Ristretto
Kahvikeskustelu => Kahvinvalmistuslaitteet, kahvimyllyt ja -tarvikkeet => Aiheen aloitti: Kotimies - Toukokuu 24, 2007, 10:46:19 ap
-
Aloittelijan vinkkikeskustelussa Baristatekniikan puolella mietiskellään annostusta:
Onhan annostus sopiva?
Silvia taitaa olla aika tarkka sen kanssa. Annostuksen tarkastaminen menee jotensakkin näin:
Annostelet kahvin portafiltteriin, tamppaat ja kiinnität kahvan koneeseen kunnolla kiinni. Tämän jälkeen kahva pois ja katsellaan kahvikakun pintaa. Siinä ei saisi näkyä nyt mitään painaumaa siitä suihkuritilän ruuvista. Jos tuo kohta meni ok, niin sitten kahva takaisin koneeseen ja uutat kahvin. Tämän jälkeen tarkastellaan taas kakun pintaa ja nyt pitäisi sitten näkyä kakussa pieni painauma tuon ruuvinkannan kohdalla kun kakku on uuton aikana turvonnut.
Kuinka ronkeli Silvia on annostelulle verrattuna muihin laitteisiin, etenkin muihin ~saman (~hinta)luokan kotikoneisiin (Gaggiat, Solis, ...) verrattuna? Onko kenelläkään hands-on-tietoa ja/tai kokemusta asiasta - minkä muun laitteen kanssa voit Silviaa verrata?
Koneen kanssahan - siis sainakin minulla - on tavoitteena saada hyvää kahvia kohtuutyöllä toistuvasti. Ja kahvin tekeminen ei silloin saa vaatia hifistelyä. Tavallisen perussuorituksen tulee antaa Hyvää kahvia, joka on luokkaa Loistava Miinus. Hifistelyhetkiä varmaan tulee, jolloin haluaa yrittää hakea God Shotia, mutta ne hetket ja temppuilut ovat sitten erikseen.
Mikä on siis Silvian vaatiman tarkkuuden taso verrattuna muihin koneisiin? Onko joku kone taas tunnettu siitä, että se ei ole niin ronkeli kuin muut annostelun yms. (mitä nämä voisivat ollakaan?) suhteen?
-
Koneen kanssahan - siis sainakin minulla - on tavoitteena saada hyvää kahvia kohtuutyöllä toistuvasti. Ja kahvin tekeminen ei silloin saa vaatia hifistelyä. Tavallisen perussuorituksen tulee antaa Hyvää kahvia, joka on luokkaa Loistava Miinus. Hifistelyhetkiä varmaan tulee, jolloin haluaa yrittää hakea God Shotia, mutta ne hetket ja temppuilut ovat sitten erikseen.
Tuohon tavoitteeseen päästään käsittääkseni harjoittelulla. Siksipä en itse haluaisi puhua "hifistelystä" vaan harjoittelusta ja koneen käytön opettelusta. Tarpeeksi kauan harjoittelemalla ja yrittämällä ymmärtää koneen käyttäytymistä saadaan aikaan suoritustaso ja varmuus jonka jälkeen (omasta mielestä) hyvän espresson valmistus on helppoa (ainakin ulkopuolisen silmin katseltuna).
Silvian tasoisella koneella tämä vaan saattaa sitten vaatia huomattavasti enemmän harjoittelua kuin jollain järeämmällä koneella - johtuen ihan vaan siitä syystä että isommissa (ja kalliimmissa) koneissa on niitä "ei niin hyvään espressoon" johtavia tekijöitä vähemmän. Esim. GS3:sella ei varmaankaan tarvitse paljoa lämpötilasurffailla Silvian tyyliin oikean uuttolämpötilan saamiseksi. Silviallakin saa siis uuttolämpötilan nappiin, mutta tähän lopputulokseen päätyminen vaatii huomattavasti enemmän työtä.
Itse en osaa sanoa millainen tämä oppimiskäyrä Gaggioissa ja Soliksissa on Silviaan verrattuna, mutta arvelisin ettei siinä kovin suurta eroa varmaankaan ole. Toinen asia onkin sitten miettiä sitä, että jos hallitsee täydellisesti Gaggian, Soliksen ja Silvian - niin mikä näistä antaa sitten sen parhaan lopputuloksen ideaaliolosuhteissa.
-
Mun eka kone oli Solis Sl70, mihin oli hommattu paineistamattomat suodattimet. Ekan oikeasti nautittavan esson valmistukseen meni ehkä 3kk aikaa.. Sen jälkeen alkoi homma luistamaan. Myllynä oli silloin edesmennyt Solis Maestro plus. Mylly lähti takas saksaan syksyllä ja jouluna sitten päivitin Soliksen Silviaan. Maestron ollessa huollossa tilalla oli Braunin halpis mylly.
Silvian kanssa meni reilu kk ennen kuin tulin sinuiksi sen kanssa (ja braunin myllyn) ja sain tehtyä ihan juotavaa essoa. Tällä viikolla sain Compakin K3:n myllyksi ja homma toimii huomattavasti paljon paremmin. Nyt voi ihan nauttia esson juomisesta :D
Shotteja tulee valmistettua ehkä 12 viikossa +-5. Tänään on tehty 5 tuplaa joista kaikki on ollut ajan ja määrän suhteen ihan skaalassaan, purujen määrä on mitattu silmämääräisesti (=ei kovin tarkasti) tamppausvoima pysyy vakiona. Homma toimii. En sanoisi että Silvia on älyttömän tarkka tuon annostelun suhteen. Aamu-unisenakin onnistuu kunnollisen herätysshotin valmistaminen ihan hyvin.
-
Itselläni silvia ollut 6 päivää. Mylly on vielä matkalla (ostettu eri paikasta), joten olen valmiiksi jauhettujen papujen armoilla :). Jos kaffecentralenista ostat, niin jauhatuskarkeus 2 on sopiva. Annostuksen löytämisessä meni muutama yritys, aluksi kun täytin liikaa. Ekalla yrityksellä en saannut edes kahvaa kiinni :). Sopivaksi annostukseksi olen huomannut tasan kaksi mittalusikallista (se joka tulee mukana), ei mitään kukkurallisia, vaan tasaisia. 25 sekunnin shotin jälkeen kahvikiekossa on keskiruuvin jälki, mutta ei suodatinverkon kuvaa. Määrää en ole viime aikoin mitannut, mutta aika lähellä optimia ollaan, silmämääräisesti alle desissä joka tapauksessa.
Jälki on oheisen kuvan kaltaista (tosin kuvassa toiseen kuppiin valui enemmän kuin toiseen, liekö keitin vinossa..). Kyllä tuossa jonkinlainen crema jo on.
(http://img113.imageshack.us/img113/60/img6174za9.th.jpg) (http://img113.imageshack.us/my.php?image=img6174za9.jpg)
-
Annostus on tosiaan Silvian kanssa tarkkaa puuhaa, ja empiiristä tutkimusta vaaditaan. Illyä saa laittaa ronskimmin, kun taas Robert'silta, Starbucksilta tai KC:lta ostetut purut on sen verran hienommin jauhettuja, että mittalusikkaa ei tosiaan saa täyttää yhtään yli.
Japa - minua jäi mietityttämään tuo KC:n jauhatuskarkeus 2... Minä kävin siellä viime viikolla, ja pussiin merkittiin karkeudeksi 3 (Ulrika opasti työntekijää että 3 on hyvä Silvialle). Ja jo tuolla 3-karkeudella tuppaa ristretoksi jäämään... Hmm...
Täytyypä editoida: minulla ei ole hajuakaan jauhatusasteikosta, mutta oletan että mitä pienempi luku, sitä hienompaa? Vai menikö pieleen? :oops:
-
Japa - minua jäi mietityttämään tuo KC:n jauhatuskarkeus 2... Minä kävin siellä viime viikolla, ja pussiin merkittiin karkeudeksi 3 (Ulrika opasti työntekijää että 3 on hyvä Silvialle). Ja jo tuolla 3-karkeudella tuppaa ristretoksi jäämään... Hmm...
Kun ostin ekan satsin KC:stä, sekin jauhettiin kolmosella. Sen pitäisi olla hyvä silvialle ja muille puoliautomaattisille. Itse kyllä totesin, että jälki oli liian karkeata silvialleni ja samoin kaverini Isomacille. Joten seuraavalla käynnillä pyysin hienompaa jauhatusta, eli karkeudeksi 2. Tuo kakkonen antaa paljon paremman tuloksen.
-
Japa - minua jäi mietityttämään tuo KC:n jauhatuskarkeus 2... Minä kävin siellä viime viikolla, ja pussiin merkittiin karkeudeksi 3 (Ulrika opasti työntekijää että 3 on hyvä Silvialle). Ja jo tuolla 3-karkeudella tuppaa ristretoksi jäämään... Hmm...
Kun ostin ekan satsin KC:stä, sekin jauhettiin kolmosella. Sen pitäisi olla hyvä silvialle ja muille puoliautomaattisille. Itse kyllä totesin, että jälki oli liian karkeata silvialleni ja samoin kaverini Isomacille. Joten seuraavalla käynnillä pyysin hienompaa jauhatusta, eli karkeudeksi 2. Tuo kakkonen antaa paljon paremman tuloksen.
Aika jännä juttu... Tein äsken tuosta kolmoskarkeuden KC-satsistani tuplat, ja 30 sekunnissa tulos oli 30 ml... (Pakko oli jatkaa 5 extra-sekunnilla kun määrä kupissa oli niin pieni, ja mielenkiinnosta mittasin tuon annoksenkin). Jauhettiinkohan mun satsi kuitenkin väärällä karkeudella (merkinnästä huolimatta)? Tein takaisinhuuhtelun Cafizalla eilen, joten kalkkitukoksesta tuo ei kyllä johdu. Tosi outoa :?
-
Tein takaisinhuuhtelun Cafizalla eilen, joten kalkkitukoksesta tuo ei kyllä johdu. Tosi outoa :?
Mikäli teillä on samat määrät kahvia filtterissä ja tamppaatte suurinpiirtein samalla tavalla + oletetaan että ilmankosteus ei ole pahemmin ennättänyt puruihin vaikuttaa, niin silloin jäljelle jäänee erisuuruiset uuttopaineet?
-
Entäs itse kahvin vaikutus? Pavun lähtökohtaiset kosteus-, öljyisyys- sun muut ominaisuudet ja säilytyksen tuomat muutosket niihin?
-
Kyllähän se käytettävä kahvi tottakai merkitsee. Mutta tuossa siis oli ajatuksena (ja oletuksena) se että nyt kaksi henkilöä hakee samaa papua ja ainoa ero (toistuvasti) on se valmisjauhatuksen karkeus.
-
Tein takaisinhuuhtelun Cafizalla eilen, joten kalkkitukoksesta tuo ei kyllä johdu. Tosi outoa :?
Ja korjaanpa omia hölmöilyjäni. Tajusin juuri, että Cafizalla saa kahviöljyt pois, muttei kalkkia - sehän vaatii hapon. Uskokaa tai älkää, olen tehnyt kemman labroja useammankin ov:n edestä :oops:
Ymmärtääkseni Cleancaf hoitaisi sekä putsauksen että kalkinpoiston?
... täytyypä tehdä kalkinpoisto. Mutta en Dailyllä
(http://www.omatmerkit.inex.fi/upload/pictures/lo_res/daily_kalkpoistoai_500_ml_w.jpg)
käytin sitä eilen vedenkeittimeen ja puhdasta ei tullut, vaikkei kalkkitäpliä ollut kuin pari. (Tämä todellakin OT, mutta em. tuote oli niin berberistä että ajattelin varoittaa.)
-
Kyllähän se käytettävä kahvi tottakai merkitsee. Mutta tuossa siis oli ajatuksena (ja oletuksena) se että nyt kaksi henkilöä hakee samaa papua ja ainoa ero (toistuvasti) on se valmisjauhatuksen karkeus.
Yritin lukea ketjua uudestaan, tästä ei osunut silmääni tietoa. Elikkäs mitäs papua käytätte, Mariia ja japa?
-
Kyllähän se käytettävä kahvi tottakai merkitsee. Mutta tuossa siis oli ajatuksena (ja oletuksena) se että nyt kaksi henkilöä hakee samaa papua ja ainoa ero (toistuvasti) on se valmisjauhatuksen karkeus.
Yritin lukea ketjua uudestaan, tästä ei osunut silmääni tietoa. Elikkäs mitäs papua käytätte, Mariia ja japa?
Tarrazu Moka 80/20
... ja vaikka luultavasti eri papuja käytämmekin, niin se ihmetytti että Japa saa standardishotteja jauhatuskarkeudella 2, kun taas mulla jää ristretoksi karkeudella 3...
... no aamulla taas testasin, ja jotta saan tuplan tulemaan 25 sekunnissa, niin joudun suorastaan vajaita mitallisia käyttämään...
-
Mun kokemukseni mukaan papukohtaiset erot voivat olla toisinaan huimiakin. Tein kerran kahvia isommalle porukalle ja kun olin saanut pavulla a) pätevänpuoleisissa aikaraameissa sellaisen passelin tuplan ja ristreton risteymän (tyyliin 5,5 cl) niin lennosta vaihtaessa samalla jauhatuksella papu b) päästi vedet läpi periaatteella 17 sek ja >80 ml.
-
Tuoreus ja säilytystapa.
Huomattava on myös se, kuinka annostelee. Vaikka kahvia olisi kahvassa sama määrä, niin annostelun tasaisuus vaikuttaa uuttoon.
/Arto
-
Yritin lukea ketjua uudestaan, tästä ei osunut silmääni tietoa. Elikkäs mitäs papua käytätte, Mariia ja japa?
Käytössä delivo decaf sekä myöskin moka flor. Molemmissa jauhatuskarkeus kakkonen ja tulokset samanlaisia. Itse asiassa tänään aamulla tuli moka florista parhaimman näköinen shotti tähän mennessä. Hieno crema ja silmämääräisesti arvioituna uuttuneen kahvin määrä oli lähempänä 6cl:ää kuin kahdeksaa.
Ajattelin laittaa kuvat täyttömääristäni ja lopputuloksesta. Totta hemmetissä silloin kaikki ei mennyt ihan putkeen. Näin heti silmämääräisesti, että nyt tuli liikaa kahvia ja mittaus vahvisti sen: juoman määrä oli lähes desi. Tamppauksessa käyttämäni voima ei ole vielä selvästikään vakioitunut. Kun nyt saisi sen vaa-an, että voisi kokeilla paljonko on n.15 kilon tamppausvoima.
Ohessa kuvasarja, josta näkee mikä on täyttöaste kun kahvi on tampattu, lopputulos, sekä kuva käytetyn kakun pinnasta.
(http://img510.imageshack.us/img510/9631/imgshottinp8.th.jpg) (http://img510.imageshack.us/my.php?image=imgshottinp8.jpg)
-
Annostelu on helppoa kuin heinänteko: kun tuplafiltteri on löysää purua täynnä reunojaan myöten, kahvin määrä on oikea. Tampattuna se on silloin jousiuraan asti.
Papujen laatu, paahtoaste, ikä ja ilman kosteus vaikuttavat kaikki jauhatuskarkeuteen. Käytännössä joka päivä voi joutua säätämään myllyä hieman kiinni tai auki. Jauhatuskarkeus ei saa paljon olla pielessä jos haluaa kelvollisen shotin. Liian hienosta ei tule vesi läpi ja liian karkeasta ei ehdi tulla veteen juurikaan väriä. Näiden ero on myllyn säädöissä n. 0.06 mm.
-
Tamppauksessa käyttämäni voima ei ole vielä selvästikään vakioitunut. Kun nyt saisi sen vaa-an, että voisi kokeilla paljonko on n.15 kilon tamppausvoima.
Olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että tamppausvoimalla ei ole suuremmin merkitystä uuttoajan kannalta. Tästä on myös olemassa jonkun sorttista tutkimustietoa:
http://ministrygrounds.net.au/blog/153/to-tamp-or-not
Tamppaus ei ole minusta tapa säädellä uuttoa, vaan se tehdään myllyä säätämällä. Tamppauksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman kiinteä ja kestävä kahvikakku. Sellainen joka ei hajoa kahvaa paikalle ruuvatessa tai veden tulon alkaessa.
Minä neuvoisin siis tamppaamaan riittävän lujasti. Pitää vaan olla varovainen, ettei paina kakkua vinoon.
Annostelu on helppoa kuin heinänteko: kun tuplafiltteri on löysää purua täynnä reunojaan myöten, kahvin määrä on oikea. Tampattuna se on silloin jousiuraan asti.
Näinhän se yleensä menee. Tosiasia kuitenkin on, että pavusta ja vähän jauhatuksestakin riippuen tällä menetelmällä tulee annoskoossa heittoa ehkä maksimissaan muutama gramma (tuplassa). Yleensä tällä kai ei ole kuitenkaan väliä, tai kyse on lähinnä hienosäädöstä.
Minulla on nyt menossa HasBeanin brasilialainen perfetto blend, josta ei meinaa tulla kunnollista kahvia millään - se on joko liian hapokasta tai liian karvasta uuttolämmön säädöstä riippuen. Kaiken pitäisi olla kohdallaan, uutot näyttävät nakussa hyvältä jne. Seuraava mitä ajattelin kokeilla on pienempi annostus. Pavun nimittäin pitäisi olla makea, mutta sitä se ei kyllä ole ollut kupissa ainakaan vielä. Saa nähdä kuinka käy... :)
-
Papujen laatu, paahtoaste, ikä ja ilman kosteus vaikuttavat kaikki jauhatuskarkeuteen. Käytännössä joka päivä voi joutua säätämään myllyä hieman kiinni tai auki. Jauhatuskarkeus ei saa paljon olla pielessä jos haluaa kelvollisen shotin. Liian hienosta ei tule vesi läpi ja liian karkeasta ei ehdi tulla veteen juurikaan väriä. Näiden ero on myllyn säädöissä n. 0.06 mm.
Pystytkös antamaan aloittelijalle nyrkkisäännön myllyn säädön suunnasta? Mihin suuntaan myllyä ruuvataan, jos/kun
- pavut tänään vanhempia kuin edellisellä tekokerralla?
- edellisellä kerralla oli kuiva ja kaunis ilma, sen jälkeen satanut koko ajan?
Papujen laadun ja paahtoasteen kanssa ei varmaan voi asettaa yhtä selkeitä mittareita kuin nuo äskeiset esimerkit, mutta onko siinä olemassa mitään rules of thumb?
-
Pystytkös antamaan aloittelijalle nyrkkisäännön myllyn säädön suunnasta? Mihin suuntaan myllyä ruuvataan, jos/kun
- pavut tänään vanhempia kuin edellisellä tekokerralla?
- edellisellä kerralla oli kuiva ja kaunis ilma, sen jälkeen satanut koko ajan?
Kun pavut vanhenevat, ne kuivuvat. Tällöin ne myös vastustavat veden liikettä vähemmän. Niinpä pitää ruuvata jauhatusta hienommaksi.
Sateella ilmankosteus nousee ja kahvi ottaa kosteutta ilmasta. Tällöin jauhatusta pitää laittaa karkeammalle.
Papujen laadun ja paahtoasteen kanssa ei varmaan voi asettaa yhtä selkeitä mittareita kuin nuo äskeiset esimerkit, mutta onko siinä olemassa mitään rules of thumb?
Pavut kuivuvat paahtuessaan, joten oikein tummapaahtoiset tarvitsevat hienomman jauhatuksen. Pavussa tosin tapahtuu paljon muutakin, joten voi itseasiassa olla että papu on "tiukimmillaan" siinä keskivaiheilla. Mutta hyvin vaaleasta paahdosta nyt ei espressoa tehdäkään. Käytännössä on kuitenkin aika mahdoton arvata pavun tyypistä oikeaa säätöä, itse ainakin heitän alkuasetuksen vain pavun tuoreuden pohjalta.
-
Ohessa kuvasarja, josta näkee mikä on täyttöaste kun kahvi on tampattu, lopputulos, sekä kuva käytetyn kakun pinnasta.
Kovin on heikon ja vaalean näköinen tuo crema (+ nuo kuplat). Kahvi on ilmeisesti aika vanhaa? Annoksen koosta sen verran, että isompaakin annosta voisi ehkä kokeilla. Kuinka pitkään tuo shotti kesti, eli mikä oli uutto-aika?
Tamppaus ei ole minusta tapa säädellä uuttoa, vaan se tehdään myllyä säätämällä.
Olen ehdottomasti samaa mieltä. Tamppauksessa on tosiaan tärkeintä se, että sen tekee samalla tavalla joka kerta. Itse tamppausta huomattavasti tärkeämpää on kahvin tasoitus ennen tamppausta.
T. Teme
-
Oikea jauhatuskarkeus löytyy helpoimmin kun kokeilee ensin sillä säädöllä, mihinkä mylly viimeksi jäi. Jos uuttoaika on liian lyhyt, pannaan pykälän verran kiinni, jos tuli lusikallinen kahvihyytelöä, avataan pykälä. Pykälättömillä myllyillä tietty pitää säätää kuvitteellisen pykälän verran. On turha ruveta arvaamaan säätötarvetta kahvin ikääntymisprofiilin ja säätiedotuksen mukaan, siinä menee vaan enemmän pieleen.
-
Kovin on heikon ja vaalean näköinen tuo crema (+ nuo kuplat). Kahvi on ilmeisesti aika vanhaa? Annoksen koosta sen verran, että isompaakin annosta voisi ehkä kokeilla. Kuinka pitkään tuo shotti kesti, eli mikä oli uutto-aika?
Kuppina on egon kahvikuppi. Kuvittelisin creman olevan ohuempi ja haituvan nopeammin kahvikupista (=laajempi pinta-ala) kuin espressokupista. Uutan aina kaikki shottini 25 sekuntia, jotta tuloksia voi vertailla. Kuten sanottua, tuossa shotissa oli ehkä aavistus liian vähän/väljästi puruja, kun nesteen määrä oli selkeästi keskimääräistä uuttoani isompi.
Kahvi oli jauhettu noin 20 tuntia ennen käyttöä. Myllyä odotellessa...
-
Kuvittelisin creman olevan ohuempi ja haituvan nopeammin kahvikupista (=laajempi pinta-ala).
Mä aina välillä käytän Teeman kahvikuppia tuplan päästämiseen (samoin muuten cappuccinoihin, vaikka se taitaakin vetää vain 12 cl) enkä ole huomannut että crema olisi ollut mitenkään erityisen heppoista. Ehkä se jakautuu vähän ohuemmaksi kerrokseksi, mutta aika kivasti pysyy ja silleen. Ja on hyvän väristä.
-
Egon kuppi on 2,1 desilitraa
-
Mä komppaan Markusta. Teen yleensä shotin suoraan Ego -mukiin, jos meinaan juoda kahvini maidolla. Hyvin on crema pysynyt esson pinnalla :) Tässä yksi työnäyte talvelta. Keittimenä Silvia ja mylly oli Braun, papuina jotain itsepaahtamaa.
-
Sama maidolla:
-
On turha ruveta arvaamaan säätötarvetta kahvin ikääntymisprofiilin ja säätiedotuksen mukaan, siinä menee vaan enemmän pieleen.
Jälkimmäisestä olen samaa mieltä, mutta ensimmäisestä en. Nyt minulla on kaapissa tuoretta HasBeania ja kohtuutuoretta Mokafloria. Kun laitan HasBeania sisään niin voin heti heittää "pykälän" karkeammalle, ja silloin se yleensä osuu riittävän lähelle ekalla kerralla. Tai kun hankin uuden pussin samaa kahvia, niin senhetkistä säätöä voi laittaa taas pykälän karkeammalle.
-
Annostelu on helppoa kuin heinänteko: kun tuplafiltteri on löysää purua täynnä reunojaan myöten, kahvin määrä on oikea. Tampattuna se on silloin jousiuraan asti.
Minulla on nyt menossa HasBeanin brasilialainen perfetto blend, josta ei meinaa tulla kunnollista kahvia millään - se on joko liian hapokasta tai liian karvasta uuttolämmön säädöstä riippuen. Kaiken pitäisi olla kohdallaan, uutot näyttävät nakussa hyvältä jne. Seuraava mitä ajattelin kokeilla on pienempi annostus. Pavun nimittäin pitäisi olla makea, mutta sitä se ei kyllä ole ollut kupissa ainakaan vielä. Saa nähdä kuinka käy... :)
Tulos oli itseasiassa yllättävän positiivinen ja antaisi ymmärtää että hyvin vaaleapaahtoisilla kahveilla pienempi annostus on paikallaan. Kirjoitan lisää toisen aiheen alle, koska sinne tämä asia enemmän kuuluu:
http://www.ristretto.fi/foorumi/posts/list/97.page