Ristretto
Kahvikeskustelu => Kahvinvalmistuslaitteet, kahvimyllyt ja -tarvikkeet => Aiheen aloitti: kahvilaivan kapteeni - Marraskuu 23, 2007, 17:19:06 ip
-
Tähän on tultu, että vaimo tahtoo ehdottomasti suodatinkeittimen. Jos sellaista härveliä joutuu keittiössä katselemaan, niin mikä kannattaisi hankkia? Vinkkejä kaivataan... Moccamasterista ollut puhetta, mutta onko se maineensa veroinen? Mieleen tulee ihan huoltoasema, voih... :(
-
Moccamasterin eroista muihin keittimiin voi lukea valmistajan näkökulman täältä (http://www.moccamaster.fi/faq_ryhma?id=1155340).
Eihän nuo välttämättä mitään muotoilun huippuja ole - eli jossain mielessä aika askeettisen näköisiä - mutta ne on kyllä rakennettu kestämään (näitä saa käsittääkseni jopa korjautettua konekodinhuollossa jos on tarvetta).
Omani on toiminut moitteettomasti kohta viisivuotisen taipaleemme ajan ja näyttäisi olevan vielä ihan uudenveroisessa kunnossa (hyvin pidetty). Uskoisin että tuo porskuttaa hyvinkin sen 10-15 vuotta.
Viimevuosina on tosin alkanut ilmestymään markkinoille kilpailijoita joissa on kanssa kunnon erillinen lämmitysvastus vedelle ja se vesi johdetaan isoa (lasi?)tuubia pitkin puruille (OBH:lta ainakin yksi, toisenkin merkkisen olen nähnyt). Nämä kilpailijat ovat suurinpiirtein samanhintaisia - mutta en sitten osaa sanoa millainen niiden laatu todellisuudessa on.
-
Itse aikanaan ostin Phillipsin keittimen ja sitä on pidetty ihan hyvänä keittimenä jossain testeissä. Tuosta samasta sarjasta löytyy myös ihan tyylikäs vedenkeitin siihen rinnalle.
-
Tuosta kuvassa olevasta philipsin keittimestä tuolla toisessa ketjussa kyselinkin. Lähinnä kun siinä tuo vesi lämmitetään purujen päällä (mikä on mielestäni varsin fiksua). Kiinnostaisi lähinnä millainen sen tuottama vedenlämpötila on ja miten suodatus ylipäätään toimii (jos sillä olisi ecbc (http://www.ecbc.info/):n sertifikaatti - kuten moccamasterilla ja parilla muullakin nykisin - niin lopputuloksen ja suodatuksen lämpötiloineen pitäisi olla varsin mallikasta).
Sitä en sitten tiedä miten kestävä tuo philips on verrattuna esim. moccamasteriin (suurelta osin käsin koottuja ja kaikki laitteet vielä käsittääkseni testataan tehtaalla).
Lisäys: tuolta ecbc:n sivuilta löytyy tieto että seuraavat mallit ovat läpäisseet "suodatustestin":
Kenwood CM 900 og CM 901
Moccamaster, alle modeller
OBH Nordica King of Coffee 2353, 2354, 2379 og 2380.1
Severin KA 5700 og KA 5740
-
Hieman huonosti tuo sivujen norjan kieli luontuu, mutta ilmeisesti philipsin hd5410 on "melkein ok" keitin?
Nimittäin siitä löytyykin tietoa täältä (http://www.kaffe.no/index.php?menu=2&dis=30&content=436) kun tarkemmin katsoin.
Kommenttina on:
Jobber etter metoden med å varme opp vann for deretter å slippe det ned over kaffen, samme prinsipp som modellen fra Alessi. Trakteren har en god traktetid, men temperaturen under traktingen blir litt for høy.
Eli lämpö nousee liian korkeaksi?
Lisäys: Ohos, tuolla on testattu espressomasiinoitakin (http://www.kaffe.no/index.php?menu=1) :shock:
-
Eli lämpö nousee liian korkeaksi?
Keitin keittää veden jonka jälkeen vesi tippuu purujen päälle. En tiedä mikä todellinen lämpötila sitten on, että voi hyvinkin olla totta että vesi on liian kuumaa.
Luulenpa että mokkamasterilla keittää paremmat kahvit, mutta jos ulkonäkö ei miellytä niin toi phillipsin kone on mielestäni varteenotettava vaihtoehto.
-
Luulenpa että mokkamasterilla keittää paremmat kahvit, mutta jos ulkonäkö ei miellytä niin toi phillipsin kone on mielestäni varteenotettava vaihtoehto.
En sitten tiedä miten iso tuo makuero loppupeleissä on. Melko todennäköistä on että kumpikin tekee hyvää kahvia, toisessa vaan on "speksit" paremmin kohdillaan.
Ulkonäön lisäksi kannattaa otaa huomioon myös puhdistettavuus. Vaikka tuo perus MM on aika "rujo" niin siitä saa irti kaikki kahvin kanssa tekemisiin joutuvat osat ja ne on helppo puhdistaa (ja pitää puhtaana päivittäisessä käytössä). Jopa se vaakaputki joka tuo veden puruille lähtee irti (putken "suihkupäähän" tuppaa roiskua kahvia varsinkin täyttä pannua keitellessä). Alussa hyväkin keitin menettää nopeasti "tasonsa" jos sitä ei saa pidettyä puhtaana.
-
Komppaan jiiteetä. Meillä on ollut MoccaMaster (termosmalli) nyt pari kuukautta ja kyllä, kun jaksaa vähän vaivaa nähdä se pesee vanhan halpis-Braunin 27-0. Lämpötilat on suunnilleen kunnossa, mutta ennen kaikkea se puhdistettavuus. Kaikki oleelliset osat saa irti ja ne on helppo puhdistaa. Samoin koko vehje on sen verran pelkistettyä tyyliä, että mihinkään väleihin ei jää puruja lojumaan, jos viitsii vähän pyyhkäistä.
Mielestäni hintansa väärti.
MoccaMasteriin on muuten saatavissa myös mylly samaa tyyliä. Sellainen hauska suodatinkeittimelle sopiva annostelijallinen kapistus. Onko joku koskaan kokeillut onko siitä mihinkään? (En ajatellut hankkia, mutta kiinnostaa nyt muuten vain, jos vaikka joku joskus kyselee myllyä suodatinkeittohommiin.)
-
MoccaMasteriin on muuten saatavissa myös mylly samaa tyyliä. Sellainen hauska suodatinkeittimelle sopiva annostelijallinen kapistus.
Tällaisen olen itsekin netistä bongannut. En ole noita paljoa "katukuvassa" nähnyt vaikka varmaan puolitoista vuotta sitten tuon ensimmäistä kertaa netissä näin. Käsittääkseni malleja on annostelijalla ja ilman sekä pelkkä annostelija: linkki (http://www.technivorm.com/pages/products-extra.html)
-
Niitä myllyjä olen nähnyt myytävän ainakin Stockalla. Meinasin olla siitä kiinnostunutkin, mutta kun sillä ei voi tehdä espressojauhatusta ja hinta on kuitenkin melkoinen...
-
Sain juuri Moccamasterin lahjaksi. Kun on isompi poppoo koossa, niin keitän suodatinkahvit eli sikäli ihan tarpeellinen vekotin Silvian rinnalle. Anoppi juokoon suodatinkahvia :wink:
Minäkin kuvittelin, että MM keittäisi hyvää kahvia. Olin kuitenkin aika yllättynyt, että vaikka muut tekijät pysyivät samoina (purut, vesi, keittäjä) niin minusta vanha keittimemme (yli 10 v vanha Braun) teki parempaa suodatinkahvia. Ilmeisesti samaa mieltä ovat vieraammekin, kun aiemmin porukka kehui että onpa hyvää kahvia niin MM:n lopputuloksesta kukaan ei sanonut mitään.
Meillä on halvin MM-versio (en suosittele senkään vuoksi, että tippalukko puuttuu) ja lopputulos ei minusta eroa keittipä puolikkaan tai koko pannullisen.
Jatkan siis harjoituksia - kun anoppi tulee seuraavan kerran kylään :wink:
-
Varsin mielenkiintoista jos olette maun tosiaan noin päin saaneet menemään. Pitäisi tietysti olla itse maistamassa että jotain definiittiä syytä osaisin tuohon sanoa. Mutta veikkauksia:
* Onhan paperisuodattimet laadukkaita (ei mitään euroshopperia) - ettei niistä irtoa todennäköisesti kuumemmassa uuttolämpötilassa pahvinmakua (esim. melittan (valkaistut) aromaporet on ok).
* Purut on sitten hyvälaatuisia? Eli vanha ja väljähtänyt (heikkolaatuinen) puru saattaa maistua paremmalle siinä vanhassa keittimessä kuin uudessa, johtuen siitä että se uusi keitin uuttaa kahvin paremmin ja näin sieltä puruista tulee se paha makukin paremmin ulos (ts. tuo myös kahvin, eli sen tärkeimmäin raaka-aineen, heikkoudet (jos niitä on) paremmin esiin niiden hyvien puolienkin lisäksi.).
* MM:ää ei oltu vieltä ilmeisesti käytetty kauaan, mutta silti: eihän vettä kaadeta sillä laitteen kannulla säiliöön vaan ihan erillisellä vesikannulla. Ensimmäinen vaihtoehto on "melko ok" siinä tapauksessa jos jaksaa viikoittain keittimensä jollain rasvaa irrottavalla aineella (esim. cleandrop) puhdistaa - muussa tapauksessa sinne (kuuman) lämmitysvastuksen tienoille alkaa kertyä aika inhaa karstaa.
* Lopuksi tietysti se, millaiseen suodatinkahviin ne makunystyrät on totutettu.
Lisäys: MM:ssä kannattaa siitä lämpölevystä käyttää vain sitä miedompaa asetusta. Kuumempi kuumottaa liikaa ja saa aikaiseksi "huoltsikkakahvia" jos siihen jättää lojumaan.
Niin, se tippalukon puute ei ole paha asia - ainoastaan hieman hankaloittaa suodattimen poisottoa kun pitää huolehtia ettei tiputa lattialle. Tippalukkohan on periaatteessa tarpeeton - jos tosissaan sitä kahvia uuttaa niin ei siitä "välistä" tule kupillista napata ennenkuin koko prosessi on valmis.
-
* Purut on sitten hyvälaatuisia? Eli vanha ja väljähtänyt (heikkolaatuinen) puru saattaa maistua paremmalle siinä vanhassa keittimessä kuin uudessa, johtuen siitä että se uusi keitin uuttaa kahvin paremmin ja näin sieltä puruista tulee se paha makukin paremmin ulos (ts. tuo myös kahvin, eli sen tärkeimmäin raaka-aineen, heikkoudet (jos niitä on) paremmin esiin niiden hyvien puolienkin lisäksi.).
Tämä lienee se todennäköisin syy :oops:
Tosin minusta kahvi oli myös laihan oloista, vaikka tarkastin jälkeenpäin että MM:n tuplamitta vastaa täsmälleen kahta vanhan keittimen mittalusikallista. Veden määräkin oli sama, mittaan aina erillisellä mittakannulla juuri tuon karstoittumisen vuoksi. (Ja pysyy se läpinäkyvä vesisäiliökin siistin näköisenä.)
Lämpölevyn asetuksesta on pakko todeta, että tässä todellisessa halpis-MM:ssä ei ole kuin yksi ainoa kytkin koko keittimelle: on/off. Eli lämpölevyä ei osalämmitellä :wink:
En nappaile keittimestä keskeneräisiä tuotoksia, mutta niiden vihoviimeisten tippojen odotteleminen on hieman turhauttavaa eli siksi tippalukko olisi poikaa.
Ja jotenkin minusta tuntuu, että muitakin eroja kuin tippalukko, kytkinten määrä, jne taitaa löytyä kun valitsee MM-valikoimasta herraskaisemman mallin :wink:
Mutta lahjahevosen suuhun ei pidä katsoa, vai miten se meni?
-
Meikäläisen MM:n mukana tuli mitta kokoa 11 grammaa. Tarkistin vaa'alla. Eli ei mene ihan tuplamitasta.
-
myös suodatinkahvin harrastajia näköjään löytyy, ja vaikuttaa siltä että moccamasterille ei nyt löydy sillä saralla varteenotettavaa kilpailijaa. ei siinä mitään, kyllä sen designin kanssa voi elää jos tuote on hyvä. ja pakkohan se on myöntää, että kyllä pelkän europiccolan kanssa on hieman pulassa jos tulee isompi porukka kylään...
seuraava ihmettelyn aihe onkin sitten se, että noita MM-malleja näyttää olevan melkoinen liuta. kaikki mallit ovat siis läpäisseet tuon ulkomaisen testin, mutta voisi olettaa että koska malleilla on hintaeroakin, se saattaisi näkyä myös laadussa... eli tulisikohan sitä toimeen ihan sillä halvimmalla perusmallilla, vai kannattaako satsata johonkin erikoismalliin? halvimmillaanhan noita mokkiksia saa alle satasella.
-
eli tulisikohan sitä toimeen ihan sillä halvimmalla perusmallilla, vai kannattaako satsata johonkin erikoismalliin? halvimmillaanhan noita mokkiksia saa alle satasella.
Minulla on sellainen halvin malli, enkä keksi mitään syytä panostaa kalliimpaan. Se on juuri vieraiden satunnaista kahvittelua varten. Tosin nykyään sitä tarvitsee yleensä hyvin harvoin, yleensä vieraat ottaa mielummin espressoa tai hyvää teetä.
-
seuraava ihmettelyn aihe onkin sitten se, että noita MM-malleja näyttää olevan melkoinen liuta. kaikki mallit ovat siis läpäisseet tuon ulkomaisen testin, mutta voisi olettaa että koska malleilla on hintaeroakin, se saattaisi näkyä myös laadussa... eli tulisikohan sitä toimeen ihan sillä halvimmalla perusmallilla, vai kannattaako satsata johonkin erikoismalliin? halvimmillaanhan noita mokkiksia saa alle satasella.
Etupäässä samasta keittimestä on kyse. Kaikkein halvimmassa ei ole lämpölevyn säätökytkintä (1/4-teho / täysi teho). Kalliimmassa on mukana merkkivalo, joka kertoo milloin on kalkinpoiston aika. Lisäksi malleja rungon värin mukaan (kulta/hopea). Olenpa tainnut kerran nähdä oikein halpisversionkin: valkoista muovia!
cartman
-
Etupäässä samasta keittimestä on kyse. Kaikkein halvimmassa ei ole lämpölevyn säätökytkintä (1/4-teho / täysi teho). Kalliimmassa on mukana merkkivalo, joka kertoo milloin on kalkinpoiston aika.
Muita lisäominaisuuksia ovat sekoitinkansi, tippalukko ja termoskannu. Siinä satasen mallissa ei ole mitään noista. Ne ovat kuitenkin minusta kaikki turhia. Jos lähtökohtana on siis juoda suodatinkahvia sellaisena kuin se parhaimmillaan on.
Lisäys: jos käyttö on päivittäistä, niin sitten tippalukko on ihan jees. Sen kannun päällä olevan suodatinrakennelman kanssa väsääminen voisi vähän häiritä rutiinikäytössä.
-
Kaikkein halvimmassa ei ole lämpölevyn säätökytkintä (1/4-teho / täysi teho).
Näyttää olevan 3/4-teho / täys teho. Ainakin mukanatulevan ohjeen mukaan :D
Ja niin, mäkin muutes hämmästelin sitä valkoista muovivekotinta omaani hakiessani..
-
Lisäys: jos käyttö on päivittäistä, niin sitten tippalukko on ihan jees. Sen kannun päällä olevan suodatinrakennelman kanssa väsääminen voisi vähän häiritä rutiinikäytössä.
Onneksi minäkin käytän MM:ää vain isomman poppoon kahvituksessa, sillä tuo suodatinhässäkkä olisi jokapäiväisessä käytössä todella rasittava.
BTW, en suosittele MM:ää talouksiin jossa irtonaiset osat helposti häviävät.
Mariia - lähes halvimman version haltija (kuitenkin hopearungolla :wink: )
-
Lisäys: jos käyttö on päivittäistä, niin sitten tippalukko on ihan jees. Sen kannun päällä olevan suodatinrakennelman kanssa väsääminen voisi vähän häiritä rutiinikäytössä.
Jos oikeasti ostaisin MM:n (lahjahevosen suuhun ei edelleenkään katsota), niin ostaisin KB-mallin, jossa se suodatinhässäkkä jää runkoon kiinni kun pannu otetaan pois:
(http://www.moccamaster.fi/files/hedoy/uudet_tuotekuvat_moccis/KB741.jpg)
Sillä tässä omassa halpismallissa koko rakennelma lähtee, ja kuten aiemmin mainitsin se olisi jokapäiväisessä käytössä hankalaa.
(http://www.moccamaster.fi/files/hedoy/uudet_tuotekuvat_moccis/k741al.jpg)
-
Yksi ominaisuus jota nyt on näkynyt uusissa Mokkamastereissa on automaattisammutus 2h:n jälkeen. Ehdoton, jos on huono muisti tai pakkoajatuksia..
Ja suositan minäkin tuota mallia, jossa suodatinosa pysyy rungossa olevan kannattimen päällä.
-
Itse antaisin ääneni loppupeleissä myös MM:än puolesta, kokemusta on nyt kolmesta keittimestä ja täytyy sanoa, että hinta/laatusuhteeltaan tyytyväisin olen tottakai omaan malliini KB741.. :)
Toimiston laitteessa GCSB itseäni jurppii puhdistettavuus jotenkin hankala kun kahvisäiliön ja vesisäiliön kansi on yhteinen -> kahvia kulkeutuu mystisesti myös vesisäiliöön. Toinen miinus siitä ettei vesisäiliöstä kahvin suodattimeen menevä putki "työnny" sivuun, joten kahvi pitää joko ujuttaa sen ohi tai nostaa suodatinjuttu pois sieltä (mikä taas keikkuu pöydällä tippalukon takia). Tippalukko on siitä kiva, että se reagoi siihen onko pannu paikallaan vai ei eli ei tarvitse itse laittaa päälle/pois.. tosin pari kertaa kun olen kiireessä heittänyt pannun "paikalleen" kahvit ovat tulleet sitten suodattimen reunanyli pitkin pöytiä.. Muuten kyseinen laite on ihan ok.
Kaverilla taas on MM:stä sellainen versio (K741(?)) jossa suodatinosa on pannussa kiinni ilman tippalukkoa. Käytännössä noista tuntuu tirisevän tippoja vielä pitkään kahvin valmistumisen jälkeen, eli vähänkin malttamattomampi saa kopata koko tornin ja laskea suodatin osan ensin pesualtaaseen.. sitten vasta kaatamaan kahvia.
741:sten tippalukoissa on ollut myös se hyvä puoli, että ne voi jättää puolittain auki mikä tuntuu toimivan paremmin monilla kahveilla varsinkin kun keitetään kahden kupin eriä. Mut kokeilemalla on löytyneet ne parhaat "säädöt" omanmaun mukaan, ekat kolme erää olivat kyllä silti aikamoista kuraa kjostain syystä.. itse tosin nykyisin annostelen kahvin enemmän mutu tuntumalla kun tuo tuplamitta ei vain tunnu pelittävän useimpien kahvien kanssa. Tai sitten kämmään edelleen jossain.. :?
-
Näyttipä olevan Stockan uudessa katalogissa kompaktin ja ihan tyylikkään näköinen Cuisinart DCC 1200 E satkulla. Paikallisella Sokoksella oli myös pysäyttävän näköinen Kenwood CM900, mutta menee hieman budjetista yli. Valinnan vaikeutta...
-
Tuo Kenwood näyttäisi päässeen läpi "speksitestin (http://www.kaffe.no/index.php?menu=2&dis=29&content=427)", Cuisinartista ei näy mitään tietoa.
-
Oliko tuo Cuisinart tämän näköinen (http://www.1stincoffee.com/cuisinart-brew-central.htm) vehje? Ei jotenkin itseäni vakuuta ainakaan tuolla oleva keitin. Jos oikeasti haluaa kunnon suodatinkahvia niin tuo "ohjelmoitavuus" on aika turhaa. Kahvi on joka tapauksessa parasta jauhaa juuri ennen uuttoa - joten "autostartilla" ei tee oikeasti mitään.
-
se tuleekin vaimolle :D
hän ei ole niin kranttu tuoreuden suhteen, vaan arvostaa myös esim käytännöllisyyttä... ja pavonilla saa sitten sitä laatua.
-
MoccaMasteriin on muuten saatavissa myös mylly samaa tyyliä. Sellainen hauska suodatinkeittimelle sopiva annostelijallinen kapistus. Onko joku koskaan kokeillut onko siitä mihinkään? (En ajatellut hankkia, mutta kiinnostaa nyt muuten vain, jos vaikka joku joskus kyselee myllyä suodatinkeittohommiin.)
Nytpä satuin näkemään tästä myllystä näytekappaleen (annostelijallinen malli). Vaikutti olevan jämäkkää tekoa, ei siis mitenkään muovisen oloinen. Näytti tosin siltä että mylly pitää kiinnittää seinään mikäli sitä aikoo mitenkään järkevästi käyttää. Eli jos keittiössä on vain kaakeliseinää, niin kannattaa olla tarkkana tuon seikan kanssa.
Sitten se isoin huomio. Tuo mylly on silppurimylly (eli kahvi pilkotaan pieneksi semmoisella sauvasekoittimen terän näköisellä vimpstaakilla - ei siis jauheta). Toteutus on kuitenkin tuossa jossain mielessä fiksumman oloinen kuin näissä perinteisissä silppureissa. Eli jos katselette netistä tästä myllystä löytyviä kuvia (http://www.moccamaster.fi/tuote?kategoria=40300&id=1155795), niin siellä kuvissa pilkoittaa semmoinen metalliverkko tuon papusäiliön alaosassa/annostelijasäiliön yläosassa. Se silppuri sijaitsee tuon metalliverkkohökötyksen sisällä - eli jahka papu on pilkkoutunut tarpeeksi pieneksi, muruset solahtavat verkosta läpi annostelijasäiliöön eivätkä jää siis terien lähelle pulverisoitumaan kuten normaaleissa silppurimyllyissä. Aika pienellä innovaatiolla on siis saatu silppurimyllystä kehitettyä versio joka tuottanee suhteellisen tasaista jauhatusjälkeä. Mutta sanomattakin on selvää että tässä myllyssä on sitten vain yksi (tehtaalla asetettu) jauhatuskarkeus.
Tarjoushinta näytti olevan annostelijallisella 79€.
-
En edelleenkään ole täysin tyytyväinen MM:n tuotoksiin. En vaikka kahvi olisikin tuoretta.
Sellainen asia juolahti mieleen, että onkohan MM virtausnopeus laitettu Keski-Eurooppan markettipuruja silmällä pitäen? Ainakin omien muistikuvieni mukaan esim. Douwe Egberts markettitavarana on hienompaa kuin suomalaiset suodatinpurut. Eli hulahtaakohan vesi liian nopsaan suomalaisesta karkeudesta läpi? Kaikenkaikkiaan keitin tuntuu aika nopealta...
-
En edelleenkään ole täysin tyytyväinen MM:n tuotoksiin. En vaikka kahvi olisikin tuoretta.
Onko se siis vieläkin laihaa - vai mistä kiikastaa?
Sellainen asia juolahti mieleen, että onkohan MM virtausnopeus laitettu Keski-Eurooppan markettipuruja silmällä pitäen?
En oikein usko että tällaista säätöä siinä olisi tehty. Tai en ole ainakaan törmännyt missään mainintaan tämmöisestä ominaisuudesta. Ainoa virtausnopeuteen liittyvä seikka jonka tiedän on siinä manuaalisen tippalukon omaavassa mallissa oleva "puoliksi auki" asento, jota olisi kai tarkoitus käyttää alle puolikkaiden pannullisten tekemisessä. Mikäli haluaa vaikuttaa suodatusnopeuteen, niin suodatinkeittelyssäkin se pitäisi tehdä jauhatuskarkeutta säätämällä (kuten espressossa).
Kaikenkaikkiaan keitin tuntuu aika nopealta...
Kuinka nopeasti se sinulla siis täyden pannullisen keittää? (kun annostelet 55-60 grammaa jauhetta per litra - vaa'alla on muuten helpompaa kuin mitalla.) Käytössä ilmeisesti kuitenkin paperisuodattimet? Moccamasterilla taitaa olla normaali uuttoaika sen 5-6 minuuttia täydellä pannullisella ja itseasiassa jos kovin yli tuon menee, niin menee liian hitaaksi.
-
Minulla oli aikanaan pitkään Mocca Masterin tippalukoton malli, enkä koskaan kärsinyt mistään suodatinhässäkästä. Kun vesi on valunut, nostetaan kannu pois suodattimineen ja lasketaan tasapohjainen suodatin vaikkapa tiskialtaaseen. Jos kannuja ja suodattimia on kaksi, niin uuden kahvin voi laittaa tulemaan heti, kunhan vesi säiliöstä on valunut. Edellinen pannu vain nostetaan syrjään ja annetaan valua loppuun. Lisäetuna tippalukottomalla mallilla on viehättävän yksinkertainen rakenne. Sitä paitsi ainakin minulla kahvinkeitinten tippalukot vuotavat aina hieman, joten lämpölevyä pitää jatkuvasti puhdistaa. Tätäkään ongelmaa ei tippalukottomalla mallilla ole.
-
Sen suodattimen saa myös aseteltua pöydälle käännetyn suodattimen kannen päälle, tietyllä tavalla "kenolleen". Tällöin loput tipat tippuvat kanteen. Jos siis ei ole tiskiallas vieressä - suodattimen kuskailu sellaisenaan kun on vähän hankalaa, sen tiputellessa kahvitippoja lattialle.
-
Sen suodattimen saa myös aseteltua pöydälle käännetyn suodattimen kannen päälle, tietyllä tavalla "kenolleen". Tällöin loput tipat tippuvat kanteen. Jos siis ei ole tiskiallas vieressä - suodattimen kuskailu sellaisenaan kun on vähän hankalaa, sen tiputellessa kahvitippoja lattialle.
Ei sitä suodatinta sellaisenaan kannatakaan kuljetella. Homma tapahtuu niin, että otetaan kahvipannun kahvasta kiinni ja kiikutetaan koko komeus suodattimineen tiskialtaalle. Olen muuten kokeillut myös tippalukollista mallia ja itse pidän kyllä pannun pujottelua tippalukon alle vaivalloisempana kuin suodattimen kantamista tiskipöydälle. Moccamaster tuli markkinoille joskus 70-luvulla ja ensimmäiset tippalukolliset mallit tulivat ehkä vasta 90-luvulla myyntiin. Ihmettelin joskus 80-luvulla, miksi kaikkein parhaassa kahvinkeittimessä ei ole tippalukkoa, kun kaikissa muissa sellainen on. No, markkinoiden paineesta sellaisia malleja nyt on Moccamasterillakin, mutta itse ostaisin ilman muuta tippalukottoman mallin. Ihmettelenkin vähän itseäni, miksei minulla sellaista tällä hetkellä ole.
-
Mikäli haluaa vaikuttaa suodatusnopeuteen, niin suodatinkeittelyssäkin se pitäisi tehdä jauhatuskarkeutta säätämällä (kuten espressossa).
Ja kuten espresson teossa, niin liian karkeaa jauhatusta voi kompensoida lisäämällä annostusta.
Scott Raon kirjassa kuvataan kuinka saada parempaa suodatinkahvia. Kirjassaan hän kuvaa purujen sekoitusmenetelmän jonka pitäisi suuresti parantaa suodatinkahvin laatua. Ensimmäiseksi purut sekoitetaan 5-10sekunnin kuluttua vedentulon alkamisesta, tämän tarkoituksena on toimia purujen esikasteluna. Toisen kerran puruja tulisi sekoitella heti sen jälkeen kun veden tulo loppuu, tämä tasaa uuttumisen ettei synny yliuuttuneita ja vastaavasti aliuuttuneita kohtia purumassaan. Ilmeisesti tämän suhteen pitää olla varovainen ettei hajota lusikalla suodatinpaperia. Tällä tavoin menetellen tulisi käyttää normaalia karkeampaa jauhatusta, eli suomalainen jauhatus saattaisi hyötyä tästä erityisen paljon.
Itse en ole vielä testannut käytännössä miten tuo toimii, mutta kuulostaa järkevältä toiminnalta uuton kannalta.
-Mikko-
-
Ja kuten espresson teossa, niin liian karkeaa jauhatusta voi kompensoida lisäämällä annostusta.
Toki uuttoaikaa saadaan myös näin pidennettyä, mutta tässä pitää olla varovainen ettei mene aliuuttamisen puolelle. No, annoksen pitäminen samana ja jauhaminen hienommaksi voi sitten puolestaan viedä yliuuttamiseen - mutta käsittääkseni mikäli suodatustapahtumaa säädetään kuluvan ajan perusteella, niin jälkimmäinen on se "turvallisempi" ja suositeltavampi vaihtoehto. Myllyttömälle tuo annoksen lisääminen on tosin ainoa vaihtoehto.
Scott Raon kirjassa kuvataan kuinka saada parempaa suodatinkahvia. Kirjassaan hän kuvaa purujen sekoitusmenetelmän jonka pitäisi suuresti parantaa suodatinkahvin laatua. Ensimmäiseksi purut sekoitetaan 5-10sekunnin kuluttua vedentulon alkamisesta, tämän tarkoituksena on toimia purujen esikasteluna. Toisen kerran puruja tulisi sekoitella heti sen jälkeen kun veden tulo loppuu, tämä tasaa uuttumisen ettei synny yliuuttuneita ja vastaavasti aliuuttuneita kohtia purumassaan. Ilmeisesti tämän suhteen pitää olla varovainen ettei hajota lusikalla suodatinpaperia. Tällä tavoin menetellen tulisi käyttää normaalia karkeampaa jauhatusta, eli suomalainen jauhatus saattaisi hyötyä tästä erityisen paljon.
Tuo sekoittelu on fiksu neuvo - ensimmäisenä siihen olen törmännyt Sweetmariasin Thomin kertomana. Hänen alkuperäinen vinkkinsä oli itseasiassa käyttää sitä tippalukollista Moccamasteria niin, että alussa pidetään se tippalukko kiinni ja kun suodatinsuppilossa on tarpeeksi vettä purujen seassa niin hämmennetään seosta ja avataan tämän jälkeen tippalukko. Tuoreen kahvin kanssa oleellisin juttu tuossa hämmentelyssä on hiilidioksidista eroon pääseminen (se "bloom") purujen vettymisen ohella. Suodatinpaperi kestää kyllä ihan hyvin kunhan ei mitenkään mahdottomasti esim. lusikalla kauho. Itse suodatan suodatinkahvin nykyisin käsipelillä niin että ensin kaadan purujen sekaan hieman vettä jonka jälkeen sekoitan nopeasti teelusikalla ja annan ihan pienen hetken levähtää kunnes aloitan lopun veden kaatamisen. Miksi tuossa pitäisi muuten käyttää karkeampaa jauhatusta? (tai voinhan tuon katsastaa Raon kirjasta itsekin jos siellä on tuohon kerta perustelut?). Sekoittelu ei tosin sovi "set and forget" ihmisille.
-
Sen suodattimen saa myös aseteltua pöydälle käännetyn suodattimen kannen päälle, tietyllä tavalla "kenolleen". Tällöin loput tipat tippuvat kanteen. Jos siis ei ole tiskiallas vieressä - suodattimen kuskailu sellaisenaan kun on vähän hankalaa, sen tiputellessa kahvitippoja lattialle.
Itse en edes halua laittaa suodatinta tiskialtaaseen, koska ... tiskiallas on varmasti keittiön likaisimpia paikkoja :-[ (Nolostuneen hygieenikon tunnustus...)
Siksi olisi kätevää, että suodatinhärpäke jäisi runkoon kiinni ;)
-
Ja kuten espresson teossa, niin liian karkeaa jauhatusta voi kompensoida lisäämällä annostusta.
Scott Raon kirjassa kuvataan kuinka saada parempaa suodatinkahvia. Kirjassaan hän kuvaa purujen sekoitusmenetelmän jonka pitäisi suuresti parantaa suodatinkahvin laatua. Ensimmäiseksi purut sekoitetaan 5-10sekunnin kuluttua vedentulon alkamisesta, tämän tarkoituksena on toimia purujen esikasteluna. Toisen kerran puruja tulisi sekoitella heti sen jälkeen kun veden tulo loppuu, tämä tasaa uuttumisen ettei synny yliuuttuneita ja vastaavasti aliuuttuneita kohtia purumassaan. Ilmeisesti tämän suhteen pitää olla varovainen ettei hajota lusikalla suodatinpaperia. Tällä tavoin menetellen tulisi käyttää normaalia karkeampaa jauhatusta, eli suomalainen jauhatus saattaisi hyötyä tästä erityisen paljon.
Itse en ole vielä testannut käytännössä miten tuo toimii, mutta kuulostaa järkevältä toiminnalta uuton kannalta.
-Mikko-
Ongelmana on ollut kahvin laihuus, jos valmiita (suomalaisia!) puruja käytän. Mutta pitääkin kokeilla tuota S Raon niksiä, Mocciksessahan on helppo jättää suodattimen kansi pois, eli sekoittelu on helppo tehdä :)
-
Itse en edes halua laittaa suodatinta tiskialtaaseen, koska ... tiskiallas on varmasti keittiön likaisimpia paikkoja :-[ (Nolostuneen hygieenikon tunnustus...)
Siksi olisi kätevää, että suodatinhärpäke jäisi runkoon kiinni ;)
Tästä tulikin mieleeni vielä yksi tipalukottoman Moccamasterin etu: se on helppo pitää puhtaana, sillä siinä ei ole töhnää keräävää ja vaikeasti puhdistettavaa tippalukkoa. Kieltämättä tippalukollisen etuna on, että suodatin ei jää käytön jälkeen pöydälle pyörimään. Ja tietysti, jos haluaa keittää kahvia työhuoneessa tms., mistä on pitkä matka tiskipöydälle, on tippalukollinen ehkä kätevämpi. Keittiöön sijoitetuksi keittimeksi valitsisin ehdottomasti tippalukottoman mallin.
-
Itselläni kerää uudenkarhea Moccamaster tällä hetkellä pölyä keittiössä, kun tulee keitettyä "manuaalisesti" nämä filtterikahvit nykyään (tosin MM:n omalla tippalukottomalla suodattimella).
Tulee paljon parempaa ja prosessia pääsee itse paremmin hallitsemaan. Jopa kahvipurujen määrää olen pystynyt tiputtamaan, kun uutosta tulee tasaisempaa ja "tehokkaampaa".
-
Itselläni kerää uudenkarhea Moccamaster tällä hetkellä pölyä keittiössä, kun tulee keitettyä "manuaalisesti" nämä filtterikahvit nykyään (tosin MM:n omalla tippalukottomalla suodattimella).
Tulee paljon parempaa ja prosessia pääsee itse paremmin hallitsemaan. Jopa kahvipurujen määrää olen pystynyt tiputtamaan, kun uutosta tulee tasaisempaa ja "tehokkaampaa".
Ehkä hieman on eksynyt aiheesta, kun kysymyksenä oli "vaimolle suodatinkeitin". Tällä hetkellä näyttäisi vahvasti siltä, että ristrettomainen vastaus kysymykseen tietysti on suodatinpaperia, vaaka ja tarkkuustermostaatilla varustettu vedenkeittolaitteisto :)
-
Itse en edes halua laittaa suodatinta tiskialtaaseen, koska ... tiskiallas on varmasti keittiön likaisimpia paikkoja :-[ (Nolostuneen hygieenikon tunnustus...)
Siksi olisi kätevää, että suodatinhärpäke jäisi runkoon kiinni ;)
Mahdollisen keittiöremontin yhteydessä kannattaa pitää kahviharrastus mielessä ja varata kaikille "härpäkkeille" oma kuivauskaappi säilytystilaksi varsinaisen kuivauskaapin lisäksi (ks. kuva alla). Tuonne se suodatinosa on helppo laittaa kuivumaan kun se nopeasti pestään pesuaineella ja harjalla jokaisen käyttökerran jälkeen (eikös? ;) ).
Tästä tulikin mieleeni vielä yksi tipalukottoman Moccamasterin etu: se on helppo pitää puhtaana, sillä siinä ei ole töhnää keräävää ja vaikeasti puhdistettavaa tippalukkoa.
Olet siis todennut tuon keräävän töhkää? Itselläni se ei sitä ainakaan tehnyt viiden vuoden aktiivikäytön aikana. Mutta siitä olen samaa mieltä että ihan pelkästään "tippalukkona" on tippalukko moccamasterissa turha - itsekin käytän parissa paikassa tuota perusmallia ja suodatinosa siirtyy juurikin kannun kanssa tiskialtaan päälle. Mutta malleissa joissa tuo tippalukko on manuaalinen on siitä kuitenkin toisinaan hyötyä: 1. se auttaa tuossa sekoittelussa uuton alussa kun vettä jää talteen, 2. sen avulla saa pieniä määriä valmistettaessa hidastettua valumisnopeutta laittamalla sen siihen kolmanteen "puoliksi auki" asentoon - muutoin esimerkiksi mukillinen valahtaa liian nopeasti läpi.
Itselläni kerää uudenkarhea Moccamaster tällä hetkellä pölyä keittiössä, kun tulee keitettyä "manuaalisesti" nämä filtterikahvit nykyään (tosin MM:n omalla tippalukottomalla suodattimella).
Tulee paljon parempaa ja prosessia pääsee itse paremmin hallitsemaan. Jopa kahvipurujen määrää olen pystynyt tiputtamaan, kun uutosta tulee tasaisempaa ja "tehokkaampaa".
Jep. Itsellänikin siirtyi keitin (tilanpuutteenkin takia) kaappiin ja keittely on yksinomaan manuaalista - "kokonaisvaiva" on näin jopa pienempi mikäli yhden mukillisen valmistaa kuin jos sitä alkaisi keittimen kautta tekemään. Mutta mikäli pitää kahvia kokonaisen pannun verran valmistaa, niin silloin keitin pääsee töihin. HasBeanin suodatinsuppilo on muuten todettu hyväksi (yhden kupin - tai oikeastaan mukin - malli), siihen käy Melittan 101:set ja "muotokieli"+laatu on mielestäni Moccamasterin suodatinosaa vastaava (on itseasiassa valmistettu Hollannissa tämäkin). Suppilon kanssa mahtui tulemaan vielä muistaakseni kolme pussillista kahvia, niin että sai lähetyksen vielä alle kahden kilon pakettina.
Ehkä hieman on eksynyt aiheesta, kun kysymyksenä oli "vaimolle suodatinkeitin". Tällä hetkellä näyttäisi vahvasti siltä, että ristrettomainen vastaus kysymykseen tietysti on suodatinpaperia, vaaka ja tarkkuustermostaatilla varustettu vedenkeittolaitteisto :)
Juurikin näin! Suodatinpaperi on tietysti valkaistua ja sitä huuhdotaan suodattimessa kuumalla vedellä ennen käyttöä. Sitten pavut/jauheet punnitaan vaa'alla jonka jälkeen laitetaan kuppi ja suodatinosa sisältöineen vaa'an päälle ja taarauksen jälkeen lorotellaan vettä kunnes näytössä on grammoina lukema (x/55)*1000, missä x on edellä mitatun jauheen paino. Tarkkuustermostaattia ei tosin tarvita - oikeanlainen kiehumiskohina kuunnellaan vesipannusta pelkällä korvalla ;) :P.
Tällä tavoin menetellen tulisi käyttää normaalia karkeampaa jauhatusta
Noinhan se Rao kirjassaan virkkaa kun asian tarkastin. Ei tosin kerro syytä miksi. Mutta olettaisin että näin kompensoidaan tehostunutta uuttumista?
-
Miksi tuossa pitäisi muuten käyttää karkeampaa jauhatusta? (tai voinhan tuon katsastaa Raon kirjasta itsekin jos siellä on tuohon kerta perustelut?). Sekoittelu ei tosin sovi "set and forget" ihmisille.
Kirjassa tosiaan ei mainita karkeamman jauhatuksen syytä, mutta oma villi veikkaus on se, että tällöin uuttonopeutta lisäävä kanavoituminen jää pois.
Meilläkin on MM siirtynyt kaapin perille kun kahvinkeittimeksi kuulemma riittää kotioloissa 2-gruppoinen kone ja kaksi myllyä :) Tietty joskus voi kaivaa esille pressopannun, mutta se ei paljon tilaa vie toisin kuin MM. Omaan ja vaimon makuun SO-pavuista tehty presso sopii kyllä rutkasti paremmin kuin juhlamokasta väsätty suodatinkahvi jota sukulaisten luona saa.
-Mikko-
-
Ei aivan asiaan liity, mutta squaremile coffee roasteryn blogissa on hyvä video kuinka saa hyvän tulokseen oikealla vedenkaato tekniikalla. Kyseisessä videossa käytetään chemexiä, mutta ilmeisesti mikä tahansa suodatinfiltterinpidin toimii käytännössä.
Ja linkki videoon/blogimerkintään http://www.squaremileblog.com/2008/12/27/videocast-3-chemexpourover/ (http://www.squaremileblog.com/2008/12/27/videocast-3-chemexpourover/)
-Mikko-
-
Ei aivan asiaan liity, mutta squaremile coffee roasteryn blogissa on hyvä video kuinka saa hyvän tulokseen oikealla vedenkaato tekniikalla. Kyseisessä videossa käytetään chemexiä, mutta ilmeisesti mikä tahansa suodatinfiltterinpidin toimii käytännössä.
Ja linkki videoon/blogimerkintään http://www.squaremileblog.com/2008/12/27/videocast-3-chemexpourover/ (http://www.squaremileblog.com/2008/12/27/videocast-3-chemexpourover/)
-Mikko-
Tuosta tuli mainittua ohimennen jo SqM:n kokemuksia (http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=1037.msg7710#msg7710) ketjussa. Toimii tuo tosiaan normaalillakin suodattimella, muttei ihan niin hyvin kuin Chemexin aidon kartion kanssa.
Itselleni oli uutta tuo keskelle kaataminen "toisessa kaadossa" kun ensin laitettu kartio täyteen vettä. Kultasuodattimen kanssa tämä ei aikoinaan toiminut (ks. suodatinkettelyn tekniikka (http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=649.0) -ketju) - vesi karkasi silloin liian nopeasti (johtuen ilmeisesti kultasuodattimen paremmasta läpäisykyvystä), jolloin kahvijauheen "köntittäminen" sinne pohjalla varovaisemmalla veden lisäyksellä toimi mielestäni paremmin. Tämä käytäntö jäi itselläni päälle paperinkin kanssa (kun siihen tuli siirryttyä takaisin), mutta tuon SqM:n videon jälkeen totesin sen tarpeettomaksi (ja jauhatusta sai itseasiassa hienontaa entisestä).
-
Mitenkäs tuo on, jos harrastus riittää manuaaliseen paranteluun purujen sekoittamisen muodossa, niin onko silloin enää syytä käyttää keitintä? Pystyykö mokamestari jossain parempaan kuin vedenkeitin ja käsi? Meinaan, eikö suodatinkahvin korkein aste kuitenkin ole se, kun itse päättää, mitä vauhtia ja kuinka kuumana se vesi puruille lirutellaan? Mulla on suodatinkeittelyyn euron hintainen muovinen suodatinsuppilo.
-
Mitenkäs tuo on, jos harrastus riittää manuaaliseen paranteluun purujen sekoittamisen muodossa, niin onko silloin enää syytä käyttää keitintä? Pystyykö mokamestari jossain parempaan kuin vedenkeitin ja käsi? Meinaan, eikö suodatinkahvin korkein aste kuitenkin ole se, kun itse päättää, mitä vauhtia ja kuinka kuumana se vesi puruille lirutellaan? Mulla on suodatinkeittelyyn euron hintainen muovinen suodatinsuppilo.
(Mielestäni) keittimen käyttöön ei ole mitään muuta syytä kuin jos haluaa "helpommin" kahvinsa. Huolellisen manuaalikeittelyn jälkeen ei pääse mikään kotitalouksiin suunniteltu kone niin ettei käyttäjän tarvitse jollain tavalla prosessiin puuttua. Mutta jos haluaa sähköisen keittimen ostaa, niin mielestäni Moccamasteri on laadullisesti (kone ja sen tuotos) semmoinen mitä voi käytännössä varauksessa suositella.
Toki Moccamasteria järeämpiäkin sähköisiä keittimiä löytyy esim. Bunn:ilta (löytyy ohjelmoitavat esiuutto/kostutus jaksot jne.), mutta niiden hinnoissa (http://www.bunnsale.com/automatic-decanter-coffee-makers-axiom.html) Moccamasterkin näyttää "halpislaitteelta".
-
Onko kukaan perehtynyt syvällisemmin Bodum Santos -tyyppisten keittimien sielunelämään? Muistan, että anopilla oli aikoinaan sellainen käytössä vuosikaudet ja ei kahvi ainakaan maistunut huonommalle kuin suodinkeittimellä tehtynä. En ollut tuohon aikaan kiinnostunut kahvista / keittimistä niin jäi kyseisestä menetelmästä vain hyvin hatara muistikuva. Saattaapa nuo kannut olla hänellä vieläkin tallessa. Santoksesta luopuminen (=siirtyminen paperisiin suodattimiin) tapahtui kuulemma koholla olevien kolestroliarvojen takia.
-
Onko kukaan perehtynyt syvällisemmin Bodum Santos -tyyppisten keittimien sielunelämään?
Kyseessä lienee siis vakuumikeitin, joista on keskusteltu hieman esimerkiksi tässä ketjussa (http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=831.msg5375#msg5375).
-
Omaan ja vaimon makuun SO-pavuista tehty presso sopii kyllä rutkasti paremmin kuin juhlamokasta väsätty suodatinkahvi jota sukulaisten luona saa.
-Mikko-
Olen samaa mieltä, mutta jos vieraita tulee enemmän niin pakko on MM:llä kahvit keitellä (aiemmin mainitulla "set and forget" -tyylillä), minulla on vain 2 kättä ja kahvin lisäksi pitäisi saada tarjoilut pöytään ja vahtia ettei jälkikasvu ehdi napata pöydästä mitään ja ...