Ristretto
Kahvikeskustelu => Muu kahviaiheinen keskustelu => Aiheen aloitti: kaler - Marraskuu 29, 2007, 23:23:45 ip
-
Nyt kun alan itsekin siirtyä kahvipapujen jauhamiseen itse, niin minua on alkanut enemmän kiinnostaa kahvipapujen säilytys (etenkin kun asun täällä hiukan syrjäseudulla, jossa koko kaupungin kaupoissa myytävien eri merkkisten markettiespressokahvipapujenkin määrän voi laskea yhden käden sormilla, joten olen ajatellut tuoda kotiin papuja aina mahdollisilta Helsingin-/Italianreissuilta).
Olen täällä hiukan saanut osviittaa, että avaamattomia pakkauksia voisi säilyttää pakastimessa, onko näin? Ja minkälainen täten on papujen säilyvyys? Entäs avatun kahvipapupaketin säilyvyys, ja kannattaako säilyttää ihan huoneenlämpötilassa?
-
Sellainen on kai ainakin melko selvä juttu, että juuri paahdetun (eli käytännössä kotona paahdetun) pavun voi laittaa pakkaseen ja se säilyy uuden veroisena pari kuukautta. Joku ahkera voisi ehkä kaivella linkinkin siihen kokeiluun jossa asia oli todettu.
Mutta pidemmän aikaa sitten paahdetun pavun säilytys on oma juttunsa, josta ei kai kauhean hyvää tietoa ole. Kaikenlaisia mutu-arvioita on, mutta ne ovat aika ristiriitaisia. Papu pitäisi pakastaa absoluuttiseen nollapisteeseen, jotta varmasti kaikki siinä olevat kemialliset prosessit pysähtyisivät. Voisi sanoa näin, että pavun huononeminen on kemiaa, ei biologiaa, kuten vaikka maidon pilaantuminen. Siksi lämpötilan tiputtamisen vaikutus ei ole yhtä suuri.
Ja jos papuja pakastaa, niin pitää olla tarkkana ettei niihin kondensoidu vettä. Eli antaa lämmetä jossain tiiviissä pussissa ennen kuin avaa.
-
Mutta pidemmän aikaa sitten paahdetun pavun säilytys on oma juttunsa, josta ei kai kauhean hyvää tietoa ole. Kaikenlaisia mutu-arvioita on, mutta ne ovat aika ristiriitaisia. Papu pitäisi pakastaa absoluuttiseen nollapisteeseen, jotta varmasti kaikki siinä olevat kemialliset prosessit pysähtyisivät.
Näinhän se taitaa olla kaiken pakastamisen kanssa: pyritään hidastamaan ruoassa tapahtuvia kemiallisia reaktioita tai bakteerien toimintaa, koska absoluuttinen nollapiste on melkoisen kaukana tavallisten pakastinten lämpötiloista. :D Mutta pidemmän aikaa sitten paahdetussa pavussa reaktiot ovat jo edenneet niin paljon, ettei pakastamisen aiheuttama reaktion hidastuminen enää auta? Eli onko esim. viikkoa ennen paahdettujen kahvipapujen pakastamisessa enää mitään hyötyä?
Pitääkö muuten käytössä olevia kahvipapuja säilyttää jossain hieman huoneenlämpötilaa viileämmässä, vai käykö ihan huoneenlämpökin hyvin?
-
To Freeze or Not to Freeze (http://www.home-barista.com/store-coffee-in-freezer.html)
-
Kyllähän pakastaminen hidastaa kahvin huononemista, vaikka paras terä olisikin jo pois. Vanhana ostettu kahvi on pakkauspussissaan jo hönkinyt hiilidioksidit pihalle, mutta rasva ei ole härskiintynyt, koska pussissa ei ole happea. Se on siis suunnilleen stabiilissa tilassa niin kauan että pussi avataan. Jos kahvia ei sen jälkeen käytetä nopeasti, pakastamisella voi hidastaa härskiintymistä.
Pakastamisen varjopuolia on sulatus. Jos pavut otetaan pakkasesta paljaaltaan huoneenlämpöön, ne kastuvat tiivistyvästä kosteudesta. Tämä ei ole hyväksi. Pavut kannattaa siksi pakastaa tarpeeksi pienissä pakkauksissa, jotka voi ottaa avaamattomana lämpiämään.
Lisäksi pakastimessa kaikki hajut tarttuvat. Kahvin pitäisi siksi olla täysin ilmatiiviissä pakkauksessa. Muovipussi ei sitä ole, siitä hajut pääsevät läpi. Ellei sitten pidä mansikkakahvista.
-
olen kyllä kuullut ihan huippubaristoilta sellaista, että kahvin rasvat tms kärsivät pakastuksesta.
nimimerkki "epätietoinen" :roll:
-
olen kyllä kuullut ihan huippubaristoilta sellaista, että kahvin rasvat tms kärsivät pakastuksesta.
nimimerkki "epätietoinen"
Asiasta on todella sekalaista tietoa eli arveluja ynnä muita käsityksiä. Käsittääkseni juuri siksi Home-Barista.comissa tekivät tuon em. tutkimuksen.
Oma kokemus: Kyllä kuukauden pakastus aina kuukauden pöydälläolon voittaa.
-
Asiasta on todella sekalaista tietoa eli arveluja ynnä muita käsityksiä. Käsittääkseni juuri siksi Home-Barista.comissa tekivät tuon em. tutkimuksen.
Oma kokemus: Kyllä kuukauden pakastus aina kuukauden pöydälläolon voittaa.
Summasit erittäin hyvin minunkin käsitykseni asiasta. Näkemyksiä löytyy laajalti: esim. Robert'sin pussien kyljessä annetaan ymmärtää pakastuksen olevan oiva ratkaisu pitkäaikaiseen säilytykseen, kun taas joidenkin mielestä siitä on vain haittaa.
Itse kuitenkin pidän pakastusta parempana kuin ei mitään, kunhan tosiaan tuosta hyvästä sulatuksesta ja paketoinnista pidetään huolta. Itse en ole havainnut pakastuksesta olevan ainakaan mitään haittaa.
-
Itse olen "pahimmillaan" säilyttänyt kahvia kuukauden pakastimessa, ja silti cremaa on tullut tuutin täydeltä ja maku ollut "muuttumaton", eli en ainakaan itse ole huomannut pakastamisesta olevan haittaa. Sen sijaan olen joskus myös säilyttänyt papuja kuukauden huoneenlämpötilassa, ja seurauksethan voi sitten arvata: maku oli muuttunut todella huonoksi ja pavut olivat alkaneet ronskimmalla kädellä muuttua öljyisiksi ja muutenkin etoviksi.
-
Komppaan aiempia kirjoittajia, olen ajoittain ollut pakotettu pakastamaan kahvia logistisista syistä (mies tuonut työmatkalta tuliaisia tms) ja pakastus tosiaan voittaa säilytyksen pöydällä.
Niin kuin jo todettiin, riippuu paljon myös pakkausmateriaalin laadusta - siis sen lisäksi että käärii ylimääräiseen muovipussiin mansikkakahvi-ilmiön ehkäisemiseksi.
Saisikohan aikaiseksi suklaakahvia, jos laittaisi pakastimeen sacher-kakun viereen? :lol:
-
Kerran minulle sattui sellainen tilanne, että vieraiden kahvitukselle oli yhtäkkiä tarve, muttei yhtään kunnon kahvia muualla kuin pakastimessa. Tein sitten niin, että jauhoin pakastettua kahvia ja toivoin parasta. Eikä se ollut lainkaan hullumpaa. Sen verran vinhasti pyörivät Krupsin terät, että lämpö sulattaa sopivasti kahvin jauhettaessa.
Onko kenelläkään kokemuksia makuhaitoista näin tehtäessä? Meikäläisen laitteet kun eivät tuota nyanssipuolta tuo esiin kovinkaan hyvin...
-
Kerran minulle sattui sellainen tilanne, että vieraiden kahvitukselle oli yhtäkkiä tarve, muttei yhtään kunnon kahvia muualla kuin pakastimessa. Tein sitten niin, että jauhoin pakastettua kahvia ja toivoin parasta. Eikä se ollut lainkaan hullumpaa. Sen verran vinhasti pyörivät Krupsin terät, että lämpö sulattaa sopivasti kahvin jauhettaessa.
Onko kenelläkään kokemuksia makuhaitoista näin tehtäessä? Meikäläisen laitteet kun eivät tuota nyanssipuolta tuo esiin kovinkaan hyvin...
Eihän siellä pavussa juurikaan "jäätä" ole. Suuri osa on tyhjää, siis CO2:sta ja ilmaa. Kiinteässä osassa on sitten rasvaa, joka ei sekään varsinaisesti "jäässä" ole. Kun jauhat pakastetun pavun, se on hyvin äkkiä sula. Syntyvä kahvijauhe on viileää, mutta ei pakastekylmää. Kyllä siitä kahvia voi tehdä. Varsinkin, jos puhutaan pienistä määristä. Jos ei kahvi aivan gourmeeta ole, niin kyllä sillä hyvin lähtee aamu käyntiin.
cartman
-
Syntyvä kahvijauhe on viileää, mutta ei pakastekylmää. Kyllä siitä kahvia voi tehdä. Varsinkin, jos puhutaan pienistä määristä. Jos ei kahvi aivan gourmeeta ole, niin kyllä sillä hyvin lähtee aamu käyntiin.
Kotibaristakurssilla varoiteltiin kylmän kahvijauheen aiheuttamasta uuttolämmön tippumisesta. Myllyn läpi vedetty jauhe on kuitenkin korkeintaan viileää, joten enpä usko että sillä todellakaan on väliä. Kahvalla on kuitenkin melkoinen massaylivoima...
-
Papu ei tosiaan ole juuri sen kovempi suoraan pakkasesta kuin lämpimänäkään, mutta sen öljy on hyhmässä ja vähäinen vesi jääkiteinä. Kun nämä nesteytyvät vasta jauhamisen aikana tai jälkeen, sillä lienee vaikutusta lopputulokseen. Suurin ongelma on kuitenkin kylmiin papuihin kondensoituva vesi. Kahvi menee myllyyn märkänä. Kannattaa siis pyrkiä käsittelemään kahvia huoneenlämpöisenä, mutta hätätilassa pakastekylmääkin voi kyllä käyttää.
-
Kiitoksia kaikille vastauksista! Sitä voisikin sitten tuoda hiukan suuremman satsin papuja joululomalla Italiasta... ;)
-
Papu ei tosiaan ole juuri sen kovempi suoraan pakkasesta kuin lämpimänäkään, mutta sen öljy on hyhmässä ja vähäinen vesi jääkiteinä. Kun nämä nesteytyvät vasta jauhamisen aikana tai jälkeen, sillä lienee vaikutusta lopputulokseen. Suurin ongelma on kuitenkin kylmiin papuihin kondensoituva vesi. Kahvi menee myllyyn märkänä. Kannattaa siis pyrkiä käsittelemään kahvia huoneenlämpöisenä, mutta hätätilassa pakastekylmääkin voi kyllä käyttää.
Pakastamisesta pisteet täältäkin, mutta tuo suoraan pakastimesta myllyyn kaato on muuten ihan hyvä, paitsi mylly tuntuu sottaantuvan enemmän.
Varmaan tuo kosteus vaikuttaa asiaan.
-
Mitenkäs noi pavut sitten kannattaa sulattaa? Ilmatiiviissä rasiassa, vai vaikkapa talouspaperin päällä ilman mitään suojaa jolloin ainakin kosteus osittain poistuu?
-
Mitenkäs noi pavut sitten kannattaa sulattaa? Ilmatiiviissä rasiassa
Mieluiten siinä samassa ilmatiiviissä rasiassa jossa ne on pakastettu.
vai vaikkapa talouspaperin päällä ilman mitään suojaa jolloin ainakin kosteus osittain poistuu?
Siis kun otat kylmät pavut lämpimään ja kosteahkoon huoneilmaan niin ilmassa oleva kosteus tiivistyy pavun pintaan ja imeytyy siitä aika helposti pavun sisään (huokoista kun on). Tämän jälkeen tuon kosteuden poissaaminen pavun sisästä on astetta vaikeampaa (ja hitaampaa) eikä siihen siis "tuulettelu" oikein auta. Ja joka tapauksessa pahin (ja peruuttamaton) vahinko tapahtuu jo siinä vaiheessa kun se vesi pääsee sinne pavun sisään.
Jos papusi ovat jo valmiiksi "huurteisia" pakastimesta otettuna, niin ne on pakastettu väärin (ja tämän hurteen haihduttelu pavun pinnasta ei paljoa enää hyödytä).
-
Mitenkäs noi pavut sitten kannattaa sulattaa? Ilmatiiviissä rasiassa
Mieluiten siinä samassa ilmatiiviissä rasiassa jossa ne on pakastettu.
Täytyisi sitten vaan löytää tarpeeksi pieniä ilma/hajutiiviitä rasioita jostain. Tai sitten hommata semmoinen vakuumipussipakkaushärpäke jolla saa ainakin pussit tiiviiksi.
-
Mitenkäs noi pavut sitten kannattaa sulattaa? Ilmatiiviissä rasiassa, vai vaikkapa talouspaperin päällä ilman mitään suojaa jolloin ainakin kosteus osittain poistuu?
Raotat vain pikkasen sitä pakasterasian kantta, silloin kun otat pavut sulamaan. Näin papuihin kondensoituva kosteus haihtuu äkkiä. Huoneilman kosteusprosentti on näin lämmityskautena niin pieni, ettei pavut sitä kosteutta itseensä vedä..
-
Täytyisi sitten vaan löytää tarpeeksi pieniä ilma/hajutiiviitä rasioita jostain. Tai sitten hommata semmoinen vakuumipussipakkaushärpäke jolla saa ainakin pussit tiiviiksi.
Niin, tämä tietysti riippuu siitä miten pieniä eriä aikoo pakastaa.
Mielestäni on turhaa alkaa kuitenkin joka shottia (14-16g) ottamaan erikseen pakkasesta. Itselläni semmoinen 250 grammaa kestää noin neljä päivää - joten jos itse olisin pakastamassa niin laittaisin minimissään 125 gramman pakkauksiin ja sitten aina yksi pakkaus kerralla käyttöön. Tuo 125g satsi siis kestäisi sen kaksi päivää ja jos tuote oli pakastettaessa tuoretta, niin tuon kahden päivän aikana ei oleellista heikkenemistä pitäisi kyllä tapahtua. Jos tuote ei taas ollut tuoretta pakastettaessa, niin ei se enää siitä kovin paljoa "huonommaksi" tuon kahden päivän aikana voine mennä...
Kannattaa katsastella kaupan hyllyiltä vaikka niitä lasisia hillopurkkeja joissa on semmoinen kumitiiviste ja metallinen "kannen kiinnitin" (ts. "vanhan ajan hillopurkkeja"). Näitä löytyy aika pienikokoisinakin. Eivät maksa hirveästi, ovat helppoja pestä ja puhdistaa ja lisäksi kestäviä.
-
Tällainen (http://www.vacuvin.nl/Vacuum_Nut___Tea_Saver_476.html) olisi mielestäni harkitsemisen arvoinen vaihtoehto jos kahvia on pakko säilyttää pakkasessa tai jääkaapissa. Koska kahvin saa tällä härvelillä vakuumiin, niin kosteus ja huurreongelmatkin vähenevät - etenkin kun vakuumin avaa vasta kun kahvi on huoneen lämpöistä...
T. Teme
-
Meillä on vastaava vehje, mutta luulin että kahvin viimeisetkin aromit karkaavat jos sen vetäisee vakuumiksi. Mutta jos kerran suosittelet, niin kokeillaan sitten.
Sitten tulee mieleen että jos papu kerran viihtyy tyhjiössä niin eikö sellaista säilytysmuotoa kannata tarjota huoneenlämmössäkin? tuoko pakkanen enää yhtä paljon lisäarvoa?
Itse olen joskus varttikiloja pakastanut minigrip-pussissa tai vastaavassa. Tuntuisi olevan ihan ilmatiivis, eivätkä sipulin tai kalan aromit ole bouqueta rikastuttaneet.
-
Vakuumin ideana on se, ettei kahvi ole alttiina hapelle. Hapettomassa tilassa nuo öljyt eivät härskiinny (ainakaan yhtä nopeasti).
Alhaisempi lämpötila, siis minun ymmärtääkseni, puolestaan hidastaa hiilidioksidin poistumista vastapaahdetusta kahvista ja tämä puolestaan edesauttaa esim kahvissa olevien karamelisoituneiden sokerien säilymistä.
Kahvi siis pitäisi saada hapettomaan, viileään, pimeeän ja kuivaan tilaan mahdollisimman pian paahtamisen jälkeen. Tuosta linkkaamastani vempaimesta pitäisi vielä tsekata päästääkö se kaasuja ulos (ilman että korkki poksahtaa pois paikoiltaan) ja kestääkö se pakastinta (no, jääkaappia ainakin).
T. Teme
-
Vakuumin ideana on se, ettei kahvi ole alttiina hapelle.
Vakuumirasioita koskien olen itse törmännyt lähinnä semmoiseen kritiikkiin, että kun tuonne rasian sisään muodostuu alipaine ilman pois imemisen yhteydessä (astian seinämät eivät anna periksi ja "kääriydy" papujen ympärille kuten esim. vakuumipussi tekee - eli sinne jää siis papujen ympärille "alipaineista" tilaa), niin tällöin (tuoreiden) papujen sisäinen "hiilidioksidipaine" alkaa puskea hiilidioksiidia nopeammin ulos pavuista. Tämä lisääntynyt hiilidioksidin poistumisnopeus sitten toisi myös aromiaineita ja öljyjä normaalia nopeammin pavun sisältä pintaosiin (eli papu jollain tavalla ikääntyisi nopeammin - mutta ei tietysti härskiintyisi ilman puuttuessa). Tosin jos rasia on täysi ja sitä ilmaa ei siellä alunperin kovin paljoa ole, niin tilanne varmaan stabilisioituu nopeasti. Mutta jos vaikka 1 kilon vetävään säiliöön laittaa sen 250g kahvia ja imee siitä ilmat pois niin tilanne saattaa olla jo astetta "heikompi", varsinkin jos tuota rasiaa sitten availee toistuvasti (jolloin myös papuja suojannut hiilidioksidi tulee imettyä pois).
-
Voisiko siis tähän astisten tiedonpalasten perusteella päätellä että tyhjiö ei ole hyvä paikka säilyttää papuja huoneenlämmössä, mutta tyhjiörasian papuineen voisi ensin pakastaa ja sitten imaista tyhjäksi. VAstaavasti se voisi rauhassa lämmetä huoneenlämpöön ennen kuin päästää ilman purkkiin takaisin.
Joutuu koepakastamaan pienen erän jossain vaiheessa. Ikävä kyllä maku ei ole niin tarkka että huomaisin eron, mutta ehkä cremasta voi päätellä jotain.
hirwi
-
Niin, jos sen tyhjiön imaisee sinne kun pavut ovat jäässä/jähmeitä niin silloin voisi kuvitella että öljyt ja muut aromiaineet tulisivat sieltä pavun sisältä nihkeämmin ulos vaikka hiilidioksidia sieltä edelleenkin "erittyisi" (hiilidioksiidihan jäätyy vasta jossain -78 asteen tuntumassa jolloin se härmistyy suoraan kaasusta jääksi, nestemäisenä sitä ei tapaa kuin yli 5 bar paineessa)
-
Vakuumirasioita koskien olen itse törmännyt lähinnä semmoiseen kritiikkiin, että kun tuonne rasian sisään muodostuu alipaine ilman pois imemisen yhteydessä (astian seinämät eivät anna periksi ja "kääriydy" papujen ympärille kuten esim. vakuumipussi tekee - eli sinne jää siis papujen ympärille "alipaineista" tilaa), niin tällöin (tuoreiden) papujen sisäinen "hiilidioksidipaine" alkaa puskea hiilidioksiidia nopeammin ulos pavuista. Tämä lisääntynyt hiilidioksidin poistumisnopeus sitten toisi myös aromiaineita ja öljyjä normaalia nopeammin pavun sisältä pintaosiin (eli papu jollain tavalla ikääntyisi nopeammin - mutta ei tietysti härskiintyisi ilman puuttuessa). Tosin jos rasia on täysi ja sitä ilmaa ei siellä alunperin kovin paljoa ole, niin tilanne varmaan stabilisioituu nopeasti. Mutta jos vaikka 1 kilon vetävään säiliöön laittaa sen 250g kahvia ja imee siitä ilmat pois niin tilanne saattaa olla jo astetta "heikompi", varsinkin jos tuota rasiaa sitten availee toistuvasti (jolloin myös papuja suojannut hiilidioksidi tulee imettyä pois).
Hyvä pointti. Noita vacuvin -tuotteita on tullut käytettyä viinin kanssa (kahvia kun ei ole ollut tarvetta säilöä) ja alipaineen syntymisen tuntee kun pumppaamiseen tarvittava voima alkaa kasvamaan. Eli näitäkin pitää oppia käyttämään.
Olen samaa mieltä ettei litran vetoiseen astiaan kannata 250 grammaa kahvia laittaa. Jos tuollainen vakuumipussi laadukkaalla yksitieventtiilillä (+sopiva pumppu) löytyy, niin se lienee vieläkin parempi ratkaisu.
T. Teme
-
Vakuumirasioita koskien olen itse törmännyt lähinnä semmoiseen kritiikkiin, että kun tuonne rasian sisään muodostuu alipaine ilman pois imemisen yhteydessä (astian seinämät eivät anna periksi ja "kääriydy" papujen ympärille kuten esim. vakuumipussi tekee - eli sinne jää siis papujen ympärille "alipaineista" tilaa), niin tällöin (tuoreiden) papujen sisäinen "hiilidioksidipaine" alkaa puskea hiilidioksiidia nopeammin ulos pavuista.
No eikös kellään ole sitten sellaista vakuumipakkaajaa, joka käärisi pakkauksen papujen ympärille? Siis jotain vakuumipussittajaa. Mahtaako niitä kotikäyttöön ollakaan, en tiedä, mutta äkkiseltään ajattelis, että nehän suojelis papuja jo melkein kaikelta pahalta.
-
No eikös kellään ole sitten sellaista vakuumipakkaajaa, joka käärisi pakkauksen papujen ympärille? Siis jotain vakuumipussittajaa. Mahtaako niitä kotikäyttöön ollakaan, en tiedä, mutta äkkiseltään ajattelis, että nehän suojelis papuja jo melkein kaikelta pahalta.
Onhan niitä, minulla on sellainen. Tosin eivät ne tee läheskään yhtä tyhjää tyhjiötä kuin kaupassa käytettävät laitteet. Jos pavut ovat tuoreita ja päästävät hiilidioksidia, niin venttiilipussi lienee parempi, koska siitä ilma häviää kokonaan.
-
Onhan niitä, minulla on sellainen. Tosin eivät ne tee läheskään yhtä tyhjää tyhjiötä kuin kaupassa käytettävät laitteet. Jos pavut ovat tuoreita ja päästävät hiilidioksidia, niin venttiilipussi lienee parempi, koska siitä ilma häviää kokonaan.
Ok. Mitäs papuja sitten saa valmiiksi venttiilipussissa? Ja kuinka paljon paremmin ne säilyvät erilailla pakattuihin papuihin verrattuna? Kartoitan tässä vain käytännön vaihtoehtoja, että kannattaako jotakin tiettyä laatua suosia, jos säilyvyys on tärkeä tekijä.
-
Ok. Mitäs papuja sitten saa valmiiksi venttiilipussissa? Ja kuinka paljon paremmin ne säilyvät erilailla pakattuihin papuihin verrattuna? Kartoitan tässä vain käytännön vaihtoehtoja, että kannattaako jotakin tiettyä laatua suosia, jos säilyvyys on tärkeä tekijä.
No tietenkin tilaamalla saa mitä tahansa papua venttiilipussissa :). Marketeissa en ole nähnyt venttiilipusseja, jotka olisivat uudelleen suljettavissa.
Suomessa ainakin Caffin myyvät pavut toimitetaan venttiilipusseissa ja ne ovat sitä "minigrip" tyyppiä.
-
No tietenkin tilaamalla saa mitä tahansa papua venttiilipussissa :).
Ai mistä vaan?
-
Ok. Mitäs papuja sitten saa valmiiksi venttiilipussissa? Ja kuinka paljon paremmin ne säilyvät erilailla pakattuihin papuihin verrattuna? Kartoitan tässä vain käytännön vaihtoehtoja, että kannattaako jotakin tiettyä laatua suosia, jos säilyvyys on tärkeä tekijä.
Venttiilipussissa pavut säilyvät varsin hyvin. Aika poikkeuksetta venttiilipussista otetut pavut ovat hyviä - vaikka olisivatkin viettäneet siellä jo pitkän ajan. Kumminkin jos pavut ovat vanhoja niin ne alkavat mennä nopeasti huonoksi kun pussi avataan.
Kaikki "vakavastiotettavat" laatutoimittajat käyttävät venttiilipusseja. Niitä voi myös tilata irtaallaan esimerkiksi HasBeanista.
-
Venttiilipussissa pavut säilyvät varsin hyvin. Aika poikkeuksetta venttiilipussista otetut pavut ovat hyviä - vaikka olisivatkin viettäneet siellä jo pitkän ajan. Kumminkin jos pavut ovat vanhoja niin ne alkavat mennä nopeasti huonoksi kun pussi avataan.
Ok. Eli yhteenvetona: säilyvätkö pavut huoneenlämmössä suljetussa ei-ilmatiiviissä pussissa/purkissa sen kolme-neljä viikkoa, mutta tiiviissä venttiilipussissa kauemmin? Siis siihen asti kunnes pussi avataan. Vai onko tämä maaginen kolme-neljä viikkoa, josta kuulee puhuttavan, laskettu nimenomaan venttiilipusseille?
-
Ok. Eli yhteenvetona: säilyvätkö pavut huoneenlämmössä suljetussa ei-ilmatiiviissä pussissa/purkissa sen kolme-neljä viikkoa, mutta tiiviissä venttiilipussissa kauemmin? Siis siihen asti kunnes pussi avataan. Vai onko tämä maaginen kolme-neljä viikkoa, josta kuulee puhuttavan, laskettu nimenomaan venttiilipusseille?
Koko homman idea on siis saada pavut pois kontaktista hapen kanssa. Toinen pointti asiassa on se että vastapaahdetut pavut puskevat itsestään ulos hiilidioksidia. Hiilidioksidi on happea raskaampaa ja siten jos pavut säilötään astiaan/pussiin jossa on papujen yläpuolella riittävästi tilaa, niin hiidioksidi syrjäyttää hapen astian/pussin alaosissa jossa pavut sijaitsevat. Näin pavut "pääsevät" pois happikontaktista (olettaen että siellä on riittävästi "ylätilaa" jonne se happi pääsee poistumaan - eli esim. normaalin minigrip pussin tapauksessa on parempi pitää pussi pysty- kuin vaaka-asennossa).
Tuoreet pavut siis tuottavat hiilidioksidia ja vieläpä aika paljon - noin 7-10 litraa per kilo paahdettua kahvia. Tuon venttiilin tärkein tarkoitus on estää pussia poksahtamasta tuon syntyvän hiilidioksidipaineen johdosta. Mukava sivuvaikutus tällä venttiilillä on että se laskee kaasun virtaamaan pois pussista, jolloin jos pussia säilytetään joko pystyssä taikka vaakasuunnassa venttiili ylöspäin, niin hiilidioksidi puskee pussissa olleen hapen aika tehokkaasti ulos (ja lopuksi sieltä alkaa tulemaan pelkkää hiilidioksidia). Ei-venttiilillisessä pussissa hiilidioksidi työnti hapen pois papujen ympäriltä, mutta ei pois pussista - näin aina kun heiluttelet taikka liikauttelet vähän rajummin tuota ei-venttiilillistä pussia, niin siellä oleva happi pääsee sekoittumaan aina uudestaan papujen kanssa (kunnes sitten taas pikkuhiljaa erkanee yläosiin).
Pavut siis vanhenevat (itsestään) myös ilman hapen vaikutusta - mutta hapen aiheuttamat vanhenemisreaktiot ovat huomattavasti rajumpia. Ja sitten kun joskus avaat sen (venttiili)pussin (vaikka 3 viikon kuluttua paahtamisesta) ja kaadat siitä papuja jauhettavaksi, niin samalla pussista katoaa suuri osa suojaavasta hiilidioksidia pois. Kun nyt uudelleen suljet pussin, niin sinnepä ei sitten enää (juurikaan) ilmesty uutta hiilidioksiidia happea pavuista erottamaan.
-
Tuohan oli varsin informatiivinen pläjäys, kiitoksia.
Mutta onko silti mahdoton ajatus, että jos vakuumipussi on riittävän vahva, se ei anna papujen puskea itsestään ulos lainkaan hiilidioksidia, vaan tuo kaikki pysyisi papujen sisällä?
-
Mutta onko silti mahdoton ajatus, että jos vakuumipussi on riittävän vahva, se ei anna papujen puskea itsestään ulos lainkaan hiilidioksidia, vaan tuo kaikki pysyisi papujen sisällä?
Ei ollenkaan. Tosin tämä riippunee pussiin laitettavien papujen määrästä. Vakuumipussihan pysyy "rytyssä" ulkoisen ilmanpaineen ansioista. Mutta jos pussiin laittaa tarpeeksi papuja, joissa on jokaisessa sisällä tietty hiilidioksidi "ylipaine" niin jossain varmasti kulkee (papujen määrällä) raja että ilmanpaineen puristus saadaan kumottua. Riippuu taas sitten papujen tuoreudesta - eli mitä kauemmaksi paahdosta mennään, niin sitä enemmän (potentiaalista) vastavoimaa katoaa.
Tuossa vakuumipussissahan papu on hieman toisenlaisessa ympäristössä kuin kiinteässä astiassa josta on ilmat vedetty pois. Jos ajattelee asiaa yksinkertaistetusti yhden pavun kannalta, eli yksi papu pussissa ja pussista imetty ilmat pois, niin papuhan ei tämän jälkeen ole periaatteessa tyhjiössä eikä alipaineessa kuten se olisi sellaisessa kiinteässä vakuumiastiassa. Papu ei ole tyhjiössä, koska sen ympärillä on se muovi ja se ei ole alipaineessa sillä tuon muovin kautta siihen kohdistuu suurinpiirtein normaali ilmanpaine. No, kun pussiin laitetaan useita papuja niin tilanne hieman muuttuu, mutta mielestäni siinä pysytään edelleen varsin erilaisissa olosuhteissa verrattuna tyhjiöastiaa (vaikka papuja olisi jo niin paljon etteivät mahdu "yhteen kerrokseen").
-
Nyt kun alan itsekin siirtyä kahvipapujen jauhamiseen itse, niin minua on alkanut enemmän kiinnostaa kahvipapujen säilytys (etenkin kun asun täällä hiukan syrjäseudulla, jossa koko kaupungin kaupoissa myytävien eri merkkisten markettiespressokahvipapujenkin määrän voi laskea yhden käden sormilla, joten olen ajatellut tuoda kotiin papuja aina mahdollisilta Helsingin-/Italianreissuilta).
Olen täällä hiukan saanut osviittaa, että avaamattomia pakkauksia voisi säilyttää pakastimessa, onko näin? Ja minkälainen täten on papujen säilyvyys? Entäs avatun kahvipapupaketin säilyvyys, ja kannattaako säilyttää ihan huoneenlämpötilassa?
Saan italiasta tyttäreni tuomana pienpaahtimon paahdettuja papuja joissa on säilyvyysajaksi merkitty 6kk paatopäivästä. Paatimon omistajan neuvo säilytyksestä on, että jos pussia ei ole avattu niin pussin säilytys olisi parasta pakastimessa edellyttää kaiketi,että pussissa on venttiili. Avatun pussin sisältö olisi parasta säilyttää alkuperäisessä pussissa pussia olisi käsiteltävä pystyasennossa ( en tiedä miksi ) ja suljettuna hän säilyttää pussin myllynsä vierellä. Itselaitan avoimen pussin jääkaappiin.
Pentti
-
Ei ollenkaan. Tosin tämä riippunee pussiin laitettavien papujen määrästä. Vakuumipussihan pysyy "rytyssä" ulkoisen ilmanpaineen ansioista. Mutta jos pussiin laittaa tarpeeksi papuja, joissa on jokaisessa sisällä tietty hiilidioksidi "ylipaine" niin jossain varmasti kulkee (papujen määrällä) raja että ilmanpaineen puristus saadaan kumottua. Riippuu taas sitten papujen tuoreudesta - eli mitä kauemmaksi paahdosta mennään, niin sitä enemmän (potentiaalista) vastavoimaa katoaa.
Tuossa vakuumipussissahan papu on hieman toisenlaisessa ympäristössä kuin kiinteässä astiassa josta on ilmat vedetty pois. Jos ajattelee asiaa yksinkertaistetusti yhden pavun kannalta, eli yksi papu pussissa ja pussista imetty ilmat pois, niin papuhan ei tämän jälkeen ole periaatteessa tyhjiössä eikä alipaineessa kuten se olisi sellaisessa kiinteässä vakuumiastiassa. Papu ei ole tyhjiössä, koska sen ympärillä on se muovi ja se ei ole alipaineessa sillä tuon muovin kautta siihen kohdistuu suurinpiirtein normaali ilmanpaine. No, kun pussiin laitetaan useita papuja niin tilanne hieman muuttuu, mutta mielestäni siinä pysytään edelleen varsin erilaisissa olosuhteissa verrattuna tyhjiöastiaa (vaikka papuja olisi jo niin paljon etteivät mahdu "yhteen kerrokseen").
Hmm... No eikös tämä olisi sitten ihan tavoiteltava tilanne? Eli jos vaikka heti pussin oston jälkeen tai ensimmäisen kerran sen avatessaan laittaa vaikka puolet tai kolmasosan pavuista vakuumipussiin ja avaa vasta kun muut on uutettu? Itsepaahdetuille jotakuinkin samaa käsittelyä.
-
Avatun pussin sisältö olisi parasta säilyttää alkuperäisessä pussissa pussia olisi käsiteltävä pystyasennossa ( en tiedä miksi )
Tässä varmaan on ajatuksena se, että näin hiilidioksiidia pysyy paremmin pussissa (pohjalla), eikä happi pääse "valumaan" sinne papujen sekaan niin helposti.
Itselaitan avoimen pussin jääkaappiin.
Tässä on sitten riskinsä - eli kosteus ja jääkaapin muut tuoksut. Kyllähän jääkaapissa on lämpötila viileämpi kuin huoneenlämmössä ja viileämmässä (haitalliset) reaktiot tapahtuvat aina hitaammin - mutta ainakin itse näen nuo kaksi edellä mainittua haittaa suurempana kuin viileämmän säilytyspaikan tuomat edut (kun on siis kyse jo avatusta pussista josta papuja sitten aktiivisesti käytetään). Itselläni tosin avattu pussi kestää käytössä sen keskimääräiset 4 päivää (riippuu vähän koosta: 250g vai 350g) - eli kovin suurta tarvetta eliniän pidentämiselle avaamisen jälkeen ei ole. Kilon pussi kestäisi jo sen verran kauan että sen kanssa tulisi ehkä mietittyä vaihtoehtoista säilytystapaa osalle pussin sisällöstä.
Hmm... No eikös tämä olisi sitten ihan tavoiteltava tilanne? Eli jos vaikka heti pussin oston jälkeen tai ensimmäisen kerran sen avatessaan laittaa vaikka puolet tai kolmasosan pavuista vakuumipussiin ja avaa vasta kun muut on uutettu? Itsepaahdetuille jotakuinkin samaa käsittelyä.
Jep. Tosin tässäkin on sama seikka kuin edellä - riippuu pussin koosta ja kulutuksesta. Esim. tuollaisesta 250 gramman pussista olisi minun aika turha laitta puolia jemmaan kahdeksi päiväksi. Havaittavaa laadullista eroa ei varmasti paljoa tulisi. Mutta jos kulutuksesi on hitaanpuoleista taikka saat jostain papuja reilunkokoisissa pusseissa (vastapaahdettuja) ja omistat tuollaisen (laadukkaan) vakuumilaitteen, niin ainakin itse näkisin tuon "vakumoinnin" pussissa parhaana vaihtoehtona.
Asiasta toiseen: Tuo vakuumipussi on muuten vähän hassu nimi - sehän riippuu ihan sinne tungettavasta tavarasta onko siellä sitten loppujen lopuksi "vakuumi" vaiko ei?
-
Asiasta toiseen: Tuo vakuumipussi on muuten vähän hassu nimi - sehän riippuu ihan sinne tungettavasta tavarasta onko siellä sitten loppujen lopuksi "vakuumi" vaiko ei?
Paljon mahdollista. Itse en niin hyvin ole fysiikan terminologiasta perillä, että kannattais minusta esimerkkiä ottaa :). Esimerkiksi tyhjiön käsite on mulle ollu aina tosi vaikea käsittää. Miten voi ylipäänsä olla sellainen kolmiulotteinen tila, jossa ei ole - mitään :/?
-
Miten voi ylipäänsä olla sellainen kolmiulotteinen tila, jossa ei ole - mitään :/?
Käsittääkseni nykykäsityksen (lähinnä kai kvanttifysiikan) mukaan tällaista ei voikaan olla olemassa - siis paikkaa josta on kaikki materia poissa. Toki on paikkoja jossa sitä on erittäin erittäin vähän.
-
Jep. Tosin tässäkin on sama seikka kuin edellä - riippuu pussin koosta ja kulutuksesta. Esim. tuollaisesta 250 gramman pussista olisi minun aika turha laitta puolia jemmaan kahdeksi päiväksi. Havaittavaa laadullista eroa ei varmasti paljoa tulisi. Mutta jos kulutuksesi on hitaanpuoleista taikka saat jostain papuja reilunkokoisissa pusseissa (vastapaahdettuja) ja omistat tuollaisen (laadukkaan) vakuumilaitteen, niin ainakin itse näkisin tuon "vakumoinnin" pussissa parhaana vaihtoehtona.
En huomannut aiemmin sanoa, että laittaessani paahdetut pavut jääkääppiin laitan alkuperäisen pussin ohueen muovipussiin siellä ei pavut pääse kostumaan eikä tuoksut pääse vaikuttamaan papuihin. Tässsä vaihtoehto vakuumi pusseille.....
Pentti
-
Laitoin tilaukseen eri valmistajien erilaisia kahvipapuja joista kokeilemalla löydän varmaan ne itselle parhaiten maistuvat pavut, tilaukseen meni 250g pakkauksia ja osa 1kg kun pienempiä ei ollut valikoimissa.
Papuja tulee useampi kilo, mietin miten säilön osan pavuista joita ei aivan heti käytetä, pakastamisesta on jotain juttua täällä mutta miten se todellisuudessa toimii säilyykö pavut miten pitkään hyvinä?
-
Papuja tulee useampi kilo, mietin miten säilön osan pavuista joita ei aivan heti käytetä, pakastamisesta on jotain juttua täällä mutta miten se todellisuudessa toimii säilyykö pavut miten pitkään hyvinä?
Jos paahtaa itse ja lykkää pavut suunnilleen suoraan paahtimesta pakkaseen, niin sitten se ainakin toimii hyvin. Jos pavut ovat vanhempia niin eiköhän siitä apua ole silloinkin, mitään parempaa menetelmää ei ainakaan ole. Itse pakastan postitse tulleita papuja aika usein ja minusta se on toiminut ihan hyvin.
-
Jos paahtaa itse ja lykkää pavut suunnilleen suoraan paahtimesta pakkaseen, niin sitten se ainakin toimii hyvin. Jos pavut ovat vanhempia niin eiköhän siitä apua ole silloinkin, mitään parempaa menetelmää ei ainakaan ole. Itse pakastan postitse tulleita papuja aika usein ja minusta se on toiminut ihan hyvin.
Kotioloissa keinot on tosiaan aika vähissä.
-
Sinäänsä mielenkiintoista. Steve/Hasbean kertoo uusimmassa videoblogissaan ettei kahvia kannata säilyttää jääkaapissa ja eikä missään tapauksessa pakastimessa. Kahville isoin uhka on kosteus, jota molemmissa paikoissa riittää.
http://www.inmymug.com/
-
Sinäänsä mielenkiintoista. Steve/Hasbean kertoo uusimmassa videoblogissaan ettei kahvia kannata säilyttää jääkaapissa ja eikä missään tapauksessa pakastimessa. Kahville isoin uhka on kosteus, jota molemmissa paikoissa riittää.
Riittääkö?
Jääkaapin huonoin ominaisuus esim. vihannesten säilyttämiselle on jääkaapissa olevan ilman kuivuus, ei kosteus. Ilmassa oleva kosteus tiivistyy tyylikkäästi jäähdytyselementin pintaan ohueksi jääriitteeksi ja huuhtoutuu pois automaattisulatuksen yhteydessä = lähes jatkuvasti. Jääkaappi on ilman kuivattaja.
Sama koskee pakastinta, kylmää kuivaa ilmaa täynnä. Kosteus jääkokkareina seinissä.
Ja jos jostain sitä kosteutta ilmaan tulisi, miten se kosteus pääsee pilaamaan ilmatiiviisti pakatun kahvin? Sen tiiviin papupakkauksen voi vaikka upottaa vesisaaviin, eikä kosteus pääse pilaamaan kahvia.
On kokonaan eri asia, jos päädytään siihen, että papujen sisällä oleva vähäinen kosteus pilaa jäätyessään kahvin aromin.
-
Riittääkö?
Jääkaapin huonoin ominaisuus esim. vihannesten säilyttämiselle on jääkaapissa olevan ilman kuivuus, ei kosteus. Ilmassa oleva kosteus tiivistyy tyylikkäästi jäähdytyselementin pintaan ohueksi jääriitteeksi ja huuhtoutuu pois automaattisulatuksen yhteydessä = lähes jatkuvasti. Jääkaappi on ilman kuivattaja.
Sama koskee pakastinta, kylmää kuivaa ilmaa täynnä. Kosteus jääkokkareina seinissä.
Ja jos jostain sitä kosteutta ilmaan tulisi, miten se kosteus pääsee pilaamaan ilmatiiviisti pakatun kahvin? Sen tiiviin papupakkauksen voi vaikka upottaa vesisaaviin, eikä kosteus pääse pilaamaan kahvia.
Ei kai se kaikki kosteus (jota huoneilmasta jääkaappiin pääsee) kuitenkaan sinne seinälle ensimmäiseksi tiivisty? Ainakin meillä mikä tahansa jääkaappiin laitettu muovipussi on päivän - parin päästä sisältä hieman kostea, mikäli tuota pussia on välillä käytetty ulkona kaapista taikka ei ole ollut kunnolla kiinni. Tiiviin papupakkauksen kanssa ei ole tietystikään ongelmia - mutta ongelmana on siis jo kertaalleen avatut pussit/paketit joita käsitellään välillä huoneilmassa. Eli kun pussin sisältö on jääkaappilämpötilassa ja se avataan hetkeksi huoneilmassa odottelematta että lämpötila tasaantuu niin tällöin pussi haukkaa aina sisäänsä lämmintä ja kosteaa ilmaa joka sitten tiivistyy papuihin ja pussin sisäpintaan. Ei sitä siellä tietysti lainehdi, mutta jokatapauksessa vesi on melkein pahimpia asioita joita kahvilleen voi tarjota ennen uuttamista.
-
niin tällöin pussi haukkaa aina sisäänsä lämmintä ja kosteaa ilmaa joka sitten tiivistyy papuihin ja pussin sisäpintaan.
Olemme siis kaikki yksimielisiä siitä, että se onkin tuo huoneilma, joka on lämmintä ja kosteaa? Ei jääkaappi- tai pakastinilma.
Mikä olisi tällöin hyvä ratkaisu säilytykseen? Säilyttäminen kaiken aikaa "lämpimässä ja kosteassa" huoneilmassa?
-
Olemme siis kaikki yksimielisiä siitä, että se onkin tuo huoneilma, joka on lämmintä ja kosteaa? Ei jääkaappi- tai pakastinilma.
Mikä olisi tällöin hyvä ratkaisu säilytykseen? Säilyttäminen kaiken aikaa "lämpimässä ja kosteassa" huoneilmassa?
ks. kastepiste (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kastepiste). Huoneenlämpöisessä ilmassa pysyy isompi määrä vesihöyryä (vaikka kuutiometrissä) höyrynä kuin jääkaappilämpötilassa. Eli siellä huoneessa on jossain mielessä yhtä "kosteaa" kuin jääkaapissa, mutta jääkaapissa osa höyrystä aina tiivistyy vedeksi pinnoille (jos huoneen ilma oli tarpeeksi kosteaa). Jos se tiivistyy pavun pinnalle vesikalvoksi, niin papu imaisee sen siitä helposti (nesteenä) itseensä jolloin vesi pääsee pavun sisään liuottamaan aromiaineita. Höyry ei "imeydy" käsittääkseni niin helposti. Tai näin ainakin itse ajattelisin asian toimivan - olenko jossain kohtaa ratkaisevasti väärässä?
Paras ratkaisu avaamattomalle paketille on tietysti säilytys mahdollisimman viileässä. Mutta avatun kanssa tulee siis ongelmia - varsinkinkaan kun harva jaksaa paria tuntia odotella (taikka ennakoida) että papujen lämpötila pääsee tasaantumaan huoneenlämpöön ennen avaamista. Toisaalta sitten myös jatkuva lämpötilan vaihtelu (jos sitä jaksaisi aina sen pari tuntia odottaa) nopeuttaa myös vanhenemisreaktioita, mikäli papua pidettäisiin välillä huoneenlämmössä ja sitten taas jääkaappilämmössä.
Pitääpä katsoa tuo video jahka ennättää ja kuunnella miten se kosteus siinä selvitetään. Mutta tiivistettynä siis: minunkin mielestäni sitä kosteutta tulee huoneilmasta, se vain tiivistyy jääkaapissa - avaamaton tiivis paketti jääkaapissa ok - avattu nounou.
-
Juu, en minäkään tuosta videosta siihen päässyt, että menetelmällä "tiiviöpakkaus pakastimessa, paketti avataan vasta kun sulanut huoneenlämpöön" voisi kahvinsa pilata. Lähinnä järkeily meni siis sitä kautta että "mokaat kumminkin sen tiiviyden kanssa" ja sen takia on järkevämpää pitää huoneenlämmössä.
-
Pitääpä katsoa tuo video jahka ennättää ja kuunnella miten se kosteus siinä selvitetään. Mutta tiivistettynä siis: minunkin mielestäni sitä kosteutta tulee huoneilmasta, se vain tiivistyy jääkaapissa - avaamaton tiivis paketti jääkaapissa ok - avattu nounou.
Onko normaali avaamaton venttiilipussi riittävän tiivis, jottei sitä tartte kääriä vielä muihin pusseihin? Mitenkä niiden jääkaapissa pyörivien aromien kanssa?
-
Onko normaali avaamaton venttiilipussi riittävän tiivis, jottei sitä tartte kääriä vielä muihin pusseihin? Mitenkä niiden jääkaapissa pyörivien aromien kanssa?
Venttiilin tarkoituksena on päästää papujen puhkumat hiilidioksidit sun muut metaanit ja etaanit pois pussista. Jos näin tapahtuisi tasaisesti, pussissa olisi pienoinen ylipaine. Tällöin kaasujen suunta on pussista poispäin, ei pussiin takaisin. Lisäksi venttiilit ovat "takaiskuventtiileitä", eli laskevat kaasuja vain yhteen suuntaan. Pussi on siten turvallinen säilytysastia.
Käytännössä tilanne tuskin on näin ruusuinen. Kun venttiileitä räiskitään pusseihin tuhansittain, mahtuu joukkoon susiakin. Eikä kahvipussin kyljessä oleva venttiili (tai "venttiili"), taida kovin laadukas hienomekaaninen tekele olla. Mutta, mutta. En ole kovin usein törmännyt vuotavaankaan venttiiliin... En minä niitä enää lisäpusseihin viitsi kääriä.
-
Sitten tässä on tietysti se että mitä aikajännettä tuossa säilytyksessä tarkoitetaan.
Jos tarkoitetaan ihan päivittäistä säilytystä, jossa otetaan astiasta aina sen verran kuin tarvitaan, niin silloin mies on varmaan oikeassa ettei kannata jäähdyttää - kosteutta tulee vekslatessa väkisin. Mutta sitten taas jos puhutaan siitä että on ostanut kilon pari kahvia ja miettii miten saisi ne säilymään parhaiten esim. viikosta pariin kuukauteen, niin tilanne on toinen. Ehkä?
-
To Freeze or Not to Freeze (http://www.home-barista.com/store-coffee-in-freezer.html)
Tällä Home-Baristan "tieteellisellä" kokeella ei paljoa arvoa ole, jos halutaan tietää, kannattaako kahvia pakastaa. Se kertoo korkeintaan, että lyhytaikainen pakastaminen ei ilmeisesti pilaa kahvia. Testattavia eriä olisi pitänyt olla kolme: vastapaahdettu, kaksi kuukautta pakastimessa säilytetty ja kaksi kuukautta huoneenlämmössä säilytetty. En epäile yhtään, etteikö jokainen pakastamista suositteleva erota vastapaahdettua kahvia kaksi kuukautta huoneenlämmössä säilytetystä, mutta siitä huolimatta verrokkiryhmä olisi ilman muuta pitänyt ottaa mukaan kokeeseen. Tällä nyt käytetyllä koejärjestelyllä voidaan osoittaa, että esim. pikkukiviä kannattaa säilyttää pakastimessa.
Mielenkiintoisia ja minusta yllättäviä olivat kokeen sivutulokset: käytetyn pumpun tyyppiä (rotaatio/vibraatio) ja myllyn terien kuluneisuutta ei pysty maistamalla erottamaan.
-
Tällä Home-Baristan "tieteellisellä" kokeella ei paljoa arvoa ole, jos halutaan tietää, kannattaako kahvia pakastaa. Se kertoo korkeintaan, että lyhytaikainen pakastaminen ei ilmeisesti pilaa kahvia.
Tarkoitatko siis, että koejärjestelyn olisi pitänyt pystyä todistamaan että: "koehenkilöt jotka erottavat tuoreen ja 2 kuukautta huoneenlämmössä säilytetyn kahvin toisistaan eivät pysty erottamaan tuoretta ja 2 kuukautta pakastettua kahvia toisistaan". Olisihan se tietysti ollut parempi tulos.
-
Tarkoitatko siis, että koejärjestelyn olisi pitänyt pystyä todistamaan että: "koehenkilöt jotka erottavat tuoreen ja 2 kuukautta huoneenlämmössä säilytetyn kahvin toisistaan eivät pysty erottamaan tuoretta ja 2 kuukautta pakastettua kahvia toisistaan". Olisihan se tietysti ollut parempi tulos.
Juuri tämä olisi pitänyt osoittaa, jos tarkoituksena oli vastata kysymykseen, kannattaako papuja pakastaa. Sinä saat sen kuulostamaan hölmöltä pilkunviilaamiselta, mutta mistä me sen voimme tietää että koehenkilöt olisivat pystyneet samanlaisessa koetilanteessa erottamaan vastapaahdetun ja kaksi kuukautta huoneenlämmössä säilytetyn kahvin toisistaan? Tiedän, että useimpien mielestä asia on niin itsestäänselvä, ettei sitä tarvitse ottaa huomioon. Voihan ollakin, että yleensä ne pystytään erottamaan, mutta olisivatko juuri nämä koehenkilöt kuvatulla tavalla tehdyssä kokeessa kyenneet siihen? Ja jos eivät olisi pystyneet, niin olisiko silloin ollut mikään ihme, etteivät he kyenneet erottamaan vastapaahdettua kahvia pakastetusta?
-
Voihan ollakin, että yleensä ne pystytään erottamaan, mutta olisivatko juuri nämä koehenkilöt kuvatulla tavalla tehdyssä kokeessa kyenneet siihen? Ja jos eivät olisi pystyneet, niin olisiko silloin ollut mikään ihme, etteivät he kyenneet erottamaan vastapaahdettua kahvia pakastetusta?
Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta ihan oikeasti... entä sitten? Tämä oli nyt tällainen koe ja jokainenhan voi todeta tuon kuvaamasi tilanteen itse. Ostaa tuoretta papua, laittaa osan pakkaseen ja osan huoneenlämpöön. Ostaa sitten uudet tuoreet pavut parin kuukauden jälkeen ja testaa huomaako eroa näiden kolmen välillä. Jos sitten eron huomaa taikka ei huomaa, niin se on kaikenpuolin henkilökohtainen "win/win" tilanne.
Koko koejärjestelyhän sai alkunsa siitä kun foorumeilla esitettiin mielipiteitä pakastamista vastaan - tyyliin "menee pavut hukkaan" jne. ja perustelut tälle olivat mitä olivat. Ken Fox ei ollut tällaista ilmiötä huomannut käyttäessään vuorotellen itse paahtamiaan tuoreita ja pakastettuja papuja. Halusi sitten mielenkiinnosta selvittää asiaa tarkemmin. Lisäksi uskon kyllä että hän erottaa 2kk vanhan huoneenlämmössä säilytetyn ja vastapaahdetun kahvin toisistaan - tai en ainakaan näe hänen home-barista viestiensä ja argumenttiensa pohjalta mitenkään perustelluksi vakavasti epäillä kyseisen henkilön luotettavuutta tässä suhteessa.
Mielenkiintoisia ja minusta yllättäviä olivat kokeen sivutulokset: käytetyn pumpun tyyppiä (rotaatio/vibraatio) ja myllyn terien kuluneisuutta ei pysty maistamalla erottamaan.
Pienimuotoista rotaatiopumppu / oikein säädetyllä OPV:llä varustettu vibrapumppu testiä on tehty itseasiassa aiemminkin (Jim Schulman & Ken Fox) ja samanlaisilla tuloksilla. Terien kuluneisuuden osalta kai kyse oli lähinnä siitä miten usein noita kannattaa oikeasti vaihtaa. Valmistajahan saattaa ilmoittaa terienvaihtoväliksi tyyliin 600kg papua ja sitten kotikäyttäjät ovat vaihdelleet teriä parin vuoden välein peläten tylsiä teriä (minulla tuo 2 vuotta taitaa vastata vajaata 50 kiloa papua). Testin teräthän eivät olleet puhkitylsät vaan "kohtuullisesti kuluneet" (moderate wear).
-
Juuri tämä olisi pitänyt osoittaa, jos tarkoituksena oli vastata kysymykseen, kannattaako papuja pakastaa. Sinä saat sen kuulostamaan hölmöltä pilkunviilaamiselta, mutta mistä me sen voimme tietää että koehenkilöt olisivat pystyneet samanlaisessa koetilanteessa erottamaan vastapaahdetun ja kaksi kuukautta huoneenlämmössä säilytetyn kahvin toisistaan?
Minun ei ollut tarkoitus saada sitä kuulostamaan pilkunviilaamiselta, vaan kysyä että ymmärsinkö oikein. Koska toi mainittu kokeilu on ainoa mutua parempi yleisesti tunnettu tieto pakastamisesta niin olisi tosiaan hyvä jos tehtäisiin lisää kokeiluja ja mielellään vielä vähän robustimmin. Mutta itse en ainakaan jaksaisi värkätä edes suunnilleen noin huolellista "tutkimusta"... :)
-
Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta ihan oikeasti... entä sitten? Tämä oli nyt tällainen koe ja jokainenhan voi todeta tuon kuvaamasi tilanteen itse. Ostaa tuoretta papua, laittaa osan pakkaseen ja osan huoneenlämpöön. Ostaa sitten uudet tuoreet pavut parin kuukauden jälkeen ja testaa huomaako eroa näiden kolmen välillä. Jos sitten eron huomaa taikka ei huomaa, niin se on kaikenpuolin henkilökohtainen "win/win" tilanne.
Eli et siis ymmärtänyt kuitenkaan. Tavoitteenahan oli saada edes jonkun sortin objektiivista tietoa ko. asiasta käyttämällä "tieteellistä menetelmää", niinkuin kirjoittaja itse ajattelee. Kokeilemalla itse tällaista tietoa ei saa. Jos taas tarkoitit, että mitä väliä tällaisilla tutkimuksilla on, sillä tärkeää on se, miltä itsestä tuntuu, niin siinä olen kanssasi enemmän tai vähemmän samaa mieltä. Mutta hei, en minä tätä tutkimusta tehnytkään! Oikeasti kyseessä ei kyllä ole mikään tieteellinen tutkimus, vaikka se siltä yrittää näyttää. Lapsena aina leikittiin ties mitä kotia ja kauppaa. Tämä kuuluu vähän sarjaan tutkijaleikki.
Koko koejärjestelyhän sai alkunsa siitä kun foorumeilla esitettiin mielipiteitä pakastamista vastaan - tyyliin "menee pavut hukkaan" jne. ja perustelut tälle olivat mitä olivat. Ken Fox ei ollut tällaista ilmiötä huomannut käyttäessään vuorotellen itse paahtamiaan tuoreita ja pakastettuja papuja. Halusi sitten mielenkiinnosta selvittää asiaa tarkemmin. Lisäksi uskon kyllä että hän erottaa 2kk vanhan huoneenlämmössä säilytetyn ja vastapaahdetun kahvin toisistaan - tai en ainakaan näe hänen home-barista viestiensä ja argumenttiensa pohjalta mitenkään perustelluksi vakavasti epäillä kyseisen henkilön luotettavuutta tässä suhteessa.
En minäkään epäile etteikö Ken Fox erottaisi ko. papuja. Mutta mitä tekemistä sillä on tämän tutkimuksen kanssa? Eihän Ken Fox ollut edes koehenkilö. Ja vaikka olisi ollutkin, niin eihän se muuta miksikään sitä, että koko tutkimus on väärin laadittu. Joutuisimme siinäkin tapauksessa luottamaan miehen sanaan. Miksi nähdä näin hirveästi vaivaa, kun yhtä luotettavan tuloksen olisi saanut kysymällä Ken Foxilta?
-
Oikeasti kyseessä ei kyllä ole mikään tieteellinen tutkimus, vaikka se siltä yrittää näyttää. Lapsena aina leikittiin ties mitä kotia ja kauppaa. Tämä kuuluu vähän sarjaan tutkijaleikki.
Mitä sitten on tieteellinen tutkimus? Akateemisen arvonimen omaavien tiedemiesten kalliilla laitteilla ja hienoissa ympäristöissä suorittamaa tutkimusta joiden tulokset on julkaistu hienoissa kansainvälisissä lehdissä - vai? Tuossahan on ihan pätevästi kerrottu mitä halutaan tutkia, koejärjestelyt, tulokset, näiden pohjilta tehdyt päätelmät ja lopuksi laitettu tämä kaikki näytille muiden kritisoitavaksi. Onko tuloksilla sitten mitään merkitystä, sen voi jokainen pohtia itsekseen, mutta oli tai ei, niin ei se tästä mielestäni mitenkään epätieteellistä tee.
Eihän Ken Fox ollut edes koehenkilö.
Oli (http://www.home-barista.com/store-coffee-in-freezer-results.html).
koko tutkimus on väärin laadittu.
Luulempa että harva tieteellinen tutkimus on "oikein" laadittu. Hyvin dokumentoidusta tutkimuksesta voi löytää ne aukkopaikat ja järjestää sitten oman tutkimuksen jossa ottaa nämä seikat huomioon. Sitten voi tutkailla miten omat tulokset suhtautuvat tuohon aikaisempaan tulokseen. Tätähän se tiede on - mikään tutkimus yksinään ei ole itsessään "tiedettä".
-
Oikeasti kyseessä ei kyllä ole mikään tieteellinen tutkimus, vaikka se siltä yrittää näyttää. Lapsena aina leikittiin ties mitä kotia ja kauppaa. Tämä kuuluu vähän sarjaan tutkijaleikki.
Jotenkin tuntuu kuin olisi ollut tässä tilanteessa ennenkin...
En tiedä työskenteletko itse tutkimuksen parissa ja millä alalla, mutta eivät ne oikeat tutkimukset välttämättä tuon luotettavampia ole. Toki tärkeä ero on, että nykytiede kamppailee hiton vaikeiden ongelmien parissa, kun taas tämä pakastamiskysymys on helppo.
Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei tiede ole itseisarvo joka aina tuottaa objektiivista totuutta. Tiede on iso kansainvälinen prosessi, joka tuottaa pitkällä aikavälillä todempaa tietoa kuin muut menetelmät. Esimerkki: tämä Nature Genetics -lehdessä julkaistu juttu ei ole johtopäätöksiltään yhtään sen parempi kuin kuin "pakastintutkimus". Mutta on kuitenkin huipputiedettä.
http://www.nature.com/ng/journal/v27/n1/abs/ng0101_48.html
Minä siis ainakin aion jatkaa tuon jutun linkittämistä asiaa kysyville, niin kauan kuin joku tekee paremman kokeilun...
-
Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei tiede ole itseisarvo joka aina tuottaa objektiivista totuutta. Tiede on iso kansainvälinen prosessi, joka tuottaa pitkällä aikavälillä todempaa tietoa kuin muut menetelmät. Esimerkki: tämä Nature Genetics -lehdessä julkaistu juttu ei ole johtopäätöksiltään yhtään sen parempi kuin kuin "pakastintutkimus". Mutta on kuitenkin huipputiedettä.
http://www.nature.com/ng/journal/v27/n1/abs/ng0101_48.html
Minä siis ainakin aion jatkaa tuon jutun linkittämistä asiaa kysyville, niin kauan kuin joku tekee paremman kokeilun...
Ilmeisesti ajattelet, että nämä tutkimukset ovat jotenkin analogisia. Minä en kyllä yhtäläisyyttä metodissa huomannut, mutta genetiikka ei olekaan erityisalaani, enkä kaikkea edes ymmärtänyt.
En tiedä työskenteletko itse tutkimuksen parissa ja millä alalla, mutta eivät ne oikeat tutkimukset välttämättä tuon luotettavampia ole. Toki tärkeä ero on, että nykytiede kamppailee hiton vaikeiden ongelmien parissa, kun taas tämä pakastamiskysymys on helppo.
Ainahan tietysti huonoja tutkimuksia on joka puolella. Tässä Ken Foxin jutussa minua ehkä eniten ärsytti itsevarmuus ja irrelevanttien yksityiskohtien raportoiminen ikään kuin se antaisi muuten huonosti suunnitellulle kokelle lisää painoarvoa. Sitä paitsi tämä tutkimus oli niin onnettomasti laadittu, että vastaavaa olisi vaikea saada julkaistuksi. En minä ainakaan sellaista puoltaisin, jos olisin referee. Eikä tälläkään asialla oikeastaan ole mitään väliä. Pointtini oli, että tämän tutkimuksen tuloksiin ei voi luottaa lainkaan ja että sen naamioiminen oikeaksi tutkimukseksi johtaa harhaan. Ei minustakaan sillä, että jotakin toimintaa kutsutaan tieteeksi ole mitään erityistä itseisarvoa paitsi ehkä vähän.
-
jutussa minua ehkä eniten ärsytti itsevarmuus
Eli nöyryys on hyve?
Pointtini oli, että tämän tutkimuksen tuloksiin ei voi luottaa lainkaan ja että sen naamioiminen oikeaksi tutkimukseksi johtaa harhaan.
Mikäli joku onneton näin sattuu tekemään ja kokeilemaan itse tuon innoittamana tätä pakastamista, niin mitähän tavatonta vahinkoa hän siitä itselleen taikka kanssaihmisilleen aiheuttaa?
(Ulkona oli muuten tänään ihan mukava päivä ja huomenna näyttäisi olevan samanlaista tiedossa...)
-
Mitä sitten on tieteellinen tutkimus? Akateemisen arvonimen omaavien tiedemiesten kalliilla laitteilla ja hienoissa ympäristöissä suorittamaa tutkimusta joiden tulokset on julkaistu hienoissa kansainvälisissä lehdissä - vai? Tuossahan on ihan pätevästi kerrottu mitä halutaan tutkia, koejärjestelyt, tulokset, näiden pohjilta tehdyt päätelmät ja lopuksi laitettu tämä kaikki näytille muiden kritisoitavaksi. Onko tuloksilla sitten mitään merkitystä, sen voi jokainen pohtia itsekseen, mutta oli tai ei, niin ei se tästä mielestäni mitenkään epätieteellistä tee.
Nyt moitit väärää henkilöä. Ken Fox oli se, joka kehui tutkimustaan tieteelliseksi. Minä kommentoin, että ei se nyt niin kovin tieteellinen ollut. Itse asiassa tuo sana "tieteellinen" on sellainen, jota en mielelläni käyttäisi ollenkaan. Oletin, että Ken Fox tarkoitti "tieteellisellä" samaa kuin "korkeatasoinen" tai "luotettava" tai "kriittinen", eikä hänen kokeensa ollut minusta mitään näistä, vaikka se oli naamioitu sellaiseksi. En osaa sanoa miten tieteellinen tutkimus pitäisi määritellä (eikä tiedä kukaan; tämä on se ns. demarkaatio-ongelma), mutta nuo sinun luettelemasi ominaisuudet sopivat moneen sellaiseenkin toimintaan, jotka sitä eivät varmasti ole.
Ja joo, olihan se Ken itse mukana koehenkilönä toisin kuin väitin.
Mikäli joku onneton näin sattuu tekemään ja kokeilemaan itse tuon innoittamana tätä pakastamista, niin mitähän tavatonta vahinkoa hän siitä itselleen taikka kanssaihmisilleen aiheuttaa?
Ei yhtään mitään, enkä minä niin ole väittänytkään. Tosin jos sen tekisi vaikkapa minun vaimoni luettuaan Ken Foxin jutun, niin se kyllä kieltämättä ärsyttäisi ja ainakin sellaista vahinkoa se minulle, hänen kanssaihmiselleen, aiheuttaisi.
-
Herätettänpäs taas vanha ketju henkiin.
Olin matkoilla ja silläaikaa kotona kahvit vanheni. Uusi (avaamaton) paketti Java Jampittia, paahdettu maaliskuun puolessavälissä. Ihmettelin kuinka en saa pavusta mitään erityistä, vaikka edellisellä tilauksella siihen ihastuin. Puolen paketin jälkeen en keksi muuta vastausta kuin, että ikääntyminen on vaikuttanut (kahvin, ei tekijän). 1.5 kuukautta ei edes ole mikään pitkä aika, varsinkin jos vertaa siihen mitä jossain marketeissa myydään. Mutta ehkä toiset pavut/sekoitukset ovat herkempiä ikääntymiselle kuin toiset.
-
Pistänpä minäkin lusikkani soppaan, kylmää faktaa tuskin millään tutkimuksilla pystytään todistamaan mikä säilymiselle olisi parasta mutta se minkä minä pystyn kertomaan on se että jotkin kahvin myyjät(raakapapu myyjät, viljelijät ja niiden esimiehet ym) kertovat että paahdettu papu pitää makunsa ja tuoreutensa parhaiten kun papu pakastetaan. Ja kun jauhat, jauhat jäisiä papuja jonka jälkeen valutat kahvisi.
KOROSTAN että tämäkään ei ole välttämättä se oikea tapa ja mietinkin että onko "oikeaa, oikeaoppista" tapaa olemassakaan, on vaan tapoja jotka joku kertoo oikeaksi vain että seuraava ihminen voi kertoa sen täysin vääräksi tavaksi.
Mutta minun ehdotukseni siis kuultu kahvin viljelijöiltä joihin EHKÄ kannattaa luottaa enemmin kuin ehkä johonkin tutkimuksiin.
Pitää muistaa että ne ketkä kahvia viljelevät, ovat viljelleet todennäköisesti sitä niin monia vuosia, isoisoisoisä aloittanut plantaasit ja samoilla mennään tänäpäivänäkin joten henkilökohtaisesti luotan hyvin pitkälti heidän asiantuntemukseen, ainakin enemmin kuin omaani.
MUTTA, totean vielä lopuksi etten kuitenkaan ole toiminut ikinä heidän kertomansa mukaan, olen siinä mielessä onnellisessa asemassa että pääsääntöisesti saan papuni suoraan paahtokoneesta kotiin pieninä annoksina MIKÄLI työpäivän jälkeen kahvi ylipäätään maistuu.
-
Pientä omakohtaista "tutkimusta" tässä on tullut harrastettua ja on tosiaan aika lailla pavusta kiinni miten se säilyy. Kahvin maku säilyy pakkasessa jotenkin "tuoreempana", mutta hienoimmat aromit voivat kärsiä. Ts. kaikki kahvit alkavat maistua samalta ja makumaailma jotenkin tasoittuu. Huoneenlämmössä ainakin jotkut pavut työntävät enemmän öljyjä pintaan kuin pakkasessa.
Hiljattain on tullut juotua Indian Balmaadi -kahvia jossa hieno mansikkainen aromi. N. viikon vanhana heitin loput sitten pakkaseen venttiilipussissa ja kas kummaa, tuo hieno mansikkainen aromi on poistunut. Sääli.
-
Herätettänpäs taas vanha ketju henkiin.
Olin matkoilla ja silläaikaa kotona kahvit vanheni. Uusi (avaamaton) paketti Java Jampittia, paahdettu maaliskuun puolessavälissä. Ihmettelin kuinka en saa pavusta mitään erityistä, vaikka edellisellä tilauksella siihen ihastuin. Puolen paketin jälkeen en keksi muuta vastausta kuin, että ikääntyminen on vaikuttanut (kahvin, ei tekijän). 1.5 kuukautta ei edes ole mikään pitkä aika, varsinkin jos vertaa siihen mitä jossain marketeissa myydään. Mutta ehkä toiset pavut/sekoitukset ovat herkempiä ikääntymiselle kuin toiset.
Tuo Java Jampit on varmasti aika tummaksi paahdettu ja öljyt ovat puskeneet pintaan? Saman tyyppisen kokemuksen koin myös Old Brown Javan kanssa. Pavut muuttuivat viikossa erittäin öljyisiksi ja sen jälkeen järkevää uuttoa ei oikein tuntunut millään saavan aikaiseksi.
-
Ei tuo mitenkään erityisen tummaa ole, muutamissa (~10%) pavuissa on havaittavissa öljyläiskiä. papusäiliön kannalta mukava, kun ei tule niin öljyiseksi :). Kun tämä pussi on juotu, kokeilu jatkuu Australian Skyberryn tiimoilta. Paahdettu samaan aikaan, eli silläkin on ikää jo puolitoista kuukautta. Kellään kokemuksioa Skyberryn tämän vuoden sadosta, onko maku lähellä viimevuotista?
Hmm.. pitäisi varmaan vaihtaa muuten tuo avatar, kun on tullut hankittua uudet kupit :).
-
Mutta minun ehdotukseni siis kuultu kahvin viljelijöiltä joihin EHKÄ kannattaa luottaa enemmin kuin ehkä johonkin tutkimuksiin.
Pitää muistaa että ne ketkä kahvia viljelevät, ovat viljelleet todennäköisesti sitä niin monia vuosia, isoisoisoisä aloittanut plantaasit ja samoilla mennään tänäpäivänäkin joten henkilökohtaisesti luotan hyvin pitkälti heidän asiantuntemukseen, ainakin enemmin kuin omaani.
Luotan sinuun asiantuntijana ja ihan järkeenkäypiä neuvoja annoit. Tosin logiikkasi on mielenkiintoinen:
Kahvin viljelijä on maanviljelijä, joka toimittaa vihreitä papuja eteenpäin. Hyvin usein ei edes näin, vaan hän toimittaa kahvimarjat lihoineen päivineen eteenpäin. Ja siihen loppuu hänen roolinsa. Paahdettu kahvi on jalostettu tuote, ei raaka-aine. Viljelijä (karrikoidusti) ei ole välttämättä edes koko elinikänsä aikana nähnyt paahdettua papua tai hän voi olla pelkkä teen juoja. Nyt hän sitten onkin jalostetun tuotteen (paahdetun kahvin) auktoriteetti. Suurempi auktoriteetti, kuin esimerkiksi lopputuotteen jalostaja (sinä)! Sorry, mutta aika hassulta kuulostaa.
Puruvedellä jo isoisoisoisänsä apajia nuottaava kalastaja Kutvonen tietää miten valmista kalakukkoa tulee säilyttää kotona? Paremmin, kuin Partasen kalakukkoleipomon asiantuntijat? Tuskin.
Isoisoisoisänsä raivaamaa peltoa EU:n tukirahoilla viljelevä Vipunen tietää miten Fazerin leipomaa kakkua pitää kotona säilyttää? Ohjeet ovat paremmat kuin Fazer Leipomot Oy:n ohjeet? Maissinviljelijä jossain huitsunnevadassa on Corn Flakesien asiantuntija? Tuskin. Kaurahiutaleiden säilytyksessä uskotaan Raision ohjeita, maitoakin säilytetään Valion ohjeiden mukaan. Riippumatta siitä, miten pitkään niitä ammuja on sukutilalla pidetty.
Menestyminen kahviplantaashin viljelyssä osoittaa hyvää osaamista kahvipensaan viljelyssä ja kahvimarjojen sadonkorjuussa. Ei muuta. On tottakai selvää, että viljelijä voi olla myös asiantunteva kahvinharrastaja, mutta se on eri juttu.
Jos viritellään analogiaa viininviljelyyn, niin "merkkiviinit" valmistetaan rypäleestä pulloon samalla tilalla. Viininviljelijä on enemmänkin viinin valmistaja, joka valmistaa tuotteen loppuun asti. Hän on väkisin sekä viinin että viinin säilytyksen asiantuntija, halusi sitä tai ei. Bulkkipunkkuja valmistetaan rypäleistä, joiden kasvattajat ovat maanviljelijöitä, viinit valmistetaan "tehtaissa". Ei näiltäkään viljelijöiltä viinintuntemusta tarvita.
Jos olet todellakin sitä mieltä, että esim. Guatemalassa kahvipensaita kasvattava maanviljelijä tuntee sinun täällä jalostamasi tuotteen ominaisuudet ja säilytystavat paremmin kuin sinä itse, tuotteen valmistaja - on syytä huolestua.
-
Hiljattain aktiiviseksi muuttuneella ristretto.fi irc -kanavalla esiintyi pohdintaa papujen säilytyksen osalta. Eräs esillä ollut idea oli viinipullon tai vastaavan käyttö papujen säilyttämiseen. Pullolla havaittiin olevan tyylikkäitä ulkoasuominaisuuksia ja tyhiöpumppauksen mahdollistavia korkkiratkaisuja.
Onkohan joku mahdollisesti jo kokeillut pullosäilytystä?
-
Hiljattain aktiiviseksi muuttuneella ristretto.fi irc -kanavalla esiintyi pohdintaa papujen säilytyksen osalta. Eräs esillä ollut idea oli viinipullon tai vastaavan käyttö papujen säilyttämiseen. Pullolla havaittiin olevan tyylikkäitä ulkoasuominaisuuksia ja tyhiöpumppauksen mahdollistavia korkkiratkaisuja.
Onkohan joku mahdollisesti jo kokeillut pullosäilytystä?
Hei, tämähän kuulostaa hyvältä idealta. Noita viinipulloja kun tuppaa aina jokunen ihan kuin itsestään ilmestymään...
Tulin tosin hankkineeksi tuollaisen vacuvin -säilytysastian, kun Kaffecentralenissa sitä suositeltiin. Kotona jo valmiiksi ollut pumppu sopii siihenkin, joten kustannus ei ollut kovin kummoinen. Ja siis huoneenlämmössä, pimeässä olisi tarkoitus tuota "tyhjiö"-astiaa pitää. Katsotaan, miltä kahvi maistuu.
-
Tyhjiöpumppaus ei välttämättä ole hyvä idea (espresso)kahvin säilytykseen, kun se nopeuttaa hiilidioksidin poistumista.
-
Tyhjiöpumppaus ei välttämättä ole hyvä idea (espresso)kahvin säilytykseen, kun se nopeuttaa hiilidioksidin poistumista.
Jos papuja ei jostain syystä voi käyttää tuoreena, olisiko siis tyhjiöpakkaus huonompi valinta säilytykselle kuin tavallinen pussi tai purnukka?
-
Kuinka ollakaan Espresso coffee-kirjassa (2005) todetaan tyhjiöpakkaamisen joustamattomaan materiaaliin (esim. tupperwaret sunmuut) nopeuttavan aromien haihtumista riippuen pakkauslaatikkoon jäävän tyhjän tilan määrästä. Suoraa mainintaa hiilidioksiditason madaltumisesta ei kuitenkaan tehdä.
Pahus sentään haluan omaksi tämän kirjan. ;D
-
Kuinka ollakaan Espresso coffee-kirjassa (2005) todetaan tyhjiöpakkaamisen joustamattomaan materiaaliin (esim. tupperwaret sunmuut) nopeuttavan aromien haihtumista riippuen pakkauslaatikkoon jäävän tyhjän tilan määrästä. Suoraa mainintaa hiilidioksiditason madaltumisesta ei kuitenkaan tehdä.
Viani & Illy tuollainen maininta muistaakseni löytyy, itse kirja ei vaan löytynyt joten en voi tarkistaa...
-
Täältä (http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=910.msg5789#msg5789) löytyy aiempi maininta tuosta - ks. viimeinen kappale: "...in rigid containers..."
-
Tyhjiöpumppaus ei välttämättä ole hyvä idea (espresso)kahvin säilytykseen, kun se nopeuttaa hiilidioksidin poistumista.
Noin minuutilleen samaan aikaa tämän kommentin julkaisemisen kanssa kävelin turkulaisesta keittiötarvikeliikkeestä ulos Vacuvin-vakuumipurkki kainalossa... :D Noh, kaipa tuolle jotain käyttöä löytyy, jos pavut siellä pilaantuu. Ostamani kippo on muuten sitä virallista kahvikippoa huomattavasti pienempi, joten tyhjää tilaa jää aika paljon vähemmän.
Kokeillaan ja raportoidaan kokemuksista tuonnempana
-veikko
-
Suojaa tuo tyhjiöpakkaus kuitenkin kahvia hapettumiselta, mikä puolestaan vanhentaisi kahvia.
-
Eli jos nyt ymmäisi jotain yhteen, niin eikö tuo tyhjiönpumppaus olisi kuitenkin parempi kuin tavallinen pussinsulkija?
Hidastaisihan se kemiallista reaktiota, hapen ja hiilidioksidin välinen taistelua.
Sitten kun lämpöä, valoa ja kosteutta tulisi pystyä välttämään, kuitenkin säilyttäen aromit.
Niin valo on helpoin eliminoimaan noista, pistää vain tavaran piiloon.
Riittääkö huonelämpötila (18-23astetta) liiallisen lämmön poistamiseksi?
Suomessa talvella on IMO niin kuiva ilma, että se kuittaisi tuon kosteuden.
Korjatkaa toki missä olen ampunut vikaan.
-
Eli jos nyt ymmäisi jotain yhteen, niin eikö tuo tyhjiönpumppaus olisi kuitenkin parempi kuin tavallinen pussinsulkija?
On ja ei ole. Illyn läpyskän mukaan tosiaan tyhjiöpakkaaminen nopeuttaa kahvissa olevien aromiyhdisteiden haihtumista mutta toisaalta suojaa hapen vaikutuksilta. Tyhjiöpakkaamisen hyötyjen ja haittojen yhdistyminen riippuu uskoakseni monista muista osatekijöistä kuten käyttötavasta (spro/suodatin) ja säilytysajasta. Muilta osin taitaa tyhjiöpakkaaminen suojata kahvia validisti siinä missä muutkin pussitustottumukset.
-
On ja ei ole. Illyn läpyskän mukaan tosiaan tyhjiöpakkaaminen nopeuttaa kahvissa olevien aromiyhdisteiden haihtumista mutta toisaalta suojaa hapen vaikutuksilta. Tyhjiöpakkaamisen hyötyjen ja haittojen yhdistyminen riippuu uskoakseni monista muista osatekijöistä kuten käyttötavasta (spro/suodatin) ja säilytysajasta.
Tyhjiöinnin vaikutukset ovat tosiaan kahdensuuntaiset ja riippuu käytöstä, mikä niiden merkitys on. Muuhun kuin espressoon tyhjiöintiä voi suositella varauksetta. Espresso on sitten vähän vaikeampi tapaus.
Muilta osin taitaa tyhjiöpakkaaminen suojata kahvia validisti siinä missä muutkin pussitustottumukset.
Ei ehkä ihan yhtä validisti. En tiedä kuinka hyvin täysin toisessa elintarvikkeessa tehdyt havainnot pätevät kahviin, mutta ainakin viinin säilyttämisessä suojakaasu voittaa kotikäyttöön tarkoitetun tyhjiöpumpun mennen tullen. Niillä ei siis oikeasti pääse kovin lähelle tyhjiötä. Venttiilipussiin pakkaaminen on käytännössä suojakaasuun pakkaamista, kahvi kun näppärästi tuottaa omat kaasunsa. Voi siis olla että venttiilipussi on aidosti parempi vaihtoehto, toki voi olla olemattakin eli että käytännössä ei ole mitään eroa tyhjiöinnin ja venttiilipussin välillä. Jos kahvi tulee valmiiksi venttiilipussissa, niin silloin en missään tapauksessa siirtäisi sitä mihinkään muuhun astiaan ennen kuin pavut ottaa käyttöön.
-
Tästä tuli muuten mieleen, että yksi näppärä tapa säilyttää kahvia on säilykepurkki, jonka kannessa on venttiili. Eli otetaan iso tavallinen säilykepurkki ja sahataan kanteen venttiilin kokoinen reikä. Sitten revitään venttiili irti jostain vanhasta kahvipussista ja teipataan tiivisti kiinni kanteen. Purkin sisälle voi vaikka pyöräyttää juuttikankaan reunoille, niin saa suojan valoa vastaan mikäli purkki on näkösällä.
Samanlainen viritys onnistunee toki myös viinipulloon, tosin venttiilin yhdistäminen korkkiin vaatii luovuutta.
-
Tyhjiöinnin vaikutukset ovat tosiaan kahdensuuntaiset ja riippuu käytöstä, mikä niiden merkitys on. Muuhun kuin espressoon tyhjiöintiä voi suositella varauksetta. Espresso on sitten vähän vaikeampi tapaus.
No hyvä, ei menny vacuvin-purnukkaostos hukkaan. Tarkoitus olikin säilyttää siinä suodatinkahviksi jauhettavia papuja, joita saa isommissa pakkauksissa kohtuullisempaan hintaan. Mutteripannulla tulee keiteltyä sitten mokat, ja siihen käyttöön "herkku"kahveja voikin ostaa tuoreempana paahtona ja vaikka 250 grammaisissa pusseissa, joita ei tarvitse pitkiä aikoja säilytellä.
Lähdin harrastuksessa liikkeellä myllystä. Moccamaster ja mutteripannukäytössä myllyn ja (ainakin suht) tuoreiden papujen vaikutus huomattava. Ja jos kahvihalut kasvaa juodessa, voi sitten harkita espressokonetta...
-
Muuhun kuin espressoon tyhjiöintiä voi suositella varauksetta. Espresso on sitten vähän vaikeampi tapaus.
Samanlaillahan se aromikato/haitta vaikuttaa muihinkin valmistustapoihin - espresso ei tässä mielessä ole mitenkään erikoinen. Lisääntyneestä hiilidioksidin poistumisesta siinä taasen voi olla enemmän haittaa.
Tyhjiöpakkaamisen hyötyjen ja haittojen yhdistyminen riippuu uskoakseni monista muista osatekijöistä kuten käyttötavasta (spro/suodatin) ja säilytysajasta. Muilta osin taitaa tyhjiöpakkaaminen suojata kahvia validisti siinä missä muutkin pussitustottumukset.
Noissa tutkimuksissa on siis tutkittu säilyvyyttä tyyliin: valmistajalta-->kauppaan-->asiakkaalle. Eli sitä millainen ero ennättä syntyä pussin sulkemisen ("tehtaalla") ja avaamisen ("kotona") välillä. Missään en ole nähnyt tietoa siitä miten esimerkiksi toistuva avaus ja tyhjiönti (kotona) vaikuttaa säilyvyyteen puoleen taikka toiseen. Voipi olla että hyöty on aika mitätön.
Järkevässä säilytyksessä pitäisi kyllä pärjätä ihan sillä papujen omalla pussilla kun käsittelee sitä järkevästi. Eli pussi kokoajan suuaukko ylöspäin ja sieltä ottaa sopivalla mitalla papuja (ei "kaadeta" hiilidioksideja pois) ja sitten pussi samantien kiinni. Mikäli avattua pussia ei saa tyhjäksi neljässä viikossa, niin sitten sitä kahvia on tullut ostettua (tai otettua käyttöön) kerralla liikaa.
-
Mikäli avattua pussia ei saa tyhjäksi neljässä viikossa, niin sitten sitä kahvia on tullut ostettua (tai otettua käyttöön) kerralla liikaa.
Itse yritän nykyään pitää yhden tai max kaksi 250 gramman kahvipussia auki kerrallaan ja molemmat käytän loppuun yleensä 3-4 päivän sisällä avaamisesta. Tällaisessa käytössä en ole huomannut merkittävää hyötyä (tai haittaa) tuollaisen VacuVin purkin käytöstä. Lisäksi pyrin käyttämään kaikki kahvit kahden viikon kuluessa paahtopäivästä, etenkin espressosekoitukset.
T. Teme
-
Minä kaadan sen 250g hopperiin ja se häviää siitä 3-5 päivässä, enkä olen tässäkään havainnut merkittäviä ongelmia. Pyrin myös siihen, etten käytä kahta viikkoa vanhempaa kahvia. Liika hifistely ei vain innosta. ;)
-
Samanlaillahan se aromikato/haitta vaikuttaa muihinkin valmistustapoihin - espresso ei tässä mielessä ole mitenkään erikoinen. Lisääntyneestä hiilidioksidin poistumisesta siinä taasen voi olla enemmän haittaa.
Niinpä. Juuri sen lisääntyneen hiilidioksidin poistumisen vuoksi tyhjiöinti ei välttämättä ole hyvä idea espressokäytössä, mutta muihin valmistusmenetelmiin siitä ei ole haittaa. Ei tosin välttämättä hyötyäkään.
-
Kaivoin tämän vanhan ketjun esiin pohtiakseni sitä, että jos saan kohtuullisen tuoreeltaan paahdettua kahvia (2-4 pävää) kotiini kilon pusillisen, niin mitenköhän se kannattaisi yrittää säilöä? Kun käyttö on niinkin pientä kuin 2-3 tuplashottia päivässä.
Ongelma on siinä, että jos laitan koko kilon pakkaseen alkuperäisessä pakkauksessa, niin pienten määrien poistaminen sieltä on toki melkoinen ongelma, kun pussin joutuu avaamaan ja kosteus pääsee sisään?
Onko tuossa vaiheessa vielä kuinka ok pussittaa se kahvi uudelleen vaikka lasipurkkeihin? Kun siinähän kuitenkin pavut saavat melkoisen happihyppelön? Vai olisiko noin tuoreissa pavuissa vielä pienempi ongelma kuin vanhemmissa?
-
Happihypyistä huolimatta jaan isot pussit pieniin pakasterasioihin ennen pakastusta.
Käyttöön rasia tyhjätään 1-3 avauksella. Ihan hyvin toimii, tosin en ole hifistelijä. ::)
-
Mä en ole keksinyt tuohon muuta, kun että pyydän kaverit kylään ja sit juodaan yks ilta kohtuuttomasti kahvia. Kahvi on kuitenkin paras juoda silloin, kun se on parhaimmillaan.
-
Mä en ole keksinyt tuohon muuta, kun että pyydän kaverit kylään ja sit juodaan yks ilta kohtuuttomasti kahvia.
Tämäkin on tietysti hyvä. Pitäisi vaan alkaa arpoa mikä olisi huonoista vaihtoehdoista se paras.
-
Pitäisi vaan alkaa arpoa mikä olisi huonoista vaihtoehdoista se paras.
Itse olen päätynyt siihen, että ostan lähinnä varttikilon pusseja, joiden sisältö avaamisen jälkeen mahtuu myllyn hopperiin.
Kun ulkomailta tulee isompi tilaus, niin hankin pavut yhä varttikilon pussissa venttiilit teipattuna pakastimeen odottamaan vuoroaan.
-
Itse olen jakanut näitä kilon pusseja esim. HasBeanin pusseihin, teipannut kiinni ja heittänyt pakkaseen. Hyvin on toiminut.
-
Juon kylläkin hiukka verran enempi kahvia, kuin tuon 2 - 3 tuplaa päivässä.
Silti sanoisin, että ehkä, ainakin itselleni, sopivin tapa on se, että otan pussista tiiviiseen purkkiin aina muutaman päivän tarpeen ja suljen pussin mahd. tiiviisti. Usein tulee vielä siinä sivussa blendailtua paria papua. Sama setti työmaalle.
Olen melko vakuuttunut siitä, että kahvi ei kuukaudessa vielä merkittävästi huonone.
Pakkasta käytän vasta sitten, jos papuja on paljon ja ne näyttävät joutuvan seisomaan hyvin pitkään, vaikkapa lomamatkan tms. takia.
-
Mä oon kans sillä linjalle, et kuukausi paahdosta on vielä sopiva. Siitä kun alkaa mennä eteenpäin niin siirrän tavaraa pakkaseen. Yleensä kuitenkin osta kilon pussin mahdollisimman lähellä paahtopäivää. Juon kotona viikolla vain yks tai kaks tuplaa, mut tuo kilo tuntuu riittävän juuri kuukaudeksi. Nappaan kyllä ajoittain myös toiseen pussiin jonninverran kouluun ja maistelen aeropressillä.
Jostain muistan joskus lukeneeni, että pavut ois hyvä säilyttää siinä pakkauksessa missä ne ostaa. En kyllä nyt kuolemaksenikaan muista syytä.
-
Jostain muistan joskus lukeneeni, että pavut ois hyvä säilyttää siinä pakkauksessa missä ne ostaa. En kyllä nyt kuolemaksenikaan muista syytä.
Tässä ketjussa siitä on puhuttu, eli pavut saavat "happihyppelyn" heti kun ne kaataa toiseen pussiin. Kaikki ympärille luovutettu suojakaasu katoaa ja tilalle tulee ilmaan jota pavut voivat sitten imeä itseensä. Tai jotain tuohon suuntaan. Jos on jotain teknisiä yktyiskohtavirheitä, niin saa korjata.
-
Mä oon kans sillä linjalle, et kuukausi paahdosta on vielä sopiva. Siitä kun alkaa mennä eteenpäin niin siirrän tavaraa pakkaseen.
Siis kuukauden kuluttua paahdosta pakkaseen?
Käsittääkseni kahvi olisi parasta lykätä pakkaseen mahd. pian paahdon jälkeen, mikäli sen aikoo pakastaa...
-
Siis kuukauden kuluttua paahdosta pakkaseen?
Käsittääkseni kahvi olisi parasta lykätä pakkaseen mahd. pian paahdon jälkeen, mikäli sen aikoo pakastaa...
Itse annan levätä paahdosta noin 10 päivää ennen pakastamista.
-
Itse annan levätä paahdosta noin 10 päivää ennen pakastamista.
Home-Barista.comin artikkelissa taidettiin todeta kutakuinkin, että kahdeksan päivää paahdosta on ainakin turvallinen raja pakastamiselle.
Tosin ei siellä muistaakseni suoralta kädeltä tuomittu pidempääkään aikaa. Oliko se niin, että tehtyjen testien perusteella totesivat, että kahdeksan päivän sisällä pakastettu paahto säilyy vähintään kaksi kuukautta kunnossa....
Oli miten oli, tuolta sen voi lukea:
http://www.home-barista.com/store-coffee-in-freezer.html
-
Varttikilon pusseissa jääkaappiin ja myllyyn hetkeä ennen jauhamista shotti kerrallaan. Jääkaapissa max 6 viikkoa. Pidempää säilytystä varten alkuperäisessä pussissa vakuumipussiin, kevyt vakumointi ja pakkaseen. Useiden viikkojenkin jälkeen pakastetut pavut ovat käyttäytyneet kutakuinkin samaan tapaan kuin tuoreetkin.
t. martti.
-
Siis kuukauden kuluttua paahdosta pakkaseen?
Käsittääkseni kahvi olisi parasta lykätä pakkaseen mahd. pian paahdon jälkeen, mikäli sen aikoo pakastaa...
Eihän sitä tosiaan noinpäin kannata enää tehdä. Toki kahvia ei kannattaisi pakastaa ollenkaan, mutta aina kaikkea ei vain voi optimoida :)
-
Käsittääkseni kahvi olisi parasta lykätä pakkaseen mahd. pian paahdon jälkeen, mikäli sen aikoo pakastaa...
Ihan tuoreeltaanhan kahvi ei maistu yhtä hyvälle kuin viikon-kaksi seisonut kahvi, mutta kahvin voisi pakastaa jo ennen kuin tuo lepoaika on ohi?
-
Ihan tuoreeltaanhan kahvi ei maistu yhtä hyvälle kuin viikon-kaksi seisonut kahvi, mutta kahvin voisi pakastaa jo ennen kuin tuo lepoaika on ohi?
Kun pavut iskee pakkaseen kutakuinkin silloin kun ne ovat omaan makuun parhaimmillaan, niin sitten sulatettunahan ne ovat juuri optimissa vaiheessa käytettäväksi - äkisti kuvittelisin ainakin. :)
Itse lykkään pavut pakkaseen jaloista pyörimästä kuitenkin heti kun ne (ulkomailta) tulevat, poislukien ne pari-kolme pikkupussia, jotka menevät suurinpiirtein parin viikon aikana. Siinä vaiheessa paahdosta onkin jo kulunut yleensä jotain 4-7 päivää.
Tuntuu omasta mielestäni ihan toimivalta systeemiltä.
Nyttemmin kun olen taas alkanut keitellä kotimaisia paahtojakin, niin ostan pussin tai kaksi kerrallaan.
Eipä niitä ole syytä pakastaa.
Tässä, kuten muussakin nautintoainekeskustelussa on hyvä pitää mielessä, että makuasiat ovat melkoisen subjektiivisia kokemuksia. Kenellekään on paha mennä väittämään, että: "et sinä pidä tuollaisesta kahvista".
Kahvin optimituoreuden suhteen on varmasti henkilökohtaisia eroja siinä kuin kaikessa muussakin.
Pääasia, että maistuu :)
-
Tässä, kuten muussakin nautintoainekeskustelussa on hyvä pitää mielessä, että makuasiat ovat melkoisen subjektiivisia kokemuksia. Kenellekään on paha mennä väittämään, että: "et sinä pidä tuollaisesta kahvista".
Kahvin optimituoreuden suhteen on varmasti henkilökohtaisia eroja siinä kuin kaikessa muussakin.
Pääasia, että maistuu :)
Mutta kun toiset vaan kokevat asioita väärin ;)
-
Kahvin optimituoreuden suhteen on varmasti henkilökohtaisia eroja siinä kuin kaikessa muussakin.
Joo. Ite en siis tykkää vastapaahdetusta oikeestaan millään pavulla mitä olen kokeillut, niin rupesin pohtimaan että varmaan se pakkanen sotkee mahdollisesti sen lepäämisajankin siitä alusta.
-
Siis kuukauden kuluttua paahdosta pakkaseen?
Käsittääkseni kahvi olisi parasta lykätä pakkaseen mahd. pian paahdon jälkeen, mikäli sen aikoo pakastaa...
Ei toki vaan lähden pakastus linjalle vain jos ostaessa jo tiedän, et saattaa mennä pitkälle toiselle kuulle ennekuin sisältö on käytetty.
Tuohon jääkaappi säilytykseen voisin kyllä lähteä tolla kuukauden paketillakin. Eipä oo tullut aiemmin mieleen. :)
-
Ihan tuoreeltaanhan kahvi ei maistu yhtä hyvälle kuin viikon-kaksi seisonut kahvi, mutta kahvin voisi pakastaa jo ennen kuin tuo lepoaika on ohi?
Tota on tullut kokeiltua omien paahtojen kanssa ja heti paahdon jälkeen pakastettu kahvi ei oikein kunnolla maistu miltään. Parempaa on kun antaa ensin levätä ja sitten pakastaa.
-
Kahvin optimituoreuden suhteen on varmasti henkilökohtaisia eroja siinä kuin kaikessa muussakin.
Pääasia, että maistuu :)
Kyse ei olekaan ainoastaan mausta, vaan siitä että toimiiko papu enää espressossa. Kone kertoo kyllä aika tylyllä tavalla jos papu on jo vanhentunut 8)
-
Tota on tullut kokeiltua omien paahtojen kanssa ja heti paahdon jälkeen pakastettu kahvi ei oikein kunnolla maistu miltään. Parempaa on kun antaa ensin levätä ja sitten pakastaa.
Home-Baristan testissä (jossa käytettiin -26C pakastinta, silläkin lienee vaikutusta) kuitenkin toteavat:
"Freshly roasted coffee that is immediately frozen after roasting in a near airtight container in a very cold freezer, can be kept undisturbed in the freezer for at least 2 months and be expected to produce espressos that are not obviously inferior to those made from fresh coffee that has never been frozen."
Testissähän tosin käytettiin ainoastaan 'suoraan pakkaseen' -metodia, joten sikäli siitä ei voi edes päätellä onko kahvin lepuuttamisesta hyötyä/haittaa. Lopussa vaan todetaan, että sitäkin pitäisi vielä tutkia:
"Freezing is a viable method of preserving the freshness of very fresh coffee. Exactly how long the usable lifespan of coffee can be extended with freezing is unknown, although we do know that if frozen immediately that lifespan extends to at least 8 weeks. In this experiment, a very specific methodology was employed, and exactly how far one can deviate from it and expect to get good results is unclear. The previously frozen coffee we used was frozen immediately after roasting, within about an hour, in semi-airtight packaging in a very cold freezer (about -15°F / -26°C). It was then defrosted, only once, within the same packaging before it was exposed to outside air, reducing or eliminating the possibility of condensation.
If the coffee one contemplates freezing is not "fresh" to begin with, it is doubtful that freezing will do much of anything positive. To me this means that freezing is probably of no value when dealing with purchased coffee of uncertain age. In the case of coffee that has partially degassed, that is perhaps several days out of the roaster, it is unclear from this experiment whether freezing will extend shelf life significantly. Since this is going to be a fairly common scenario for home espresso enthusiasts ordering online, it deserves further comment."
Taas mennään makuasiapuolelle (siitähän kahvissa juuri tietysti on kyse). Jokaisen kannattanee kokeilla hienosäätää oman maun mukaan. Edes Jim Schulmanin kaltaisen kahvigurun makuaisti ole samanlainen kuin kaikkien muiden. :)
-
Kyse ei olekaan ainoastaan mausta, vaan siitä että toimiiko papu enää espressossa. Kone kertoo kyllä aika tylyllä tavalla jos papu on jo vanhentunut 8)
Se on kyllä totta.
Tietysti tarkoitinkin, että siinä missä esim. etiopialainen tykkää paahtaa kahvit juuri ennen ennen keittämistä, useimmat tykkäävät seisottaa kahvia jonkin aikaa. Vaikka marketeista paljon sellaisia arpapelipapuja ostetaankin, niin ei kai kukaan kuukausia vanhoista pavuista ajattele, että ne olisivat parhaimmillaan. Ne raukat eivät vaan tiedä paremmasta :)
Minun makuuni monet pavut alkavat menettää jotain parin viikon jälkeen, tosin eräs alan ammattilainen sanoi kerran, että hänen mielestään heidän paahtonsa ovat parhaimmillaan kahden kuukauden jälkeen.
Hyvä etten pyörtynyt :)
-
Se on kyllä totta.
Tietysti tarkoitinkin, että siinä missä esim. etiopialainen tykkää paahtaa kahvit juuri ennen ennen keittämistä,
Tuossa taitaakin olla enemmän kyse vuosisatoja vanhasta perinteestä/rituaalista. Ei ne bambumajoissaan E61-koneista tiedä siellä mitään 8)
Minun makuuni monet pavut alkavat menettää jotain parin viikon jälkeen, tosin eräs alan ammattilainen sanoi kerran, että hänen mielestään heidän paahtonsa ovat parhaimmillaan kahden kuukauden jälkeen.
Hyvä etten pyörtynyt :)
Tosiaan riippuu paljon kahvista millä lailla se muuttuu ikääntyessään. Sain tuossa kokeeksi käsiini vuoden vanhaa italialaisblendiä ja se toimii vielä espressona ihan suht' ok. Pikkasen nopeasti se tulee koneen läpi, mutta maku ei millään lailla pilaantunut ole. Korkea robustapitoisuus mielestäni lisää säilyvyyttä. Palaneen kumin maku ja tuoksu säilyvät pidempään ;D
-
Sain tuossa kokeeksi käsiini vuoden vanhaa italialaisblendiä ja se toimii vielä espressona ihan suht' ok. Pikkasen nopeasti se tulee koneen läpi, mutta maku ei millään lailla pilaantunut ole.
Eivät nuo pavut tunnu pilaantuvan oikein millään. Joskus täysautomaattikoneen omistaessani vetäisin sen läpi pari vuotta parasta ennen päiväyksen ohittanutta markettipapua ja kyllä se maistui ihan yhtä vanhahtaneelta markettipavulta kuin ne puolivuotta vanhatkin. Tuohon nopeuteenhan voi tietysti vaikuttaa jauhamalla hienommaksi. Selvästi vahemmissa pavuissa pitää säätää vaan myllyä pienemmälle.
-
Tuossa taitaakin olla enemmän kyse vuosisatoja vanhasta perinteestä/rituaalista. Ei ne bambumajoissaan E61-koneista tiedä siellä mitään.
Mutta kai siellä nyt sen verran tajutaan, että jos se kaikkien mielestä maistuisi ihan kissanpissalta, niin ehkei siitä olisi kehkeytynyt ikivanhaa perinnettä. ;)
Vai meneeköhän keskustelu majassa useinkin tyyliin:
"Huh huh, olipa hirveen makuiset sumpit."
"Älä muuta virka. Otatko vielä toisen?"
"No, totta hitossa otan! Pistä tulille vaan." :)
-
"Huh huh, olipa hirveen makuiset sumpit."
"Älä muuta virka. Otatko vielä toisen?"
"No, totta hitossa otan! Pistä tulille vaan." :)
Toisaalta noinhan kahvia nautitaan 99% suomalaiskodeissakin ;D
-
Eivät nuo pavut tunnu pilaantuvan oikein millään. Joskus täysautomaattikoneen omistaessani vetäisin sen läpi pari vuotta parasta ennen päiväyksen ohittanutta markettipapua ja kyllä se maistui ihan yhtä vanhahtaneelta markettipavulta kuin ne puolivuotta vanhatkin. Tuohon nopeuteenhan voi tietysti vaikuttaa jauhamalla hienommaksi. Selvästi vahemmissa pavuissa pitää säätää vaan myllyä pienemmälle.
Lämpö pilaa kyllä pavut erittäin nopeasti ja sen maistaakin aika helposti.
-
Toisaalta noinhan kahvia nautitaan 99% suomalaiskodeissakin ;D
Touche :)
-
Noo, jos 10% suomalaisista kodeista joisi vastajauhettua ja optimaalisesti säilytetyä tuotetta paahtoa, niin mä olisin Uri Geller ;-)
-
Noo, jos 10% suomalaisista kodeista joisi vastajauhettua ja optimaalisesti säilytetyä tuotetta paahtoa, niin mä olisin Uri Geller ;-)
Miten sitten muualla maailmassa...?
Veikkaan että meitä olisi useampikin Uri, jos kaikki maailman kahvi kulutettaisiin optimiolosuhteissa... :)
-
Lämpö pilaa kyllä pavut erittäin nopeasti ja sen maistaakin aika helposti.
Mitä tarkoitat lämmöllä ja mitä pilaamisella? Tai siis ihan perus markettivanhalta se vuosikausia vanhakin huoneenlämmössä ollut pussi oli, mutta en jotenkin koe että se olisi ollut varsinaisesti pilalla.
-
Mitä tarkoitat lämmöllä ja mitä pilaamisella? Tai siis ihan perus markettivanhalta se vuosikausia vanhakin huoneenlämmössä ollut pussi oli, mutta en jotenkin koe että se olisi ollut varsinaisesti pilalla.
Esim. Kaffecentralenissa aikasemmin kahvipussit saivat suoraan auringonpaistetta ja makukin sen mukainen. Liikkeessä oli myös erittäin kuuma. Turhan korkea lämpötilaa pilaa kahvin, liittyiskö sitten noihin rasvoihin tai jotain.
Jos pussi päätyy markettiin optimiolosuhteisiin (monesti kaupoissa aika kylmä, esim. jotain 15-20 -astetta) samantien, niin uskoisin säilyvyyden pysyvän ihan ok.
-
Esim. Kaffecentralenissa aikasemmin kahvipussit saivat suoraan auringonpaistetta ja makukin sen mukainen.
Joo. Uskon. Purkit tulevat helposti yllättävän kuumaksi suorasta auringosta. Tuota voisikin kokeilla joskus jollain lidlin pavuilla, että laittaa pelti tai lasipurkkiin aurinkoon päiväksi ja katsoo miten se vaikuttaa.
-
Joo. Uskon. Purkit tulevat helposti yllättävän kuumaksi suorasta auringosta. Tuota voisikin kokeilla joskus jollain lidlin pavuilla, että laittaa pelti tai lasipurkkiin aurinkoon päiväksi ja katsoo miten se vaikuttaa.
No nuo pussit olivat olleet jo yli kuukauden auringonpaisteessa ;D. Ja päiväyksistä päätellen osa varmaan vuodenkin jo...
-
No nuo pussit olivat olleet jo yli kuukauden auringonpaisteessa ;D. Ja päiväyksistä päätellen osa varmaan vuodenkin jo...
Juu, Lidloistä kaksi pussia: toinen pakasteseen ja toinen ikkunalle. Syksyllä avataan ja verrataan ;-)
-
Juu, Lidloistä kaksi pussia: toinen pakasteseen ja toinen ikkunalle. Syksyllä avataan ja verrataan ;-)
Ja osa voi vielä viedä lentokoneeseen ja laittaa takaisin ikkunalle ;-)
-
Juu, Lidloistä kaksi pussia: toinen pakasteseen ja toinen ikkunalle.
Meinasin tylsästi vaan, että toinen kaappiin ja toinen ikkunalaudalle lasipurkkiin kesäksi.
-
Meinasin tylsästi vaan, että toinen kaappiin ja toinen ikkunalaudalle lasipurkkiin kesäksi.
Ja mä voisin tylsästi jättää sen kesän yli lasipurkissa maanneen kahvin maistelun väliin ;)
-
Ja mä voisin tylsästi jättää sen kesän yli lasipurkissa maanneen kahvin maistelun väliin
Tääon kato silleen kiintosaa, että miten pahasti sen maku oikeesti kärsii. Vähänniku sellane tieteelline koe tiiäxä? Niiku mythbusters ja silleen. Mitä sitä ei olisi valmis tekemään tieteen nimessä?
-
Mitä sitä ei olisi valmis tekemään tieteen nimessä?
Mutkun mä olen jo ehtinyt juoda kymmenien vuosien ajan huonoa kahvia, niin ajattelin että jos ei enää tarvitsisi :)
-
Mutkun mä olen jo ehtinyt juoda kymmenien vuosien ajan huonoa kahvia, niin ajattelin että jos ei enää tarvitsisi
Nii joo.. Ite alotin yli kolmikymppisenä ulkomailla cappuccinosta ja suodatinkahvi ei kauheesti maistu vieläkään edes parempilaatusena versiona.
Mutta tämän projektin myötä voisin ottaa vähän kiinni sinua!
-
Tulipas kaivettua vanha keskustelu, mutta kysynpä kuitenkin.
Onko siis satunnaisen kahvinjuojan parempi säilyttää pavut alkuperäispussissa jääkaapissa vai tiiviissä purkissa pöydällä/kuiva-ainakaapissa?
Kahvia tulee useimmiten juotua töissä (sitä mitä siellä sattuu olemaan tarjolla), kotona sitten viikonloppusin ja vapaapäivinä mutteripannulla tai pressolla. Papuja tulee ostettua usein muutama 250g pussi testiin, joten tällä käytöllä ne kestää vähän liiankin pitkään ja harvoin maltan vain yhden pussin ostaa. Pakastaa en ole kokeillut, kun kyse on kuitenkin noin pienistä eristä. Kotiin tullessa papupussit oon laittanu suoraan jääkaappiin ja ottanu sieltä tarpeen mukaan. Olisiko kuitenkin parempi säilyttää pavut tiiviissä purkissa pöydällä/kaapissa/jääkaapissa ja ottaa mitalla kulloinkin tarvittava määrä, kuin säilyttää jääkaapissa alkuperäispussissa ja ottaa tarvittava määrä kaatamalla?
-
Vähintään alkup. pussissa jääkaapissa, mutta mielummin pakasteessa.
-
Kun avaan papupussin, missä ei ole mitään sulkijaa, niin laitan pavut sellaiseen tiiviiseen muovipurkkiin. Onko tuo sitten paras tapa, en tiedä.
-
Ja sitten kun olet sen pussin avannut, niin jatkot huoneenlämmössä mahd. ilmatiiviisti. Pääsee pavut kostumaan jos heittää huoneenlämmössä käyneen avatun pussin kylmään.
Ja uusi pussi pakkasesta tiskipöydälle lämmittelemään ennen avaamista, ettei se samainen huoneilman kosteus heti tiivisty kylmän pavun pinnalle sitä pilaamaan. Siksi tiskipöydälle, että tuota kondensaatiokosteuden kerääntymistä voi sitten ihmetellä pussin alle muodostuvasta lammikosta.
Itse ainakin ajattelen kosteuden tekevän pavulle enemmän tuhoa kuin huonelämmön. Viisaammat korjatkoon.
Teoriassa olisi kai parempi ottaa papuja pussista varovasti mitalla, jotta ei hapeta koko sisältöä kerralla (tuoreiden papujen muodostama suojaava hiilidioksidi on happea painavampaa). Käytännössä minun on vaikea uskoa, että pussiin jää varovaisimmankaan avaamisen jälkeen juurikaan ennen sen avaamista muodostunutta hiilidioksidia. Itse pidän silti taikauskoisestikin pusseja pääosin pystyasennossa ja kauhon pavut mitalla vaa'alle. Sulkemisen jälkeen puristan pussista suurimmat ilmat ulos venttiilin läpi.
Edit. Jahas, jotakuinkin kaikki mainitsemani asiat on näköjään käyty jo läpi tässä ketjussa aiemmin..
-
Tulipas kaivettua vanha keskustelu, mutta kysynpä kuitenkin.
Onko siis satunnaisen kahvinjuojan parempi säilyttää pavut alkuperäispussissa jääkaapissa vai tiiviissä purkissa pöydällä/kuiva-ainakaapissa?
Aina alkuperäuispakkauksessa! Jos se paketti on ruma, niin laittaa sen paketin sitten siihen nättiin purnukkaan.
Sen pussin voi pakastaa ennen avaamista, mutta avaamisen jälkeen kannattaa pitää se aina kuivassa ja huoneenlämmössä.
Kun pussin ottaa pakkasesta, niin kannattaa odottaa että pussin lämpötila tasaantuun muun ilman lämpöön ennen pussin avaamista.
Kun avaan papupussin, missä ei ole mitään sulkijaa, niin laitan pavut sellaiseen tiiviiseen muovipurkkiin. Onko tuo sitten paras tapa, en tiedä.
Kannattaa varmaan hommata sellainen sulkija. Siinä purnukassa on kuitenkin todella reilusti ilmaa. Toki ehkä parempi kuin ei mitään.
(http://kuvapilvi.fi/k/yUOn.jpg)
-
Nyt on viimisimpänä hankittu ja avattu kahvipussi nostettu pois jääkaapista ja siirretty tiiviisti suljettu alkuperäispakkaus purkkiin pöydälle. Sitä mukaan kun tulee noita muita juotua, niin laitan nekin pakkauksineen purkkeihin ja pöydälle. Pussinsulkijoita löytyy ihan riittämiin, mutta seuraavalla kauppareisulla pitää käydä purkkihyllyllä.
-
Jos/kun kahvia on hankittu enemmän kuin viikossa ehtii juoda, niin suosittelisin edes kokeilemaan pakastimeen laittamista. Pakastamista on käsitelty omassa keskustelussaan: http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=128.0 Toiset jakavat pussin sisällön kerta-annoksiksi ja ottavat tarvittavan määrän kerrallaan pakkasesta. Itse nappaan pakkasesta varttikilon kerrallaan (noin viikon satsi). Toimiva käytäntö sekin.
Toki jos pavut eivät ole tuorepaahtoja, niin tuskin millään on enää mitään väliä... ;)
Käytännöllinen papujen ikääntymislaskurikin on olemassa:
http://www.ielogical.com/coffee/FrzCalc/FrzCalc.php
Nyrkkisääntönä kahvi on parhaimmillaan suurinpiirtein viikon päästä paahdosta (tai kahden, riippuen pavusta/paahdosta/omasta mieltymyksestä/yms).
Sen vanhempaa ei kannata ostaa, vaan jättää kauppaan... Samoin ei papuja kannata huoneenlämmössäkään ikäännyttää sen enempää kuin kaupan hyllylläkään IHMO.
-
Mitäs väliä sillä vaikka laittaakin jo avatun pakastimeen. Se sama ilma siinä on pussissa, on pakstimessa tai jääkaapissa tai huoneenlämmössä. Se ilma vain on eri lämpöistä. Se, että kun ottaa papua kylmästä suoraan myllyyn, ympäröivästä ilmasta tiivistyy kosteuttaa pintaan. Tälläkään ei ole mitään väliä, koska niihin kuitenkin sekoitetaan vettä. Ja etuahan siitä vain joka tapauksesa on, mahdollinen sähköisyys vähenee, ja jos ensimmäisiin shotteihin tuleekin hiukan ehkä kahvakekoon paakkua, en vetäisi sitäkään kovin radikaaleja johtopäätöksiä. Kivampi tuoreempi keko paakuin, kuin vanha siistinä.
-
Spontaanit kemialliset reaktiot hidastuu kylmässä. Siis Ehkä merkittävimpänä hapettuminen.
Ääh... Luin ylläolevaa huolimattomasti, tämä nyt oli aivan tarpeeton huomautus.
-
Mitäs väliä sillä vaikka laittaakin jo avatun pakastimeen. Se sama ilma siinä on pussissa, on pakstimessa tai jääkaapissa tai huoneenlämmössä. Se ilma vain on eri lämpöistä.
Ei muuta, mutta en vesittäisi papuja, että sen pitäisi aina lämmitä.
Se, että kun ottaa papua kylmästä suoraan myllyyn, ympäröivästä ilmasta tiivistyy kosteuttaa pintaan. Tälläkään ei ole mitään väliä, koska niihin kuitenkin sekoitetaan vettä.
Ei se tietysti siinä heti ole väliä, mutta entäs säilytyksen ajan? Kun koko pussi kuitenkin käytännössä kosteutuu avatessa?
-
No kyllä on hyvin toiminut jo monta vuotta niin että pussi pakkasessa ja sieltä shotti kerrallaan papua myllyyn ja pussi takas pakkaseen. Parhaiten minusta noin säilyvät, kun menekki on sen verran hidasta. Jääkaapissa säilyttämisestä en ole koennut olevan ihmeemmin hyötyä vs huoneenlämpö.
Mutta jokainen tyylillään ja jos menekki olisi suurta niin en tietenkään pakastaisi.
-
No kyllä on hyvin toiminut jo monta vuotta niin että pussi pakkasessa ja sieltä shotti kerrallaan papua myllyyn ja pussi takas pakkaseen.
Se kyllä tuli vielä mieleen, että jos niiden papujen ei anna edes jäähtyä niin kosteutta ei kai juuri kerkeä normaalia ilmankosteutta enempää? Empä tiedä sitten käytännössä.
Arvailujahan nämä monet vaikutukset ovat. Se tiedetään laajoista testeistä että ainakin alkuperäispussissa pakastaminen on tuoreille pavuille on parempi kuin ei pakastamista ollenkaan, kun puhutaan pidemmistä ajoista.
Hankalia testattaviahan nuo ovat nuo loput ja arvailuilla mennään. Itse toisin kuin OskuK kyllävälttelisin kosteutta niissä säilytettävissä pavuissa, kun siitä kaikkialla niin varoitellaan. Saattahan se toki olla ihan urbaania legendaa, että kosteus olisi säilytettävällepavulle haitaksi?
-
Kun kerroin aikoinaan Pauligin päämaistaja Lasse Tackmanille ottavani pakastimessa säilyttämästäni kilon papupussista muutaman desin kerrallaan peltipurkkiin, hän ehdotti jakamaan kilon sopiviin annospusseihin ja laittamaan ne pakastimeen. Kun ihmettelin, vaikuttaako pussin hetken avoinna olo makuun, oli vastaus "kyllä".
-
Terve
Itse mietin että onko jääkaapissa omassa pussissaan papujen säilyttäminen ihan jees. Muistan jostain lukeneeni että jääkaappi ei olisi kahvipavuille mikään optimaalisin paikka kosteuden takia. pussi siis tiiviisti suljettuna. Missä itse säilytätte papuja. Tietenkin isommat erät pakkaseen. Mutta kuvitellaan nyt tilanne missä pavut tulee käytettyä parin viikon sisällä pussin avaamisesta.
-
No minähän en ole koskaan kokeillut jääkaappisäilytystä, mutta kondesaatiota tulee tietysti varoa. Lisäksi väittävät, että kahvi voi ottaa makua muista voimakkaasti tuoksuvista/haisevista ruoka-aineista. Joku camembert/brie-arominen kahvi voi tietty olla hyvääkin, mutta en kyllä oikein innostu kokeilemaan. ;)
Itse pidän pavut pakkasessa, jos niitä ei ehdi käyttää alle kahdessa viikossa paahdosta. Ne pavut jotka on otettu käyttöön, pidän myllyn vieressä - ei kuitenkaan ikkunan lähellä, mahdollisimman tasaisessa lämpötilassa valolta ja lämmöltä suojassa.
Yksi suhteellisen suosittu tapa on pakata pavut sopiviin annospaketteihin ja heittää niitä suoraan pakkasesta myllyyn tarpeen mukaan. Toimii kuulemma hyvin sekin.
-
Itse mietin että onko jääkaapissa omassa pussissaan papujen säilyttäminen ihan jees. Muistan jostain lukeneeni että jääkaappi ei olisi kahvipavuille mikään optimaalisin paikka kosteuden takia. pussi siis tiiviisti suljettuna. Missä itse säilytätte papuja. Tietenkin isommat erät pakkaseen. Mutta kuvitellaan nyt tilanne missä pavut tulee käytettyä parin viikon sisällä pussin avaamisesta.
Jos pussi on tiivisti suljettu (ja itse teippaan sen venttiilinkin umpeen pakastaessa, kun en luota niihin), niin ei siinä jääkaapissa pitäisi olla mitään vikaa. Toisaalta en usko että se pakkanen on kovasti huonompi kuin jääkaappikaan silloin. Päin vastoin.
Molemmissa on se sama ongelma, että jos pussin avaa sen ollessa vielä kylmä, niin papuihin saattaa kertyä kosteutta ilmasta, kun pavut ovat kylmempiä kuin ympäröivä ilma. Eli pitäisi odottaa, että se pussi palautuu pakksesta tai jääpista ottamisen jälkeen takaisin huoneenlämpöön ennen avaamista.
Käytännössä itse pakastan vain avaamattomia pusseja (venttiili teipattuna) ja avaamisen jälkeen säilytän niitä huoneenlämmössä.
-
Käytännössä itse pakastan vain avaamattomia pusseja (venttiili teipattuna) ja avaamisen jälkeen säilytän niitä huoneenlämmössä.
Sama täällä.
-
Yksi suhteellisen suosittu tapa on pakata pavut sopiviin annospaketteihin ja heittää niitä suoraan pakkasesta myllyyn tarpeen mukaan. Toimii kuulemma hyvin sekin.
Eikö olisi parempi antaa papujen sulaa huoneenlämpötilaan pussissa ja vasta sitten myllyyn? Muuten kosteus tiivistyy kylmiin papuihin.
-
Itse olen käyttänyt jo vuosia niin että annos pakkasesta myllyyn ja pussi takas pakkaseen. Hyvin toimii. Jääkaapissa säilyttämisen koin turhaksi. Maku tympääntyy yhtä nopeasti kuin huoneenlämmössä.
-
Itse olen käyttänyt jo vuosia niin että annos pakkasesta myllyyn ja pussi takas pakkaseen. Hyvin toimii. Jääkaapissa säilyttämisen koin turhaksi. Maku tympääntyy yhtä nopeasti kuin huoneenlämmössä.
Siis heität suoraan pussista myllyyn. Eikös tuolla metodilla papuihin kerry kosteutta kun avaat suoraan pakkasesta otetun pussin. Vai ovatko sinulla pavut jossain pienemmissä annospusseissa joita otat sitten pakkasesta tarpeen mukaan.
-
Eikös tuolla metodilla papuihin kerry kosteutta kun avaat suoraan pakkasesta otetun pussin. Vai ovatko sinulla pavut jossain pienemmissä annospusseissa joita otat sitten pakkasesta tarpeen mukaan.
Se olisi tietysti mielenkiintoista oikeasti tietää kuinka paha asia se edes on. Myllyyn menevissä pavuissa se tuskin paljoa haittaa. Ehkä niissä pakkasessa olevissa sitten se ei tee hyvää säilyvyydelle.
Jääkaapille en minäkään keksi suurta tarvetta.
-
Eikö olisi parempi antaa papujen sulaa huoneenlämpötilaan pussissa ja vasta sitten myllyyn? Muuten kosteus tiivistyy kylmiin papuihin.
Tähän en ota kantaa, kummin kammin on parempi. Tyydyn toteamaan, että itse toimin toisin. ;)
Sinänsä papuja ei pahemmin tarvitse sulatella, koska niissä on melko vähän nestettä paahdon jäljiltä. Lähinnä kyse on pussin sisälämpötilan ja huoneilman lämpötilojen tasaamisesta kondensaation ehkäisemiseksi.
Mutta suoraan pakkasesta myllyyn on suosittu metodi. Sen hyvistä/huonoista puolista taitaa olla parhaillaan HB:ssä taas vaihteeksi yksi keskustelu käynnissä.
-
15g annokset omapaahtoa. Koetan paahtaa tarpeeseen sitten ettei tarvitse pakastaa. (http://uploads.tapatalk-cdn.com/20160428/fbe929558d94baeff44339ef8dcebfc7.jpg)
-
Yksi suhteellisen suosittu tapa on pakata pavut sopiviin annospaketteihin ja heittää niitä suoraan pakkasesta myllyyn tarpeen mukaan. Toimii kuulemma hyvin sekin.
Tässä tapauksessa olisi linee hyvä, että pakattaisiin niihin annospusseihin suoraan paahdosta. Tai itse en innostu ideasta, että pavut lepäävät viikon pussissa ja sen jälkeen ne pakataan uudelleen kunnon happihyppelyn kerä ja pakastetaan.
Voihan tämä tietysti olla ylivarovaisuuttakin.
-
Siis heität suoraan pussista myllyyn. Eikös tuolla metodilla papuihin kerry kosteutta kun avaat suoraan pakkasesta otetun pussin.
Pussista suoraan ja takaisin pakkaseen. Varmasti teorian kannalta väärä tapa, mutta en ole ottanut siitä stressiä ja toimii hyvin. Omien paahtojen annan levätä venttiilipussissa ainakin viikon huoneenlämmössä ennen mahdollista pakastamista.
Täydellisessä maailmassa pavut pitäisi käyttää parin viikon aikana paahdosta, eikä koskaan pakastaa. Mutta siihen ei ole mahdollisuutta ja siksi täytyy käyttää pakastinta apuna.
-
The effect of bean origin and temperature on grinding roasted coffee (http://www.nature.com/articles/srep24483)
Chris Hendon työryhmineen on taas ollut tuottelias ja kahvin jauhaminen -20 asteisena on taas "oikea" menettelytapa.
Tässä on nyt aika suurta vaihtelua ollut vuoden sisällä kun muutamia kuukausia sitten kahvia piti vielä föönailla kuumemmaksi ennen jauhamista jauhatuksen optimoimiseksi. Yhteenvetona voisi kai sitten ajatella että mikä tahansa lämpötila, joka ei ole huoneen lämpötila, on sopiva.
-
Laitoin huvikseni -32 asteiseen pakkaseen 12 grammaa kahvia jäähylle ja tein niistä suodatinkahvin perusreseptilläni. Mylly oli vaimokkeen toimesta jäänyt karkeammalle asetukselle mutta kahvista uuttui silti hieman enemmän kuin aikaisemmin huoneenlämpöisellä kahvilla. Voisi vielä kokeilla samaa lämmitetyn kahvin kanssa.
-
Chris Hendon työryhmineen on taas ollut tuottelias ja kahvin jauhaminen -20 asteisena on taas "oikea" menettelytapa.
Tässä on nyt aika suurta vaihtelua ollut vuoden sisällä kun muutamia kuukausia sitten kahvia piti vielä föönailla kuumemmaksi ennen jauhamista jauhatuksen optimoimiseksi. Yhteenvetona voisi kai sitten ajatella että mikä tahansa lämpötila, joka ei ole huoneen lämpötila, on sopiva.
Joo, aikamoista hötkyilyä tuntuu välillä olevan kahvitouhuilu. Tänään ollaan sitä mieltä ja huomenna toista.
Ameriikan foorumilla taitavat kutsua sitä pergerismiksi, kun mielipide muuttuu vähän väliä. ;)
Sikäli Pergerille on nostettava hattua, että uskaltaa myöntää olleensa ehkä sittenkin väärässä aiemmin.
Mutta tuosta -20 asteisten papujen käytöstä, mitenkäs sitten jos joku ei annostele shotti kerrallaan? Pitäisikö nykytiedon valossa hopperia säilyttää pakkasessa? :P
-
Joo, aikamoista hötkyilyä tuntuu välillä olevan kahvitouhuilu.
Joo, mutta tässäkin kohtaa kyllä melko mitättömässä asiassa. Tai siis ei kai kukaan kiellä etteikö hyvää kahvia saa aikaiseksi huoneenlämpöisistä pavuista?
mitenkäs sitten jos joku ei annostele shotti kerrallaan?
(http://www.sherv.net/cm/emo/angry/smiley.gif)
-
Tuli näin brexit-kiimassa tilattua vähän isompi läjä brittipapua ja pakastaminen on taas ajankohtaista. Rupesin miettimään, olisiko sillä mitään eroa että puristaa kaasut pois pussista ennen pakastusta verrattuna kaasupallona pakastamiseen. Ennemn olen vain mättänyt pussit kylmään siinä muodossa kun ovat sattuneet olemaan sen kummempia miettimättä.
-
^ En tiedä onko siinä mitään eroa mutta itse rutistelen kahvipusseista ilmat pois ja teippaan venttiilit kiinni jos tarvii pakastaa.
-
En erityisesti ole rustistanut ilmoja pois, mutta jos olisi hyvinkin täysiä niin varmaan rustistaisin. Ei mitään hajua onko haittaa/hyötyä.
Venttiilit olen aina teipannut pakkaseen, koska niihin en oikein luota.
-
Ei kai pussissa juuri ilmaa pitäisi olla? Hiilidioksidia ennemminkin.
-
Ei kai pussissa juuri ilmaa pitäisi olla? Hiilidioksidia ennemminkin.
Eipä paljoakaan. Epätäsmällistä arkikieltä. Kiitos täsmennyksestä.
-
Noniin, taas on tullut ohjeet siitä, miten kahvia kuuluu säilyttää. Ei tarvitse enää sitäkään internetissä ja foorumeilla pähkäillä: http://www.iltasanomat.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000004886100.html
Myllystähän artikkelista ei taidettu mainita mitään... että valmisjauhatuksella mennään. No, juttu onkin tarkoitettu ns. suurelle yleisölle. Kun kerran ohjeita jaellaan, niin olisihan se mylly nyt hyvä edes ohimennen mainita...
Hauskintahan tuossa on lukea niitä kommentteja artikkeliin. Mielenkiintoisin on heittämällä se, jossa kirjoittaja kertoo ostavansa aina pannujauhatusta ja jauhavansa sen pikku myllyllään suodatinjauhatukseksi. On kuulemma parempaa niin. Mitäh? Miksei sitten samantien osta papuina? Nyt ei kyllä logiikka ihan aukea mulle. :o
Tai se, joka sanoo että hänellä on kahvit kapseleissa. On kuulemma aina parasta kahvia saatavilla. ::)
Ja ei se kahvi ilmeisesti jonkun mukaan myöskään muutu puolessa vuodessakaan avatussa paketissa miksikään... Kyllä suomalaisilla on paljon mielipiteitä kahvista. ;D
-
Mielenkiintoisin on heittämällä se, jossa kirjoittaja kertoo ostavansa aina pannujauhatusta ja jauhavansa sen pikku myllyllään suodatinjauhatukseksi. On kuulemma parempaa niin. Mitäh? Miksei sitten samantien osta papuina? Nyt ei kyllä logiikka ihan aukea mulle. :o
Se voi olla vaikka siinä, että se juhlamokka on papuina sikahintaista verrattuna jauhettuun, mutta eipä se asiaa paljoa mielekkäämmäksi tee.
-
Artikkelissa on Larilla jälleen ihan asiaa, kuten niin monesti aiemminkin on saanut vastailla nämä samat, välillä vähän lisääkin.
Mutta kyllä nuo kommentit ovat ihan parasta hupia.
Sama kai se miten säilyttää, jos Saludoa juo.
-
Artikkelissa on Larilla jälleen ihan asiaa, kuten niin monesti aiemminkin on saanut vastailla nämä samat, välillä vähän lisääkin.
Joo, ei ohjeissa mitään vikaa (paitsi että myllyä/papuja ei mainittu, mutta sehän saattaa yhtä hyvin olla toimittajan editointia).
Mutta kyllä nuo kommentit ovat ihan parasta hupia.
No nyt sivuilla lukee: kommentointi päättynyt.
Vähän tuli samanlainen fiilis, kun aikoinaan kuuli Monty Pythonin lopettaneen. ;)
-
Hendonin haastattelu kahvin pakastamisesta. Käsittelee myös raakapapujen pakastamista: https://www.thelittleblackcoffeecup.com/blog/cryogenics
-
Hendonin haastattelu kahvin pakastamisesta. Käsittelee myös raakapapujen pakastamista
No ei muuta kuin Pharos (ottaa drinkin) pakkasen ja kokeilemaan millaista jauhatusta tulee?
Se mikä tavallisia ihmisiä pelottaa näppituntumalla pakastamisessa ei päde niin suuresti kahviin juurikin sen pienen (tai paahdetun kahvin kohdalla olemattoman) vesimäärän takia. Juuri se vesi on se, joka plajolti pakastamisessa aiheuttaa niitä ongelmia.
-
Vierailin Turun Kahvipaahtimossa hakemassa papuja ja kerroin säilyttäväni papupussia pakastimessa. Henkilökunnan viesti oli selkeä: jos kulutat avaamasi pussin, 250g, viikossa, niin pakastus on turhaa. Ok, tämä voi maun suhteen pitää paikkansa, mutta laitan nyt puolet pakkaseen. Mielestäni pääsen tällä enetelmällä myllyn säädöissä vähemmällä.
-
Henkilökunnan viesti oli selkeä: jos kulutat avaamasi pussin, 250g, viikossa, niin pakastus on turhaa. Ok, tämä voi maun suhteen pitää paikkansa, mutta laitan nyt puolet pakkaseen. Mielestäni pääsen tällä enetelmällä myllyn säädöissä vähemmällä.
Tuossa on vähän se ongelma, että pussin avaaminen ja papujen otto pussista on hyvinkin potentiaalisesti huono juttu maulle. Saavat kunnon happihyppelyn siinä.
Itse pakastan vain avaamattomia pusseja sellaisenaan.
-
Vierailin Turun Kahvipaahtimossa hakemassa papuja ja kerroin säilyttäväni papupussia pakastimessa. Henkilökunnan viesti oli selkeä: jos kulutat avaamasi pussin, 250g, viikossa, niin pakastus on turhaa. Ok, tämä voi maun suhteen pitää paikkansa, mutta laitan nyt puolet pakkaseen. Mielestäni pääsen tällä enetelmällä myllyn säädöissä vähemmällä.
Mulla on käsitys, että 250g pussi menee hyvänä joku kuukauden. Tai itselläni ei ole ollut tapana pakastaa, ja joskus juteltiin miten toiset pavut ovat parhaimmillaan 3vko paahdosta. Sit jos pakastaa ne, ni ei enää päde tuo.
IMO pakastamimesta otetut pavut huoneen lämpöön, myös "vanhenevat" nopeammin kuin papu, joka ei ollut pakkasessa.
Toivottavasti sain tämän selitettyä niin kuin tarkoitin.
-
IMO pakastamimesta otetut pavut huoneen lämpöön, myös "vanhenevat" nopeammin kuin papu, joka ei ollut pakkasessa.
Mishtähän tämä muuten johtuisi?
-
Vierailin Turun Kahvipaahtimossa hakemassa papuja ja kerroin säilyttäväni papupussia pakastimessa. Henkilökunnan viesti oli selkeä: jos kulutat avaamasi pussin, 250g, viikossa, niin pakastus on turhaa.
Tästä olen aivan samaa mieltä. Itse yleensä pakastan vain sen verran kahvia, mikä ei kulu n. kahdessa viikossa paahtopäivästä.
Mulla on käsitys, että 250g pussi menee hyvänä joku kuukauden. Tai itselläni ei ole ollut tapana pakastaa, ja joskus juteltiin miten toiset pavut ovat parhaimmillaan 3vko paahdosta. Sit jos pakastaa ne, ni ei enää päde tuo.
Itselläni on sellainen näppituntuma, että tummemmat paahdot kestävät aikaa pidempään. Laatupapujen vaaleampia paahtoja kun jotkut ovat mittailleet, niin ovat päätyneet siihen tulokseen että kahvista uuttuu eniten karkeasti sanoen viikon-kahden jälkeen paahdosta. Se vastaa omia aistihavaintojani melko hyvin. En muista tähän hätään linkkejä näihin, mutta eräs korealainen Pergerin opetuslapsi oli mittaillut muutamaa papua ja tuli siihen tulokseen, että ne kaikki uuttuivat parhaiten 6-11 vuorokauden sisällä paahtopäivästä. Onhan noita kaiketi muitakin, ken jaksaa googlella kaivaa.
On joskus kyllä tullut vastaan papuja, jotka ovat juomakelpoisia jopa espressona kuukauden jälkeenkin ja uuttuvat ihan nätisti normaaleilla myllyn säädöillä. Harvemmin ne kuitenkaan ovat esim. Nordic Approachin papuja. Tosin myönnettäköön, että eipä ole koskaan tainnut käydä niin, että NA:n pavut olisivat seisoneet kuukautta minun keittiössäni.
Joka tapauksessa tarkka kaveri pitää kirjaa siitä, milloin kahvit on paahdettu/pakastettu ja laskee arvoidun optimiajan pakastuslaskurilla. Nyrkkisääntönä (pakastuslaskurin mukaan) kunnon pakastimessa kahvi ikääntyy kahdessa viikossa saman verran kuin vuorokauden aikana normaalissa huoneenlämmössä. Lisätietoja: http://www.ielogical.com/coffee/FrzCalc/FrzCalc.php
IMO pakastamimesta otetut pavut huoneen lämpöön, myös "vanhenevat" nopeammin kuin papu, joka ei ollut pakkasessa.
Tämä on mutu, johon usein törmää. Siitä olisi kiinnostavaa saada lisätietoa. Kahvin pakastamiseen on kautta aikain liittynyt ennakkoluuloja, joita pikkuhiljaa on nakerrettu. Monet kahvivaikuttajat ja -harrastajat ovat vuosia väittäneet, että kahvin pakastaminen on turmiollista kahvin maulle. Nyt kun Hendon tutkimusryhmineen on osoittanut, että tietyissä rajoissa kahvin pakastaminen vähintäänkin parantaa kahvin uuttumista, soraäänet ovat vähän vaienneet ja yhtäkkiä se onkin oikea tapa.
En siis väitä, että pakastimesta otettu kahvi ei vanhenisi nopeammin kuin tuore, mutta esitän vahvan epäilyn jo pelkästään siltä pohjalta, että pakastamiseen on kauan suhtauduttu vähätellen, mutta yhtäkkiä asiat kääntyvätkin päälaelleen kun yksi (sinänsä arvostettu) asiantuntija esittää omat tutkimuksensa.
Pakastetun ja pakastamattoman kahvin vertailussa ja tutkimisessa on omat ongelmansa, koska siihen liittyy monia lisämuuttujia. Paahtoerä ei ole sama. Pakastusaika voi ehkä vaikuttaa asiaan. Paaahdon ja pakastamisen välinen aika... jnejnejne...
Oma mutu-tuntumani on, että pakkasesta repäisty kahvi pysyy ihan kunnollisena ainakin sen viikon, joka itselläni suurin piirtein varttikilon tuhoamiseen kuluu. Se riittää minulle. Sama tapahtuu myös pakastamattomalle laatupavulle. Ja muutahan ei kannata ostaa kuin laatupapuja.
-
Oma mutu-tuntumani on, että pakkasesta repäisty kahvi pysyy ihan kunnollisena ainakin sen viikon, joka itselläni suurin piirtein varttikilon tuhoamiseen kuluu. Se riittää minulle.
Samaa mutua ollut. Ei ole ollut ongelmia viikossa-puolessatoista. Eli ei ole oikein kokemusta vertailla, kun eivät ole jääneet pölyttymään.
-
Todettakoon, että taannoin pakkasesta löytämäni sinne puoleksi vuodeksi unohtunut medium-paahtoinen brassipapupussi alkoi osoittaa lieviä väljähtämisen merkkejä alle viikossa. Toki se oli ollut pakkasessa n. 26vkoa, joka vastaa noin kaksi viikkoa vanhaa huoneenlämmössä ollutta kahvia.
Samoin olettaisin käyvän myös yli kaksi viikkoa vanhalle huoneenlämmössä säilytetylle paahdollekin.
-
YLE kirjoittaa kahvin säilytyksestä: https://yle.fi/uutiset/3-9677679
Kahvin pakastuksesta asiantuntijat eivät meillä eivätkä maailmalla ole yksimielisiä.
- Pakastinsäilytyksestä on baristoilla maailmalla monia eri mielipiteitä. Tuotekehityksessämme on juuri selvityksessä, mitä kokonaisten kahvipapujen maulle tapahtuu pakastettaessa, kertoo Pauligin Barista-instituutin koulutuspäällikkö Ulla Suoraniemi.
- Itse en lähtisi pakastamaan kahvia, koska se erottaa kahvista hiukan sen rasvaa, sanoo Meiran barista Lasse Vidman.
- Koska kahvi on tuoretuote, sitä voi periaatteessa pakastaa. Kahvin voi pakastaa esim. pieniin valmiisiin annospusseihin. Mutta tässäkin, ennen valmistusta, jauheen lämpiäminen huoneenlämpöiseksi kannattaa muistaa, vastaa kahvien tuotepäällikkö Tuula Urrila-Koppanen Arvid Nordquistilta.
-
YLE kirjoittaa kahvin säilytyksestä:
Itse en lähtisi pakastamaan kahvia, koska se erottaa kahvista hiukan sen rasvaa, sanoo Meiran barista Lasse Vidman.
On makutesteillä niin kiistattomasti todistettu, että tuorekahvi pakastettuna vähänkään pidempiä aikoja on päivänselvästi parempaa, kuin sama kahvi huoneenlämmössä. Siitä ei minusta ole minkäänlaista epäselvyyttä.
Siitä voidaan sitten kinastella maailman tappiin kannattaako jo vanhaa kahvia enää pakastaa tai kuinka paljon se kahvi siinä pakastuksessa kärsii suhteessa tuoreeseen vastaavaan.
Tosielämässä tuo ensimmäinen vaihtoehto, eli kahvi joko vanhenee huoneenlämmössä tai se vanhenee pakkasessa vaihtoehdot ovat ne todellinen valinnanvara. Niistä vaitoehdoista Lasse Vidman sitten ilmeisesti valitsisi väärin. Tai toimittajat ovat taas oikoneet omiaan ja tulkinneet väärin.
Sitä en tiedä onko testattu, että kuinka paljon kahvi kärsii, jos tuoreen pakastaa vuorokaudeksi ja vertaa sitä sitten samaan kahviin pakastamattomana. Se olisi sinäänsä mielenkiintoista.
-
Jotenkin luin rivien välistä (ja suoraankin), että tässä oli kyse pääasiassa valmisjauhatuksista (pl. Pauligin edustaja).
Myllyä ei mainittu eikä sitä, että kahvin tuoreuden kannalta on tärkeintä jauhaa kahvi juuri ennen valmistusta. Varsin vakava puute, jos artikkelissa edes vähäsen sivutaan kahvin säilymistä.
Jännä homma sikäli, että näiden asiantuntijoiden edustamille paahtimoille on ihan ok, että kahveja myydään kauppojen hyllyissä yli puoli vuotta paahtamisen jälkeenkin. En sikäli paljon anna painoarvoa näille mielipiteille (mielipiteitähän ne nimittäin vaan ovat).
Kahviharrastajalle artikkelin arvo lähentelee nollaa. Satunnaiselle lukijalle se saattaa toki olla jokseenkin kiinnostava, mutta ainakin A. Norquistin asiantuntijalta on jäänyt Hendonin työryhmän raportti lukematta ja sikäli jakaa tietämättömyyttään (?) vanhentunutta informaatiota.
-
Jotenkin luin rivien välistä (ja suoraankin), että tässä oli kyse pääasiassa valmisjauhatuksista (pl. Pauligin edustaja).
Aivan Tietysti. Kiitoksia. Hyvä havainto. En vaivautuisi pahemmin pakastelemaan, joskaan en nyt sano etteikö joskus voisi vähän teoriassa auttaa.
Normi valmiiksi hyllyynkuljetusmatkalla vanhentuneiden valmisjauhatusten käyttäjien ei kannata nähdäkseni kahvia käytännössä pakastaa. Helposti aiheuttaa itselleen enemmän ongelmia ja näkee lähinnä turhaa vaivaa suhteessa pieneen hyötyyn.
-
Tosielämässä tuo ensimmäinen vaihtoehto, eli kahvi joko vanhenee huoneenlämmössä tai se vanhenee pakkasessa vaihtoehdot ovat ne todellinen valinnanvara. Niistä vaitoehdoista Lasse Vidman sitten ilmeisesti valitsisi väärin. Tai toimittajat ovat taas oikoneet omiaan ja tulkinneet väärin.
Jäi vielä tuosta Lasse Vidmanin lainatusta kommentista sen verran häiritsemään, että mitähän hän mahtaa tarkoittaa...?
Maallikon kohtuullisella kokemuksella olen tullut siihen tulokseen, että liian pitkälle paahdettujen (lue: nippanappa tokan raksun alkuun) papujen öljyt alkavat nousta pintaan parin-kolmen päivän päästä paahdosta (joskus lähes viikonkin, ei nyt takerruta siihen). Pikapakastettuna sitä öljyistä pintaa ei kuitenkaan esiinny - paitsi sitten vasta, kun pavut ovat "hengittäneet" aikansa (juurikin sen 2-3vrk) huoneenlämmössä.
Jos siis pakastuksessa kahvista irtoaa/erittyy/katoaa jotain rasvaa, niin mitä sille tapahtuu? Ei ainakaan koskaan omissa säilöntäastioissani/-pusseissani ole ollut niin minkäänlaisia rasvajäämiä pakastetun kahvin jäljiltä. Jos pakastaessa jotain katoaisi, niin tuskin ainakaan ensimmäisenä rasva?
Normaalisti ja yleisesti ruoanvalmistuksessa rasvajämistä on vaikeampi päästä eroon kuin niitä on saada aikaiseksi... ;)
No, joku fiksumpi kertokoon...
-
Jännä ettei jutussa ollut sanaakaan Dorian Gray-kahvista, eli suojakaasulla tuomitusta.
Ehkä siiksi että se on valmistajan töppä, ja on mukavampi syyllistää loppukäyttäjää kuin valmistajaa...
-
Minkähän vuoksi muuten, kun kahvin säilyttämisestä/pakastamisesta kirjuutetaan lehtiartikkeleita tmv, aina haastatellaan kahviammattilaisia?
Jos itse olisin työssä paahtimolla tai muussa vastaavassa paikassa, jossa helposti aina on tarjolla optimi-ikäistä papua, ei tulisi mieleenkään pakastaa. Eihän siinä olisi mitään järkeä.
Siltä pohjalta päättelen, että kahviammattilaiset ehkä ovat viimeinen ryhmä, jolla on suuremmin omiin kokemuksiin pohjautuvaa kerrottavaa pakastamisesta - ainoastaan mutua, siltä se ainakin vahvasti vaikuttaa.
Hyvä toki, että Pauligilla meinataan tutkia asiaa eikä vaan mutuilla menemään.
-
Oliskohan tällaisesta mihinkään? DeLonghi vakuumisäiliö kahville Hulluilla Päivillä 45€:
https://hullutpaivat.com/tuote/134631248
Nyt on laitettu jokunen pussi pakkasessa kun ei reissujen takia ehtinyt kaikkea juomaan...
-
Oliskohan tällaisesta mihinkään? DeLonghi vakuumisäiliö kahville Hulluilla Päivillä 45€:
https://hullutpaivat.com/tuote/134631248
Luulin, että Airscape-astiat (Dave Corbeyn arvosteluvideo (https://youtu.be/hGxbuGjVP4A)) olivat arvokkaat, mutta tuo DeLonghi-säiliö maksaa vielä enemmän...
Minulla on pari Airscapea ja olen ollut tyytyväinen niihin. Pitäisi itse asiassa keksiä, mistä saisi lisää järkevin postituskuluin.
-
Oliskohan tällaisesta mihinkään? DeLonghi vakuumisäiliö kahville Hulluilla Päivillä 45€:
https://hullutpaivat.com/tuote/134631248
Nyt on laitettu jokunen pussi pakkasessa kun ei reissujen takia ehtinyt kaikkea juomaan...
"painat vain kerran tyhjiöpainiketta ja kahvisi säilyy ilmatiiviisti."
Napin painalluksella ilmat pihalle? Onko siinä sähköinen pumppu? Ei tunnu kovin uskottavalta.
-
Joku pumppu lienee "Battery powered motorized unit creates a vacuum seal in 1 - 2 minutes"; "AA Batteries are required".
"You can also chose when to vacuum seal for further freshness, with 4 automatic settings, on closure of lid, every 12 hours, every 24 hours, or every 48 hours." Näyttäisi maailmalla tunnettavan nimellä De'Longhi Vacuum Coffee Canister DECC500.
Käyttäjät tosin valittavat, että vakuumi pysyy tuskin tunnin verran... Ja kaikki mikä kiiltää on muovia... ::)
Saa jäädä kauppaan.
-
Kahvi pakkaseen ja thats it. Säilyy parhaiten jos ei kerkee tuoreena juomaan.
-
En nyt olis ihan varma tuosta vacuumista.
Eikös se sitten auta myös hiilidoksidia poistumaan pavusta.. ihan arvaus vaan.
-
En nyt olis ihan varma tuosta vacuumista.
Eikös se sitten auta myös hiilidoksidia poistumaan pavusta.. ihan arvaus vaan.
Niin ja eikös se happi ole se kahvin pahin vihollinen?
Ei pelkkä ilmatiiviys auta jos tuommoiseen purkkiin jää joka tapauksessa aika paljon ilmaa ja happea. Eli pitäisi kaikki ilma saada imaistua pois, esim. muovipussi, josta ilmat pumpulla pois ja suljetaan ilmatiivisti (tai ampua pavut tuonne kiertoradalle täysin hapettomaan tilaan, jolloin tosin niiden käyttö vähän hankaloituu ;D )
-
Ehkä on hyväkin, etteivät nuo laitteet ole kovin tehokkaita.
Kun vesi höyrystyy normaali-ilmanpaineessa (1000mbar) 100C:ssä, höyrystyy
se 23mbar paineessa 20C:ssä. Vastaavasti käy kaikelle pavussa olevalle muulle
kuin kuiva-aineelle (esim. öljy).
Avaruuslaitteisiin pitää kehittää erikoisvoiteluaineita ja materiaaleja (esim. teflon),
koska normaalit öljyt ja rasvat höyrystyisivät avaruuteen.
Lisää elintarvikkeiden käyttäytymisestä voi lukea esim. hakusanalla tyhjiökuivaus.
-
Eli pitäisi kaikki ilma saada imaistua pois, esim. muovipussi, josta ilmat pumpulla pois ja suljetaan ilmatiivisti (tai ampua pavut tuonne kiertoradalle täysin hapettomaan tilaan, jolloin tosin niiden käyttö vähän hankaloituu ;D )
Kun käyttää tiivistä astiaa, josta ilma on syrjäytetty jollain toisella (suoja)kaasulla niin vaiva on hieman pienempi kuin kiertoradalle ampumisessa :)
-
Kahvi pakkaseen ja thats it. Säilyy parhaiten jos ei kerkee tuoreena juomaan.
migu2 sanoi yllä sen olennaisimman asian, mitä kahvin säilytykseen liittyy.
Jos haluaa, niin toki erilaisiin kikkailuihin voi laittaa rahaa, mutta taloudellista sijoitusta vastaavaa hyötyä niistä tuskin saa. Jos kahvia ei jauha ja nauti parissa viikossa paahdosta, se kannattaa pakastaa.
-
Kun käyttää tiivistä astiaa, josta ilma on syrjäytetty jollain toisella (suoja)kaasulla niin vaiva on hieman pienempi kuin kiertoradalle ampumisessa :)
Hiilidioksidi (Soda Stream) vois ehkä?
Koneesta vaan tyhjään pulloon ja sitten kaato astiaan?
En tiiä.
-
Kahviahan pakataan suojakaasuun, en tiedä onko se typpeä vai aitoa Dorian Graytä, mutta ainakin se toimii samoin: kun paketti avataan, kahvi on tuoretta, mutta pikavanhenee "entiselleen" parissa tunnissa...kuin vampyyri auringossa.
-
Hiilidioksidi (Soda Stream) vois ehkä?
Kyllä. Kotioloissa saattaa tosin olla melko vaikeata.
Kotipaahtajalla lienee helpompaa, kun pavut voi laittaa venttiilillä varustettuun pussiin heti paahdon jälkeen. Ymmärtääkseni papu vapauttaa hiilidioksidia pari päivää, jonka siis pitäisi puskea ilma pois venttiilin kautta. En tosin tiedä paljonko kaasua vapautuu pavuista.
-
Kyllä. Kotioloissa saattaa tosin olla melko vaikeata.
Kotipaahtajalla lienee helpompaa, kun pavut voi laittaa venttiilillä varustettuun pussiin heti paahdon jälkeen. Ymmärtääkseni papu vapauttaa hiilidioksidia pari päivää, jonka siis pitäisi puskea ilma pois venttiilin kautta. En tosin tiedä paljonko kaasua vapautuu pavuista.
Ei se vaikeeta ole ollenkaan, jos vaan on "vissykone" keittiössä. Letkunpätkä pulloon normaalisti menevään putkeen. Hiilidioksidia saa sitten vaikka kuutiometrin napista painamalla.
En kylläkään ole kokeillut, kun tosiaan pussitan paahtamani pavut, eikä ole ollut siis tarvetta.
-
Ei se vaikeeta ole ollenkaan, jos vaan on "vissykone" keittiössä. Letkunpätkä pulloon normaalisti menevään putkeen. Hiilidioksidia saa sitten vaikka kuutiometrin napista painamalla.
Hiilidioksidin saaminen SodaStream-pullosta ulos (paineella) on tosiaan helppoa, mutta en keksinyt miten kotioloissa saisin mielekkäällä tavalla varmistettua että hiilidioksidi korvaa ilman säilytysastiassa, molemmat kaasut kun ovat näkymättömiä. Painavamman kaasun pitäisi toki syrjäyttä kevyempi, mutta kuinka hyvin tämä onnistuu, paljonko kaasua tarvitaan, mikä merkitys on (suurella) paineella jne. aiheuttavat haasteita - minulle :)
-
Ostan pavut paahtimon kivijalasta kilo kerrallaan ja se kilo kestää mulla suunnilleen kuukauden. Ostettaessa paahdosta on aikaa yleensä muutamasta päivästä viikkoon.
Älkää nyt ampuko, mutta en enää edes pakastele papuja, minun käytössäni se on osoittautunut tarpeettomaksi. Yhdessä vaiheessa ostin 4 x 250 g, yhden pussin korkkasin ja heitin loput pakkaseen. Ei maksa vaivaa. Kokeilin myös 2 x 500 g, joista toinen pakkaseen. Ei maksa vaivaa. Nyt ostan kilon pussissa, joka toki on tiivisti suljettuna, mutta ei muita kommervenkkejä. Toki usein, mutta ei suinkaan aina, myllyä on syytä säätää kuukauden mittaan hiukan kireämmälle. Tämä riippuu paljon kahvilaadusta.
Näin täällä.