Ristretto
Kahvikeskustelu => Kahvinvalmistuslaitteet, kahvimyllyt ja -tarvikkeet => Aiheen aloitti: pukinmäestä - Heinäkuu 26, 2021, 21:30:38 ip
-
Nuova Simonelli Oscar I, joka nyt n. 10v käytön jälkeen ei enää työnnä vettä uuttoyksikköön, siitä laitteesta olin kuvitellut että se olisi suurinpiirtein satavarma - toimii aina. Eipä ollut, korjauksena uusi kolmitie magneettiventtiili on tilattu Electros.it - myymälästä. Kerron sitten miten venttiilin vaihto mahdollisesti auttoi, kun se on saatu ja asennettu.
Kohtaamani utto-ongelman johdosta, satunnaisesti selailin keskustelupalstoja, että mitä ongelmia harrastajilla on uuttoon liittyen. Erittäin pintapuolisen hupi-selailun tulos oli, että yhden tietyn valmistajan harrastajalaitteissa on erittäin harvoin mitään vikaa: Rancilio.
Jos tätä Oscar I:stä en saisi kuntoon kohtuullisella panostuksella, seuraavaksi joutuisin tämän perusteella harkitsemaan Rancilio Silvia Pro - laitetta.
-
Silvia täyttää näköjään 10v syksyllä.
Grupon tiivisteitä vaihdettu, PID asennettu, äänieristysmassalevyjä liimattu
peltien sisäpuolelle.
-
molemmat omistaneena en ole huomannut eroa kestävyydessä. Oscar I käytettävyydeltään muuten parempi, hiukan enemmän pro.
-
Kolmitieventtiilin vaihto korjasi ongelman, nyt tulee vettä uuttoyksikköön. Hyvät oli ohjeet elektros.it sivuilla. Ilman noita ohjeita olisin olettanut pumpun tulleen tiensä päähän ja vaihtanut sen turhaan, ilman että ongelma olisi korjaantunut.
-
Kolmitieventtiilin vaihto korjasi ongelman, nyt tulee vettä uuttoyksikköön. Hyvät oli ohjeet elektros.it sivuilla. Ilman noita ohjeita olisin olettanut pumpun tulleen tiensä päähän ja vaihtanut sen turhaan, ilman että ongelma olisi korjaantunut.
Tuollaiset 3-tieventtiilit sun muut pikkuosat ovat kaiketi aika geneerisiä osia eri valmistajien keittimissä, joten ne saattavat helposti hajota ennen 10 vuoden käyttöä, tai sitten hyvällä tuurilla joskus paljon myöhemmin. Pitkälti samoja kolmansien osapuolien osia suuret valmistajat taitavat käyttää.
Rancilion maine "ongelmattomana kettimenä" saattaa hyvinkin johtua siitä, että Silvia taitaa olla yksi suosituimmista espressokeittimistä kotikäytössä. Se on myös ehdottomasti yksi yksinkertaisimmista malleista. Samanlainen oli oma Isomac Venukseni. Ei siinä moni kohta olisi voinut pettää. Sen verran vähän liikkuvia osia laitteessa oli. ;)
Oscar on hx-keitin, joten se on hitusen monimutkaisempi, mutta siinä lienee helposti vähemmän rikkoutuvia osia kuin esim. harkitussa Rancilion tuplaboilerissa. Todettakoon, että esim. Arrarex Caravelini on yli 60v ikäinen, mutta korjattavaa ei ole minun käyttöaikanani ilmennyt. Siinä muuten onkin yksinkertaisesti toteutettu erinomainen espressokeitin.
Kohta 10v ikäisestä Rocketista on vaihdettu ylipaineventtiili. Se ei kustantanut juuri mitään.
-
Yli 11 vuotta olen keitellyt Izzo Alex Duetolla.
Painemittari höyrypuolelta uusittiin takuuna (itse vaihdoin). Myöhemmin jouduin vaihtamaan PID:n säätö -näyttöosan, kun segmentti pimeni.
Parit tiivisteet uutto-osaan ja siinä ne on olleet. Rahaa ei ole juuri paljon käytetty. En edes muista paljonko PID - osa maksoi.
Varaosia tuohon saa ihan mistä vaan, kun E-61 ja kaikki kamat on ihan standardi osia Vain kuoret lienee "Izzo". Boilerista en ole ihan varma.
Halpaa on ollut, kun saippua. Hyvä peli!
-
Varaosia tuohon saa ihan mistä vaan, kun E-61 ja kaikki kamat on ihan standardi osia Vain kuoret lienee "Izzo".
Joskus kauan sitten tuli tuijoteltua tubesta paljonkin erilaisia videoita espressolaitteiden (pääosin italialaisilta) valmistustehtailta. Jäi sellainen vaikutelma, että valmistustehtaat ovat erittäin pitkälle pelkkiä kokoonpanotehtaita.
Eri valmistajien väliset pienet erot tulevatkin esiin siinä, kuinka hyvää käsityötä koneiden kasaamisessa tehdään, kuinka tehokas ja innokas on laaduntarkkailu ja tietysti se, mistä aasialaisista tehtaista itse osat tulevat.
Toki myös laitteiden suunnittelulla on oma merkityksensä niiden sielunelämään. Monet valmistajat toisaalta kuitenkin kopioivat hyvät ideat toisiltaan.