Ristretto
Kahvikeskustelu => Kahvinvalmistuslaitteet, kahvimyllyt ja -tarvikkeet => Aiheen aloitti: Heikki - Helmikuu 14, 2007, 09:49:23 ap
-
Ajattelin laittaa tämän yhdeksi aiheeksi kun muutamalla näyttää Tea olevan. Jos vaikka saisi jaettua tietämystä ja osaamista. Itselleni Tea tuli toissapäivänä ja heti se piti avata & kuvata, joten tässä kuvia sisukaluista iloksi & hyödyksi. Saisikohan jostain piirrustuksia/kaaviokuvaa/räjäytyskuvaa vaikka ehkä onkin liikesalaisuus?
Tuo mistä jo aiemmassa keskustelussa oli puhetta, eli uuttopaineen säätäminen, kiinnostaa itseäni myös. Löytyykö vinkkiä? Näissä kuvissa näkyy myös miten uuttopainemittari on sijoitettu.
Ensimmäisessä kuvassa kuitenkin näkymä päältä, toisessa sama kulma vähän loitompaa
-
loitompaa yläpuolelta
-
Tässä se "mikrokytkin" joka sammuttaa keittimen kun vesi loppuu. Eli vesisäiliö periaatteessa lepää tuon kytkimen päällä ja kun keventyy tarpeeksi, kytkin nousee ja katkaisee virran. Helppo ohittaa jos asia vaivaa.
-
Kytkimen liitin.
-
Tämä hiukan ihmetyttää, silikoniletkut kulkevat boileria vasten. Kaippa ne kestävät hyvin kuumaa.
-
boileri takaa oikealta
-
boileri takaa vasemmalta
Uuttopainemittarin haaroitus lähtee siis kuvassa alaosassa oleva T-liitoksen alahaarasta, ohut kupariputki. Kuuma vesi boilerista taas lähtee vasemmalle alas paksua kupariputkea (korjatkaa jos tiedätte paremmin), joten on kyllä todella erikoisessa paikassa -mielestäni- tuo uuttopaineen mittaus.
-
Tuo mistä jo aiemmassa keskustelussa oli puhetta, eli uuttopaineen säätäminen, kiinnostaa itseäni myös. Löytyykö vinkkiä? Näissä kuvissa näkyy myös miten uuttopainemittari on sijoitettu.
Uuttopaineen säädöllä ja uuttopainemittarilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Tai siis että uuttopainetta mittaa ja säätelee kaksi ihan eri komponenttia, jotka yleensä on sijoitettu täysin eri kohtiin fyysisesti ja "loogisesti" eli tuon veden kulkureitin varrella. Uuttopaine säädellään ylivirtausventtiilillä, joka normaalisti on heti pumpun jälkeen. Se on T-liitin, josta ylivirtaus on johdettu yleensä takaisin säiliöön, joskus tippa-astiaan. Liittimessä olevaa ruuvia kääntämällä voidaan uuttopainetta säädellä. Kun ruuvia kääntää myötäpäivään eli sisäänpäin, uuttopaine nousee.
Mikäli ruuvi on muovinen (tai muuten heppoinen), ei venttiili pysty tarkkaan uuttopaineen säätelyyn, eikä sitä kannata yrittääkään koska venttiili voi mennä rikki.
Tämä hiukan ihmetyttää, silikoniletkut kulkevat boileria vasten. Kaippa ne kestävät hyvin kuumaa.
Lämpö syntyy vastuksissa, joista se johtuu veteen, ja vedestä boilerin seinämiin. Eli toisin sanoen letkuissa virtaava vesi voi olla kuumempaakin kuin boilerin seinämät. Niinpä ei olekaan suuremmin väliä mitä vasten ne letkut ovat.
-
No hyvä, kiitos selvennyksistä. Ei ole tuon toiminnasta juuri tietoa niin kysymykset ovat sitä luokkaa. Eli onko olettamassani uuttopainemittarissa siis uuttopaine vai joku muu?
-
Teassa muistaakseni se oli nimenomaan uuttopainemittari. Koska siinä systeemissä ei ole boileria välissä, niin todennäköisesti paine mittarissa ja paine kahvassa on hyvin pitkälle sama, joten pitäisi olla tarkkakin. Tosin kannattaa muistaa, että mittareita lukiessa katselukulma vaikuttaa oikeasti varsin paljon - tämäkin Teassa tosin on hyvin, kun se paneeli oli muistaakseni kallistettu mittarin kohdalta.
Paras tapa ymmärtää koneen toimintaa lienee lähteä tulevasta vedestä, ja käydä läpi että millä tavoin se kulkee läpi laitteen - vaihe kerrallaan. Tuon tasoiset koneet ovat nimittäin varsin selkeitä sisuskaluiltaan.
-
Hienoa työtä Heikki! :-)
Tarkkoja kuvia. Nämä voisi laittaa wikiin, kun se valmistuu.
Onko kuvista olemassa versiot myös korkeammalla resolla?
-
Teaan liittyen löysin pikaiselle etsinnällä kaksi linkkiä: eka (http://www.coffeegeek.com/forums/espresso/machines/37794) ja toka (http://www.toomuchcoffee.com/index.php?name=PNphpBB2&file=viewtopic&p=2490&sid=b7d58b64325940cbf3f29f5cf3cf6fef) linkki.
Toivottavasti tästä on apuja.
T. Teme
-
Okei, kiitos näistä. Kyllä minulla on kuvia 3264x2448 resoluutiolla ja lisää otan kun taas säädän masiinaa. Minkälaisia käyttökokemuksia omistajilla on tästä laitteesta? Itse olen jo kerennyt yllättymään tasalaatuisuudesta ja yleisestä korkean laadun tuntumasta. Aiempi keitin teki hiukan vaihtelevanlaatuista essoa päivästä riippuen, mutta tällä tuntuu tulevan samoilla muuttujilla aivan samanlaista päivästä/tunnista riippumatta.
Uuttopaineet näyttää olevan nyt 11bar tuntumassa, eli sitä pitää varmaan pudotella. Mutta onhan tuo säätäminenkin ihan hauskaa hommaa.
-
Kiitos Heikki kuvista, lupailin tuolla aikaisemmin ottaa kuvia mutta eihän minun enää tarvitse, huh helpotus.
-
Olisiko kellään ideoita pressostaatin asettamisesta oikeaan asentoon, kun painemittarin nollakohta on heilahtanut sivuun?
-
Onnistuisiko mittarin nollakohdan säätäminen kiehumista seuraamalla? Boilerissa on varmaan alipaineventtiili, joka napsahtaa päälle kun vesi alkaa kiehua ja painetta muodostua. Se on siis se venttiili joka räkii vettä ja höyryä boilerin lämmitessä, ja sitten sulkeutuu. Painetta ei voi muodostua ennen kuin venttiili on kiinni, eli mittarin pitäisi näyttää nollaa aluksi ja pari sekuntia venttiilin sulkeutumisen jälkeen lähteä nousemaan nollasta ylöspäin.
-
Nyt olen mielestäni saanut hierottua pressostaatin aikalailla kohdalleen. Tuntuu silti siltä, että Silvia antaisi enemmän höyrynpainetta :o . Onko normaalia? Saahan pressostaatin suuremmallekkin, mutta en viitsisi aina minuuttia huuhtoa ennen shotin laskemista.
-
Onko pilleissä eroa? Silviasta voi tulla enemmän tehoja hetkellisesti, mutta isommasta boilerista pitäisi kyllä painetta riittää pidemmälle jos vaan pressostaatti on suunnilleen samassa säädössä.
-
Onko pilleissä eroa? Silviasta voi tulla enemmän tehoja hetkellisesti, mutta isommasta boilerista pitäisi kyllä painetta riittää pidemmälle jos vaan pressostaatti on suunnilleen samassa säädössä.
Onhan pilleissä se ero, että Silviassa on yksi ja Teassa kaksi reikää. Olen vain ehkä tottunut kesällä Äiti-Muorin Epocan 3,9 litraiseen boileriin, jonka kanssa saa oikeasti varoa, ettei maito ala kiehua.
Kahden capuchinon vaahdotukseen menee kuitenkin sen verran aikaa, että luulisin tuoton olevan vastuksen tehosta kiinni. (Paitsi siis Epocan tapauksessa)
-
Kahden capuchinon vaahdotukseen menee kuitenkin sen verran aikaa, että luulisin tuoton olevan vastuksen tehosta kiinni. (Paitsi siis Epocan tapauksessa)
Jos hatusta repäisee, niin minun koneissa (1,8l ja 1,5l) boilerin lämmitys kestää pari minuuttia ja tuollaisen määrän höyrytys parikymmentä sekuntia. Eli väittäisin, että tuolloin boileriin varastoitunut energia on pääroolissa. Teassa boileri on vain pari desiä pienempi, joten saman pitäisi päteä siihenkin. Silviassa taas boileri on huomattavasti pienempi ja siinä elementin rooli onkin varmasti suuri.
-
Epocalla 3 dl höyrytys kestää ehkä 7 sekkaa... 20 sekuntia taitaa olla samoilla hehtaareila, kuin Teani vastaava aika.
-
20 sekuntia taitaa olla samoilla hehtaareila, kuin Teani vastaava aika.
No eikös silloin höyrytehoa ole riittävästi? Ei kai Silviasta sen enempää irtoa?
-
Epocalla 3 dl ... 20 sekuntia taitaa olla samoilla hehtaareila, kuin Teani vastaava aika.
Hyvää osviittaa höyrytysajoista löytyy esim. täältä (http://www.home-barista.com/andreja-buyers-guide-steaming-performance.html). Tuolla vastaavaa määrää (3dl on noin 10oz) on saatu lämpenemään Andrejalla 41 sekunttiin, Giotolla 38 sekunttiin ja Isomacin Ritualella 75 sekunttiin kun boilerissa on ollut 1.2bar painetta. Rituale on sisuksiltaan sama kuin Tea - ero on käytännössä kuorissa. Tosin en tiedä onko tuolla testissä ollut Rituale malli "versiota 2" (ks. Tea ja Tea II).
Mutta nuo lukemat silmällä pitäen 20s on melkoisen hyvä suoritus Tealta (ja voi viitata siihen että boilerin paine on suhteellisen korkealla, mikäli mittarissa oli siis vikaa?)
-
Epocalla 3 dl höyrytys kestää ehkä 7 sekkaa... 20 sekuntia taitaa olla samoilla hehtaareila, kuin Teani vastaava aika.
Kuulostavat kyllä todella kovilta luvuilta... Tässä on parin suhteellisen järeän koneen tuloksia http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=1110.msg8858#msg8858 Omalla tuplagruppoisella Elektralla meni 15s kylmästä vaahdotuslämpöihin ja nassen koneella samaan suoritukseen kului aikaa 14sekunttia. Elektrassa höyrypaineet 1.2bar ja boilerin koko 8litraa.
-Mikko-
-
Mittailin eilen vähän tarkemmin. 1,5 desin hyöryttämiseen menin lähemmäs 30 sekuntia. 3 desiä en itse asiassa ole koskaan varmaan edes lämmittänyt. Oli vähän näppituntuma hukassa :-\. Epoca on kyllä nopea. 7 s saattoi toki olla liiottelua. Täytyy varmaan sekin tutkia tarkemmin.