Ristretto
Kahvikeskustelu => Baristatekniikka => Aiheen aloitti: jiitee - Maaliskuu 22, 2008, 23:13:33 ip
-
Aloitetaanpa WDT-ketju, kun sellaista ei taida täällä vielä olla.
Eli:
Itselläni on tiettyjen papujen (lähinnä SO:t) kanssa on ollut viimeaikoina melkolailla ongelmia paakkujen ja niistä aiheutuneiden epätasaisten uuttojen kanssa (nakukahvalla tuskastuttavan ilmeisiä sellaisia). Varsinkin jos on halunnut käyttää sitä "normaalia" 14-16g annosta eikä ylitäyttää, niin tasaisen distribuution aikaansaaminen on osoittautunut normaalikonstein erittäin haastavaksi (ja hyvänmakuisia papuja haaskaavaksi).
Siksipä päätin lopulta heittää "katu-uskottavuuden" hiiteen ja turvautua WDT:hen (linkki (http://www.home-barista.com/weiss-distribution-technique.html)). Tuo em. linkissä esiintyvä "jugurttipurkkiadapteri" osoittautui hieman kömpelön isoksi joten päätin hieman muuttaa "raaka-ainetta" (jos jugurttipurkin leikkaa liian korkealta, niin se ei mene enää filtterin sisälle). Otin askarreltavaksi sellaisen "standardin" valkoisen muovisen kertakäyttömukin (joillaisista joskus koulussa aina sai purskutella sitä kummallista, mutta ilmeisesti hammasystävällistä liuosta).
Seuraavassa kuvassa näkyy ko. muki kokonaisena ja leikattuna mattoveitsellä "kolmannen askeleen" jälkeen. Neljännenkin askeleen voi halutessaan ottaa mukaan, mutta viides on jo turha. Sitten kahdella askeleella tuntuu menevän jo liian töpöksi.
-
Näin saatu "adapteri" istuu filtteriin varsin nätisti ja tukevasti. Lisäksi, kuten seuraavasta kuvasta näkyy, niin se ei mene filtterissä pohjaan asti vaan jättää pohjalle melkein tampatun kakun kokoisen tilan. Tämä paljas tila tuolla pohjalla on mielestäni hyvä, sillä näin "weissatessa" kahvi asettuu jo valmiiksi filtterin reunoja vasten eikä siihen jää tuota muovia väliin, mikä sitten tuon adapterin pois nostamisen jälkeen jättäisi sinne periaatteessa tyhjän tilan kahvin ja filtterin reunan väliin. Yläosaan jäävän välyksen saa kyllä nätisti korjattua sillä "weissaustikulla", taikka normaalisti sormella tasoittamalla (jos kahvia on filtterissä tähän riittävästi).
-
Lisäksi kahva mahtuu ainakin oman myllyni alle adapterin kera varsin hyvin, joten sen voi pitää filtterissä jo jauhaessa ja näin sitä samalla vähentää jauhamisesta aiheutuvan "purusotkun" määrään olemattomiin. Sitten kun "weissaa", eli sotkee sillä ohuella metallitikulla puruja vimmatusti, niin portafiltterin kahvasta kiinnipitäessä peukalon saa asettumaan tuon suhteellisen matalan adapterin päälle varsin luontevasti lisätukea antamaan.
-
Hetkonen? Miksikön minulla näkyy tuossa yläpuolella nyt aivan toinen kuva kuin siinä pitäisi olla? Tänne siis näkyy kuva suodatinkeittelystä, vaikka tuossa pitäisi olla kuva kahvasta myllyn alla... (en ole tuota kyllä itse muuttanut) ???
Lisäys: siinä siis pitäisi olla allaolevan näköinen kuva:
Lisäys2: jahas, nyt kun tuota ylläolevaa kuvaa klikkasi niin muuttui oikeaksi.
Lisäys3: selaimesta välimuisti tyhjäksi, takaisin tähän ketjuun ---> taas on suodatinkuva. kuvaa klikkaamalla tulee näkyviin oikea kuva (testattu operalla ja firefoxilla). Foorumibugi?
Lisäys n: näyttäisi liittyvän jotenkin tuohon kuvan esikatselukuvaan. kahdessa ylemmässä tuo esikatselukuva on pieni, mutta tuossa "ongelmakuvassa" iso. Kun tuota aukiklikattua kuvaa klikkaa uudeen tulee näkyviin takaisin se ikäänkuin "väärä" esikatselukuva.
-
Itselläni on tiettyjen papujen (lähinnä SO:t) kanssa on ollut viimeaikoina melkolailla ongelmia paakkujen ja niistä aiheutuneiden epätasaisten uuttojen kanssa (nakukahvalla tuskastuttavan ilmeisiä sellaisia). Varsinkin jos on halunnut käyttää sitä "normaalia" 14-16g annosta eikä ylitäyttää, niin tasaisen distribuution aikaansaaminen on osoittautunut normaalikonstein erittäin haastavaksi (ja hyvänmakuisia papuja haaskaavaksi).
Omat kokemukset ovat täysin samanlaiset. Siinä vaiheessa kun yrittää sormin rikkoa isompia paakkuja puolillaan olevasta korista ja ne vain kyntävät ojia kakun pintaan eivätkä meinaa hajota millään, niin tietää että sen shotin suhteen on peli aikalailla pelattu.
Itse olen omaksunut helpomman ja ehkä jossain määrin katu-uskottavuuden kannalta myös siistimmän mukaelman WDT:stä. Jauhan ensin yhden shotin (Mazzerin sinkkunappi) kahvaan ja weissaan sen perinpohjaisesti. Tämä onnistuu hyvin, koska kahva on riittävän iso yhden shotin sotkemiseen. Sitten jauhan päälle toisen ja weissaan sen kevyesti, lähinnä tasoittaen purut. Sitten kevyt tasoitus sormilla ja tamppaamaan.
Tämä sopii hyvin myös kiiretilanteisiin joissa en punnitse papuja, vaan luotan Mazzerin ajastukseen. Sinkkushottiajastus on tarkempaa, ja lisäksi tuplashottinappi ei kaikissa tilanteissa riitä maksimisäädölläkään tuplashottiin. Se onkin minulla säädetty maksimiin ja käytän sitä "suuren määrän jauhamiseen", eli vaikka kun ajan vanhoja papuja suodatinpuruiksi työpaikalle tms.
-
Näköjään aloittelija onnistuu jopa idiottivarmaksi mainostetun weissauksen kossaamaan. :(
Keitinpuolella ehdin jo iloita ekasta onnistuneesta shotistani. No kyllähän se ihan hyvältä näytti päällepäin, mutta maku oli kitkerä. Kanavoituminen vaivaa. Galaktisia räjähdyksiä ei enää tule kovin usein, mutta jostain kanavoi kuitenkin.
Karkeasti ottaen: Jos en weissaa, reunoilta kanavoi. Jos weissaan, kanavoi jostain keskemmältä.
Jauhan sihtiin ilman kahvaa. Pyörittelen sihtiä ahkerasti. Sitten joko weissaus tai ei ja perään tasoitus NSWE jotain tikkua käyttäen --> sihti yläreunaan asti täynnä ja pinta ainakin päällepäin oikein nätin ja tasaisen näköinen. Paakut ovat pehmeitä ja tuntuvat hajoavan hyvin, mutta reunaa en selvästikään saa vielä kunnolla kiinni.
Kirjevaaka on tilattu muttei vielä saapunut, joten annostelu on toistaiseksi tilavuuspohjainen.
Weissauksen ongelma tuntuu olevan se, että aina kun neula vaihtaa vähän jyrkemmin suuntaa niin siihen kohtaan kahvijauheeseen jää semmoinen parimillinen madonreikä jossa on ihan selvästi vähemmän kahvia. Jostain tämmöisestä kohtaa vesi sitten arvatenkin puskee läpi. Lienenkö universumin ainoa kahvittelija jolle käy näin?
Sopivia jugurttipurkkeja tai kertakäyttömukeja ei talosta löytynyt, joten olen veissannut Akallion tyylillä suoraan sihtiin. Neuloina käytin ensin hammastikkuja ja siirryin sitten suoristettuun paperiliittimeen.
Vipe
-
Weissauksen ongelma tuntuu olevan se, että aina kun neula vaihtaa vähän jyrkemmin suuntaa niin siihen kohtaan kahvijauheeseen jää semmoinen parimillinen madonreikä jossa on ihan selvästi vähemmän kahvia. Jostain tämmöisestä kohtaa vesi sitten arvatenkin puskee läpi. Lienenkö universumin ainoa kahvittelija jolle käy näin?
Itse pyörittelen (tuon adapterin avulla) puruja semmoisella vanhalla teräksisellä sukkapuikolla (noin 2mm paksuinen). Vatkaan sillä ensin reippaasti yhteen suuntaan edestakaisin (paakut hajoaa), sitten lopuksi hieman iisimmin suoritan semmoista ympyräliikettä joka tasoittaa purut tasaisesti filtteriin. Lopuksi kun nostan tuon "adapterin" pois niin tarkon vielä kevyesti reunoja. Itselläni ei siihen mitään madonreikiä jää.
Alun kuvaksesi perusteella käytät suht isoa annosta (ts. ylitäytät) - mikä tuo osaltaan lisää haastetta peliin. Eli nämä koneet (ja "perustuplafiltterit") on suunniteltu niille 14g pintaan oleville annoksille ja jos käyttää isompia annoskokoja niin kanavoituminen/muut ongelmat tulevat helpommin esiin. Itse käytön nykyisin tuota WDT:tä koko ajan - se nimittäin mahdollistaa suhteellisen pienten annosten käytön. WDT:n jälkeen jauheen pinta on noin pari milliä filtterin reunan alapuolella - siihen ei siis sormella pyyhkimällä saa minkäänlaista kosketusta. Tamppaan kevyesti (ei todellakaan mitään tampperin päällä makaamista) jonka jälkeen kakun pinta on selvästi jousiuran alapuolella (olisiko ainaki milli välystä - muokkaus asian tarkastuksen jälkeen: on siinä väh. 2mm jousiuran keskikohtaan matkaa). Jauhatus on sitten säädetty niin hienolle että tällaisella annostelulla pääsen oikeaan uutoaikaan/määrään. Uuton aikana kanavointia esiintyy erittäin harvoin ja silloin näyttää että tilanne jotenkin "korjaantuu" itsestään (johtuu ilmeisesti siitä että pienillä annoksilla sillä kakulla on tilaa hieman "elää" uuton aikana ja se korjaa itse itseään). Näin toimiessa uutto ei missään vaiheessa selkeästi yhtäkkiä "vaalene" vaan se muuttu tasaisesti kohti jotain kaakaon/vaalean maitosuklaan väriä (muuttuu tosin "laihemmaksi" eli ei ole lopussa enää niin öljyisen näköistä). Uuton jälkeen kakku ei ole mikään kiinteän kova köntti vaan on filtterissä suht kostean näköisenä (ei kuitenkaan vetisenä) ja sillätavalla kevyesti kuopalla (reunat siis ylempänä).
-
Eli WDT:n jälkeen tamppaus ilman enempää tasoittelua - ?
Voitko vähän vielä selventää mitä tarkoittaa "tarkon kevyesti reunoja"?
Entä miten annostelet, vaa-alla, ajastimella?
Itse tosiaan olen laittanut kahvia ensi riittävästi, sitten weissannut ja lopuksi töninyt ylimääräiset pois. Löysin jostakin semmoisen ikivanhan taikinakulhon nuolijan, jonka reunan kaarevuussäde on jotain vähän vajaa 10 cm. Sillä olen saanut hiukan pienennettyä annosta: Kahvin pinta jää keskellä n. 5 mm kuopalle. Tamppauksen jälkeen kahvin reuna jää minullakin yleensä n. pari mm jousiuran alapuolelle. Samoin yleensä kakku jää hiukan kosteaksi eikä selkeää vesiverkon kuvaa tule.
Tähän asti olen kyllä tampannut aika voimakkaasti. Pitää kokeilla kevyempää otetta. Tönimisvaiheen pois jättäminen on siinä mielessä hiukan hankalaa koska sitä vaakaa ei vielä ole. Lisäksi olen kuvitellut että tönimällä ylijäämäpurukasaa edestakaisin sihdin päällä saisin reunat paremmin kiinni.
Onko pavuissa suuria eroja? Tähän asti olen käyttänyt yhtä ja samaa laatua koko ajan. Laitteen mukana tuli kilo Macafe essosekoitusta. Cremasta päätellen on vielä kohtalaisen tuorettakin.
Vielä yksi kysymys: Kuinka tarkkaan vaakasuorassa kahvikakun pinnan pitäisi tampattuna olla? Tällä hetkellä saan sen ehkä reilun millin tarkkuudella suoraan, mutta se edellyttää että teen ensin erittäin kevyen alkutamppauksen, tarkistan suoruuden ja tarvittaessa painan yhtä reunaa alemmas. Sitten olen jatkanut Staubilla, eli edelleen hyvin kevyillä tamppauksilla kihnuttanut puruja reunoilta alemmas. Viimeiseksi olen sitten survaissut hiukan voimakkaammin.
Kiitokset neuvoista,
Vipe
-
Eli WDT:n jälkeen tamppaus ilman enempää tasoittelua - ?
Jep. Pinta ei siis jää ennen tamppausta niin tasaiseksi kuin sormella tasatessa - mutta on siis kauttaaltaan yhtälailla "kuhmurainen" ympäri filtteriä (pitänee ottaa tuosta kohdasta kuva jahka kerkeän). Että homma siis toimii näin (ilman sitä mahdotonta ähinää tasauksen kanssa), on seurausta nyt siis suoraan tuosta "normaalista" annoskoosta - eli hommaa ei viedä äärirajoille kuten ylitäyttäessä ja näin toleranssit ovat isompia. Mutta tässäkin tapauksessa pitää siis olla erittäin huolellinen sen kanssa että se kahvi on siellä filtterissä kuitenkin keskimääräisesti mahdollisimman tasaisesti, eli jossain mielessä yhtä tiheässä ympäri filtteriä ennen tamppausta.
Voitko vähän vielä selventää mitä tarkoittaa "tarkon kevyesti reunoja"?
Tuo "adapteri" siis jää filtterin reunan ja kahvipurujen väliin filtterin yläosasta. Kun sen nostaa pois niin yleensä sen jättämä "rangas" kyllä täyttyy aika hyvin itsestään - mutta yleensä kuitenkin joudun hieman korjaamaan sieltä täältä jos näkyy pahempaa koloa. Tässä välissä vielä tarkastan että kahvin pinta on suurinpiirtein tasaisainen kun siitä saa paremman havainnon ilman tuota "adapteria".
Entä miten annostelet, vaa-alla, ajastimella?
Myllyssä on ajastin joka ainakin itselläni antaa melkolailla toistettavaa tulosta. Vaa'an avulla olen lähinnä hakenut sitä miltä tuo noin 14 grammaa tuplafiltterissä näyttää weissauksen jälkeen - eli filtteri jää hieman vajaaksi. Lisäksi indikaattorina toimii se miten kahvin pinta tuon tamppauksen jälkeen asettuu.
Onko pavuissa suuria eroja? Tähän asti olen käyttänyt yhtä ja samaa laatua koko ajan. Laitteen mukana tuli kilo Macafe essosekoitusta. Cremasta päätellen on vielä kohtalaisen tuorettakin.
Pavuissa on eroja - mutta nämä erot korostuvat lähinnä silloin jos käyttää ns. "single origin" papuja joissa asiaa sotkee vielä mahdollisesti erilaiset paahtoasteet. Papusekoitusten välillä taas erot ovat pienempiä - paitsi tietysti tuoreen ja vanhan sekoituksen välillä voi (käyttäytymisessä) olla isoakin eroa.
Vaikkakin tuore kahvi tuottaa hyvän ja runsaan creman niin tämä ei valitettavasti tarkoita sitä että hyväcremainen kahvipapu olisi mitenkään tuoretta. Riittävästi kun on robustaa niin sitä irtoaa aika vanhastakin tavarasta massiivinen crema joka peittoa creman volyymillä mitattuna tuoreen arabican.
Tähän asti olen kyllä tampannut aika voimakkaasti. Pitää kokeilla kevyempää otetta. Tönimisvaiheen pois jättäminen on siinä mielessä hiukan hankalaa koska sitä vaakaa ei vielä ole. Lisäksi olen kuvitellut että tönimällä ylijäämäpurukasaa edestakaisin sihdin päällä saisin reunat paremmin kiinni.
Vielä yksi kysymys: Kuinka tarkkaan vaakasuorassa kahvikakun pinnan pitäisi tampattuna olla? Tällä hetkellä saan sen ehkä reilun millin tarkkuudella suoraan, mutta se edellyttää että teen ensin erittäin kevyen alkutamppauksen, tarkistan suoruuden ja tarvittaessa painan yhtä reunaa alemmas. Sitten olen jatkanut Staubilla, eli edelleen hyvin kevyillä tamppauksilla kihnuttanut puruja reunoilta alemmas. Viimeiseksi olen sitten survaissut hiukan voimakkaammin.
Ronskin tamppaamisen kanssa on juuri se ongelma että kakku menee helposti vinoon. Kakku olisi hyvä saada kerrasta "vaaterisuoraan" ja tuommoisessa "korjailevassa tamppauksessa" jossa painellaan sitten toispuoleisesti on ilmeisesti omat riskinsä (reunan tiiviys kai tässä on lähinnä vaarassa). Nakukahvan kanssa asian tarkastelu on tosin helppoa - jos on tampannut kovin pahasti vinoon niin kahvi tulee filtteristä läpi alussa toispuoleisesti (tämä tosin voi johtua huonosta distribuutiostakin, eli ennen tamppausta tiheys ei ollutkaan kaikkialla sama) - tihkuminen ei siis ala kauttaaltaan tasaisesti vaan ottaa ikäänkuin varaslähdön jostain reunan suunnasta. Uuton aikana sitten yleensä käy niin että se kahvinoro ei pysy filtterin keskellä vaan "nojaa" johonkin päin filtterin reunaa.
Tuosta miten kovaa sitä kakkua pitää tampata on ollut kovaakin debattia - osa puolesta ja osa vastaan. Viittaan nyt viimeisimpään mielessäni olevaan kommenttiin asiasta: Eli Scott Rao on sitä mieltä (kirjassaan) että yksi kohtuullinen tamppaus riittää ja puruja ei tarvitse sieltä filtterin reunojen sisältä paljoa putsailla pois - halutessaan voi kääntää kahvan nopeasti ylösalaisin, filtterin yläreuna sitten pyyhitään kyllä huolellisesti puhtaaksi. Hän perustelee tuota tamppauspuolta mm. sillä että kun kahvikakku saa vettä pinnalleen niin tamppauksen aiheuttama "pintajännitys" kakun pinnassa katoaa silmänräpäyksessä ja että kovinkin tamppaus on vain kymmenesosa siitä paineesta joka kakkuun sitten uutossa kohdistuu (eli onko tamppaus 7 vai 9 kiloa on tässä mittakaavassa merkityksetöntä). Hänen mielestään se ilmiö että kovalla tamppauksella kahvi alkaa tulla filtteristä läpi hitaammin kuin kevyellä tamppauksella - kun käytetään siis samaa annosmäärää - johtuu vain siitä että tuossa kovassa tamppauksessa suihkusihdin ja kahvikakun pinnan väliin jää isompi tila, jonka pitää täyttyä vedellä ennenkuin uuttuminen kahvikakun läpi todenteolla alkaa.
-
Tuosta miten kovaa sitä kakkua pitää tampata on ollut kovaakin debattia - osa puolesta ja osa vastaan. Viittaan nyt viimeisimpään mielessäni olevaan kommenttiin asiasta: Eli Scott Rao on sitä mieltä (kirjassaan) että yksi kohtuullinen tamppaus riittää ja puruja ei tarvitse sieltä filtterin reunojen sisältä paljoa putsailla pois - halutessaan voi kääntää kahvan nopeasti ylösalaisin, filtterin yläreuna sitten pyyhitään kyllä huolellisesti puhtaaksi. Hän perustelee tuota tamppauspuolta mm. sillä että kun kahvikakku saa vettä pinnalleen niin tamppauksen aiheuttama "pintajännitys" kakun pinnassa katoaa silmänräpäyksessä ja että kovinkin tamppaus on vain kymmenesosa siitä paineesta joka kakkuun sitten uutossa kohdistuu (eli onko tamppaus 7 vai 9 kiloa on tässä mittakaavassa merkityksetöntä). Hänen mielestään se ilmiö että kovalla tamppauksella kahvi alkaa tulla filtteristä läpi hitaammin kuin kevyellä tamppauksella - kun käytetään siis samaa annosmäärää - johtuu vain siitä että tuossa kovassa tamppauksessa suihkusihdin ja kahvikakun pinnan väliin jää isompi tila, jonka pitää täyttyä vedellä ennenkuin uuttuminen kahvikakun läpi todenteolla alkaa.
Jep, tässä toinen viite (tai lähinnä linkki blogimerkintään, jossa on pari epämääräistä viitettä asiasta):
http://ministrygrounds.net.au/article/to-tamp-or-not
Tuossa siis puhutaan kokeilusta, jossa todettiin että tamppausvoimalla ei ole mitään vaikutusta. Itse olen taipuvainen melkolailla uskomaan tämän. Mikäli tamppauksella on jotain vaikutusta, niin se liittynee siihen että kakusta katoaa ilma ja toisaalta sen päälle tulee enemmän ilmaa. En usko että kakun tiiviys sinänsä muuttuu mihinkään tamppauksen mukaan, koska tosiaankin tamppausvoima on pieni verrattuna uuttopaineen voimaan.
Toki tamppauksella on kaksi kiistatonta vaikutusta, joiden vuoksi sitä ei pidä poiskaan jättää: ilman tamppausta oikeankokoinen kahvikakku ei usein mahdu filtteriin eli suihkusihti repii sen hajalle kahvaa kiinnittäessä (mikä on hyvin huono juttu), ja toisaalta tampattu kakku kestää kolistelua ja heiluttelua, kun taas kahvan kiinnittäminen niin että koskematon kahvikeko pysyy ehjänä ja suorassa on melko vaikeaa. Mutta molemmat näistä hoituu kunhan tamppaa jollakin tavalla, ja toisaalta kova punnertaminen johtaa yleensä vinoon lopputulokseen - eli näiltä pohjilta melkoisen lievä tamppaus olisi se optimi.
-
Laitetaanpa siis jonkinlaista (aamulla hätäisesti kuvattua) kuvaa annostelusta/tamppauksesta.
Ensimmäisessä kuvassa on kahvi filtterissä weissauksen jälkeen. Tuohon tuli ehkä inasen normaalia enemmän kahvia - mutta silti kahvin pintaan ei saanut sormella ylipyyhkiessä kosketusta. Tässä tuli ehkä hieman normaaliin rutiinin verrattuna hosuttua kun oli tuo kamera ylimääräisenä muuttujana mukana prosessissa.
Toisessa kuvassa on kahvi kevyesti tampattuna. Rajulla tamppauksella tuota pintaa saisi vielä varmasti paljonkin alemmaksi, mutta itse suosin siis semmoista "tukevahkoa painallusta".
Kolmannessa kuvassa on kakku uuton jälkeen. Uuton aikana ei kanavointia ollut tässä havaittavissa. Kakussa on tuolla etureunassa jonkin verran "turbulenssia" ja pientä "luolastoa" - mutta mielestäni suurin osa näistä syntyy tällaisella pienellä (eli normaalilla) annostuksella uuton päättyessä kun paine purkautuu kolmitieventtiilin kautta ylöspäin (ja varmasti imaisee jonkinverran tuota kakun pintaa siihen suuntaan kun siellä on nyt kerta tilaa liikkua). Kakun reunalla olevasta ympyränkaaresta kuitenkin havaitsee että kakku on uuton aikana noussut ainakin sieltä hiukkasen suihkusihtiin kiinni (tai sitten tuokin on seurausta "loppuimaisusta"). Itselläni on muuten käytössä kaareva tampperi, mutta olen alkanut pikkuhiljaa pohtimaan tasaisen ostamista, sillä näillä pienemmillä annoksilla tuo keskusta painuu ehkä hieman liian alas muuhun kakkuun verrattuna (nakukahvalla näkee selvästi että kahvi tulee aina hiukkasen helpommin keskeltä läpi - reunat tulevat aavistuksen perässä).
Neljännessä ja viimeisessä kuvassa näkyy sitten suihkusihti uuton jälkeen. Se jää yllättävän siistiksi. Tämä ehkä kertoo siitä että kakku pysyy uuton aikana ja lopussa aika hyvin kasassa. Tähän ehkä vaikuttaa pientä annosta kompensoiva hienompi jauhatus. Jotenkin on sellainen mututuntuma että jos jauhatus on liian karkella ja annos tällätavalla pieni (joilloin uutto on liian nopea ja yleensä kanavoikin) niin uuton jälkeen tuo sihti on aika mönjässä (kakku ei ilmeisesti pysy kasassa).
-
Nuo kuvat voisivat olla myös minun uutoistani... :)
Ainoa ero on se, että annostelen ilmeisesti pikkasen enemmän (15 g) ja niinpä sotkemisen jälkeen sormi yltää tekemään kevyen distribuution. Mutta en tiedä onko siitä suuremmin hyötyä, voisi ehkä kokeilla olla tekemättäkin.
Kuvan kakku ei ole mitenkään kaunis uuton jälkeen, eikä ole minunkaan. Yliannostuksella siitä saisi kauniin ja se irtoaisi hienosti sihdistä, mutta toisaalta kahvi maistuisi kitkerämmälle. Jokainen tekee siis tässä omat valintansa...
-
Nuo kuvat voisivat olla myös minun uutoistani... :)
:)
Ainoa ero on se, että annostelen ilmeisesti pikkasen enemmän (15 g) ja niinpä sotkemisen jälkeen sormi yltää tekemään kevyen distribuution. Mutta en tiedä onko siitä suuremmin hyötyä, voisi ehkä kokeilla olla tekemättäkin.
Itse pohdiskelin tätä kun siirryin näihin pienempiin annoksiin ja weissaamiseen. Tai oikeastaan pohdiskelin sitä että onko sillä merkitystä kun kakku ei ole ennen tamppausta nätin tasainen. Tulin siihen tuloksen että tuolla pinnan tasoittamisella ennen tamppausta ei voi olla suurtakaan merkitystä (voin tietysti olla täysin väärässä) vaan että tärkeämpää on se mitä tapahtuu pinnan alla, ts. että siellä se kahvi on mahdollisimman homogeenisesti jakautunutta. Varsinkin sellaisilla "hieman ylitäytetyillä annoksilla" - eli noin 16g tienoilla - on itselläni suuria vaikeuksia sormella tasatessa saada ylimääräinen kahvi painautumaan tasaisesti filtteriin. Eli tuntuu että sitä menee aina liiaksi johonkin reunansuuntaan ja sitten jäljelläjääneestä "ylimäärästä" ei ole oikein enää mihinkään puskettavaksi ja distribuutiosta tulee periaatteessa vähän toispuoleinen. Puutikun kanssa pinnan saa pyyhkäistyä nätisti tasaiseksi mutta tällöin ylimääräinen kahvi pyyhkiytyy pois filtteristä ja hukkaan. Pitäisi ehkä opetella se kuuluisa "Stockflethin manööveri" tms.
Niin, sen verran voisin vielä korostaa että tuon "adapterini" alareuna asettuu aika tarkasti tuon tampatun kakun pinnan kohdalle, eli weissatessa filtterin alareuna pääsee kahvin kanssa esteettömään kanssakäymiseen.
Kuvan kakku ei ole mitenkään kaunis uuton jälkeen, eikä ole minunkaan. Yliannostuksella siitä saisi kauniin ja se irtoaisi hienosti sihdistä, mutta toisaalta kahvi maistuisi kitkerämmälle. Jokainen tekee siis tässä omat valintansa...
Kun itselläni tekee mieli profiililtaan vähän "tuhdimpaa" espressoa niin laitan jauhatusta hieman kerkeammalle, isonnan annosta ja otan käyttöön triplafiltterin jonka kanssa tilanne näyttää sitten samalta kuin tuon tuplan kanssa. Tällöin mausta tulee mielestäni parempi kuin jos olisin yrittänyt puskea saman tavaran tuplafiltteriin.
-
Hienoa, jiitee, että laitoit kuvia. Itselläni 12 g on aavistuksen vähemmin täyttynyt, mutta noin 10 kilon tamppauksella ero jousiuraan näyttää tutulta. Jos laitan enemmän, kakku osuu sihdin ruuviin. Uuton jälkeen joskus on vettä kakun päällä, joskus ei ja joskus kakku jää suihkusihtiin kiinni. Vielä ei ole itselleni syy selvinnyt, mutta tamppauksen suoruudessa olisi vielä parannettavaa.
Kun en ole saanut kuppia aikaiseksi, joudun vapaan weissauksen jälkeen kyllä hieman kahvan kylkeen taputtamalla tasoittamaan kakkua. Kun yritin tehdä ilman tapustusta, kakku ei millään tahtonut pysyä ehjänä, vaan pinta murtui ja uutto 'ylijuoksi'.
-
Hienoa, jiitee, että laitoit kuvia. Itselläni 12 g on aavistuksen vähemmin täyttynyt, mutta noin 10 kilon tamppauksella ero jousiuraan näyttää tutulta.
Näissä tuplafilttereissä voi olla hieman eroja (korkeudessa ja pohjan muodossa). Itselläni tuli koneen mukana normaali "bulkki-filsu" jossa ei kummempia merkintöjä näy - eli sitä "tusinakamaa". Rancilion filtterissä taitaa kuitenkin olla enemmän jonkinlaisia "tunnistetietoja" tms. (ainakin niissä joita olen itse tarkastellut näin on ollut)
Kun en ole saanut kuppia aikaiseksi, joudun vapaan weissauksen jälkeen kyllä hieman kahvan kylkeen taputtamalla tasoittamaan kakkua. Kun yritin tehdä ilman tapustusta, kakku ei millään tahtonut pysyä ehjänä, vaan pinta murtui ja uutto 'ylijuoksi'.
Käsittääkseni weissauksessa (ainakin HB:n ja TMC:n ketjujen perusteella *) on oleellista juuri se "reipas" vatkaus eikä pelkästään purujen siirtely pitkin filtteriä jauhamisen aikana. Itseltäni tämä ei onnistu ilman tuota adapteria (jos ei toivo keittiöönsä sotkua). Minulla tuo kahvi on weissauksen jälkeen semmoista "höttöä" ja ei tarvitse paljoa pinnasta sillä tikulla tyrkkiä jotta sen saa tuon kuvan näköiseksi. Oletko muuten kokeillut jauhaa ensin vaikka normaaliin kahvikuppiin ja weissata reippaasti siinä - jonka jälkeen kahvin kumoaminen filtteriin ja varovainen "miniweissaus"? Itselläni tosin tuo E61:sen preinfuusio saattaa helpottaa kakun kasassapysymistä silviaasi verrattuna.
* Lisäys: Esim. täällä (http://www.toomuchcoffee.com/index.php?name=PNphpBB2&file=viewtopic&t=6658&postdays=0&postorder=asc&start=30) JonS toteaa: "...the original WDT was really "stirring vigorously with a pin" to "fluff up" the grounds. There are 2 at least 2 outcomes to this: 1) Clumps are broken up and 2) All ground coffee particles, but especially those coming from the broken-up clumps, are distributed evenly throughout the basket. This is why WDT works as a general "crutch" technique, it's not just about the clumps." - josta tuo kohta 2) kuulostaa ainakin minusta ihan järkevältä perustelulta.
-
;D
No ei se 'vapaa' weissaus sentään ole vaan purujen siirtelyä jauhamisen aikana, vaan erikseen tehtyä, joskin varovaista sekoittamista. Kuitenkin kaukana reippaasta vatkauksesta. Sekoittajana on ollut millin paksuinen grillihaarukka. Tuo erillinen kahvikuppi pitää kokeilla, kiitos vain vinkistä.
Enpä ollut huomannut filtteristä katsoakaan, oli siellä niiden tuotemerkinnät:
Single Rancilio 40 100 001
Tupla Rancilio 40 100 010
-
Kokeilin tuota weissausta kahvikupilla. Sujui itse asiassa sutjakammin kuin olin odottanut. Tosin tuo 12 g oli hämmästyttävän iso määrä kupin pohjalla, luulin seonneeni luvuissa ja jauhaneeni 22 g.
Kahvin kaataminen kahvaankin sujui melko hyvin. Tosin kahvi taas 'klumppiutui', mutta ne oli helppo tasoittaa kahvassa. Toisaalta sitä siirtotekniikkaakin voisi aika lailla hioa, pakkoko sitä on kumota paljon kerrallaan.
Jos kaiken tekee hyvin, voi saada kahvan irrallaan olon kestoa lyhennettyä ja se ei pääse niin paljon jäähtymään.
Olihan hyvä vinkki, kiitos toistamiseen, jiitee.
-
Kiitokset kiitoksistasi. :)
On tosiaan hyvä pointti että näin toimimalla saa sitä kahvan jäähdyttelyaikaa minimoitua - varsinkin jos sattuu omaamaan hieman verkkaisemman annostelijattoman myllyn, niin tätä annostelutapaa kannattaa kokeilla.
Itse tosin totesin aikoinaan että verrattuna tuohon adapterin käyttöön tällä kuppimenetelmällä en omalta osaltani saavuttanut merkittävää ajansäästöä.
Minäkin huomasin että kahvi ottaa "pintaansa" hieman sitä kahvikupin muotoa ja kaataessa filtteriin siihen tulee paakkua - mutta nämä paakut ovat sitten tosiaan luonteeltaan varsin erilaisia kuin ne myllystä mahdollisesti tulleet kovat pienet paakut. Mutta olisikohan tässä mahdollisuus kehitellä jostain leivontaan tarkoitetusta tomusokerinlevittäjästä käsikäyttöinen annostelija. :D
-
Tupla Rancilio 40 100 010
Vertasin nyt muistaessani omaa tuplafiltteriäni (joka on siis semmoinen "geneerinen" E61-koneen filsu) tuohon Rancilion tuplaan (koodi oli siinä täsmälleen sama).
Kun nämä filtterit laittoi pöydälle vierekkäin nurinpäin, niin jousiuran kohta osui niissä samalle tasolle, mutta tuo Rancilion filtteri jäi silmämääräisesti arvioiden sen pari milliä matalammaksi.
Eli tuo ero (jossain mielessä "optimaalisten") annostemme välillä (minulla se noin 14g, sinulla tuo 12 g) on mitä ilmeisemmin suora seuraus tästä.
-
Tätä vähän uumoilinkin, sillä eihän se muuten täsmäisi.
Tänään kokeilin weissausta erillisessä kupissa ja siirsin sekoittajan avulla varovaisemmin purut kahvaan. Homma hoitui siistimmin ja suhteellisen nopeasti.
Jossain vaiheessa kun olisi sitten aikaa testata eri lämpötiloilla ja tamppausvoimilla asiaa vielä.
-
Paakkuja kyllä,
Minulla on koko keittely uuden Siviani kanssa hieman hakusessa, muttei paljon enää. Lähinnä pientä vaihtelua aiheuttaa se, että joskus tampatessani liian tiukkaan, saan huonohkon tuloksen.
Nakukahvan perään olen kysellyt, mutta näyttää olevan vaikea saada mistään (Donkey ei toimita Suomeen, USA:ssa kalliita jne).
Olin aivan järkyttynyt, kun huomasin Rockyn jauhavan miltei pelkkiä paakkuja, sellaisia herneestä pienempiä nokareita koko sihti täyteen...
Neulalla kokeilin sitten ronkkia niitä hajalle -ihan siinä suodattimessa siis. Neulalla ronkkiminen on ihan toivotonta hommaa. Kaikkea talosta löytyvää yritettiin, eikä mikään ollut oikeen hyvä.
Sitten kalamiehen silmään osui sellainen kolmipiikkinen "kalapiikki", joka on ihan välttämätön esimerkiksi siikaa, tai affenta fileeratessa. Siinähän on kolme terävää (vähän vaihtelee malleittain), hyvinkin neulamaista piikkiä pituudeltaan n. 30mm.
Tuolla kalulla saan paakut hajoamaan aika helposti ja vielä siististikin... Sitten siirtelen purut tasaisesti sidin pintaa pitin, kevyt tamppaus ja laatu onkin jo tasaisempaa.
Jos joku osaa kertoa sen nakun hankintapaikan, niin tilaan oitis.
O.K.
-
Sitten kalamiehen silmään osui sellainen kolmipiikkinen "kalapiikki", joka on ihan välttämätön esimerkiksi siikaa, tai affenta fileeratessa. Siinähän on kolme terävää (vähän vaihtelee malleittain), hyvinkin neulamaista piikkiä pituudeltaan n. 30mm.
Ei hassumpi löytö.
Puhuin itse tuossa aikaisemmin erheellisesti grillihaarukasta, kun olisi pitänyt puhua fonduekepistä.
Tällä hetkellä käytän (entistä) munakuppia, johon myllystä jauhan kahvin. Pitämällä kepin toisesta päästä kiinni, saa todella hyvän tuntuman weissaukseen. Kun kuppi on yläosaltaan hieman kupera, ei ole myöskään pelkoa sotkemisesta.
Erillinen kuppi toimii myös paljon kahvaa helpompana punnitusastiana. Eli toinenkin ehdoton plussa kahvan lämpimänä pysymisen lisäksi.
Haarukan avulla kahvi on helppo siirtää nopeasti kahvaan ja olen huomannut sen tulevan selvästi täydemmäksi nyt. Ja olen pyrkinyt tamppaamaan korkeintaan 10 kilon voimalla. Nyt on ristretto suunnilleen määrällisesti kohdallaan, kakkuun tulee vasta uuton jälkeen ruuvin kuva, tosin useasti kakku jää myös ylös kiinni ja hieman roiskii kupin reunoille.
-
jiiteen ehdotuksen mukaisesti keskustelu Silvian nakukahvoista on siirretty toiseen aiheeseen:
http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=573.0
-
...toisesta ketjusta:
... pieni annostus (14 g). Tosin viimeksimainittu aiheuttaa helposti taas baristateknisiä ongelmia, ja kun shotin pitäisi mennä aika putkeen ja kanavoitumiseen ei ole oikein varaa, niin annostusta voi olla fiksu myös kasvattaa .
Tässä olen todennut WDT:n aivan ehdottomaksi apuneuvoksi. Itseasiassa en muulla tavalla enää espressoa valmistakaan. Toimin nykyisin niin, että jauhan annoksen ensin pieneen lasiin, jossa sitten metallipuikolla kunnolla "pöllytän" jauhetta. Tämän jalkeen kaadan kahvin varovasti portafiltteriin, jossa sitten pyörittelen kahvia tuolla tikulla filtterin pohjaa myöten vain sen verran että pinta suurinpiirtein tasoittuu (spiraalimainen liike) jonka jälkeen sitten tasoittelen tikulla pinnasta pahimmat kuopat ja kukkulat pois. Tällöin kahvin pinta jää pienillä annoksilla helpostikin sen pari milliä reunan alapuolelle.
Mutta: mikäli kahvi on jauhettu näin toimiessani tarpeeksi hienoksi (ts. että saan normaalin tuplan uuttoajan), niin minun on erittäin vaikea saada sitä kanavoitumaan mikäli en nyt ihan poskelleen tamppaa. Verrattuna isompaan annoskokoon varsinkin ne "roiskeet" joita nakukahvan kanssa helposti saa häviävät lähes täysin.
Innostuin tuosta lasiin jauhamisesta uudestaan siitä syystä kun luin kommentteja "liiallisen weissaamisen" haitoista. Eli jos puruja weissaa siinä filtterissä liiaksi, niin normaalia suurempi osa "hitusista" (eng. fines, eli ne pienimmät kahvipartikkelit) päätyy filtterin pohjaosiin ja tämä vaikuttaa sitten uuttoprosessin kulkuun. Tuossa lasissa weissatessa on se etu että jauhetta voi pyöritellä paljon vapaammin (=lasia voi kallistella ja jauhetta "heitellä" reippaammin) eikä siten filtteriin kumoamisen ja siinä kevyen weissaamisen jälkeen pääse kyseisenlaista jakautumista niin helposti tapahtumaan. Ainakin itse olen huomannut että nykyisin shotti vaalenee paljon hitaampaa tahtia. Filtterissä vauhdilla weissatessa kävi niin että shotti alkoi ensin tihkumalla ja tummana, pysyi suht tummana puoliväliin asti, mutta sitten ikäänkuin "romahti" hyvin nopeasti vaaleaksi. Nykyisin alusta loppuun mennään paljon lineaarisemmin.
Myllyllä on muuten iso vaikutus tuon shotin tekemiseen. Onkos kukaan katsonut videoita tämän vuotisista baristamestaruuskisoista? Kannattaa vilkaista miten voittaja valmistaa shotit: annostelijasta kliks-kliks-kliks... kahvia ympäri filtteriä, pieni tömäytys välissä, lisää kahvia, kliks-kliks-kliks jonka jälkeen filtterissä pienimuotoinen kukkula jauhetta. Ei mitään tasoitteluita vaan tamppaamalla kasaan kukkuloineen ja koneesta valuu täydellinen shotti. Jos oman (varmastikin melkolailla huokemman) myllyni kanssa toimisin noin niin lopputulos olisi aika kaukana tuosta... :'(
Mutta: onneksi on tuo WDT, joka itseasiassa on nopeuttanut nykymuodossaan shotin tekemistä. Kahvin voi jauhaa kuppiin ja pyöritellä siinä välissä kun jäähdyttä gruppoa kahva kiinni.
-
Totta joka sana.
Itselle on nyt kehittynyt sellainen tapa, että jauhan Rockyllä pieneen muovikuppiin, jossa sitten vatkaan purut tuolla pienellä kalanperkaushaarukalla. Tasoittelu haarukalla sihtiin, pieni kopautus, jolloin pinta onkin jo tasan. Sitten tamppaan kohtuuvoimalla, käsi suoraan nupin päällä.
Ihan leuhkimatta voin sanoa, että 95% onnistuu ja jos ei, on väärä jauhokarkeus ja uutto on yleensä liian nopea.
Tuo muovikuppi painaa tasan 10g ja punnitsen siihen useimmiten pavut ensin siten, että kun vaaka (Soenhle, 1g tarkkuus) näyttää 22g (12g netto), lisään vielä 4-5 papua. Luulisin, että punnitus on melko tarkkaa näin.
Tilasin kyllä netistä tuollaisen 0,1g puntarinkin, mutta se on pieni ja hankala. Näyttää sikstoisekseen eri painoja, kun saksalainen... Ja keitinhän oli Sivia, johon ei 14g mahdu, siihen omaan sihtiinsä siis.
O.K.
-
Minäkin tein noin, mutta myllyn vaihdon jälkeen ruvesin jauhamaan suoraan kahvaan (ja weissaamaan siinä). Kun ostaa Mazzerin, niin haluaisihan sitä käyttääkin mahdollisimman vaivattomasti...
Tosiasia kuitenkin on, että ilman poppaskonsteja ei Mini-E tuota riittävän tasaista jälkeä filtteriin - ainakin minulla. Kokeilin itseasiassa ottaa kahvasta jousen pois ja jauhaa reunoille filtteriä pyöritellen, koska joku Mini-E:n omistaja oli siitä löytänyt ratkaisun. Parin shotin jälkeen en oikein osaa sanoa onko tuosta iloa, ainakin se on sottaisampaa.
-
Kun ostaa Mazzerin, niin haluaisihan sitä käyttääkin mahdollisimman vaivattomasti...
Näinhän se on. Itselläni on tosin ollut ajatuksissa ottaa portafiltterihaarukka pois kun sillä ei oikeastaan tee nykyisin mitään - taidampa toteuttaa tässä iltapuhteina tuon.
WDTähän ei periaatteessa tarvitsisi jos tekisi jatkuvasti shotteja jossain 18-20gramman tienoilla, taikka käyttäisi triplafiltteriä. Triplalle jauhaessa ainakin itselläni jauhtaus on jo sen verran karkeaa että periaatteessa pärjäisi hyvinkin ilman WDT:tä - varsinkin jos tuhlaisi vielä hieman kahvia annostelemalla hieman "yli" mikä auttaisi distribuutiossa ja sitten pyyhkisi ylimääräiset knockboxiin. Mutta tällöin kahvia kuluisi helposti melkein kaksinkertainen määrä tuohon 14g tuplaan verrattuna joka ainakin itselleni on ihan riittävä määrä juomaa (ja aina voi tehdä toisen).
Tosiasia kuitenkin on, että ilman poppaskonsteja ei Mini-E tuota riittävän tasaista jälkeä filtteriin - ainakin minulla.
Dan Kehn totesi (http://www.home-barista.com/forums/clumping-and-tamping-t7166.html#p84724) HB:n puolella seuraavaa: (kun kysyttiin miksei baristakisailijat käytä WDT:tä)
"Because they're using better grinders. I have a Mazzer Mini, Super Jolly, and Robur. The difference in the evenness of the extraction post-WDT is dramatic for the Mini, notable for the Jolly, and nearly indistinguishable for the Robur."
No, Mini-E on lähempänä Jollyä kuin perus Miniä, mutta tuo annostelijattomuus varmastikin heikentää tilannetta melko lailla. Kuulemma uudet annostelijattomat Roburit tuottavat täysin ongelmatonta jälkeä. Nyt kun on sinulla keitin päivitettynä, niin ehkäpä seuraavaksi mylly... (kolmivaihevirralla toimiva Robur olisi jo ihan katu-uskottava) ;)
Jim Schulman on tosin lohkaissut (http://www.home-barista.com/forums/clumping-and-tamping-t7166-20.html#p85180) varsin osuvasti:
"For home users, doserless grinders seem to exercise a nigh addictive fascination. I've given up shouting vainly as people sleepwalk towards them. The WDT is Doserless Anonymous for buyers who have hit their clumpy bottoms." :-[
-
toimii:
-
Teinpä itse saman operaation. :)
-
Nyt pidemmän aikaa puruja veivanneena olen huomannut, että kovakaan pyörittely ei eliminoi Mini-E:n taipumusta tuottaa epätasainen purujen jakauma. Eli uutto puoltaa kahvan puolelle (joka on poispäin myllystä). Se valuu nopeammin ja vaaleampana siltä puolen. Jos korin kääntää ympäri niin puolto kääntyy toiselle puolen.
Mitä välinettä te muut käytätte? Itse olen käyttänyt hammastikkua, mutta ehkä joku järeämpi vispilä saisi kunnollisen sekoituksen aikaan.
-
Mitä välinettä te muut käytätte? Itse olen käyttänyt hammastikkua, mutta ehkä joku järeämpi vispilä saisi kunnollisen sekoituksen aikaan.
Itse käytän sellaista vanhaa metallista neulontapuikkoa. Olisiko (muisti)arviolta noin 16-17 cm pitkä ja ehkä 1.5mm paksu. Mutta itse jauhan ensin ylläolevassa kuvassa näkyvään pieneen lasiin jossa weissaan ensin vähän reilummin (lasi kallelleen ja "pöllytystä") - sitten vasta kumoan varovasti filtteriin ja levittelen.
Nyt pidemmän aikaa puruja veivanneena olen huomannut, että kovakaan pyörittely ei eliminoi Mini-E:n taipumusta tuottaa epätasainen purujen jakauma. Eli uutto puoltaa kahvan puolelle (joka on poispäin myllystä). Se valuu nopeammin ja vaaleampana siltä puolen. Jos korin kääntää ympäri niin puolto kääntyy toiselle puolen.
Olitko poistanut myllystäsi sen pienen ritilän "purutunnelin" suuaukolta (jota antistaattiseksi ritiläksi välillä kutsutaan - vaikkei olekaan alunperin siihen tarkoitukseen)? Mikäli tuon ritilän poistaa niin olettaisin purujen jakautumisen lisääntyvät kasvaneesta (ja vauhdikkaammasta) ilmalennosta johtuen - eli "jyvät erottuvat akanoista" ilmiö. Tällöin ei kai muu auta kuin pyöritellä filtteriä jauhamisen aikana kunnolla ympäri taikka jauhaa ensin erilliseen astiaan jossa suorittaa kunnollisen sekoituksen (simuloi annostelijaa jossain mielessä).
Itselläni on se pikkuritilä paikoillaan - ainoastaan iso sormisuoja poistettu - ja em. kuvattujen toimenpiteiden jälkeen en ole havainnut mitään voimakasta jonkin suunnaan suosiota uutossa. Jos uutto menee huonosti niin se menee vähän kaikkialta huonosti.
-
Mitä välinettä te muut käytätte? Itse olen käyttänyt hammastikkua, mutta ehkä joku järeämpi vispilä saisi kunnollisen sekoituksen aikaan.
Ns. patjaneulaa, ompelutarvikeliikkeestä löytyy. Se on noin 10cm pitkä ohut neula, johon olen pannut viinipullon korkin "kahvaksi". Korkista saa mukavan otteen ja sen avulle saa kevyellä liikkeellä neulaan hyvän vauhdin.
-
Olitko poistanut myllystäsi sen pienen ritilän "purutunnelin" suuaukolta (jota antistaattiseksi ritiläksi välillä kutsutaan - vaikkei olekaan alunperin siihen tarkoitukseen)?
Olen poistanut, ja miettinyt sen takaisin laittamista. Nykyrutiineilla kun paakut eivät olisi niin ongelma. Mietin vaan että asiaan saattaisi auttaa haarukan tms. käyttö sekoitteluun. Mutta ritilän bonuksena tulisi ehkä vähän siistimpi työtaso kun jauhatus on vähemmän staattista.
-
Mitä välinettä te muut käytätte? Itse olen käyttänyt hammastikkua, mutta ehkä joku järeämpi vispilä saisi kunnollisen sekoituksen aikaan.
Fonduehaarukkaa.
Punnitsen edelleen kahvin ja jauhoin aiemmin posliiniseen kuppiin. Kuitenkin se oli ehkä liian pieni, sillä kahvi kuitenkin paakkuntui. Ja nyt olen jauhanut muovimukiin ja wdt:ttänyt siinä. Kahvi ei tunnu enää paakkuntuvan niin paljon, kun sitä saa sekoitettua reilummin.
-
Erotin keskustelun Anfim Super Caimanosta omaksi säikeeksi.
Veivailin eilen vähän eri tyyleillä ja vertasin tuloksia. Kun jauhoin kahvan sijasta erilliseen kuppiin ja sotkin siinä voimakkaasti hammastikulla, niin lopputulos oli vähän parempi mutta puolsi yhä. Toki ei enää ihan kädensijan suuntaan, koska olihan se käynyt kupin kautta. Pieni parannus saattoi myös johtua siitä, että veivasin normaalia enemmän. Näyttäisi siis että hammastikulla purut eivät kunnolla sekoitu, vaikka käyttää erillistä kuppia.
Sen jälkeen kokeilin ruokahaarukkaa, sekä erillisessä kupissa että kahvassa. Molemmilla puolto hävisi. Tosin lyhytpiikkinen haarukka synnytti paakkuja, kun purut vääjäämättä painuivat seiniä vasten.
Tunnettua tosiasia on, että WDT vaatii voimaa ja reiluja liikkeitä, ei pelkkää pientä huljuttelua. Näköjään on syytä käyttää myös kunnollista astaloa. Pitkäpiikkinen haarukka olisi varmaan paras, tavallinen levymäinen haarukka kun tuppaa painelemaan kahvia paakuiksi.
-
Hmm, täytyypä paneutua uudestaan tähän WDT:hen. Itse olen käyttänyt neulaa ja pientä lasia jossa olen purujen paakut rikkonut. Joskus kokeilin jotain haarukan tyyppistä, mutta sillä tosiaan purut paakkuuntuivat lasin reunoihin ja synnytti täten uusia levymäisiä paakkuja.
Kahvassa täytyy vielä purut tasoitella sillä ainakin omalla tekniikalla niitä paakkuja vaan muodostuu uudestaan vaikka kuinka varovasti purut kaataa kahvaan.
-
Hmm, täytyypä paneutua uudestaan tähän WDT:hen. Itse olen käyttänyt neulaa ja pientä lasia jossa olen purujen paakut rikkonut. Joskus kokeilin jotain haarukan tyyppistä, mutta sillä tosiaan purut paakkuuntuivat lasin reunoihin ja synnytti täten uusia levymäisiä paakkuja.
Rockylla ei varmaan tapahdu purujen koon mukaista jakautumista samalla tavalla kuin tuunatulla suoraan puhaltavalla Mini-E:lla.
Kahvassa täytyy vielä purut tasoitella sillä ainakin omalla tekniikalla niitä paakkuja vaan muodostuu uudestaan vaikka kuinka varovasti purut kaataa kahvaan.
Jep, kevyt pyörittely kyllä tarvitaan aina.
-
Mä olen käyttänyt raakaa spaghettia tikkuna. Sopivan pitkä, ohut, kertakäyttöinen ja italialainen. Samaa tikkua voi käyttää usemman kerran ja paketista kyllä riittää. Tikku voi mennä poikki jos käyttää liikaa voimaa, mutta ei se maailma siihen kaadu, ota uusi.
-
Osittain wdt:tä, osittain tamppausta, no kirjoitan tähän ketjuun:
Jauhan Minimokan myllyllä suoraan filtteriin. Paakkuuntumista ei ole ilmennyt paljoakaan. Aluksi tasoittelin filtteriä koputtelemalla ja hammastikulla pinnan melko tasaiseksi ja tamppasin. Tampperi on kupera ja huomasin melko äkkiä ongelmia: Jos tasoittelen tasaiseksi, tampperi ottaa kiinni vain keskeltä. Pyörittelemällä tampperia saan reunatkin tiivistettyä mutta nakukahvan kanssa näkee miten keskeltä ei tule ollenkaan kahvia. Nyt olen yrittänyt jauhamisen jälkeen lusikan kuperalla puolella saada kahvin pinnan koveraksi, mahdollisimman lähelle tampperin muotoa. Nakukahva on aika uusi tuttavuus, mutta näyttäisi toimivan. Onko kukaan muu huomannut tällaista? Karkeampi jauhe varmaan liikkuisi sivuille paremmin, mutta karkeus on nyt hyvin lähellä oikeata, 20sek ja 35-45 ml. Käytättekö kuperaa vai suorapohjaista tampperia? Koneena mini vivaldi.
-
Mä olen käyttänyt raakaa spaghettia tikkuna. Sopivan pitkä, ohut, kertakäyttöinen ja italialainen. Samaa tikkua voi käyttää usemman kerran ja paketista kyllä riittää. Tikku voi mennä poikki jos käyttää liikaa voimaa, mutta ei se maailma siihen kaadu, ota uusi.
Tästä tuli hyvä mieli!
-
Tunnettua tosiasia on, että WDT vaatii voimaa ja reiluja liikkeitä, ei pelkkää pientä huljuttelua.
Jep. Tämä todetaan jo alkuperäisessä ohjeessa (http://www.home-barista.com/weiss-distribution-technique.html): "3. Stir grounds vigorously with needle".
Tampperi on kupera ja huomasin melko äkkiä ongelmia: Jos tasoittelen tasaiseksi, tampperi ottaa kiinni vain keskeltä.
Minkälainen kori ja filtteri sinulla onkaan käytössä? Kai tampperi on sopivan kokoinen filtteriin että uppoaa tarpeeksi syvälle? Vai onko käytössä sinkkufiltteri jotka ovat muutenkin hieman ongelmallisempia?
Kahvassa täytyy vielä purut tasoitella sillä ainakin omalla tekniikalla niitä paakkuja vaan muodostuu uudestaan vaikka kuinka varovasti purut kaataa kahvaan.
Itse en ole noista kauhean huolissani. Ovat kuitenkin jo pehmämpiä ja vähemmän tiiviitä kuin alkuperäiset. Oman myllyni kanssa on ongelmia lähinnä sellaisten minipaakkujen kanssa joita välillä syntyy tuon em. ritilän vaikutuksesta ja niille on ominaista kovuus. Joillakin kahveilla näitä tulee enemmän ja joillakin sitten ei yhtään. Käytän silti aina WDT:tä niin pysyy "rutiini" samana. HB:n puolelta annoin itseni ymmärtää että uudessa mini-E:n versiossa olisi myös tuohon ritilään tehty jotain muutosta - ei vain ole tullut tarkempaa tietoa mistään vastaan, mutta mikäli näin on, niin olettaisin olevan vaihdettavissa vanhempaankin malliin. Mini-E:hän oli Mazzerin ensimmäinen E versio ja ehkäpä tuotekehittelyä on tehty tuonkin osalta (uusi Robur-E:hän on tämän suhteen ongelmaton - toisaalta siinä tulee jauhetta paljon enemmän ja nopeammin ulos terien välistä, mikä voi sekin vaikuttaa asiaan).
-
Minkälainen kori ja filtteri sinulla onkaan käytössä? Kai tampperi on sopivan kokoinen filtteriin että uppoaa tarpeeksi syvälle? Vai onko käytössä sinkkufiltteri jotka ovat muutenkin hieman ongelmallisempia?
Käytössä on tuplafiltteri. Jauhan siihen 14-16 grammaa, tamppauksen jälkeen kakku on yleensä hieman jousiuran alapuolella. Tampperi on halkaisijaltaan tosi sopiva, mutta olen tosiaan alkanut harkita tasapohjaista. Ostin tuon kun olin lueskellut että se estäisi kanavointia. Ei kai tuollainen "blind spottikaan" ole hyvä kakun keskellä.
-
Käytössä on tuplafiltteri. Jauhan siihen 14-16 grammaa, tamppauksen jälkeen kakku on yleensä hieman jousiuran alapuolella. Tampperi on halkaisijaltaan tosi sopiva
Anteeksi että toistan, mutta nyt en ollenkaan ymmärrä mistä tässä kuvaamassasi ongelmassa on kyse:
Tampperi on kupera ja huomasin melko äkkiä ongelmia: Jos tasoittelen tasaiseksi, tampperi ottaa kiinni vain keskeltä. Pyörittelemällä tampperia saan reunatkin tiivistettyä mutta nakukahvan kanssa näkee miten keskeltä ei tule ollenkaan kahvia. Nyt olen yrittänyt jauhamisen jälkeen lusikan kuperalla puolella saada kahvin pinnan koveraksi, mahdollisimman lähelle tampperin muotoa.
Mihin se tampperi siis ottaa kiinni, jääkö se johonkin keikkumaan? Jos se on kerta sopivan kokoinen, niin eikö se paina silloin koko filtterin alalta ja millä tavalla tuo lusikoiminen siis parantaa tilannetta? Nyt en siis ole sanomassa että teet mitään väärää tms. - en vain jostain syystä saa oikein kuvaa siitä mitä tuossa tamppausvaiheessa oikein tapahtuu.
-
Mihin se tampperi siis ottaa kiinni, jääkö se johonkin keikkumaan? Jos se on kerta sopivan kokoinen, niin eikö se paina silloin koko filtterin alalta ja millä tavalla tuo lusikoiminen siis parantaa tilannetta? Nyt en siis ole sanomassa että teet mitään väärää tms. - en vain jostain syystä saa oikein kuvaa siitä mitä tuossa tamppausvaiheessa oikein tapahtuu.
Ok, yritän selventää asiaa :)
Kuperalla tampperilla luonnollisestikin keskiosa ottaa ensiksi kiinni kahviin. Lisää painettaessa filtterissä keskellä oleva kahvi on painautunut jo tiukkaan, kun laidemmalla tampperi vasta alkaa painaa kahvia. Tampperi jää siis juuri "keikkumaan" keskellä olevan tiiviiksi pakkautuneen kahvin päälle.
Tampperi ei ole mitenkään hirvittävän kupera, mutta jos tasoittelen kahvin tasaisesti filtteriin, ja painan kohtisuorassa tampperilla, niin selkeästi uuton aikana näkee että filtterin keskeltä ei tule tippaakaan kahvia, vaan kaikki tulee "löysemmiltä" reunoilta. En tiedä onko kanavointi oikea sana, kun tässä tapauksessa vesi ei juokse kahvin ja filtterin väliin jääneestä raosta vaan tasaisemmin reuna-alueilta.
Voi hyvinkin olla että teen jotain oikeasti väärin :P
Edit
Lisää mietittyäni uskon yhä vahvemmin tekeväni jotain väärin. Täytyy kokeilla jauhaa vähän karkeammaksi. Tamppaatteko ihan kohtisuoraan, vai onko tapaan pyöritellä tai painella laitoja tiukemmaksi?
-
Ok, yritän selventää asiaa :)
Kuperalla tampperilla luonnollisestikin keskiosa ottaa ensiksi kiinni kahviin. Lisää painettaessa filtterissä keskellä oleva kahvi on painautunut jo tiukkaan, kun laidemmalla tampperi vasta alkaa painaa kahvia. Tampperi jää siis juuri "keikkumaan" keskellä olevan tiiviiksi pakkautuneen kahvin päälle.
Teinpä pienen kuvasarjat miltä tilanne itselläni näyttää (niin voit verrata).
* Ensimmäisessä kuvassa näkyy tampperi. Kyseessä on siis melko voimakkaasti kuperapohjainen tapaus (Reg Barber).
* Toisessa kuvassa on tuplasihdissä (normaali "14 gramman" E61-sihti) 13,6 grammaa kahvia. Kahvi on ensin weissattu reippaasti juomalasissa, jonka jälkeen kaadettu sihtiin ja weissaustikun avulla siistitty koko filtterin alalle. Noin keskimääräisesti kahvin pinta on ehkä hieman siistimpi kuin tuossa kuvassa.
* Kolmannessa kuvassa on tampperi laitettu sihtiin. Siis ihan vain laitettu siihen päälle kevyesti ilman mitään painamista.
* Neljännessä kuvassa on tampperi nostettu pois ja siitä näkyy miten kahvin pinta on painunut kauttaaltaan alaspäin ihan pelkästään tampperin oman painon vaikutuksesta.
* Viidennessä kuvassa on tampperi laitettu takaisin ja tampattu tukevasti (ja hieman vinoon ::) ).
* Kuudennessa kuvassa näkyy sitten pinta edellisen tamppauksen jäljiltä.
Missä em. kuvissa tilanne sinulla poikkeaa kuvatuista?
(tuon kuudennen kuvan tilanteen jälkeen yleensä hieman siistin noita filtterin reunoilla olevia puruja pois varovasti tampperilla, mutta tällöin en enää varsinaisesti tamppaa ja kopistele en siis koskaan. Normaalitilanteessa tuo ensimmäinen tampperin asetus - kuva kolme - korvautuu kevyellä tamppauksella)
Tampperi ei ole mitenkään hirvittävän kupera, mutta jos tasoittelen kahvin tasaisesti filtteriin, ja painan kohtisuorassa tampperilla, niin selkeästi uuton aikana näkee että filtterin keskeltä ei tule tippaakaan kahvia, vaan kaikki tulee "löysemmiltä" reunoilta. En tiedä onko kanavointi oikea sana, kun tässä tapauksessa vesi ei juokse kahvin ja filtterin väliin jääneestä raosta vaan tasaisemmin reuna-alueilta.
Epätasainen uutto olisi tosiaan ehkä parempi sana jos kanavointi varataan sille semmoiselle reippaammalle ryöpsähdykselle. Jossain vaiheessa tapahtuu nyt jotain joka tekee noista reunoista keskustaa helpommin läpäistäviä.
Lisää mietittyäni uskon yhä vahvemmin tekeväni jotain väärin. Täytyy kokeilla jauhaa vähän karkeammaksi. Tamppaatteko ihan kohtisuoraan, vai onko tapaan pyöritellä tai painella laitoja tiukemmaksi?
Itse tamppaan kohtisuoraan ja tuon edellä mainitun "siistimisen" teen kanssa kohtisuoraan käyttäen hyväksi sitä pientä liikkumavaraa jota tampperilla sihdissä on.
-
Mä olen käyttänyt raakaa spaghettia tikkuna.
Keskustelun innoittamana paneuduin lisää weissaukseen. Yritin myös spagetilla, mutta ote ei ollut oikein miellyttävä. Sitten vaimo antoikin käsiini joskus mielijohteessa ostetun perunan kypsyyden mittatikun (kaikkea hullua tosiaan tulee hankittua ;D).
Mutta se oli aivan loistava, siinä on tukeva muovipidin ja kahvin sai paljon tasaisemmaksi, varsinkin kun weissasi kunnolla.
-
Paljon kiitoksia selventävästä vastauksesta! Olit nähnyt paljon vaivaa kuvien kanssa ym! Sori kun vastaan vasta nyt, olin työreissussa.
Ehdin reissussa pohtia sitä mikä asiassa voisi olla pielessä. Hyvä vihje oli se, että ongelmaa ei ole muilla esiintynyt. Muistelin myös niitä videopätkiä missä prosessia näytetään. Luulen että löysin syyn: Jauhan siis suoraan filtteriin. En tiedä miksi paakkuuntumista ei ole ollut, siihen voisi vaikuttaa se että pidän filtteriä sormilla ja sormet nojaavat samalla myllyn metallirunkoon ja maadoittavat sopivasti. No asiaan, seuraavaksi olen käyttänyt varmasti liikaakin aikaa kahvin tasoitteluun. Ensin kevyesti sormella, ja sitten olen koputellut filtteriä pöytää vasten saadakseni kahvin tasoittumaan. En siis koputtamalla tampperilla sivulta. Olen nyt huomannut että tämä muutamankin kerran tehty kopautus pöytään riitti tiivistämään kahvin jo niin tiiviiksi, että tamppaus ei toiminutkaan tasaisesti. Ehkä olisi kannattanut jopa kokeilla ilman tampperia. Kakku oli siis hyvin valmiin näköinen vaikka en ollut tampannutkaan.
Nyt kokeilin yksinkertaisempaa tyyliä. Jauhan filtteriin, punnitsen, ja korkeintaan kevyesti pyyhkäisen sormella tasaisemmaksi, ja tamppaan. Toimii. Miksi alkuun tein asiat hankalammin, sitä voi kysyä.. Alkukankeutta ainakin..
Uuden keittimen kanssa toki menee muutenkin totutellessa, ja varsinkin kun kyseessä on ensimmäinen "oikea" keitin. Nakukahvan sain tosiaan vasta kuun alussa. Siitä on kyllä ollut hyötyä, ennen jouduin vain arvailemaan esim kanavointia kahvinoroja katsomalla. Nyt tuolla näkee ollaanko sielläpäinkään. Edelleen huomasin muutamalla kerralla keskellä kohdan mistä kahvia ei tullut läpi. Onko se normaalia?
Minimokan myllyyn olen kyllä ollut tyytyväinen. Se vaan täytyy vääntää todella hienolle, melkein terät ottavat toisiinsa.
Ok, kiitos vielä vinkeistä ja osallistumisesta. Pari viimeistä Mokkamestareiden pavuista tehdyistä shoteista kertovat että oikeilla jäljillä ollaan :)
-
...Luulen että löysin syyn: Jauhan siis suoraan filtteriin. En tiedä miksi paakkuuntumista ei ole ollut, siihen voisi vaikuttaa se että pidän filtteriä sormilla ja sormet nojaavat samalla myllyn metallirunkoon ja maadoittavat sopivasti. Nyt kokeilin yksinkertaisempaa tyyliä. Jauhan filtteriin, punnitsen, ja korkeintaan kevyesti pyyhkäisen sormella tasaisemmaksi, ja tamppaan.
Kuluneen viikonlopun aikana huomasin itse sellaisen uuden ilmiön kuin paakkuuntuminen. Viime aikoina olen pääsääntöisesti annostellut niin, että pidän filtteriä sormissa ja pyöritän sekä samalla kevyesti naputan filtteriä jauhamisen aikana sitä myllyn suuaukon alaosaa vasten. Ei ole pahemmin paakut haitannut. Nyt tein muutaman kerran laiskuuttani niin, että jauhoin suoraan kahvaan. Filsu oli täynnä paakkuja ja tämä toistui joka kerta. Vaihdoin vanhaan hyväksi havaittuun tapaan ja tulos oli jälleen tyydyttävä ilman mitään weissauksia. Myllynä siis i-mini.
-
Olen nyt huomannut että tämä muutamankin kerran tehty kopautus pöytään riitti tiivistämään kahvin jo niin tiiviiksi, että tamppaus ei toiminutkaan tasaisesti. Ehkä olisi kannattanut jopa kokeilla ilman tampperia. Kakku oli siis hyvin valmiin näköinen vaikka en ollut tampannutkaan.
Ahaa - nyt pääsin lopulta jyvälle missä sinulla oli se ongelma. Itselläni vastaavaa on esiintynyt vain sinkkusihdin kanssa. Puhdistusaineella takaisinhuuhtelun jälkeen valmistan aina yhden "hukkasinkun" ihan vain jauhamalla kahvin suoraan myllystä sinkkusihtiin ja ilman mitään koskemista vain tamppaan sen kasan. Tällöin siinä tosiaan esiintyy tuollainen "keikkumisilmiö" ja tampperia joutuu pyörittelemään. En vain ollut koskaan kokenut samaa tuplasihdin kanssa, joten siksi olin vähän ihmeissäni.
Edelleen huomasin muutamalla kerralla keskellä kohdan mistä kahvia ei tullut läpi. Onko se normaalia?
Jos siinä koko uuton aikana ilmenee tuollainen kohta, niin siitä olisi pyrittävä eroon. Yritä saada kahvi siellä sihdissä mahdollisimman "pöyheksi" ennen tamppausta. Tähän auttaa parhaiten erillisessä lasissa weissaus - vatkaa kokeeksi sillä tikulla niinkuin olisit kermavaahtoa vatkaamassa, ei pelkkää purujen kevyttä siirtelyä ympäri lasia.
-
Ahaa - nyt pääsin lopulta jyvälle missä sinulla oli se ongelma. Itselläni vastaavaa on esiintynyt vain sinkkusihdin kanssa. Puhdistusaineella takaisinhuuhtelun jälkeen valmistan aina yhden "hukkasinkun" ihan vain jauhamalla kahvin suoraan myllystä sinkkusihtiin ja ilman mitään koskemista vain tamppaan sen kasan. Tällöin siinä tosiaan esiintyy tuollainen "keikkumisilmiö" ja tampperia joutuu pyörittelemään. En vain ollut koskaan kokenut samaa tuplasihdin kanssa, joten siksi olin vähän ihmeissäni.
Joo, sellainen oli ongelma tällä kertaa. Edelleen miettiessäni asiaa mieleen tuli sellainen että kahvi oli koputtelun jälkeen kuin tampattu tasapohjaisella tampperilla, ja sitten yritin jatkaa kuperalla. Keskiosa meni siis liian tiiviiksi.
Jos siinä koko uuton aikana ilmenee tuollainen kohta, niin siitä olisi pyrittävä eroon. Yritä saada kahvi siellä sihdissä mahdollisimman "pöyheksi" ennen tamppausta. Tähän auttaa parhaiten erillisessä lasissa weissaus - vatkaa kokeeksi sillä tikulla niinkuin olisit kermavaahtoa vatkaamassa, ei pelkkää purujen kevyttä siirtelyä ympäri lasia.
Ok, täytyy keskittyä tuohon seuraavaksi. Alkuun jauhoin muoviseen mukiin, mutta kun kahvi näytti menevän niin hienosti suoraan filtteriin, luovuin mukin käytöstä.
Apu ongelmaan löytyi tälläkin kertaa foorumilta ;D
-
Kuvassa nykyinen WDT-välineeni, joka on minusta kyllä aika erinomainen. Se on riittävän tanakka jotta purut sekoittuvat kunnolla (jos siis vaikka mylly tekee epätasaista jakaumaa), mutta toisaalta riittävän terävä jotta ei painele puruja klimpeiksi. Ostettu Stockmannilta, mutta lahjakas käsityöläinen valmistaa itse.
Vieressä toinen erinomainen työkalu, suti purujen pyyhkimiseen. Pieni, mutta kuitenkin leveä. Ostettu Annansilmät-aitasta.
-
Pitää kyllä puhua kunnollisen weissauksen puolesta.
Uuttopaineen alentamisen jälkeen rupesi todellakin tuntumaan, että onnistunut shotti on huomattavasti vaikeampi saada kuin ennen sekä myllyn säädöt menivät kokonaan kanssa uusiksi. Shotit tuoreilla pavuilla tuntuivat jäävän turhankin vaaleiksi ja "kuplaisiksi". Ehdin jo koko viime viikon tutkia miten saisi paineet mitattua ihan painemittarilla. Sitten yksi ilta ihan huvikseni päätin kokeilla jauheen pöllytystä kunnolla, kuten ennen vanhaan krupsin myllyllä. (Annostelijallisen Rockyn saapumisen jälkeen weissaukset on hoidettu filtterissä) Ja kas kas mitä silmäni näkivätkään: Kauniin tummahkon ruskealla cremalla varustetun shotin, joka valui nätisti.
Tästä lähtien pöllytän jauheet kunnolla, vaikka kieltämättä olisikin paljon helpompaa vain vänkyttää annostelijan vipua ja menoksi.:-\
-
Kokeillaanpa onnistuuko kuvan liittäminen:
(http://farm4.static.flickr.com/3324/3328658552_8f513743bd.jpg)
Tilasin viime kerralla papuja tilatessani myös espressolasin Hasbeanilta. Kyllä on ilo katsella guinness-efektiä :)
En tiedä onko nakukahvasta ja lasista muuta hyötyä, mutta ainakin tekniikkaa saa kohdalleen. Kokeilin vähän eri tekniikoita ja päädyin seuraavanlaiseen:
Lasi koneen alle, ja lasken sen täyteen kuumaa vettä.
Tuplafiltteri myllyn alle, jauhaessa samalla sekoittelen puisella cocktailtikulla. Jauhan filtterin täyteen, ja tasoittelen pinnan filsun yläreunan tasolle.
Nykyisin en enää punnitse, tuo tekniikka tuottaa aika tarkkaan 16 grammaa.
Tamppaus aika kevyenä, sen verran kun se tuntuu helposti painuvan.
Suurimman parannuksen huomasin juurikin tuossa kahvin tasoittelussa, kuten jiitee neuvoi. Olin aiemmin myös tampannut aivan liian kovaa. Nyt kahvi tulee aika tasaisesti, tiikeriraidatkin näkyvät.
-
Hop!
Mites onko kukaan kokeillut weissata maidonvaahdottimella (esim http://www.onoff.com/online/fi/inet.nsf/vProd/48029?opendocument&markID=29-50-80)? Kukaan ei ainakaan tässä ketjussa tuosta mainitse, joten onko ihan tuhoon tuomittu?
Tässä on alkanut tuntua, että toi kitchenaidin mylly on lopulta aika laiha kapistus. En ole aiemmin weissannut, joten toivottavasti se auttaisi tilannetta ja tekisi täyteläisempiä espressoja.
Samaan syssyyn menee vielä aihetta sivuava kyssäri. Kun tamppaa jousiuraan, niin kakun ei tulisi hajota sihtiin(?). Huomaan, että itsellä kakun pinta hajoaa lähes poikkeuksetta..Jos taas vähennän purun määrää, niin shotti hulahtaa vetiseksi kuppiin. Miten tätä nyt lähteä korjailemaan?
-
Mites onko kukaan kokeillut weissata maidonvaahdottimella (esim http://www.onoff.com/online/fi/inet.nsf/vProd/48029?opendocument&markID=29-50-80)? Kukaan ei ainakaan tässä ketjussa tuosta mainitse, joten onko ihan tuhoon tuomittu?
Yllättävän helposti kahvi pakkautuu kiinni kaikkin mahdollisiin weissausvälineen koloihin ja syvänteisiin. Maidonvaahdottimesta tällaisia paikkoja näyttäisi löytyvän paljonkin.
Samaan syssyyn menee vielä aihetta sivuava kyssäri. Kun tamppaa jousiuraan, niin kakun ei tulisi hajota sihtiin(?). Huomaan, että itsellä kakun pinta hajoaa lähes poikkeuksetta..Jos taas vähennän purun määrää, niin shotti hulahtaa vetiseksi kuppiin. Miten tätä nyt lähteä korjailemaan?
Voisit kokeilla seuraavia
- hienompi jauhatus
- tuoreet pavut
- weissaus auki taitetulla paperiliittimellä
- nakukahvan käyttö mahdollisen kanavoinnin havaitsemiseksi
Olisi hyvä jos voisit käyttää melko tarkkaa vaakaa kahvipurujen ja uuton jälkeisen kahvin mittaamiseen. 12g kahvipuruista pitäisi saada n. 24g espressoa.
-
Potkukelkalle edellä ja muillekin, eli potkukelkalle ensimmäiseksi - itse tein weissauslaiiteen nimenommaan tuollaisesta paristokäyttöisestä vaahdottimesta, ks. kuva
Mutta paras mitä nyt olen keksinyt ei liity weissaukseen vaan purujen jakautumiseen filsussa - sitähän voi koputella ja taputella etc etc...jos vähänkin topakammin taputtaa niin purut lentää pitkin keittötä. Otin tuollaisen 7 x 7 sentin läpinäkyvän akryylinpalasen ja pidän sitä filsun päällä - jo voi naputtaa ja koputta purut todella tasaisesti - ja tämän jälkeen hämmästytti miten todella vähän tampperilla enää pystyi kahvia lisää litistämään...moni muukin varmaan lienee menetellyt näin - mutta eipä ole ainakaan näillä foorumeilla minun silmään sattunut.
(http://i769.photobucket.com/albums/xx339/omitlove/weissaus.jpg)
-
Otin tuollaisen 7 x 7 sentin läpinäkyvän akryylinpalasen ja pidän sitä filsun päällä - jo voi naputtaa ja koputta purut todella tasaisesti - ja tämän jälkeen hämmästytti miten todella vähän tampperilla enää pystyi kahvia lisää litistämään...moni muukin varmaan lienee menetellyt näin - mutta eipä ole ainakaan näillä foorumeilla minun silmään sattunut.
Onko käytössäsi nakukahvaa jolla olet saanut tarkastettua ettei kyseinen menettely aiheuta reunakanavointia?
Mitä kuohkeampana sen kahvin tamppaa sitä paremmin se painautuu tiivistyessään kiinni filtterin reunoihin. Kovan paukuttelun jälkeen kahvi on kyllä tiivisti filtterissä mutta jokainen paukuttelu on todennäköisesti myös pitänyt huolen siitä että kakku on pysynyt irti filtterin reunoista ja sitä on vaikea saada niihin enää tamppaamalla kiinni tarttumaan.
Itse kopsuttelen ihan varovasti joskus isompia annoskokoja käyttäessäni jotta tamppaaminen onnistuu - mutta tällöin siis varovasti tamppausmattoa vasten ja ihan vain sen verran että jauheen pinta painuu juuri riittävän alas tamppausta varten. Normaalilla annoksella (14-15g) en kopsuttele ollenkaan.
-
Mitä kuohkeampana sen kahvin tamppaa sitä paremmin se painautuu tiivistyessään kiinni filtterin reunoihin.
Tämä on myös minun kokemukseni. Itse en koskaan kopsuttele kahvaa millään tavalla: purut tasaan sekoitustikulla ja tarpeen mukaan painelen kakkua NSWE-tyyliin ennen varsinaista tamppausta.
-
Yllättävän helposti kahvi pakkautuu kiinni kaikkin mahdollisiin weissausvälineen koloihin ja syvänteisiin. Maidonvaahdottimesta tällaisia paikkoja näyttäisi löytyvän paljonkin.
Voisit kokeilla seuraavia
- hienompi jauhatus
- tuoreet pavut
- weissaus auki taitetulla paperiliittimellä
- nakukahvan käyttö mahdollisen kanavoinnin havaitsemiseksi
Olisi hyvä jos voisit käyttää melko tarkkaa vaakaa kahvipurujen ja uuton jälkeisen kahvin mittaamiseen. 12g kahvipuruista pitäisi saada n. 24g espressoa.
Olen säätänyt oman myllyn karkeuden hienoimmaksi, joten tämä vaihtoehto ei myllyn vaihtamista lukuun ottamatta parane. Pavut olen tähän asti hakenut KC:sta. Hasbeania pitää tulevaisuudessa kokeilla, samoiten nakukahva pitäisi ostaa...jjja vaakakin odottelee vielä kaupassa ::)
Potkukelkalle edellä ja muillekin, eli potkukelkalle ensimmäiseksi - itse tein weissauslaiiteen nimenommaan tuollaisesta paristokäyttöisestä vaahdottimesta, ks. kuva
Hehe, mitähän tuo avokki asiaan tuumaisi ;D No ei, minähän sitä käytän joten pitääpä vissiin kokeilla.
Jiiteen mainitsema purujen kuohkeus hyvä pointti. Olen nyt muutaman kerran kokeillut kopsuttelutekniikkaa ja en ole havainnut laadun paranemista, ehkä enemmänkin päinvastoin - shotit kupissa turhan ajoissa.
Josko sitä kokeilis täälläkin mainittua tekniikkaa, eli kertakäyttömuki filtteriin sopivaksi ->weissaus maidonvaahdotustikulla tms ->mahd.kuohkeana tamppaus. Vielä kun pavut pistetään myllyyn hieman tuoreempana, niin lienee meikäläisen kaluston potentiaalille sopivin menetelmä(?)
-
Hyviä kommentteja jiitee, akallio ja potkukelkka - saattaapi todella olla niin että tuohon kahvikakun ja filsun reunaan jää liialla kopsuttelulla kanava....voi peeveli ::)
-
Olen säätänyt oman myllyn karkeuden hienoimmaksi, joten tämä vaihtoehto ei myllyn vaihtamista lukuun ottamatta parane.
Voisit tietenkin vertailun vuoksi kokeilla jollain toisella myllyllä jauhettuja papuja niin saisit selville onko ongelma omassa myllyssäsi. Foorumilta löytynee apua tarjoavia tahoja (minä mukaanluettuna).
-
Voisit tietenkin vertailun vuoksi kokeilla jollain toisella myllyllä jauhettuja papuja niin saisit selville onko ongelma omassa myllyssäsi. Foorumilta löytynee apua tarjoavia tahoja (minä mukaanluettuna).
Kiitoksia vain ystävällisyydestä. Mielelläni testailisin kyllä hieman laadukkaammankin myllyn jälkeä, mutta vasta sitten kun olen kokeillut eri tapoja omien välineiden kanssa. Tuttava toi tuliaiseksi Sisiliasta paikallisen kahvipuljun papuja, josko niillä syntyisi sitten tuhdimpia espressoja :)