunhan on kahva josta mittausreikä löytyy. Noita Scace-klooneja löytyy myös palstalaisilta, jos himottaa kokeilla.
-
Eikös moniin yleismittareihin saa lämpötilan mittauksiin soveltuvia antureita? Tai ihan yksinkertaisesti puikkomittarilla kahvan reiästä sörkkimällä. Saisihan tuollaisilla varmasti hyväksyttävän tarkkuuden, ainakin omien kriteereiden mukaan.
Jos puikkomittarilla tarkoitat jotain digitaalista paistomittaria, niin ne ovat mahdollisesti liian hitaita reagoimaan tuollaisessa käytössä. Itselläni on BellaBaristasta hankittu painemittari-lämpömittari kombo jossa siis lämpömittarina on tuollainen "puikkomittari" ja sillä lämpötilan nousunopeus on niin hidas että selvästi kiehuvaa vettä gruposta valutellessa mittari näyttää ~85astetta.
Veikkaisin, että tuollainen yleismittariin liitettävä termocouple olisi reagtioajaltaan huomattavasti nopeampi koska siinä ei ole mitään lämpöä puskuroivaa metallikerrosta ympärillä. Noissahan taitaa olla yleensä K-tyypin termopari, joka ei taida ihan optimaalisen hyvä olla, mutta ilmeisesti riittävän hyvä kuitenkin.
-Mikko-
-
Jos puikkomittarilla tarkoitat jotain digitaalista paistomittaria, niin ne ovat mahdollisesti liian hitaita reagoimaan tuollaisessa käytössä. Itselläni on BellaBaristasta hankittu painemittari-lämpömittari kombo jossa siis lämpömittarina on tuollainen "puikkomittari" ja sillä lämpötilan nousunopeus on niin hidas että selvästi kiehuvaa vettä gruposta valutellessa mittari näyttää ~85astetta.
Veikkaisin, että tuollainen yleismittariin liitettävä termocouple olisi reagtioajaltaan huomattavasti nopeampi koska siinä ei ole mitään lämpöä puskuroivaa metallikerrosta ympärillä. Noissahan taitaa olla yleensä K-tyypin termopari, joka ei taida ihan optimaalisen hyvä olla, mutta ilmeisesti riittävän hyvä kuitenkin.
-Mikko-
Juu ei mitään paistomittaria vaan ihan teknisempi mittalaite. Yleismittariin kytkettävä anturi olisi luultavasti soveltuvampi tähän käyttöön. K-tyyppi on varmasti ihan riittävä epävarmuudeltaan, ainakin lineaarisuuden suhteen.