Ristretto
Kahvikeskustelu => Kahvinvalmistuslaitteet, kahvimyllyt ja -tarvikkeet => Aiheen aloitti: jiitee - Marraskuu 04, 2009, 21:42:46 ip
-
Eli taas on uudenlaista harrastustarviketta päätynyt keittiöön. Kyse on siis Abid:in valmistamasta "Clever Coffee Dripperistä (http://www.abid.com.tw/C-70888.htm)" joka on herättänyt jo jonkin verran huomiota maailmalla (http://www.google.fi/search?q=abid+clever+coffee+dripper).
Pitihän tuota päästä kaiken hehkutuksen jälkeen kokeilemaan, hintakaan kun ei Jenkkilässä ole paha - vajaa 14 dollaria (+postit). Kyseinen laite tuntuu olevan hieman kiven takana euroopassa tällä hetkellä, siksi jouduimme rapakon takaa tilaamaan (kiitokset Mikolle organisoinnista!).
Parin päivän kokemusten perusteella täytyy todeta että on kieltämättä hehkutuksen arvoinen laite (muihin perinteisiin menetelmiin verrattuna). Erittäin helppo käyttää ja pitää puhtaana, toimiva, tyylikäs ja mikä tärkeintä - sillä saa hyvää kahvia. Ainoa isompi "miinus" on se että kerralla saa valmistettua maksimissaan sen noin 4 desiä kahvia (onneksi noita on kaksi ;) ) - eli ei välttämättä sovi ison poppoon kestitykseen, yhdelle kahvittelijalle tuo onkin sitten passeli koko.
Vaikka laite näyttää suodatinsuppilolta (periaatteesa se on sellainen - eroista kohta enemmän), niin se tekee "omansävyistään" kahvia. Ensikokemus on että normaaliin suodatinkeittelyyn verrattuna sellainen "kirpakka" hapokkuus leikkautuu aika helposti pois, mutta kahviin saa helposti täyteläisyyttä varsinkin marjaisten aromien kanssa (+ runko tuntuu olevan aina hyvä). Mutta vielä en ole kauhean radikaaleja parametrien säätöjä ennättänyt tekemään - joten voi olla että kirpakkaakin kahvia on mahdollista saada aikaiseksi (joillakin kahveilla tämä olisi jopa toivottavaa).
Laitteen toiminta on kuvailtu hyvin tuolla Abid:in sivuilla - mutta laitetaan lyhykäinen kuvasarja ja kuvaus tähänkin ketjuun.
Ensimmäisessä kuvassa itse laite - on siis periaatteessa suodatinsuppilo kahvalla, ero näkyy toisessa kuvassa: pohjassa on venttiili joka avautuu kun suppilo asetetaan esimerkiksi mukin reunan päälle (kuvan "tulppa" nousee ylös).
Lopuissa kuvissa näkyy kahvin valmistus pääpiirteittäin: eli suodatinpussi sisälle + kahvit ja sitten vesi. Tämän jälkeen odotellaan kuten pressopannun kanssa sopivan pituinen aika (tämä riippuu jauhatuksesta, mutta tyypillisesti mennään siellä 4 minuutin hujakoilla). Odottelun aikana voi seosta halutessaan sekoittaa (= yksi uuttoon vaikuttava parametri) ja halutessaan laitteen päälle voi laittaa lautasen kanneksi lämpöä pitämään. Kun haluttu aika on kulunut, nostetaan laita astian päälle, jolloin venttiili avautuu ja kahvi suodattuu melko nopeasti allaolevaan astiaan (kuvassa pieni teepannu - lopussa näkyvän kupin reunan halkaisia on laitteelle hieman liian iso, eli tässäkin pieni miinus). Lopuksi nautitaan. :)
Ehkä suurin ero normaaliin suodatinkeittelyyn on mahdollisuus kontrolloida uuttoaikaa. Tätä voi toki säätää normaalillakin suodatinsuppilolla jauhatusta ja kaatonopeutta säätämällä, mutta vain tiettyyn rajaan saakka (ja kovin suuret manööverit menevät sitten helposti työläiksi). Abidilla pystyy siis periaatteessa millä tahansa jauhatuskarkeudella uuttamaan halutun ajan - tosin tässäkin ihan loppuvaiheessa jauhatuskarkeudella on pieni merkitys, eli viimeiset tipat suodattuvat hitaammin hienolla kuin karkealla jauhatuksella (alku tuntuu menevän aina aika hujahtamalla) - mutta tuon voi ottaa halutessaan huomioon lyhentämällä edeltävää haudutusaikaa.
Mutta kyseessä ei ole mielestäni suodatinsuppiloa ja "normaalisuodatusta" korvaava menetelmä - pikemminkin taas "arsenaalia" täydentävä 8).
-
Kerran tuli kokeilumielessä valmistettua kahvi aluksi pressopannussa ja kaadettua kahvi kuppiin suodatinkeittimeen tarkoitetun filtterin läpi. Voinee olettaa, että lopputulos oli melkoisen lähellä Abidin tuotosta? Tarkoitukseni oli tuolloin havainnoida kahvin maun mahdollisia muutoksia kahvin kulkiessa filtterin läpi.
-
Kerran tuli kokeilumielessä valmistettua kahvi aluksi pressopannussa ja kaadettua kahvi kuppiin suodatinkeittimeen tarkoitetun filtterin läpi. Voinee olettaa, että lopputulos oli melkoisen lähellä Abidin tuotosta? Tarkoitukseni oli tuolloin havainnoida kahvin maun mahdollisia muutoksia kahvin kulkiessa filtterin läpi.
Minä olen tehnyt joskus saman espressolle, ja yllätys oli että se ei muuttunut ihan kauheasti.
-
Minä olen tehnyt joskus saman espressolle, ja yllätys oli että se ei muuttunut ihan kauheasti.
Hmm, pitäiskö kokeilla espresson uuttoa niin että laittaa sihdin pohjalle aeropressin filtterin... :D
-
Täytyypä kokeilla miltä turkkilaisittain valmistettu kahvi maistuu filtterin läpi valuteltuna. Filtterin voisi kiinnittää vaikka kuminauhalla pannun yläosaan ennen kahvin kaatamista kuppiin. Jos maku ei merkittävästi muutu, voisin hyvinkin ottaa turkkilaiseni silloin tällöin ilman kupin pohjalla olevaa töhnää.
-
Kerran tuli kokeilumielessä valmistettua kahvi aluksi pressopannussa ja kaadettua kahvi kuppiin suodatinkeittimeen tarkoitetun filtterin läpi. Voinee olettaa, että lopputulos oli melkoisen lähellä Abidin tuotosta?
Näin itsekin ajattelin, mutta maku on kyllä aika erilainen. Suurin erohan tuossa tulee siitä, että Abidissa purujen ohitse ei missään vaiheessa paineta vettä voimalla.
Maku on tyyliltään ehkä lähimpänä Eva Sololla valmistettua kahvia, jossa kuten Abidissa purut saavat uuttua vapaasti vedessä. Verrattuna eva soloon abidilla tehty kahvi on huomattavasti kirkkaampaa, niin maultaan kuin myös visuaalisesti.
Tosiaan hapokkuus on jäänyt turhankin pieneksi, mutta vastapainoksi body on ollut kivan tuhti vaikka maku on muuten ollut hyvinkin kirkas ja erotteleva. Mutta kuten Jiitee totesi, ehkä Abid ei voi korvata normaalia suodatinta, mutta mukava lisä kahviarsenaaliin se silti on. Ja halutessa korostaa suklaisia sävyjä kahvissa se vaikuttaisi olevan loistava väline siihen.
-Mikko-
-
Näin itsekin ajattelin, mutta maku on kyllä aika erilainen. Suurin erohan tuossa tulee siitä, että Abidissa purujen ohitse ei missään vaiheessa paineta vettä voimalla.
Ei kai sitä pressopannun mäntää ole pakko painaa pohjaan ennen kuin koko sisällön kaataa filtteriin?
-
Ei kai sitä pressopannun mäntää ole pakko painaa pohjaan ennen kuin koko sisällön kaataa filtteriin?
No eipä tietenkään. Tosin sen jälkeen voikin pohtia onko valmistustapa ollut french press vaiko ihan vain karahvissa tai muussa astiassa tehty "vapaan veden uutto".
Pressopannun kannu on kyllä varmastikin hyvä astia tuollaisiin kokeiluihin. Tosin pressopannujen lasi hukkaa turhan paljon lämpöä optimaalista uuttumista ajatellen, ongelma kylläkin konkretisoituu vasta pitkillä uuttoajoilla.
-Mikko-
-
"vapaan veden uutto"
Yritinpä kerran myös ladata suodatinkarkeuden kahvia pallomaiseen teesihtiin, jota sitten huljuttelin kupillisessa kuumaa vettä. Tulos oli aika laimea ja puruilta kupin pohjalla ei tietenkään vältytty. Taisin tuolloin etsiä taskuun mahtuvaa valmistustapaa sellaisiin tilanteisiin, joissa on käytettävissä vain kuumaa vettä.
-
Olisiko ideaa tehdä tästä kimppatilaus? Toki jos halukkaita olisi tarpeeksi. Itse ainakin voisin kimppatilaukseen tulla mukaan.
-
Voiko tuossa käyttää kultasuodatinta vai onko paperisuodattimet ainoa tapa? Vaikka ei sillä oikein ole väliä.
-
Voiko tuossa käyttää kultasuodatinta vai onko paperisuodattimet ainoa tapa? Vaikka ei sillä oikein ole väliä.
Kyllä sinne Swissgold oikein hyvin mahtuu. Tosin Sweetmaria's on muistaakseni todennut että tällaisten suodattimien kanssa lopputulos ei ole niin hyvä kuin paperilla (pitäneekin itse testata - on ollut kultasuodatin jäähyllä jo pidemmän aikaa). Ja Abidin idea on oikeastaan noiden paperisuodattimien käytössä, eli saadaan haudutettua kuten pressossa, mutta lopputulos on "puhdasta" kuten paperisuodattimella.
-
Sen verran päivitystä, että toimivimmaksi suodatinpaperiksi on valikoitunut Melittan "Mild". Kyseinen paperi on suunniteltu laskemaan kahvi/vesi normaalia nopeammin läpi, jolloin tavallisella suodatinkeittimellä saadaan nopea ja "mietoarominen" suodatus. Tämä sopii hyvin tuon Cleverin toimintaperiaatteeseen - eli halutun haudutusajan jälkeen kahvi suodattuu pois mahdollisimman nopeasti.
-
Ajattelin ostaa yhden tai useamman Clever Coffee Dripperin, lähinnä pressopannun vaihtoehdoksi helppoon kahvin valmistamiseen työpaikalla. Pressopannuun verrattuna erityisenä plussana vaikuttaisi olevan puruton lopputulos kahvikupissa.
Olisiko suosituksia ostopaikasta? Mahdolliset kimppatilauksesta innostuneet (etenkin pk-seutu) voivat myös ilmoitella itsestään.
-
Olisiko suosituksia ostopaikasta? Mahdolliset kimppatilauksesta innostuneet (etenkin pk-seutu) voivat myös ilmoitella itsestään.
Ainut ostopaikka jonka tiedän on Sweet Marias (http://www.sweetmarias.com/prod.single_cup.php). Jossain vaiheessa siellä rajoitettiin ostomäärä kahteen/tilaus, en tiedä nykyisestä käytännöstä.
-Mikko-
-
The BREWT (http://www.brewts.com/thebrewt) vaikutti melkein vastaavalta tuotteelta, mutta tuki suodatinpapereille taitaa olla ontuva.
-
Jossain vaiheessa siellä rajoitettiin ostomäärä kahteen/tilaus, en tiedä nykyisestä käytännöstä.
Nyt niitä taitaa saada taas useamman kerrallaan - ainakin olettaisin koska löytyy tämä (http://www.coffeeshrub.com/shrub/content/Clever-Coffee-Dripper) sivusto jossa myyvät niitä "jäälleenmyyjäpaketteina" (12kpl / paketti). Yhdessä vaiheessa taisi olla kysyntä kovempaa kuin tarjonta, niin joutuivat rajoittamaan.
-
Tuli mieleen tuosta Abidin kuvauksesta, että kun sen Abidin nostaa mukin reunalle niin ehtiikö se valuttamaan kahvia pöydälle? tuosta kuvauksesta ei tämä seika oikein selviä.
-
Ajattelin ostaa yhden tai useamman Clever Coffee Dripperin, lähinnä pressopannun vaihtoehdoksi helppoon kahvin valmistamiseen työpaikalla. Pressopannuun verrattuna erityisenä plussana vaikuttaisi olevan puruton lopputulos kahvikupissa.
Olisiko suosituksia ostopaikasta? Mahdolliset kimppatilauksesta innostuneet (etenkin pk-seutu) voivat myös ilmoitella itsestään.
No, ilmoitellaan nyt uudestaan, minävoisin tulla mukaan ja voisin saman tien ottaa kaksi kpl. Onkos se Lahti vielä pääkaupunkiseutua? Ainakin täältä pääsee sinne Helssinkkiin helposti junalla.
-
Tuli mieleen tuosta Abidin kuvauksesta, että kun sen Abidin nostaa mukin reunalle niin ehtiikö se valuttamaan kahvia pöydälle? tuosta kuvauksesta ei tämä seika oikein selviä.
? ?
pohjassa on venttiili joka avautuu kun suppilo asetetaan esimerkiksi mukin reunan päälle (kuvan "tulppa" nousee ylös).
Voisi olettaa että jos venttiili on kiinni, niin mitään ei valu?
ks. vaikka täältä (http://www.youtube.com/watch?v=86DF5NginMk) löytyvä Youtube video noin 1:40 eteenpäin.
-
? ?
Voisi olettaa että jos venttiili on kiinni, niin mitään ei valu?
ks. vaikka täältä (http://www.youtube.com/watch?v=86DF5NginMk) löytyvä Youtube video noin 1:40 eteenpäin.
Ajattelin että jos tuossa olisi tippalukon tapainen, automaattinen venttiilinavaaja, kun tuossa kannun kuvassa ei näkynyt mitään vipuja tms...
-
Yhteistilauksesta kiinnostuneet voisivat ilmoitella itsestään viimeistään ke 6.1. mennessä. Kiinnostusta on löytynyt jo n. kuuden Abidin verran. Olen yhdeydessä kiinnostuneisiin yksityisviestien välityksellä loppuviikosta kun olen tehnyt laskelman hankintakustannuksista.
Abid löytyi myös espressoparts.com -kaupasta.
-
Voisin tulla kimppatilaukseen mukaan yhden Abidin verran.
-
Periaatteessa voisin olla kiinnostunut osallistumaan tilaukseen myös. Lopulliseen hintaan olet Tirofaux varmaan huomioinut myös tullin ja alv:n osuuden?
-
Lopulliseen hintaan olet Tirofaux varmaan huomioinut myös tullin ja alv:n osuuden?
Okei, tullin osalta homma alkoi mennä sen verran monimutkaiseksi että en haluaisi ottaa ensi kertaa kaukomailta tilausta tehdessäni liian suurta kakkua hanskattavakseni. Oma tietämykseni asiasta on liian vajavainen ja olin lähtenyt asiaan liian optimistisella asenteella. Anteeksi vain kaikille osanottajille tästä minun järjestämäni yhteistilauksen peruuntumisesta.
Yritin kuitenkin jotain. Muutamaan kahvien erikoisliikkeeseen lähetin pyynnön Abidin ottamisesta tuotevalikoimaan. Lisäksi huomasin että kotikutoisen version voi myös saada itse aikaiseksi. Itse kokeilin täysin modaamattomattomana tippalukollisesta suodatinkeittimestä irroitettua pussipidikettä. Toimihan tuo jollain tapaa, käyttömukavuudessa oli eniten parantamisen varaa. Otin myös kuvan käyttöasetelmasta.
-
Okei, tullin osalta homma alkoi mennä sen verran monimutkaiseksi että en haluaisi ottaa ensi kertaa kaukomailta tilausta tehdessäni liian suurta kakkua hanskattavakseni. Oma tietämykseni asiasta on liian vajavainen ja olin lähtenyt asiaan liian optimistisella asenteella. Anteeksi vain kaikille osanottajille tästä minun järjestämäni yhteistilauksen peruuntumisesta.
Mitenkä asia alkoi mennä monimutkaiseksi? Jos kyse on siitä että on vaikea etukäteen laskea alvia ja tulleja, niin ainakin minä ajattelen ettei ole tärkeää tietää tarkasti ennakolta, mitä hinnaksi sitten loppujen lopuksi tulee. Kyseessähän ei ole kovin kallis tuote joten ei olisi mikään haitta jos joutuisi lopuksi maksamaan hiukan enemmän kuin mitä arvio olisi ollut. Olisi kiva jos sinä tai/sekä joku muu jatkaisi tilausta.
-
Lisäksi huomasin että kotikutoisen version voi myös saada itse aikaiseksi. Itse kokeilin täysin modaamattomattomana tippalukollisesta suodatinkeittimestä irroitettua pussipidikettä. Toimihan tuo jollain tapaa, käyttömukavuudessa oli eniten parantamisen varaa. Otin myös kuvan käyttöasetelmasta.
Tuohan se perusidealtaan on. Tuossa Abidissa vain on erona normaaliin suodatinsuppiloon sellainen kohtuullisen kokoinen tyhjä tila joka jää suodatinpaperin ja tippalukon väliin. Lisäksi pohjan aukko on kohtuullisen väljä tippalukon aukiollessa. Tuo ratkaisu nopeuttanee tyhjentymistä huomattavasti kun kahvin valuessa pois alhaalta pääsee tilalle ilmaa (ei tule "ilmalukko" efektiä)
-
Okei, tullin osalta homma alkoi mennä sen verran monimutkaiseksi että en haluaisi ottaa ensi kertaa kaukomailta tilausta tehdessäni liian suurta kakkua hanskattavakseni. Oma tietämykseni asiasta on liian vajavainen ja olin lähtenyt asiaan liian optimistisella asenteella. Anteeksi vain kaikille osanottajille tästä minun järjestämäni yhteistilauksen peruuntumisesta.
Ei se kauhean vaikeaa ole. Sen kun vaan laittaa tilauksen tulemaan, Tulli kyllä osaa sitten hoitaa omiensa perimisen kun paketti tulee Suomeen...
-
Ei se kauhean vaikeaa ole. Sen kun vaan laittaa tilauksen tulemaan, Tulli kyllä osaa sitten hoitaa omiensa perimisen kun paketti tulee Suomeen...
Paketti tilaukseen, laskee päälle vaan toimituskulut ja koko summan kertoo alvilla ja n. 4% tullia, niin aika lähelle menee arvo. Kyllä tulli ne rahat hoitaa, ei siitä tarvitse huolehtia. Todennäköisesti haet laatikon tullista, jossa maksat samalla verot. Postissa tulee siis ilmoitus, että paketti tullissa..
-
Logistiikkajärjestelyt tilauksen osalta olivat suurin ongelma. Isompi haaste olisi hakea n. tusinan Abidin mahdollisesti kookas laatikko jostain jollain kulkupelillä ja pienempänä haasteena sitten kuljetella näistä jokin osa vastaanottajille. Minulle parhaiten sopiva kuljetusmuoto tähän mennessä on ollut suunnilleen sellainen jossa UPS tai vastaava kuljetusliike ajaa autolla oven eteen ja soittaa ovikelloa.
Tosiaan, jos joku muu halua hoitaa käytännön järjestelyt niin olen mukana menossa.
-
Tosiaan, jos joku muu halua hoitaa käytännön järjestelyt niin olen mukana menossa.
Kuljetusliikkeillä on palvelu, jossa ne hoitaa tullauksen sinun puolesta ja paketti tulee ovelle. Ilmeisesti se ei yleensä kauheasti maksa. Postilla on myös vastaava palvelu, mutta sen hinta oli minusta aika tolkuton.
-
Logistiikkajärjestelyt tilauksen osalta olivat suurin ongelma. Isompi haaste olisi hakea n. tusinan Abidin mahdollisesti kookas laatikko jostain jollain kulkupelillä ja pienempänä haasteena sitten kuljetella näistä jokin osa vastaanottajille. Minulle parhaiten sopiva kuljetusmuoto tähän mennessä on ollut suunnilleen sellainen jossa UPS tai vastaava kuljetusliike ajaa autolla oven eteen ja soittaa ovikelloa.
Vaikka laatikko olisikin kookas niin lienee melko kevyt myös. Sinua lähellä asuvat voinevat itse hakea, minä kun asun täällä Lahdessa niin olisi aivan järkevää lähettää postissa minulle, kun ei ole autoa niin junalippukin maksaa suunnilleen saman kuin kevyen laatikon postitus.
Kiva olisi jos tämä kimppatilaus toteutuisi, itselläni on melko suuri kynnys ulkomailta tilata kun englannin taitoni on hyvin olematon...
-
Tuli mieleen ehdottaa "Abid'n" tilaajille että jos kimppatilaus toteutuu niin me tilaajat voisimme maksaa kimppatilauksen organisoijan "Abid'n". Eihän siitä paljoa varmaan tulisi pekkaa päälle?
Ihan vain kiinnostaa tietää, mistä tämä nimitys "Abid" oikein tulee?
-
Ihan vain kiinnostaa tietää, mistä tämä nimitys "Abid" oikein tulee?
Absolutely best idea development. Ehdottomasti parhaan idean kehittäjä Suomeksi siis.
-
Tuolla Coffeeshrubilla minimitilaus on 170 dollaria... ja jäin siihen käsitykseen että toimituskulut Suomeen ovat aika hurjat.
-
Tuolla Coffeeshrubilla minimitilaus on 170 dollaria... ja jäin siihen käsitykseen että toimituskulut Suomeen ovat aika hurjat.
Entäs tuo Sweet Maria's? eikö sieltä voi tilata? tai ainakin kysyä onnistuuko sieltä kimppatilaus?
-
Entäs tuo Sweet Maria's? eikö sieltä voi tilata? tai ainakin kysyä onnistuuko sieltä kimppatilaus?
Samaa firmaa ne on ja sielläkin noi toimituskulut ovat aika isossa roolissa... verojen+tullin takia tuo kimppatilauksen hyöty hieman vesittyy.
-
Päättäkää te englannintaitoiset, minä en pysty arvioimaan tilauksen kannattavuutta. Mutta olen mukana jos kimppatilauksesta jotain tulee.
-
Samaa firmaa ne on ja sielläkin noi toimituskulut ovat aika isossa roolissa... verojen+tullin takia tuo kimppatilauksen hyöty hieman vesittyy.
Kun tilasin abideja sweet mariaksesta, niin postien osuus oli ~puolet tilauksen arvosta. Alv ja tullit(joita ei siis peritä suhteellisen pienissä määrissä ollenkaan) lasketaan hinnasta jossa on rahdit mukana.
-Mikko-
-
Kun tilasin abideja sweet mariaksesta, niin postien osuus oli ~puolet tilauksen arvosta. Alv ja tullit(joita ei siis peritä suhteellisen pienissä määrissä ollenkaan) lasketaan hinnasta jossa on rahdit mukana.
-Mikko-
Sweet Mariasin minimitilaus on 40 dollaria, joten 3 abidia olisi 40.50 ja siihen päälle saman verran postikuluja ja ollaan 82 dollarin tuntumassa. Euroissa tuo on rapiat 60 ja riippuu vähän siitä millä päällä tulli sattuu olemaan, meneekö tullia ja veroja ollenkaan (tuo kun on juuri niillä rajamailla). Eli kappalehinta jäisi n. 21 tai n. 26 euron paikkeille :). On kyllä aivan järkkysekava tuo Sweet Mariasin weppikokonaisuus...
-
Ihan vain kiinnostaa tietää, mistä tämä nimitys "Abid" oikein tulee?
Absolutely best idea development. Ehdottomasti parhaan idean kehittäjä Suomeksi siis.
Juurikin on kyse valmistayrityksen "itämaisen kauniista" nimestä. Tekevät vastaavia härveleitä teenvalmistukseenkin. Laite on siis oikealta nimeltään "Clever Coffee Dripper" mutta tuo tai CCD on sen verran hankalasti lausuttava että englanninkieliset kahviharrastelijat käyttävät soivampaa nimeä "Abid".
Koko kataloogi löytyy täältä (http://www.abid.com.tw/product.htm).
On mm.
- Miraculous Coffee & Tea Maker
- Advanced Plunger
- Smart Coffee Maker
- Smart Tea Maker
- Ingenious Tea Maker
- Clever Coffee Dripper
- Perfect Two-Coffee & Tea Maker
- Detachable Tea Brewing Device
Eli tuotekehittelypuolen nimenvalmistuslinjalla on melkoisia sanaseppoja nimiä takomassa. :)
-
Hankin Abid-korvikkeeksi Moccamasterin suodatinsuppilon automaattisella tippalukolla. Ohessa video ensimmäisestä kokeilusta.
http://www.youtube.com/watch?v=gL75FmcrZFA
Moccamasterilla oli kaksi tippalukollista suppilovaihtoehtoa. Automaattiversion pohjan muotoilu oli sellainen että laite pysyy sellaisenaan pystyssä pöydällä. Jousitettu "automaattinen" tippalukko oli myös luotettavamman oloinen. Manuaalisissa versioissa on ilmeisesti havaittu lukon löystymistä pitkässä käytössä. Automaattisen lukon voi avata varovasti sormella uuton jälkeen. Ajattelin kehitellä tähän vielä jonkin ratkaisun joka myös pitää lukon auki - ideoita otetaan vastaan.
Valutusaika riippunee suodatinpussista. Itselläni oli käytössä Melitta 1x4, tarkoitus olisi ostaa vielä niitä nopeampia malleja. Pressokahviin verrattuna uutetun kahvin maku oli kirkkaampi ja pehmeämpi. Kuppiinkaan ei päätynyt yhtään puruja.
Hintaa oli lähikaupassa 13,50e. Netistä löytyy paljon Moccamasterin varaosamyyjiä, tutummista kahviliikkeistä mm. crema.fi myy myös.
Positiivisissa tunnelmissa jatkan kokeiluja.
-
Valutusaika riippunee suodatinpussista. Itselläni oli käytössä Melitta 1x4, tarkoitus olisi ostaa vielä niitä nopeampia malleja. Pressokahviin verrattuna uutetun kahvin maku oli kirkkaampi ja pehmeämpi. Kuppiinkaan ei päätynyt yhtään puruja.
Ennemminkin jauhatuskarkeudesta (mitä karkeutta käytit tuossa?) ja suodatinsuppilon rakenteesta. Noiden Melittan "Strong" ja "Mild" ääripäiden välillä siinä on eroa maksimissaan noin 20 sekunttia (kun käytössä pressokarkeus).
Katsoin tuosta videosta että valumisen aloitit 3:10 ja nopean kupinvaihdon jälkeen se päättyi 4:43 - eli noin puolitoista minuuttia. Tuosta olisi hyvä saada se minuutti pois. Pressokarkeudella 23g kahvia ja 325g kuumaa vettä suodattuu itselläni vajaassa puolessa minuutissa täysin pois (ei tarvitse avitella). Tuon moccamasterin suodatinsuppilon tapauksessa loppupäässä päädytään "normaaliin" suodatinkeittimen valumisnopeuteen, mikä johtunee ihan vain tuosta pienestä vedenpoistumistiestä.
Itse muuten valutan kahvin aina sellaiseen pieneen keraamiseen teepannuun ja varsinkin jos jaan kahvin useampaan osaan, niin vielä nopean lusikalla sekoituksen kera. Eli ideaalina olisi aina valmistaa kahvi loppuun asti ja jakaa vasta sitten.
Hintaa oli lähikaupassa 13,50e. Netistä löytyy paljon Moccamasterin varaosamyyjiä, tutummista kahviliikkeistä mm. crema.fi myy myös.
Jos ei olisi postikuluja, niin Abid maksaisi sen $13.50 - nykykurssilla 9.40€ Toivottavasti näille löytyisi jokin suomalainen jälleenmyyjä - meidänkin alveilla noilla tienaisi varmasti jos pyytäisi vaikka sen 15 euroa (Sweermaria's myy halvimmillaan isoissa erissä jälleenmyyjille 4.35 euroa/kpl ja tuostakin ottanevat vielä itselleen pienen katteen).
-
Ennemminkin jauhatuskarkeudesta (mitä karkeutta käytit tuossa?) ja suodatinsuppilon rakenteesta. Noiden Melittan "Strong" ja "Mild" ääripäiden välillä siinä on eroa maksimissaan noin 20 sekunttia (kun käytössä pressokarkeus).
Havaitsinpa aloittelevana suodatinpussien käyttäjänä että pussin asettelulla voi saada merkittäviä muutoksia valuma-aikoihin. Aluksi taittelin pussin saumat (sivusauma ja pohjasauma) pussin kylkeä vasten kuten paketissa opastetaan. Tällöin vaikuttaisi olevan mahdollista että pussi painuu kiinni tai lähelle suppilon pohjareikää ja valuma-aika vaikuttaisi moninkertaistuvan. Toisessa kokeilussa taittelin vain pussin sivusauman ja jätin pohjasauman suoraksi. Asetin myös pohjasauman varovasti siten että se kannatteli pussin pohjaa mahdollisimman paljon. Pohja jäi tällöin sauman korkeutta vastaavan matkan päähän suppilon pohjareiästä. Valuma oli tällöin huomattavasti nopeampi, melkein yhtä nopea kuin valutus ilman pussia. Veden poistuttua havaitsin että pussin pohja oli edelleen samalla korkeudella (irti pohjareiästä) kuin ennen veden kaatamista suppiloon. Käytin näissä kokeiluissa vain kuumaa vettä ilman kahvipuruja.
Jos ei olisi postikuluja, niin Abid maksaisi sen $13.50 - nykykurssilla 9.40€ Toivottavasti näille löytyisi jokin suomalainen jälleenmyyjä - meidänkin alveilla noilla tienaisi varmasti jos pyytäisi vaikka sen 15 euroa (Sweermaria's myy halvimmillaan isoissa erissä jälleenmyyjille 4.35 euroa/kpl ja tuostakin ottanevat vielä itselleen pienen katteen).
Kysellessäni maahantuontimahdollisuuksia eräs kahviliike arvioi Abidin jälleenmyyntihinnaksi 19e ilman tulleja ja postikuluja.
-
Tällöin vaikuttaisi olevan mahdollista että pussi painuu kiinni tai lähelle suppilon pohjareikää ja valuma-aika vaikuttaisi moninkertaistuvan.
Tähän on pakko laittaa Pulkkislainaus :) : "Nimenomaan Sauli, nyt mä näkisin että sä olet asian ytimessä"
Nimittäin tuo se isoin ero taitaa olla. Abidissa siellä on tosiaan se tila tippalukon päällä joka uuton aikanakin pysyy avoimena (poislukien kahvineste) - suodatinpussi jää ikäänkuin roikkumaan siihen päälle.
Saisiko sinne Moccamasterin suppilon alaosaan jotain koroketta tms. joka pitäisi siellä tuon tilan automaattisesti?
-
Pressokarkeudella 23g kahvia ja 325g kuumaa vettä suodattuu itselläni vajaassa puolessa minuutissa täysin pois (ei tarvitse avitella).
Vaatiiko Abid näin karkeaa jauhatusta? Suodatinkarkeus on siis liian hienoa?
-
Saisiko sinne Moccamasterin suppilon alaosaan jotain koroketta tms. joka pitäisi siellä tuon tilan automaattisesti?
Onhan siellä Moccamasterin suppilon pohjalla harjanne, samankaltainen kuin suppilon sisäseinämissä. Pussia asettaessa saa sitten vain olla sen verran varovainen ettei runno sitä harjanteen ohitse. Kokeilen jossain vaiheessa josko saisin samanlaisia valutusaikoja kuin sinä Abidilla.
Jos muuten haluisi suodatinkeittimessä verkkaisemman valutuksen niin voisi varmaan kokeilla runnoa pussin kiinni pohjareikään tai leikata pussin yläosasta sopivan palasen reiän eteen.
-
Onhan siellä Moccamasterin suppilon pohjalla harjanne, samankaltainen kuin suppilon sisäseinämissä.
Kyllä se pussi yleensä aikalailla liiskaantuu pohjaa vasten viimeistään siinä vaiheessa kun kahvi ja vesi lilluvat suppilossa.
Jos muuten haluisi suodatinkeittimessä verkkaisemman valutuksen niin voisi varmaan kokeilla runnoa pussin kiinni pohjareikään tai leikata pussin yläosasta sopivan palasen reiän eteen.
Periaatteessa, mutta tässä on sama ongelma kuin tuossa edellisessäkin - toistettavuus. Haluat siis sellaisen toteutuksen jonka kanssa ei tarvitse arpoa toimiiko vaiko ei (juuri sillä uuttokerralla).
Vaatiiko Abid näin karkeaa jauhatusta? Suodatinkarkeus on siis liian hienoa?
Sillähän siis valmistetaan kahvi (yleensä) kuten pressolla. Eli annetaan lillua vähintään se 3 minuuttia. Tietysti hienompaakin jauhatusta voi käyttää (suodatinkarkeuttakin siis), mutta tällöin pitää olla tarkempi tuon uuttoajan kanssa ettei mene liian pitkäksi. Ja lisäksi hienommalla jauhatuksella sen lopun suodatusosuus alkaa korostumaan ja tätäkin pitäisi ottaa huomioon ajassa. Tuollaisella vähän karkeammalla homma toimii vain yksinkertaisemmin ko. laitteen kanssa.
Olen liittänyt oheen kuvan karkeimmasta käyttämästäni karkeudesta (valittelut hieman kehnosta kuvanlaadusta) - nuo isoimmat "lohkareet" ovat semmoisia suht ohuita ja litteitä siivuja, eli ovat vain tuossa kuvassa niin että maksimihalkaisia on katsojaan päin. Jauhatus on siis nykyisellä kalibraatioasetuksella karkeinta mitä myllystä tulee (pykälä 9 Tanzaniassa). Hienoimmillaan on tullut käytettyä suurinpiirtein karkeutta tuon ja normaalin suodatinkarkeuden puolesta välistä (suurinpiirtein pykällä 7, se "normaali" suodatinkarkeus on silmämääräisesti kohdassa 5).
Kenialaiset kirpakammat kahvit tuntuvat pitävän tuosta hienommasta päästä ja sitten Amerikan mantereen kahvien kanssa on ollut parempia onnistumisia tuolla karkeammassa päässä (mutta näiden välillä on parhaimmillaan myös minuutin ero siinä varsinaisessa haudutusajassa).
-
Simuloin Abidia tässä jonkin aikaa sitten metallisuodattimella ja laakealla kahvikupilla. Suodatin on sen verran pieni, että se menee kahvikuppiin pohjaan asti. Pistin paperisuodattimen metallisuodattimen sisään, vedet päälle, sekoitus ja annoin hautua 3 min. Kun hökötyksen nosti ylös, niin suodattimen sisällä olevat vedet valuivat nopeasti pois (koska käytössä ei ollut suodatinsuppiloa, joka olisi sitä hidastanut). Ymmärtääkseni tällä tavalla pääsee aika lähelle Abid-tyylistä uutoa. Ainoa ero on se, että kaikki vesi ei ole suorassa kontaktissa purujen kanssa koko uuton ajan (tosin tarkkaan ottaen ei kai Abidissakaan, kun siellä on se "syvennys" pohjassa).
Lopputulos oli hyvä, mutta en tiedä poikkesiko se tavallisesta suodatuksesta. Tuolla tavoin suodattaminen on kuitenkin helpompaa, kun ei tarvitse annostella vettä tasaisesti, vaan voi kaataa kaiken kerralla. Kahvi oli Monsooned Malabar, jolle paperi minusta sopii aika hyvin. Pressona tulee vähän mutaista.
-
Keraamisen suodatinsuppilon omistaja voisi varmaan myös kokeilla myös tukkia pohjan reiät ja valmistaa kahvi hauduttamalla suppilossa, esim. Swissgoldia ja suodatinpussia käyttäen. Suppiloa voi tämän jälkeen käyttää kahvikuppina.
-
Tuolla tavoin suodattaminen on kuitenkin helpompaa, kun ei tarvitse annostella vettä tasaisesti, vaan voi kaataa kaiken kerralla.
Abid ei siis tarkkaanottaen ole suodatinkeitin (vaikka näyttääkin siltä) vaan sillä haudutetaan kuten pressolla. Abidin kanssa kannattaa muuten käyttää jotain sopivaa lautasta kantena ettei lämpötila pääse laskemaan liian nopeasti.
Ainoa ero on se, että kaikki vesi ei ole suorassa kontaktissa purujen kanssa koko uuton ajan (tosin tarkkaan ottaen ei kai Abidissakaan, kun siellä on se "syvennys" pohjassa).
Tuon syvennyksen hukka ei Abidissa ole kovin merkittävä (mielestäni) - tarkistin että suodatinpaperin ulkopuolelle jää tilaa noin 20ml nestettä - mikä vastaa tyypillisesti noin 5% käytettävän veden kokonaismäärästä.
Lopputulos oli hyvä, mutta en tiedä poikkesiko se tavallisesta suodatuksesta.
Itse olen huomannut Abidilla makujen pyöristymistä sekä lisääntynyttä runkoa (body) itse juomassa. Suodattimella puolestaan saan maut esiin terävämpinä (ja tietyissä tilanteissa siis selkeämpinä). Tosin sää nähdä miten kokemukset muuttuvat tuon Harion kannun kanssa kun suodatinkeittelyn säädettävyys on parantunut.
-
Lopuissa kuvissa näkyy kahvin valmistus pääpiirteittäin: eli suodatinpussi sisälle + kahvit ja sitten vesi.
Kuvien (clever05.jpg) perusteella vaikuttaisi siltä, että kaadoit vedet kerralla purujen päälle. Onko suodatinkeittelyssä käyttämäsi turvotusvaihe tarpeeton Abidin kanssa, etenkin jos keitosta sekoittelee odotusaikana?
-
Kuvien (clever05.jpg) perusteella vaikuttaisi siltä, että kaadoit vedet kerralla purujen päälle. Onko suodatinkeittelyssä käyttämäsi turvotusvaihe tarpeeton Abidin kanssa, etenkin jos keitosta sekoittelee odotusaikana?
Turvotusvaihetta ei tarvita sen vuoksi, että abidin kanssa kahvia uutetaan "seisovassa vedessä". Tällöin ei ole tarvetta eliminoida mahdollista kahvikakun kanavointia turvotusvaiheen avulla.
Itse yleensä silti teen kahvinpurujen esikastelun/turvottamisen sen vuoksi, että tällöin suodatinsuppiloon mahtuu hitusen enemmän vettä.
-Mikko-
-
Onko suodatinkeittelyssä käyttämäsi turvotusvaihe tarpeeton Abidin kanssa, etenkin jos keitosta sekoittelee odotusaikana?
Alussa sekoittelin minuutin kohdalla (kun kuvat otettu), mutta pian siirryin käyttämään turvotusvaihetta - tällöin siinä saa jäämään pinnalle vähemmän puruja ilman sekoittamistakin ja kahvi saa muhia rauhassa koko ajan kannen alla.
-
Crema.fi tuo kokeilumielessä myyntiin pienen erän Abideja, arviolta helmikuun puoliväliin mennessä.
-
Crema.fi tuo kokeilumielessä myyntiin pienen erän Abideja, arviolta helmikuun puoliväliin mennessä.
Tämähän on loistava uutinen!
Tätä odotellessa. :)
-
Abid Crema.fi:ssä (http://www.crema.fi/products/abid/clever-coffee-dripper.html) (17,90e+posti).
-
Tänään hain tuollaisen postista. Pitihän sitä tietenkin heti mennä kotiin testaamaan.
Ensimmäinen kokeilu yllätti erittäin positiivisesti, tällähän saa hyvää kahvia. :D
-
Voipi olla että Crema.fi:n "pieni erä" ei kauan ehdi hyllyssä pölyttymään. Itsellekin sellainen on matkalla...
-
Voipi olla että Crema.fi:n "pieni erä" ei kauan ehdi hyllyssä pölyttymään. Itsellekin sellainen on matkalla...
Itse arvelen ihan samaa, kun tuolla #ristretto.fi IRC-kanavallakin useampi tänään hehkutteli upouutta Abidia - minä mukaan lukien :)
Crema.fi:n ihmisille hatunnosto ja kiitos. Toivottavasti jäi joku siivu omaan kassaan ja menekki rohkaisee jatkossakin kokeilemaan uusia tuotteita.
-veikko
-
Minäkin hain omani eilen postista, kiitettävän nopea toimitus. Pitää huomenna testailla sitä, en myöhään illalla viitsi juoda kahvia.
-
Omat kokemukseni Abidista olivat varsin positiivisia. Moccamasterin suodatinsuppiloon nähden Abid oli helppokäyttöinen. Valuma-aika oli nopeampi ja siitä selvisi ilman kahden käden otetta. Abidin tippalukko vaikutti aluksi hieman heiveröiseltä, mutta omissa kokeiluissani en havainnut sen osalta ongelmia.
Käytin Abidin päällä pientä lautasta lämmön haihtumisen vähentämiseksi. Abidin yläreunan muotoilu on tosin hieman aaltomainen, jolloin laitteen ja lautasen väliin jää ilmarakoa. Silikoninen kansi voisi ehkä mukautua paremmin kaareviin muotoihin, toisaalta en osaa arvioida olisiko tällä suurtakaan merkitystä.
-
Minun Abidissani tuli kansi mukana! Eikö sinun tullut?
-
Minun Abidissani tuli kansi mukana! Eikö sinun tullut?
Oletko varma, että se on kansi? Ainakin aikaisemmissa abideissa on tullut mukana aluslautanen. Mutta kansi olisi kyllä mahtava parannus sinällään hyvään tuotteeseen.
-Mikko-
-
Ja tuntomerkit: aluslautanen on himpun yli 11,5cm halkaisijaltaan ja siinä lukee "coaster".
-
Minun Abidissani tuli kansi mukana! Eikö sinun tullut?
Tohdin kyllä väittää, että siinä kannessa lukee coaster (engl. lasinalunen), ja sovittaessasi sitä keittimen päälle huomaat sen olevan hieman huono kanneksi :)
-veikko
-
Tohdin kyllä väittää, että siinä kannessa lukee coaster (engl. lasinalunen), ja sovittaessasi sitä keittimen päälle huomaat sen olevan hieman huono kanneksi :)
-veikko
Ai jaa, minä oletin että se olisi kansi, en kylläkään sen kummemmin sitä kanneksi kokeillut. Hiukan erikoista ettei alusen tilalla ole kantta...
-
Hiukan erikoista ettei alusen tilalla ole kantta...
Kansi on tosiaan hyvä lisä laitteen käyttöön. Olisiko sitten menneisyyden painolastia, markkinoinnin helpottamista tai jotain muuta syyttäminen siitä ettei kantta tule. En muista nähneeni vielä yhtään suodatinsuppilon näköistä laitetta jossa kansi tulisi mukana.
-
Kansi on tosiaan hyvä lisä laitteen käyttöön. Olisiko sitten menneisyyden painolastia, markkinoinnin helpottamista tai jotain muuta syyttäminen siitä ettei kantta tule. En muista nähneeni vielä yhtään suodatinsuppilon näköistä laitetta jossa kansi tulisi mukana.
Vaikeahan siitä kannen läpi olisi vettä kaataa.
En tiedä juuri mitään suodatinsuppiloista mutta eikö noissa ole kontaktiajat oletuksellisesti melko lyhyitä? Jäähtyykö se vesi siinä ajassa juomakelvottomaksi?
-
En tiedä juuri mitään suodatinsuppiloista mutta eikö noissa ole kontaktiajat oletuksellisesti melko lyhyitä?
Perinteisesti suppiloilla kontaktiaika on lyhyt. Abid on kuitenkin ajallisesti lähellä pressohaudutusaikaa, tällöin lämpöhukan voi olettaa olevan merkittävästi suurempi kuin perinteisillä suppiloilla. En ole tosin mitannut.
-
Perinteisesti suppiloilla kontaktiaika on lyhyt. Abid on kuitenkin ajallisesti lähellä pressohaudutusaikaa, tällöin lämpöhukan voi olettaa olevan merkittävästi suurempi kuin perinteisillä suppiloilla. En ole tosin mitannut.
Merkittävästi suurempi ei kuitenkaan tarkoita vielä samaa asiaa kuin merkittävä vaikka taustalla olisi millaista dataa. Ja eikö se ole myöskin ihan kivaa, että kahvi on ~juotavan lämpöistä heti uuton jälkeen?
-
Itse teen Abidilla aamulla maksimiannoksen, valuttelen sen termospulloon ja kulautten päivän mittaan pois pieninä annoksina. Aamulla annosta saa hieman jäähdytellä shottilasissa ennen nauttimista, iltapäivällä aletaan olla juomislämpötiloissa ja illalla alkaa jo haaleus haitata.
-
Merkittävästi suurempi ei kuitenkaan tarkoita vielä samaa asiaa kuin merkittävä vaikka taustalla olisi millaista dataa. Ja eikö se ole myöskin ihan kivaa, että kahvi on ~juotavan lämpöistä heti uuton jälkeen?
Niin, jos juo mustana, minä ainakin haluan että kahvi on kuumaa kun laitan siihen maitoa (joka yleensä on kylmää kun jääkaapissa asustaa) niin sitten on juotavan lämpöistä.
-
Olisiko sitten menneisyyden painolastia, markkinoinnin helpottamista tai jotain muuta syyttäminen siitä ettei kantta tule.
Sitä ei vain ole tultu ajatelleeksi. Sweetmarias on tiedottanut asiasta Abidia ja käsittääkseni seuraavassa (valmistus?-) erässä tulee mukana kansikin (tai lasinalusta laajennetaan sopivasti).
Sopivan kokoinen lautanen on tosin itselläni hoitanut kannen virkaa oikein mainiosti.
En tiedä juuri mitään suodatinsuppiloista mutta eikö noissa ole kontaktiajat oletuksellisesti melko lyhyitä? Jäähtyykö se vesi siinä ajassa juomakelvottomaksi?
Veden lämmöllä on erittäin merkittävä vaikutus uuttumisnopeuteen (siis siihen miten kahvijauheesta irtoaa tavaraa). Normaalisti suodatinsuppilolla valmistettaessa siihen kahville tuodaan koko ajan lisää kuumaa ja raikasta vettä (vesikannusta) ja näin lämpötila pysyy helposti riittävän ylhäällä. Näissä haudusmenetelmissä kaikki vesi taas laitetaan sekaan kerralla ja sitten on valmistusastian tehtävä pitää huolta veden lämpötilasta joka muutenkin kyllästyessään menettää koko ajan "uuttovoimaansa". Tietysti aina voi pidentää uuttoaikaa, mutta tietyn pisteen jälkeen aletaan varmasti puhumaan kymmenistä minuuteista ennen kuin merkittävää eroa konsentraation suhteen alkaa syntymään.
Ja eikö se ole myöskin ihan kivaa, että kahvi on ~juotavan lämpöistä heti uuton jälkeen?
Itse annan kahvin levähtää laakeassa kupissa muutaman minuutin - vähintään sen verran että saan putsattua valmistusvälineet pois. Viilenee siinä ajassa yleensä sopivasti.
Niin, jos juo mustana, minä ainakin haluan että kahvi on kuumaa kun laitan siihen maitoa (joka yleensä on kylmää kun jääkaapissa asustaa) niin sitten on juotavan lämpöistä.
Voihan sen maidon laittaa ensin kuppiin ja lämmittää mikrossa. Kaataa/laskee sitten kahvin päälle.
Mutta jos nyt sen Abidin kanssa innostut laatukahveja testailemaan, niin maista ihmeessä aina ensin ilman maitoa. Itse käytin aikoinani (suodatinkahvissa) maitoa sillä sen lisäämisen jälkeen lopputulos parani. Tällä hetkellä maidon lisääminen tekee hyvästä keskinkertaista.
-
Laitetaan erikseen pari vinkkiä käyttöön:
- Alussa tippalukko pitää hyvin (on puhdas), mutta kotvan käytön jälkeen ei enää välttämättä asetu itsestään niin helposti paikoilleen. Venttiiliä kannattaa siis välillä putsata ja itse olen ottanut tavaksi ravistaa Abidia varovasti sivusuunnassa ennen veden lisäämistä (auttaa venttiiliä asettumaan paikalleen). Tosin jos sitä alustaa jaksaa käyttää, niin pitää aika hyvin mahdolliset sotkut sekin.
- Käyttäkää laadukkaita valkaistuja suodatinpusseja ja huuhdelkaa nekin hyvin. Itse lasken suodatinpussin asettamisen jälkeen Abidin täyteen vettä hanasta ja valutan tyhjäksi. Sitten valelen paperin kuumalla vedellä ja annan kotvan aikaa olla lämpenemässä. Tämän veden lasken lämmittämään lopullista astiaa (muki tai teepannu). Kaiken voisi tietysti hoitaa pelkästään kuumalla vedellä, mutta vedenkeittoastian koko rajoittaa.
- Kokeilkaa rohkeasti eri jauhatuskarkeuksia. Itse olen saanut hyviä tuloksia sekä karkealla jauhatuksella & pitkällä haudutusajalla (5 min) ja sitten normaalia suodatinkahvia hienommalla jauhatuksella pienen sekoituksen kera (3 min) - kahvista riippuen.
-
Pitää kokeilla sitten jonkun ajan päästä, nyt iski vatsaflunssa ja olo on surkea...
-
SqM:n Progreso Huila kokeiltu uudella vekottimella ja lopputulos oli rautaa. Kyllä työpaikkakahvin taso nousee nyt kohisten...
-
Tuli kokeiltua pannujauhatuskahvilla Abidia ja tulos oli kohtalainen. Annoin kahvin uuttua kolme minuuttia ja puolessa välissä sekoittelin. Näköjään tulee just mukillinen kahvia kerralla. Kahvin maku ei ollut paha, mut'ei ylimaallinenkaan, join maidon ja sokerin kera. Seuraavaksi eli huomenna kokeilen valmiiksijauhetulla espressopuruilla, toivon että olisi vahvempi maku. Onkohan Abid konepestävä?
-
Ihan näppärä laitehan tämä . Mökillä varsinkin missä sähkön ja veden puuttuminen tekee kahvinkeitosta
mukavan puuhasteluhetken.
-
Tuli kokeiltua pannujauhatuskahvilla Abidia ja tulos oli kohtalainen.
Abid yhdistää täyden immersion (koko kahvimassa uuttuu vapaasti kaikessa vedessä) ja paperisuodatuksen. Se siis uuttaa kahvin hyvin ja tasaisesti, ja poistaa makua sotkevan mujun joukosta. Jos pavut ovat hyviä niin lopputuloskin voi olla mainio - itse ainakin vakuutuin kerrasta Abidilla keitetyn Progreso Huilan hyvin selkeistä hedelmäaromeista ja yleisestä pehmeydestä sekä tasapainoisuudesta. Pressolla en ollut päässyt lähellekään samaan. Eli jos lopputulos on vain kohtuullinen, niin ensimmäinen mahdollinen selitys taitaa olla että pavutkin ovat vain kohtuullisia.
-
Kahvin maku ei ollut paha, mut'ei ylimaallinenkaan, join maidon ja sokerin kera. Seuraavaksi eli huomenna kokeilen valmiiksijauhetulla espressopuruilla, toivon että olisi vahvempi maku.
Ensinnäkin Abid ei ole espressokeitin. Loppujen lopuksi se kuitenkin on "vain" suodatinkahvin valmistukseen kehitetty laite. Tosin se suoriutuu mielestäni tehtävästään mielettömän hyvin tehden kahvin valmistuksesta helposti toistettavaa ja tasalaatuista.
Myöskin annostusta, jauhatuskarkeutta tai uuttoaikaa säätämällä kahvin erilaisia piirteitä pystyy korostamaan kuten haluaa. Tosin normaalipaineessa tapahtuva perkolaatio asettaa jotkin reunaehdot tälle.
-Mikko-
-
Myöskin annostusta, jauhatuskarkeutta tai uuttoaikaa säätämällä kahvin erilaisia piirteitä pystyy korostamaan kuten haluaa. Tosin normaalipaineessa tapahtuva perkolaatio asettaa jotkin reunaehdot tälle.
Ei saa Misse unohtaa myöskään lämpötilaa tuosta listasta. :)
-
Tein tänään päivällä Abidlla, Paulig'n Espresso Originale valmispuruista kahvia ja nyt tuli parempaa ja vahvempaa :-) Kolmen minuutin uuttuminen ja puolivälissä sekoitus. Ostin myös Anttilasta Orthex'n muovisen kannellisen purkin jonka kansi on just sopiva Abidiin, on mukavampi käyttää kuin lautanen. Tuli kans huomautettua myyjälle ettei hyllyssä olevat Bialettin mokkapannut ole espressokeittimiä, niin siinä hyllynreunassa luki! Myyjä vastasi että noin ne laput tulevat (jostain) sinne...
-
Tuntuu kovin hitaasti valuvan. Pressokarkeudella (23 g/ 340 g) kestää vähintään 1,5 minuuttia kun kaikki kahvi on tippunut. Varsinkin valumisen loppu on toooosi hidasta. Papreina Melittan valkaisematon. Ideoita?
-
Mitä jos laitat pelkän paperin ja vettä, niin valuuko silloin hitaasti (kun käytät samaa mukia)? Voisi veikkailla että jauhatus on liian hieno, siinä on liikaa pölyä tai sitten venttiili ei aukea kunnolla.
-
Tuntuu kovin hitaasti valuvan. Pressokarkeudella (23 g/ 340 g) kestää vähintään 1,5 minuuttia kun kaikki kahvi on tippunut. Varsinkin valumisen loppu on toooosi hidasta. Papreina Melittan valkaisematon. Ideoita?
Minulla tippui valutusaika noin minuutista 40 sekuntiin kun vaihdoin paperin Melittan Mild:iin (taisin sen jonkun toisen foorumikirjoituksesta bongata), eli sillä paperillakin on väliä. Suurin ongelma taitaa kuitenkin olla (koti)myllyjen tekemä pöly karkeallakin jauhatuksella.
-veikko
-
Mitä jos laitat pelkän paperin ja vettä, niin valuuko silloin hitaasti (kun käytät samaa mukia)? Voisi veikkailla että jauhatus on liian hieno, siinä on liikaa pölyä tai sitten venttiili ei aukea kunnolla.
Ihan nopeasti mielestäni valuu pelkällä vedellä. Kahvikin valuu alussa nopeasti. Ehkä 70% tulee hyvin, mutta sitten loppuun menee minuutin luokkaa. Tuntuu tosiaan, että venttiili menee jotenkin tukkoon loppuvaiheessa. Mylly (Vario) jauhaa jo karkeimmalla säädöllä.
-
Tuntuu tosiaan, että venttiili menee jotenkin tukkoon loppuvaiheessa. Mylly (Vario) jauhaa jo karkeimmalla säädöllä.
Onko se alatila täynnä kahvia? Kun venttiilin avaa niin sen pitäisi tyhjentyä välittömästi.
-
Ihan nopeasti mielestäni valuu pelkällä vedellä. Kahvikin valuu alussa nopeasti. Ehkä 70% tulee hyvin, mutta sitten loppuun menee minuutin luokkaa. Tuntuu tosiaan, että venttiili menee jotenkin tukkoon loppuvaiheessa. Mylly (Vario) jauhaa jo karkeimmalla säädöllä.
Taitaa se hieno kahvipöly painua sinne pohjaan ja tukkii virtausta. Vario tuottaa paljon tuota hienoa pölyä jauhatuksen sekaan ja täten ei ole paras vaihtoehto suodatin-/pressojauhatuksiin.
-
Mitä olen nyt kokeillut näitä valmiiksi jauhettuja kahveja, niin ainakin Paulig Espresso Originale tuntuu myös tukkivan ja hidastavan kahvin valumista. Kerran yritin sekoituksen yhteydessä lusikalla avittaa sieltä pohjasta, mutta pussi hajosi ja sain keittää uuden annoksen. Aika herkästi, ainakin Melitta Mild tuntuu hajoavan..
-
Sekoitatteko kahvia välissä? Se auttanee vähän, jos muju meinaa kertyä pohjalle.
-
Mitä olen nyt kokeillut näitä valmiiksi jauhettuja kahveja, niin ainakin Paulig Espresso Originale tuntuu myös tukkivan ja hidastavan kahvin valumista.
Espressojauhatus on aivan liian hienoa paperisuodatusta varten. Espressojauhatuksessa on ihan tarkoituksellisesti mukana tosi hienoa jaetta, jonka tarkoitus on espressoperkolaatiossa hidastaa uuttoaika siihen 25sekunttiin.
Ihan nopeasti mielestäni valuu pelkällä vedellä. Kahvikin valuu alussa nopeasti. Ehkä 70% tulee hyvin, mutta sitten loppuun menee minuutin luokkaa. Tuntuu tosiaan, että venttiili menee jotenkin tukkoon loppuvaiheessa. Mylly (Vario) jauhaa jo karkeimmalla säädöllä.
Luultavasti paperi menee siitä mujusta loppuvaiheessa tukkoon, kuten monet ovatkin jo ehtineet kommentoimaan. Itse ehdottaisin parhaimmaksi vaihtoehdoksi kahvinpurujen siivilöintiä hienolla sihdillä taikka sitten jättäisin ihan lopun vedestä valuttamatta. Loppuosa noin hitaasti valuessa on kuitenkin niin piloille yliuuttunutta, että turha sitä on ottaa mukaan kuppia pilaamaan.
-Mikko-
-
Olen kyllä sekoittanut ja tuollaisen sekoittamisen yhteydessä kauhaisin sieltä pohjasta ja pussi meni rikki. Mutta ei tämä tähän asti ole ongelma ollut ja Abid on ollut ihan mukava käyttää.
-
Mikäli pöly on tukkeutumisongelman syy, niin kannattaa kokeilla valmistusta ilman minkäänlaista sekoittelua. Eli ensin pienellä vesitilkalla 30s turvottelu (n. 2xjauheen paino) ja sitten loput vedet sekaan. Tämän jälkeen annetaan olla häiritsemättä.
Ideana siis että yläosissa saataisin pysymään mahdollisimman suuri osa tomusta ja alas jäisi isompikokoista tavaraa - joka sitten tyhjennysvaiheessa toimisi suodattavana kerroksena ja estäisi hitusten päätymistä filtterin huokosiin. Itseasiassa kannatta kokeilla suodatinjauhatuksella kuinka käy - tällöin suodattava vaikutus pitäisi olla tehokkaampi kun purujen välissä on vähemmän tilaa (sama idea kuin espresson kanssa - jos kuppiin päätyy paljon mujua, niin jauhetaan hienommaksi).
Testasin tänään mielenkiinnosta noita Melittan Intense filttereitä ("hitain") kun muut pääsivät loppumaan ja Jugia vastaavillla kahvi/vesi määrillä sain suodatinjauhatuksella n. 50s ja pressojauhatuksella n. 60s. En sekoitellut missään vaiheessa. Mild -versiolla aika on tyypillisesti muistaakseni siinä 30-40s välillä.
Toisaalta kannattaa myös testata miltä se lopputilkka maistuu - eli ota jämät toiseen kuppiin ja maistele rinnakkain todetaksesi onko loppuosan hitaasta valumasta todellista ongelmaa vai ei.
Tomun tukkiva vaikutus on yllättävän voimakas. Itselläni kävi kerran kanssa niin että Abid:in pussi oli päässyt repeämään ja ajattelin korjata tilanteen suodattamalla pannuun päätyneen mujujuoman uudelleen puhtaan filtterin kautta. Kaadoin kahvin varovasti uudelleen Abidiin, niin ettei sinne päätynyt käytännössä yhtään isoa purua - vain sitä ns. "pressohilua" ja hämmästys oli kumma kun viimeinen desilitra ei tahtonut millään mennä suodattimesta läpi - sai heilutella ja nostella pussia. Mutta nyt siellä ei ollut sitä muuta ainesta suodattamassa.
-
Ideana siis että yläosissa saataisin pysymään mahdollisimman suuri osa tomusta ja alas jäisi isompikokoista tavaraa - joka sitten tyhjennysvaiheessa toimisi suodattavana kerroksena ja estäisi hitusten päätymistä filtterin huokosiin. Itseasiassa kannatta kokeilla suodatinjauhatuksella kuinka käy - tällöin suodattava vaikutus pitäisi olla tehokkaampi kun purujen välissä on vähemmän tilaa (sama idea kuin espresson kanssa - jos kuppiin päätyy paljon mujua, niin jauhetaan hienommaksi).
Huomasin, että mitä karkeammalle jauhan, sitä hitaammin kahvi valuu. Itse asiassa karkeimmalla asetuksella kaikki kahvi ei edes suodattunut. Suodatinjauhatuksella homma toimi paremmin: kaikki kahvi suodattui. Ja vielä nopeammin. Makuarviota en vielä tehnyt.
Täytyy vielä myös kokeilla tuota turvotusta.
-
Huomasin, että mitä karkeammalle jauhan, sitä hitaammin kahvi valuu.
Eli sinunkin havaintosi tukisivat tuon "itsesuodattavan" efektin vaikutusta.
Täytyy vielä myös kokeilla tuota turvotusta.
Turvottamisen idea on siis jollain tavalla korvata sekoittamista - tällöin sinne jää pinnalle vähemmän kellumaan sitä isoa ainesta kun hiilidioksidia on jo saatu irti.
-
Tomun tukkiva vaikutus on yllättävän voimakas. Itselläni kävi kerran kanssa niin että Abid:in pussi oli päässyt repeämään ja ajattelin korjata tilanteen suodattamalla pannuun päätyneen mujujuoman uudelleen puhtaan filtterin kautta. Kaadoin kahvin varovasti uudelleen Abidiin, niin ettei sinne päätynyt käytännössä yhtään isoa purua - vain sitä ns. "pressohilua" ja hämmästys oli kumma kun viimeinen desilitra ei tahtonut millään mennä suodattimesta läpi - sai heilutella ja nostella pussia. Mutta nyt siellä ei ollut sitä muuta ainesta suodattamassa.
Hassua kyllä minulle kävi juuri samoin. Abid on töissä, mutta halusin silti valmistaa abid-kahvia, joten suodatin pressokahvin paperin läpi. Lopuksi roikottelin pussia kupin päällä ja koitin ravistella, että loputkin tulisivat läpi. Eivät ne viimeiset senttilitrat kuitenkaan tulleet, joten lopulta viskasin pienen pallon muotoisen pussukan tiskialtaaseen.
-
Mikäli pöly on tukkeutumisongelman syy, niin kannattaa kokeilla valmistusta ilman minkäänlaista sekoittelua. Eli ensin pienellä vesitilkalla 30s turvottelu (n. 2xjauheen paino) ja sitten loput vedet sekaan. Tämän jälkeen annetaan olla häiritsemättä.
Mihin ajatukseen tämä perustuu? Oma kokemus on vähän päinvastainen. Aluksi suppiloon kaadettu vesi todennäköisesti huuhtelee pölyä pohjalle, joten kuvittelisin ensimmäisen sekoittamisen auttavan siihen. Pöly vettyy nopeammin, mutta toisaalta isot lohkareet on raskaampia, eli kakkossekoituksestakin voisi olla hyötyä pölyn saamisessa kahvipedin yläpuolelle.
-
Mihin ajatukseen tämä perustuu? Oma kokemus on vähän päinvastainen. Aluksi suppiloon kaadettu vesi todennäköisesti huuhtelee pölyä pohjalle, joten kuvittelisin ensimmäisen sekoittamisen auttavan siihen. Pöly vettyy nopeammin, mutta toisaalta isot lohkareet on raskaampia, eli kakkossekoituksestakin voisi olla hyötyä pölyn saamisessa kahvipedin yläpuolelle.
Scott Rao ainakin uskoo vakaasti hienojakoisen kahvipölyn vaeltavan (ja käyttää migraatio-sanaa, joka on imo hieman huvittavaa) suodattimen pohjalle sekoituksen yhteydessä.
-
Aluksi suppiloon kaadettu vesi todennäköisesti huuhtelee pölyä pohjalle
Mutta kuinka merkittävästi?
Huomaa myös että:
- Vesimäärä joka lisätään (2x jauheen paino) imeytyy ja sitoutuu suurimmaksi osaksi kahvin sekaan.
- Kaikki lisätty vesi ei valu kahvijauheen läpi vaan jää jo ensin kaadetun veden päälle.
- Alussa kaadettu vesi vapauttaa kahvista voimakkaasti hiilidioksidia mikä saa aikaan kuohunnan ja nostetta ylöspäin.
Kannattaa myös pitää mielessä että ongelmana on siis pöly joka pääsee filtterille asti ja imeytyy siihen. Kun kesken valuttamisen vaikka sekoitellaan, niin filtterin pintaan pääsee uusi pölykerros joka muuten olisi pysynyt siellä yläosissa/jauheessa (filtterissä jo oleva pöly ei irtoa).
Periaatteessa varovainen sekoittelu pintakerroksista pitäisi (?) olla turvallista - kun kahvi vasta hautuu ja ei valu. Ei siis sekoitella pohjia myöten vaan ainoastaan siitä pinnasta kelluvat purut painoksiin.
Scott Rao ainakin uskoo vakaasti hienojakoisen kahvipölyn vaeltavan (ja käyttää migraatio-sanaa, joka on imo hieman huvittavaa) suodattimen pohjalle sekoituksen yhteydessä.
Viitsitkö laittaa sivuviitteen, kun ei nyt satu tuo kohta itselle silmään.
Ja migration (http://en.wikipedia.org/wiki/Migration):han on ihan legitiimi englanninkielen sana - kieltämättä hauska lausua "mai-greis-son" ärrävikaisittain ja suhuttaen. :)
Lisäys:
Pöly vettyy nopeammin
Mitä tarkkaan ottaen tarkoitat vettymisellä? Pölyhän on käytännössä soluseinämän palasia ja ei enää niin huokoista tavaraa kuin isommat kappaleet. Joten sehän siis itseasiassa "imee" hitaammin vettä itseensä.
-
Viitsitkö laittaa sivuviitteen, kun ei nyt satu tuo kohta itselle silmään.
Ja migration (http://en.wikipedia.org/wiki/Migration):han on ihan legitiimi englanninkielen sana - kieltämättä hauska lausua "mai-greis-son" ärrävikaisittain ja suhuttaen. :)
Ei ole valitettavasti Raon kirjaa enää käsillä, mutta sieltä suodatinkeittämisen alta löytyi muistaakseni jostakin. Olen oppinut yhdistämään tuon migraation hermoston kehitykseen ja "raskaiden" sanojen käyttö kahvinkeiton yhteydessä herättää minussa aina hilpeyttä. Siksi niitä aina osatessani itsekin viljelen :)
-
Ei ole valitettavasti Raon kirjaa enää käsillä, mutta sieltä suodatinkeittämisen alta löytyi muistaakseni jostakin.
Itse en tuosta sekoitusta koskevasta kappaleesta löydä tuosta mitään mainintaa - ainoastaan sen että sekoittaminen "tasoittaa" tilannetta paljon ja vähän uuttuneiden purusten jakauman suhteen.
Migraatiosta puhutaan espressoperkolaation yhteydessä - mutta sieltä sen siirtäminen sellaisenaan suodatinkeittelyyn on hieman kyseenalaista. Espressouutossa virtaus on kuitenkin paljon pakotetumpaa niin paineen, uuttotilan kuin virtaussuunnankin suhteen. Lisäksi tuo migraatioliike vaikuttaa käsittääkseni perkolaatioprosessin kulkuun koko kakun matkalla - toisin kuin suodatinkeittelyssä vasta hitusten törmätessä filtteriin.
-
Pölyhän on käytännössä soluseinämän palasia ja ei enää niin huokoista tavaraa kuin isommat kappaleet. Joten sehän siis itseasiassa "imee" hitaammin vettä itseensä.
Edellinen taitaa perustua enemmän pölyn hydrofobiseen luonteeseen kuin huokoisuuteen. Kuvittelisin noiden soluseinämän palasten (pölyn) tulevan enemmän solujen välisestä liima-aineesta, ligniinistä, ja joka on veteen huonosti sekoittuvaa. Edellisessä tekstissä on sitten oletettu, ettei paahdossa tapahdu oleellista (kemiallista) muutosta ligniinin rakenteessa.
-
Migraatiosta puhutaan espressoperkolaation yhteydessä - mutta sieltä sen siirtäminen sellaisenaan suodatinkeittelyyn on hieman kyseenalaista. Espressouutossa virtaus on kuitenkin paljon pakotetumpaa niin paineen, uuttotilan kuin virtaussuunnankin suhteen. Lisäksi tuo migraatioliike vaikuttaa käsittääkseni perkolaatioprosessin kulkuun koko kakun matkalla - toisin kuin suodatinkeittelyssä vasta hitusten törmätessä filtteriin.
Minäkään en muista tuollaista mainintaa suodatinkahvin yhteydestä, espressoon liittyen taas sitä korostettiin paljonkin.
Oletteko käytännössä huomanneet eroa sekoittelun ja sekoittamatta jättämisen välillä? Minulla ainakaan kaksi kertaa tehty pohjamutia myöten tapahtuva sekoittaminen ei haittaa valumista, vaan kivan nopeasti kahvi hulahtaa kuppiin. Samat purut ja sama paperi menee taas täysin tukkoon, jos koittaa suodattaa pressokahvia (jossa siis pelkkää pölyä joukossa).
-
Sekoittelun/sekoittamatta olemisen suhteen en muista mitään eroa valumisnopeudessa havainneeni. Ilman sekoittamista toimenpide on vain itselleni yksinkertaisempi.
-
Käytin Abidin päällä pientä lautasta lämmön haihtumisen vähentämiseksi. Abidin yläreunan muotoilu on tosin hieman aaltomainen, jolloin laitteen ja lautasen väliin jää ilmarakoa.
Tulipa havaittua että tuosta aaltomaisesta muodosta voi olla jonkin verran apua valutusvaiheessa. Jos nimittäin valutusvaiheessa kansi olisi päällä hyvin tiiviisti, voisi alipaine hidastaa valumista.
Jostain syystä valuttelin alkuaikoina kahvin ulos aina ilman kantta, mutta nykyisin siis useimmiten kannen kanssa, etenkin jos laite on ladattu ääriään myöten täyteen jolloin valuma-aikakin on pitkähkö.
-
Onkohan Abid konepestävä? En löytänyt pakkauksesta mitään mainintaa asiasta.
-
Onkohan Abid konepestävä? En löytänyt pakkauksesta mitään mainintaa asiasta.
Väittävät konepesun ja mikroaaltouunin kestäväksi. (http://theotherblackstuff.ie/machines/abid-clever-coffee-dripper/) Jälkimmäistä voisi olla jännä koneilla, uuttolämpötilan pitämiseksi optimin paikkeilla :)
-
Abidin suunnalta tuli sellainen huhu että uudemmassa Clever Coffee Dripperissä tulee myös kansi mukana.
-
Olen nyt käyttänyt Abidin kanssa Pauligin Cafe Parisien -kahvia. Olen antanut kahvin uuttua 1-1,5min Melitan light suodatin pussissa. Olen tykännyt aika paljon tästä kahvista.
-
Abid näyttää tuoteen markkinoille kasan muitakin kahvihauduttelutuotteita (http://biz-tw.net/abid.com.tw/product.htm): Miraculous C & T Maker, Advanced Plunger, Smart Coffee Maker, Perfect Two-C & T Maker... Erona Clever Coffee Dripperiin näyttäisi olevan suodatinpussin puuttuminen ja kannen olemassaolo.
-
Abidin suunnalta tuli sellainen huhu että uudemmassa Clever Coffee Dripperissä tulee myös kansi mukana.
Kun aikoinaan ottivat Cleverit myyntiin Sweetmariasilla, niin sen alustan muuttamisesta kanneksi antoivat heti palautetta Abidille. Nyt näyttää siis päätyneen muutos tuotantoon asti (=vanhoista varastot tyhjiä).
Abid näyttää tuoteen markkinoille kasan muitakin kahvihauduttelutuotteita (http://biz-tw.net/abid.com.tw/product.htm): Miraculous C & T Maker, Advanced Plunger, Smart Coffee Maker, Perfect Two-C & T Maker... Erona Clever Coffee Dripperiin näyttäisi olevan suodatinpussin puuttuminen ja kannen olemassaolo.
Käsittääkseni näitä on ollut myynnissä ties kuinka kauan - varsinkin noita teen valmistamiseen käytettäviä. Olivat vain hankalasti saatavilla "läntisessä maailmassa". Square Milellä valmistivat aikoinaan Cascaraa tällä tavalla (http://www.squaremileblog.com/2008/11/05/videocast-1-cascara/) (videon/blogimerkinnän päiväys 11.05.2008). Ja näitähän sivuttiin jo tämänkin ketjun sivulla 3 (http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=1419.msg14596#msg14596). :)
-
Ja näitähän sivuttiin jo tämänkin ketjun sivulla 3 (http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=1419.msg14596#msg14596). :)
No niinpäs olikin. Sain jostain syystä sen käsityksen että tuotteet olisivat olleet uudehkoja kun pikaisella googlettamisella ei heti ensimmäisestä tuotteesta löytänyt juurikaan arvioita - länsimaisilta kahviaiheisilta sivustoilta.
Jäi kuitenkin mietityttämään tuo suodatinpussiton käyttö. Mintenköhän purujen filtteröinti uuton jälkeen käytännössä onnistuu?
-
Jäi kuitenkin mietityttämään tuo suodatinpussiton käyttö. Mintenköhän purujen filtteröinti uuton jälkeen käytännössä onnistuu?
Magneeteilla? :)
Jos kyse on tuosta (http://www.abid.com.tw/C-50473SG.htm) härpättimestä, niin näyttäisi olevan varustettu french pressistä tutun metalliverkon kanssa.
-
Jos kyse on tuosta (http://www.abid.com.tw/C-50473SG.htm) härpättimestä, niin näyttäisi olevan varustettu french pressistä tutun metalliverkon kanssa.
Vai voisiko kyseessä olla jokin synteettisempi, kalvomainen siivilä? Itse olen useamman kerran turhautunut pressopannujen metalliverkkoihin, jotka mielestäni päästävät läpi liian paljon pieniä partikkeleita. Kalvomaisia siivilöitä en ole päässyt kokeilemaan, mutta sen verran mitä olen käsissäni hypistellyt, niin kalvo vaikuttaisi potentiaaliselta välineeltä melko puruttoman lopputuloksen saavuttamiseksi.
-
Vai voisiko kyseessä olla jokin synteettisempi, kalvomainen siivilä? Itse olen useamman kerran turhautunut pressopannujen metalliverkkoihin, jotka mielestäni päästävät läpi liian paljon pieniä partikkeleita. Kalvomaisia siivilöitä en ole päässyt kokeilemaan, mutta sen verran mitä olen käsissäni hypistellyt, niin kalvo vaikuttaisi potentiaaliselta välineeltä melko puruttoman lopputuloksen saavuttamiseksi.
Mitäs materiaalia sellainen kalvomainen siivilä on? Jotain gore-tex-henkistä vai jotain aeropress-kamaa? Loppujen lopuksi french pressin pohjalle päätyvä muhju on suhteellisen pieni vaiva ja siihen osaakin suhtautua jo enemmänkin ominaisuutena kuin vikana.
Olen silti melko varma siitä, että suodattaminen on hoidettu magneetilla.. :)
-
Mitäs materiaalia sellainen kalvomainen siivilä on? Jotain gore-tex-henkistä vai jotain aeropress-kamaa? Loppujen lopuksi french pressin pohjalle päätyvä muhju on suhteellisen pieni vaiva ja siihen osaakin suhtautua jo enemmänkin ominaisuutena kuin vikana.
Sweet Maria's (http://www.sweetmarias.com/prod.frenchpress.php) myy kalvomaista tuotetta otsikolla Nylon Fine Sediment Filterscreen (http://www.sweetmarias.com/frpress_images/frpress.nylon-screens.jpg). Kyseinen tuote voidaan ikään kuin jälkiasentaa lisävarusteeksi pressopannuun metalliverkon viereen, mutta se ei riitä aivan kokonaan kattamaan metalliverkon pinta-alaa.
-
Tuosta "Miraculous Coffee & Tea maker":istä kommentti täällä (http://theotherblackstuff.ie/machines/abid-clever-coffee-dripper/):
Despite the name it isn’t actually great for coffee, producing a very sludgy cup (great tea brewer though).
-
Mikä tästä tekee paremman kuin mokkamasterin mekaanisella tippalukolla varustettu suodatinteline on?
Lähinnä minua kiinnostaa tuo venttiilin aukeaminen, toimiiko monenkin kokoisissa kupeissa?
Mokkis vaatii aika tarkkaan oikean kokoisen kupin, ellei halua pitää telineessä kokoaikaa kiinni.
Onko jossakin kuvia ko. telineen alaosasta?
-
Mikä tästä tekee paremman kuin mokkamasterin mekaanisella tippalukolla varustettu suodatinteline on?
Luepas ketjua taaksepäin, kysymys on jo kertaalleen käsitelty. Kyseessä on aika erilaiset tuotteet: Moccamasterin suppilo on suunniteltu hidastamaan valumista niin, että uuttoaika on sopiva kun vettä syötetään hiljalleen siihen päälle. Clever taas ei hidasta valumista oikein mitenkään, vaan kun uuttoaika on tullut täyteen, niin venttiili avataan ja kahvi lorahtaa nopeasti läpi.
-
Tulipa tilattua tällainenkin lelu leikittäväksi. Muutamat testit on tullut tehtyä ja maku on vaihdellut erittäin hedelmäisestä ja kirkkaasta karvaaseen ja ehkä jopa vähän vesittyneeseen (en osaa tarkemmin kuvailla, mutta sellainen mitäänsanomaton alkumaku, joka muuttuu voimakkaammaksi vasta hetken kuluttua). Jauhatus on ollut filtterikarkeutta (about Varion puolivälissä), tosin se on saattanut ehkä vähän vaihdella, koska olen jauhanut välillä espressoakin. Kahvin määrä on ollut sama 15g/250g ja hautuma-aikana olen pitänyt neljää minuuttia. Ainiin, ja suodatinpussina on noita Melittan Mildejä.
Osaisiko joku viisaampi kertoa, mitkä asiat tässä suodatinkeittelyssä korostavat noita kahvin hedelmäisiä makuja? Karvautta olen yrittänyt välttää sillä, etten ole päästänyt viimeisiä, hitaasti valuvia tippoja juotavan kahvin sekaan, vaan olen valutellut ne toiseen kuppiin.
-
maku on vaihdellut erittäin hedelmäisestä ja kirkkaasta karvaaseen ja ehkä jopa vähän vesittyneeseen (en osaa tarkemmin kuvailla, mutta sellainen mitäänsanomaton alkumaku, joka muuttuu voimakkaammaksi vasta hetken kuluttua). ... Kahvin määrä on ollut sama 15g/250g ja hautuma-aikana olen pitänyt neljää minuuttia.
Millaisia kahveja on ollut käytössä? Ja olethan muistanut huuhdella/lämmittää Abidin hyvin ennen käyttöä - eli laskettelet reiluun puoleen väliin kuumaa vettä filtteriä huuhdellen, annat olla kotvan ja valutat pois. Pienillä annoksilla osa karvaudesta voi olla paperinmakua (tulee helpommin esille). Ole myös tarkkana ettet kaada juuri kiehunutta vettä kahvilla vaan odota että viilenee hetken.
Karvautta olen yrittänyt välttää sillä, etten ole päästänyt viimeisiä, hitaasti valuvia tippoja juotavan kahvin sekaan, vaan olen valutellut ne toiseen kuppiin.
Ei niiden viimeisten tippojen mitenkään radikaalisti pitäisi enää tilanteeseen vaikuttaa. Oletko maistanut sitä toisen kupin juomaa?
-
Millaisia kahveja on ollut käytössä? Ja olethan muistanut huuhdella/lämmittää Abidin hyvin ennen käyttöä - eli laskettelet reiluun puoleen väliin kuumaa vettä filtteriä huuhdellen, annat olla kotvan ja valutat pois. Pienillä annoksilla osa karvaudesta voi olla paperinmakua (tulee helpommin esille). Ole myös tarkkana ettet kaada juuri kiehunutta vettä kahvilla vaan odota että viilenee hetken.
Aikaisemmat kokeilut olivat Coffee bean shopin Ethiopia Harraria, tosin se loppui ja tänään kahvi vaihtui saman puljun Costa Rica Tarrazu Valleyyn.
Abidin olen huuhdellut ja lämmittänyt joka kerta ennen käyttöä. Vettä en ole jäähdytellyt sen kummemmin, mitä se nyt jäähtyy sinä aikana, kun huuhtelen tuon abidin ja mittailen vesimäärän toiseen astiaan.
Täytynee tässä viikonlopun aikana kokeilla keittää suurempia annoksia ja katsoa, onko sillä vaikutusta makuun.
Ei niiden viimeisten tippojen mitenkään radikaalisti pitäisi enää tilanteeseen vaikuttaa. Oletko maistanut sitä toisen kupin juomaa?
Tänään aamulla keittelin taas uuden kokeilun ja maistoin nyt tällä kertaa tätä toisen kupin juomaa. En tiedä kuinka paljon tässä on psykologista vaikutusta, mutta kyllä se minun mielestäni maistui karvaammalta.
Väärinkäsitysten välttämiseksi täytyy sanoa, että tällä on tullut joka kerta varsin maistuvaa kahvia, mutta ne muutamat erittäin hyvät erät asettivat riman aika ylös.
-
Tuli mieleen, että oletko ottanut aikaa kauan kahvi valuu kuppiin?
Itse olen tähdännyt jauhatuksen pressolle ja suodatinpaperina käytän mild:iä, 24g/320g valuu 40s kuppiin.
-
Abidin olen huuhdellut ja lämmittänyt joka kerta ennen käyttöä. Vettä en ole jäähdytellyt sen kummemmin, mitä se nyt jäähtyy sinä aikana, kun huuhtelen tuon abidin ja mittailen vesimäärän toiseen astiaan.
Tuon osalta tuntuu olevan kaikki kunnossa. Oletko muuten sekoitellut lusikalla uuton aikana? Kannattaa kokeilla sekoittamista, mikäli käytät hienoa suodatinjauhatusta. Hienompi jauhatus painuu helposti pohjalle tiiviimpään ja ei sitten välttämättä uutu niin hyvin kuin oikein karkea pressojauhatus. Joitakin kokeiluita olen hienolla jauhatuksella itse tehnyt, sekoittaen minuutti kaatamisen jälkeen ja sitten 4 minuutin kohdalla ennen valumaan laittamista. Tällöin kahvilla kestää kotvan pidempää valua, mutta on tuntunut ainakin itselläni toimivan ok.
-
Tuli mieleen, että oletko ottanut aikaa kauan kahvi valuu kuppiin?
Itse olen tähdännyt jauhatuksen pressolle ja suodatinpaperina käytän mild:iä, 24g/320g valuu 40s kuppiin.
Tänään kokeilin seuraavaa: pressojauhatus, turvotus (30s), 18g/300ml ja valumaan 3:30 kohdalla. valumiseen meni 40-45s.
Varsin hyvä kuppi tuli näinkin. Tosin omaan makuuni tuo filtterijauhatus tuntui toimivan paremmin. Myös yksi huomio minkä tein, oli se, että filtterijauhatuksella purut näyttivät jäävän valutuksen jälkeen melko tasaisesti filtterin reunoille, kun taas pressojauhatuksessa purut näyttivät valahtavan pohjalle. Tiedä sitten, onko tällä merkitystä.
Oletko muuten sekoitellut lusikalla uuton aikana? Kannattaa kokeilla sekoittamista, mikäli käytät hienoa suodatinjauhatusta. Hienompi jauhatus painuu helposti pohjalle tiiviimpään ja ei sitten välttämättä uutu niin hyvin kuin oikein karkea pressojauhatus. Joitakin kokeiluita olen hienolla jauhatuksella itse tehnyt, sekoittaen minuutti kaatamisen jälkeen ja sitten 4 minuutin kohdalla ennen valumaan laittamista. Tällöin kahvilla kestää kotvan pidempää valua, mutta on tuntunut ainakin itselläni toimivan ok.
Olen kokeillut. Ja mielestäni tähän mennessä paras kuppi on tullut lähes kuvailemallasi tavalla, eli: filtterijauhatus, sekoitus minuutin kohdalla ja valumaan neljän minuutin kohdalla. Tosin tällöin jätin tuon toisen sekoittamisen väliin. Valuma-aika jäi kyllä tällöinkin alle minuuttiin (nestettä ei kyllä ollut kuin tuo 250ml). Toisaalta tämä oli eri kahvilla kuin millä nyt keittelen, joten vertailu ei ole ihan suoraviivaista. En kyllä myöskään onnistunut toistamaan tuota kuppia tuolla Harrarilla, vaikka yritin. Enkä keksi mitä olen siinä kupillisessa tehnyt eri tavalla. Mutta hauskaahan tämä harjoittelukin on :D
-
Tänään kokeilin seuraavaa: pressojauhatus, turvotus (30s), 18g/300ml ja valumaan 3:30 kohdalla. valumiseen meni 40-45s.
Itse olen antanut pressojauhatuksella kahvin uuttua lähemmäs viittäkin minuuttia.
että filtterijauhatuksella purut näyttivät jäävän valutuksen jälkeen melko tasaisesti filtterin reunoille, kun taas pressojauhatuksessa purut näyttivät valahtavan pohjalle.
Minulla nuo menevät toisinpäin. Eli pressojauhatus jota en sekoittele (mutta turvotan) jää enemmän filtterin reunoille kuin suodatinjauhatus (johtuu ilmeisesti siitä että puruja kelluu jonkinverran pinnan tuntumassa). Suodatinjauhatusta en turvottele vaan kaadan kaikki vedet kerralla, mutta sekoitan sitten minuutin kohdalla. Eli sekoitus/turvotus ovat itselläni toisiaan poissulkevia toimenpiteitä.
Niin, ja Abidin päällä on uuton aikana lautanen kantena.
-
Abid kansi saapui sitten postissa. Kannen materiaali ja muotoilu ovat samankaltaiset kuin Abidin mukana aimmin tuleessa alustassa, mutta koko on suurempi ja coaster-sanan sijaan kannessa on nostoa helpottava tyylitelty kädensija. Kannen istuvuus oli hyvä ja alaspäin kääntyvä reuna vaikuttaisi sulkevan Abidin suuaukon tehokkaammin kuin lautanen. Käyttömukavuus oli merkittävästi lautasta parempi. Suosittelen.
-
No kerro nyt jo että mistä tilasit...
-
Abid-kannen päätyminen minulle oli seurausta taannoisista kyselyistäni Abidin toimitusmahdollisuuksille Suomeen. Yhden ksyelyistäni lähetin myös tuotteen valmistajalle. Valmistaja vastasi kyselyyni useamman kuukauden jälkeen, tilanteessa jolloin olin jo saanut Abidin hankittua. Tästä virisi keskustelu, jossa valmistajalle selvisi mm. ketju (Sweet Maria's?) jonka välityksellä tuote oli päätynyt suomalaiselle jälleenmyyjälle. Samalla tuli ilmi heidän tuotekehittely kannen osalta ja valmistaja oli halukas lähettämään yhden kannen minulle postitse. Ilmeisesti kannen osalta ei toistaiseksi ole yleistä tilausmahdollisuutta.
-
Raon uusimman kirjan innoittamana on tullut tehtyä kokeiluita hienommalla jauhatuksella (aiempaan nähden) ja tulokset ovat olleet oikein positiivisia varsinkin afrikkalaisten kahvien kanssa.
Tarkkaa jauhatuskarkeutta on vaikea kuvailla. Asteikko on 1-9 "turkkilainen"-"karkea presso" jossa kohdissa 5-6 valmistuu yleensä Harion V60 kahvit (riippuu määrästä). Nyt Cleverillä ollaan oltu lukemassa 4.
Kahvi:vesi suhteella 1:15.
Kello käyntiin heti kun veden kaataminen alkaa - samalla sekoitellaan jauhetta varovasti lusikalla (=paakut pois). Kun kaikki vesi on kaadettu, painellaan lusikalla pinnalta kaikki kahvi upoksiin (jää vain vaalea vaahto pintaan). Kansi päälle ja kun kello näyttä 3:00 - sekoitetaan nopeasti suhteellisen pinnasta ja nostetaan kahvi valumaan. Valumisen alussa "pyöräytetään" vielä lusikalla pinnan tuntumasta reunoja pitkin yhteen suuntaan ja kansi takaisin päälle. Kahvi valuu noin puolessatoista minuutissa alas ja jauhe jää "kummuksi" Cleverin pohjalle.
Siirappimaisen makeita.
-
Tuota oli pakko koittaa, joten jauhoin 22g skertonilla filtterikarkeuteen.
Vettä 330g ja alusta asti sekoittaen, lopuksi painelin puruja alas niin että kaunis vaahto vain jäi pinnalle jonka peitin kannella (tähän meni sekkarin mukaan minuutti).
3min kohdalla kuppiin valumaan... purut jäivät melitta mildin reunoille tasaisesti, ja alas jäi hyvin pieni kumpu, valuminen otti 2min.
Papuina 1.6 paahdettu Zege, joka tosiaan maistuu tällä menetelmällä paljon makeammalta, kuin aiemmalla tavallani (ylempänä kiroitinkin siitä).
Vaihtelun vuoksi taidan seuraavallakin kerralla kokeilla tätä.
-
Ja oliko teillä alkuperäisenä vertailukohtana suodatinkarkeutta selvästi karkeampi jauhatus, jolla vesi "hulahtaa" läpi eli valuminen kestää semmoisen 30 s?
Karkeussäätöjen kommunikointi voisi olla kyllä helpompaakin...
-
Karkeussäätöjen kommunikointi voisi olla kyllä helpompaakin...
Oma Abid/Clever-Skerton karkeus hakee vielä hieman paikkaansa, mutta loppuviikosta lienee jo selvillä. Tämän jälkeen olisi tarkoitus kyetä ilmaisemaan karkeus muodossa x-kierrosta-jostain-kiintopisteestä (teräkosketus tai säätöruuvin ja pultin kosketuspiste). Muita ehdotuksia otetaan toki vastaan.
Karkeusmäärittely lienee mahdollista millä tahansa myllyllä josta on mahdollista havainnoida jonkinlainen kiintopiste ja siirtymän (kierrosten) suuruus.
-
3min kohdalla kuppiin valumaan... purut jäivät melitta mildin reunoille tasaisesti, ja alas jäi hyvin pieni kumpu, valuminen otti 2min.
Tässä kohtaa pitäisi vielä hieman sekoittaa - tarkoituksena olisi välttää purujen reunoille tarttumista (jotta "tyhjennyksen" aikana kahvi uuttuu tasaisesti). Ks. suuntaa-antava kuva alla. (idea siis Scott Raon uusimmasta kirjasesta).
Ja oliko teillä alkuperäisenä vertailukohtana suodatinkarkeutta selvästi karkeampi jauhatus, jolla vesi "hulahtaa" läpi eli valuminen kestää semmoisen 30 s?
Karkeussäätöjen kommunikointi voisi olla kyllä helpompaakin...
Alussa oli karkeus "karkeaa" - omassa myllyssäni välillä 7-9 ja silloin ei paljoa yli puolta minuuttia alasvalumisessa mennyt (9 siis karkeinta mitä lähtee). "Normaali" suodatinkarkeus on suurinpiirtein välillä 5-6 ja nyt näissä viimeisimmissä ollaan oltu lukemassa 4 - eli suodatinkarkeutta jo selvästi hienompaa.
-
Ja oliko teillä alkuperäisenä vertailukohtana suodatinkarkeutta selvästi karkeampi jauhatus, jolla vesi "hulahtaa" läpi eli valuminen kestää semmoisen 30 s?
Karkeussäätöjen kommunikointi voisi olla kyllä helpompaakin...
Ite käytän oletuksena sen verran karkeaa, että hulahtaa 30-40s kuppiin, ja käsimyllyllä veivaan.
(eikö jossain ollut "kuva" noista karkeuksista 1:1, niin pystyi vertaamaan mitä käyttikään?)
Pitää ens kerralla sekoitella nuo purut reunoilta kummulle. Ihmettelen vain tuota pitkää valumisaikaani.
-
Karkeusmäärittely lienee mahdollista millä tahansa myllyllä josta on mahdollista havainnoida jonkinlainen kiintopiste ja siirtymän (kierrosten) suuruus.
Se pätee kuitenkin vain ko. myllylle ja pavulle. Karkeuksista puhumiseen siis aika huono menetelmä.
Tuumailin että periaatteessa toimiva ratkaisu voisi olla joku standardoitu suodatinputkilo. Siis Aeropressin kaltainen systeemi. Sinne laitetaan tietty grammamäärä purua ja tietty grammamäärä kiehuvaa vettä. Tämän jälkeen mitataan aika, joka kestä vedellä valua läpi. Sillä tavalla saataisiin johdettua kahdesta helposti mitattavasta suureesta (grammat ja sekunnit) kolmas vaikeammin mitattava eli jauheen kyky vastustaa veden valumista. Toki se ei ole sama asia kuin jauheen "uuttuvuus", mutta melko lähellä kumminkin.
Homma voisi toimia niin, että putkilo on toisesta päästä kiinni ja sinne laitetaan purut ja vesi perään. Sitten 10 sekunnin turvotus, jonka aikana päälle laitetaan vakiomallinen suodatin ja putkilon yläosa. Käännetään ympäri ja vesi alkaa valua läpi. Kun pohjalle on tullut kahvia ekaan mittaviivaan asti, niin aloitetaan ajanotto. Kun saavutetaan toinen mittaviiva, niin kello pysäytetään. Eli ensimmäiset ja viimeiset lirut eivät ole mukana mittauksessa. Karkeus ilmaistaan sekunteina, tai tarkemmin ottaen sekunteina per litra, mutta koska litramäärä on vakioitu, niin sekunnit toimisivat suoraan mittaustuloksena. Kokonaisten kahvipapujen lukema olisi n. 0, jauhettujen sitten siitä ylöspäin. Espressokarkeudessa voisi tulla ongelmaksi, että vesi ei enää valu läpi ollenkaan.
Olisi tuo myllyjen kalibrointiin ainakin parempi menetelmä kuin netistä tulostetut purukuvat. Oman kokemuksen mukaan niiden arvo on aika tasan nolla.
-
Se pätee kuitenkin vain ko. myllylle ja pavulle. Karkeuksista puhumiseen siis aika huono menetelmä.
Olet aivan oikeassa. Meillä olevassa Ditting 1203:ssa ja Jiiteen Tanzaniassa pitäisi olla samanlainen asteikko ja sormituntumalla/kuvia isolla suurennoksella tutkittaessa näin onkin. Mutta jauhatuksessa on silti eroa, Jiitee saa kohtuullisen nopasti uutoksen valumaan mild-paperin läpi karkeusasetuksella 4, mutta meillä ei toivoakaan.
Siltikin olen tyytyväinen tuon ison Dittingin jauhatukseen vaikka se tuottaakin pientä hippua. Ilmeisesti pääosa on hyvinkin samankokoista, koska ainakin suodatinkahvin maku parani selvästi kun siirryttiin mini-e:n käytöstä Dittingiin.
-Mikko-
-
Sinne laitetaan tietty grammamäärä purua ja tietty grammamäärä kiehuvaa vettä. Tämän jälkeen mitataan aika, joka kestä vedellä valua läpi. Sillä tavalla saataisiin johdettua kahdesta helposti mitattavasta suureesta (grammat ja sekunnit) kolmas vaikeammin mitattava eli jauheen kyky vastustaa veden valumista.
En oikein näe miten tähän (=jauheen kykyyn vastustaa valumista) ei vaikuttaisi: a) jauheen jakauma, b) käytetty papu ja paahtoaste. (?)
Ohessa kuvaa tuosta mainitusta "karkeudesta 4". Kuvassa vierellä Dansukkerin "Suomalaista taloussokeria".
-
En oikein näe miten tähän (=jauheen kykyyn vastustaa valumista) ei vaikuttaisi: a) jauheen jakauma, b) käytetty papu ja paahtoaste. (?)
Tuota kohtaa a) me tässä ollaan oikeastaan mittaamassakin. Se täydellinen muuttuja olisi siis sellainen, että sitä käyttäen saadaan kaksi erilaista myllyä tuottamaan jauhatusta, joka käyttäytyy mahdollisimman samalla tavalla. Suurin mahdollinen partikkelikoko ei selvästikään ole ainakaan paras ratkaisu. Jakaumalle pitää vaan keksiä joku yksinkertaisesti mitattava "proxy-muuttuja", kuten kyky vastustaa veden virtausta tietyissä olosuhteissa. Tai tuokaan ei ole vielä yksinkertainen muuttuja, mutta sille voidaan vuorostaan kehittää toinen yksinkertaistus, jolloin päästään sekuntikelloon käsiksi.
Kohta b) on ongelma, tosin suurin pavun vaikutus on jakauman kautta, mikä ei haittaa. Hiilidioksidipituisuus eliminoituu osittain turvotuksella. Loput ehkä kohtuullisesti, kun paahtoaste fiksataan. Yksi ratkaisu voisi myös olla käyttää Grindzia kahvin sijaan. Se kai olisi tasalaatuisesti vakioitua tavaraa.
-
Tuota kohtaa a) me tässä ollaan oikeastaan mittaamassakin. Se täydellinen muuttuja olisi siis sellainen, että sitä käyttäen saadaan kaksi erilaista myllyä tuottamaan jauhatusta, joka käyttäytyy mahdollisimman samalla tavalla. Suurin mahdollinen partikkelikoko ei selvästikään ole ainakaan paras ratkaisu. Jakaumalle pitää vaan keksiä joku yksinkertaisesti mitattava "proxy-muuttuja", kuten kyky vastustaa veden virtausta tietyissä olosuhteissa. Tai tuokaan ei ole vielä yksinkertainen muuttuja, mutta sille voidaan vuorostaan kehittää toinen yksinkertaistus, jolloin päästään sekuntikelloon käsiksi.
Mutta jos sinulla on teräväpiikkinen jakauma ja laakea jakauma, niin laakean jakauman joudut jättämään tuota teräväpiikkistä keskimäärin karkeammaksi, jotta käyttäytyminen tuon uuttoajan suhteen olisi samanlaista. Toki näin voi tehdä - mutta tällöin ne eivät ole (keskimääräisesti) samaa jauhatuskarkeutta, eivätkä ne varmasti uutu samalla tavalla.
Kohta b) on ongelma, tosin suurin pavun vaikutus on jakauman kautta, mikä ei haittaa. Hiilidioksidipituisuus eliminoituu osittain turvotuksella. Loput ehkä kohtuullisesti, kun paahtoaste fiksataan. Yksi ratkaisu voisi myös olla käyttää Grindzia kahvin sijaan. Se kai olisi tasalaatuisesti vakioitua tavaraa.
Mitä tummemmaksi papu on jauhettu, niin sitä helpommin se "tomuttaa" jauhettaessa ja lisäksi voisi olettaa että vesi virtaisi myös hieman erilailla johtuen rikkinäisemmästä rakenteesta (sitä imeytyy/poistuu helpommin jauhepartikkeleista). Näistä toki tuo ensimmäinen liittyy suoraan jakaumaan.
Grindz tomuttaa mielestäni aivan älyttömästi (rikkoutuu ilmeisesti helposti) - tomuttaa itseasiassa niin paljon että Tanzanian putsaamisessa on vähemmän vaivaa siinä että avaa myllyn ja putsaa käsin (sitä tomua on kaikkialla). Varmaankin myös veden kanssa Grindz käyttäytyy toisin kuin kahvi.
Eiköhän laiteta jostain kimppatilaus sopiviin siiviläsetteihin joilla sihdataan jauheita ja ilmoitetaan sen jälkeen prosentuaaliset painot syntyneille kasoille. :)
-
Olin tosiaan hieman hätäinen enkä osannut arvioida kaikkia muuttujia jauhatuskarkeuden kuvaamisen osalta. Tilausta kotikäyttöön helpohkosti jalkatuvalle menetelmälle kyllä voisi olla, sikäli mikäli joku sattuisi sellaisen kehittämään.
-
Mutta jos sinulla on teräväpiikkinen jakauma ja laakea jakauma, niin laakean jakauman joudut jättämään tuota teräväpiikkistä keskimäärin karkeammaksi, jotta käyttäytyminen tuon uuttoajan suhteen olisi samanlaista. Toki näin voi tehdä - mutta tällöin ne eivät ole (keskimääräisesti) samaa jauhatuskarkeutta, eivätkä ne varmasti uutu samalla tavalla.
Eivät toki, mutta tulos voi olla riittävän lähelle. Tai ainakin parempi kuin puhdas arvaus.
Grindz tomuttaa mielestäni aivan älyttömästi (rikkoutuu ilmeisesti helposti) - tomuttaa itseasiassa niin paljon että Tanzanian putsaamisessa on vähemmän vaivaa siinä että avaa myllyn ja putsaa käsin (sitä tomua on kaikkialla). Varmaankin myös veden kanssa Grindz käyttäytyy toisin kuin kahvi.
Voi hyvinkin olla että tukkisi vaan pahanpäiväisesti suodattimen. Tehokas imuri on aika ehdoton kumppani Grindz-putsille.
Eiköhän laiteta jostain kimppatilaus sopiviin siiviläsetteihin joilla sihdataan jauheita ja ilmoitetaan sen jälkeen prosentuaaliset painot syntyneille kasoille. :)
Eräs täälläkin vaikuttava maantieteilijä tiesi kertoa, että maaperänäytteitä käsitellään jonkinlaisillä siivilärakennelmilla. Tuossa tapauksessa ne kokoerot tosin ovat eri luokkaa kuin kahvipuruissa, voi olla että purujen analysointi vastaavalla menetelmällä vaatisi melko huolellista ravistelua. Ja niiden olemattomien pölykasojen punnitseminen olisi myös aika epätarkkaa ja epäkäytännöllistä - jos lähdetään siitä ajatuksesta, että mittaamiseen ei käytetään kovinkaan paljon puruja.
-
Eivät toki, mutta tulos voi olla riittävän lähelle. Tai ainakin parempi kuin puhdas arvaus.
Tätä pitäisi varmaankin jonkun tarpeeksi viitseliään testata. Oma veikkaukseni on että ei toimi. Osoittakaa toki vääräksi :).
Voi hyvinkin olla että tukkisi vaan pahanpäiväisesti suodattimen.
Grindzhän taitaa olla myös puristetta -> saattaisi liueta veteen?
Eräs täälläkin vaikuttava maantieteilijä tiesi kertoa, että maaperänäytteitä käsitellään jonkinlaisillä siivilärakennelmilla. Tuossa tapauksessa ne kokoerot tosin ovat eri luokkaa kuin kahvipuruissa, voi olla että purujen analysointi vastaavalla menetelmällä vaatisi melko huolellista ravistelua. Ja niiden olemattomien pölykasojen punnitseminen olisi myös aika epätarkkaa ja epäkäytännöllistä - jos lähdetään siitä ajatuksesta, että mittaamiseen ei käytetään kovinkaan paljon puruja.
Esimerkiksi täältä (http://www.qclabequipment.com/CoffeeParticleSize.html) löytyy sihtiä sekä pavuille että jauheelle ja ohjetta kuinka arvioida karkeutta "sihtijäämien" perusteella. Käsittääkseni tämä on ollut vielä ihan lähimenneisyydessä ns. "standarditouhua" (ennen lasereita ja tietotekniikka) - joten kai se suhteellisen hyvin toimiva ratkaisu on ollut?
-
Oma Abid/Clever-Skerton karkeus hakee vielä hieman paikkaansa, mutta loppuviikosta lienee jo selvillä.
Käyttämäni Abid/Clever-karkeus löytyi Skertonista 1+5/6 kierroksen päästä terien kiinniottopisteestä. Piste löytyi siten että nostin sisemmän terän akselia kunnes se oli tukevasti kiinni ulommassa terässä. Säätöruuvia kiristin vain sen verran että se lakkasi pyörimästä pisteen kohdalla mutta en vääntänyt voimalla. Olen jauhanut tummapaahtoisia 1-4 viikon ikäisiä papuja. Valumisaika on ollut noin minuutti.
-
Esimerkiksi täältä (http://www.qclabequipment.com/CoffeeParticleSize.html) löytyy sihtiä sekä pavuille että jauheelle ja ohjetta kuinka arvioida karkeutta "sihtijäämien" perusteella. Käsittääkseni tämä on ollut vielä ihan lähimenneisyydessä ns. "standarditouhua" (ennen lasereita ja tietotekniikka) - joten kai se suhteellisen hyvin toimiva ratkaisu on ollut?
Linkin takaa löytyvä siiviläputkilo vaikuttaa työkalulta, jolla homma hoituisi. Tosin siinä myös sanotaan, että ravisteluun tarvitaan 150 heilautusta minuutissa ja koko touhoon voi mennä koneellista ravistelijaa käyttäessä puolikin tuntia...
-
Tosin siinä myös sanotaan, että ravisteluun tarvitaan 150 heilautusta minuutissa ja koko touhoon voi mennä koneellista ravistelijaa käyttäessä puolikin tuntia...
Helpoin tapahan on mitata laserilla tms. mutta sitten saa maksaa maltaita. Sihtaaminen on edullinen, mutta työläs tapa.
Kuitenkin näitä vaihtoehtoja miettiessä taitaa olla ilmeisen selvää, että sekä edullisen että helpon (ja ennenkaikkea luotettavan) menetelmän toteuttaminen ei ehkä ole mikään ihan simppeli ongelma.
Mutta jos oletettaisiin että myllyjen jakaumat eivät poikkeaisi toisistaan aivan valtavasti, niin riittäisi tyyliin kaksi sihtiä. Vaikka 300 ja sitten 500 mikronin sihdit (tms.). Katsottaisiin ensin missä karkeudessa myllyllä A jäisi vaikka puolet jauheesta tuohon 300 mikronin sihtiin ja sitten missä kohdin puolet tuohon 500 mikronin sihtiin. Sama homma myllylle B. Näin löydettäisiin kahdesta myllystä jollain tavalla toisiaan vastaavat säätökohtaparit.
En sitten tiedä miten hyvin näin toimimalla päästäisin loppupeleissä antamaan reseptejä toisille (tyyliin: 21g tätä kahvia, karkeudella X, jne... ja saat samanlaisen kahvin kuin minulla tässä) kun tuo uuttuminen on niin monen muuttujan summa. Sanoisin että helpoin ja käytännöllisin tapa olisi ehkä hankkia kaikille ExtractMoJon tyyppinen ratkaisu ja puhua sen avulla "uuttoresepteistä" ;)
-
Käyttämäni Abid/Clever-karkeus löytyi Skertonista 1+5/6 kierroksen päästä terien kiinniottopisteestä. Piste löytyi siten että nostin sisemmän terän akselia kunnes se oli tukevasti kiinni ulommassa terässä. Säätöruuvia kiristin vain sen verran että se lakkasi pyörimästä pisteen kohdalla mutta en vääntänyt voimalla. Olen jauhanut tummapaahtoisia 1-4 viikon ikäisiä papuja. Valumisaika on ollut noin minuutti.
Äsken jauhoin tuossa ja muistin tämän viestin, niinpä sitten tarkastamaan kierroksia.
Itselle tuli täydet 2kierrosta alhaalta, mutta tässä voi mielestäni käyttää helpostikkin 1-3:n pykälän virhemarginaalia terien kiinniotossa alhaalla. Omalla kohdallani meinaan en vääntänyt tiukimmalle, vaan puolet sormilöysistä.
Tuloksena omalla Skertonillani on tuommoista hiukan s-jauhatusta hienompaa (onko tämä sitten 4 vai 5 S.Rao:lle?)
Normaalisti mildillä valuminen menee 30-45s, nyt sekoittaen alussa ja valuttaessa sekä kansi päällä, valumisaika on venynyt tasan minuuttiin.
Sekoitan melkein kaikki Abid-kuppini, sillä mielestäni saan näin kahvista jännällä tapaa makeamman makuista. Tuo on ehkä väärin kuvailtu sitä makua, mutta joka tapauksessa eroa löytyy, ei paljoa, mutta kuitenkin.
-
Sekoitan melkein kaikki Abid-kuppini, sillä mielestäni saan näin kahvista jännällä tapaa makeamman makuista. Tuo on ehkä väärin kuvailtu sitä makua, mutta joka tapauksessa eroa löytyy, ei paljoa, mutta kuitenkin.
Karkean jauhatuksen huono puoli on sen vaatima pitkä uuttoaika jotta uuttuu tarpeeksi (ja mm. sitä makeutta tulee). Pitkä uuttoaika taas aiheuttaa ongelmia lämpötilan kanssa - uuttumisnopeus kun laskee rajusti lämmön laskiessa - eli jossain kohdin uuttuminen käytännössä pysähtyy mikäli lämpö pääsee liian alhaiseksi. Karkean jauhatuksen plussapuoli on taas "säätövapaus" - eli isokokoisina kappaleina ne käyttäytyvät joka kerta melko samalla tavalla ja uuttunevat keskenäänkin helpommin samaan tahtiin.
Eli jos jotenkin summaisi:
karkea -> heikko mutta tasainen uuttuvuus.
hieno -> hyvä (joskus jopa liian hyvä) mutta epätasainen uuttuvuus (jälkimmäinen riippuen baristan toimista).
-
Ensimmäisenä käyttöönotettu Clever Dripper on alkanut näyttää jo ikääntymisen merkkejä. Kuvissa alla näkyy miten muoviin on ilmestynyt yhdensuuntaisia "säröjä". Lienevät tulosta haurastumisesta/elämisestä lämmön vaikutuksesta? Saisikohan näitä jostain keraamisina :)
-
Ei muuta kuin kansanopiston keramiikkakursseja katselemaan? Mahtaisi olla aika painava rakennelma. :)
Oma Dripperi on jokapäiväisessä käytössä töissä, mutta ei siinä minusta vielä säröjä näy. Toki se on jonkin verran uudempi.
-
tuossaon jokunen krakle enempi,(jos kuvan liitos toimii.) toimii hienosti...
-
Ei muuta kuin kansanopiston keramiikkakursseja katselemaan? Mahtaisi olla aika painava rakennelma. :)
:)
Itse tekemällä tuosta tosiaan voisi tulla melko massiivinen, mutta en tiedä jos "oikea" taho tuon valmistaisi, niin olisiko vielä liian raskas. Harion 02 ja 01 v60:set painavat yhteensä noin 600g ja se vielä juuri ja juuri menettelisi (ja noista melkein saisi jo aikaan yhden cleverin)
Oma Dripperi on jokapäiväisessä käytössä töissä, mutta ei siinä minusta vielä säröjä näy. Toki se on jonkin verran uudempi.
Huomasin itse nuo säröt melkein sattumalta, näkyvät vain tietystä suunnasta katsottaessa kun valo osuu sopivasti. Ovat siis erittäin ohuita ja samansuuntaisia.
tuossaon jokunen krakle enempi,(jos kuvan liitos toimii.) toimii hienosti...
No tuo on jo aika "komean" näköinen. Olettaisin että näiden muoviastioiden kanssa olisi tuossa vaiheessa terveellisempää jo vaihtaa uuteen?
-
No tuo on jo aika "komean" näköinen. Olettaisin että näiden muoviastioiden kanssa olisi tuossa vaiheessa terveellisempää jo vaihtaa uuteen?
[/quote]
on aika harvoin enää käytössä. firmassa abidin ja aeropressin kaverina. uudempi versiokin alkaa pientä säröä jo tosin kehittämään nyt kun on ollut päivittäisellä käytöllä flanellin uusimista odotellessa..
olisikohan kenelläkään muuten mahdollisuutta selvittää kuinka paljon mitä tuolla liukenee uuton aikana kahvin lisäksi?
-
Ostin Abidin pressopannun kaveriksi, ja olen erittäin tyytyväinen hankintaani. Kartio vetää ääriään myöten täytettynä sen puoli litraa, jonka yleensä tykkään haudutella, mutta isompaa porukkaa kestitessä koko loppuu kyllä kesken. Jos suljetaan pois toisen Abidin hankinta, vaihtoehdot tuntuisivat olevan (a) tee kaksi peräkkäistä satsia Abidilla ja pidä ensimmäinen lämpimänä termarissa, (b) tee yksi ekstravoimakas satsi ja lantraa sitä kuumalla vedellä sopivaksi ja (c) hauduta koko kahvimäärä kerralla pressopannussa ja suodata se Abidin läpi.
Millaisia kokemuksia teillä on näistä (tai joistakin muista) tavoista suodattaa iso määrä kahvia? Onko jokin menetelmä muodostunut varmuutensa ja kätevyytensä ansiosta standardiksi, nyt kun laiteella alkaa olla jo ikää?
-
Kyllä minulla se tyypillisin tapa tehdä iso määrä kahvia on espressokeitin. Toki se sitoo värkkäämään, mutta ei estä seurustelua.
Moccamasterilla olen tehnyt kun on tarvinnut paljon kahvia vähällä panostuksella. Se toimii (yleensä) hyvin isolla kahvimäärällä. Viimeksi tosin oli kylässä kahvitellessa tapahtunut jotain kummallista tuoreehkolle Yirgacheffe-suodattimelliselle: keskellä oli reiluhko kuoppa, ja kuohu oli työntänyt reunoille purukasat, jotka olivat kuivia uuton jäljiltä.
-
Sweet Maria'sin Tom Owen demonstroi videollaan (http://www.youtube.com/watch?v=m_-wyjaCPj8), miten tuollaisen ekstavoimakkaan annoksen lantraaminen kuumalla vedellä paitsi toimii, myös auttaa tuomaan kahvista esiin uusia sävyjä. Tom suosittelee tätä menetelmää erityisen hapokkaille kahveille, jotka saavat siitä lisää makeutta ja pyöreyttä. Olen aina pitänyt lantraamista jotenkin epäilyttävänä puuhana, mutta jos lopullinen kahvipitoisuus osuu oikeaan haarukkaan ja kupillinen maistuu hyvältä, niin miksi ei näinkin.
-
Näin maisteltuani ja tuumailtuani kesän ajan olen tullut siihen tulokseen, että pidän tästä lantrausmenetelmästä aika lailla. Jos kahvi on taipuvainen kitkeryyteen, tämä pehmentää sitä osaa makuprofiilista huomattavasti. Menetelmä on myös hyvin stressitön: tekemällä tuplavahvuista hyvistä pavuista ja laimentamalla sitä on käytännössä mahdoton saada aikaiseksi pahaa kahvia. Kätevää, kun porukkaa on enemmän. Useimmilla kahveilla tuntuu toimivan Moksin ohje kaksinkertaisella kahvimäräärällä eli 36 g noin pressokarkeuksista kahvia, 300 g vettä, 30 s turvotus, valutus 3 min 30 s. kohdalla ja lantraus 300 g kuumaa (muta ei kiehuvaa) vettä. Suosittelen kokeilemaan!
-
Minkätyyppisillä parametreillä on nykyään oikeaoppista tehdä Cleveriä? Tällä hetkellä papuna on Afrika Buna, siis tummahko ja kevyesti marjainen afrikkalainen.
Olen nyt pelaillut "uuden" myllyn kanssa ja säätänyt Cleveriä. Kahvi-vesi -suhteeksi on haarukoitunut 1:18. Jauhatuksessa olen kokeillut kuinka hienoksi voi mennä, nyt ollaan karkeudessa joka silmämääräisesti vastaa mokkapannujauhatusta. Eli aika huisin hienoa, siis. :) Valuma-aika on tasan 2:10, kahvi valuu nätisti ja tekee hienon kakun pohjalle.
Nyt kahvissa tuntuisi ehkä olevan lievää yliuuttuneisuutta. Millä tavalla teidän kokemuksenne mukaan kannattaisi sitä korjata: jauhamalla karkeammaksi, tiputtamalla lämpöä (nyt lieju on alussa 95 C) vai lyhentämällä haudutusaikaa (1:00)?
-
Noniin, tuunattu mylly toimii. Onnittelut :)
Kannattaa kokeile kahdella tavalla: Eli joko karhennat, tai sitten muutat suhteen esim. 1:15. Kumpikin vähentää uuttumista, mutta hieman eri tavalla (ja ovat vahvuudeltaankin erilaisia). Tuon 1:15 uuton voit sitten jälkikäteen halutessasi lantrata 1:18 suhteeseen, mutta tällöin lopputulos on hieman erilainen kuin tekisi suoraan 1:18 suhteella ja karkeammalla (kannattaa tästäkin syystä kokeilla kummasta pitää).
-
Kiitti! Miltä nuo ajat vaikuttaa sinulle (1:00 haudutus, 2:10 alasveto)?
-
Kiitti! Miltä nuo ajat vaikuttaa sinulle (1:00 haudutus, 2:10 alasveto)?
Uuttoaika näyttää minusta lyhyeltä ja alasvetoaika taas pitkältä, kokonaiskontaktiaika on kuitenkin aika samoissa kuin mitä itse teen (joka on tietenkin täydellisen oikein ::))http://
-
Karkeutta lisempää, ja ajat toiste päin. Lämmöt jeba :) (itse suosin 1:15, mutta mitäs se tähän liittyy).
-
Käytättekö muuten erillistä turvotusta?
-
Itsellänikin on alasmeno yleensä lyhyempi kuin haudutus. Mutta kokonaisaikaa siinä kannattaa ennenkaikkea tarkkailla. Kyllähän kahvi uuttuu vielä alasmenonkin aikana, mutta lyhyellä alasmenolla on ehkä helpompi hallita uuttumista toistettavammin.
En välttämättä turvottele jos on lusikka saatavilla, eli kaadan veden ensin varovasti että muodostuu jonkin lainen massa ja sen jälkeen reilusti jotta massa pyörähtää irti pohjasta. Lusikalla painelen pinnalla kelluvat varovasti alas niinkuin Rao-Rao opettaa. Jos lusikkaa ei ole, niin turvotus vähentää kellumista hieman.
-
Itse puntaroin laitettavan veden, sitten kaadan kaikki n.20s ja lopuksi sekoitan ennen kuin laitan kannen (patalapun) päälle, vanha versio ei siis kantta.
Ennen valutusta pyöräytän toistamiseen.
-
Mulla sellainen vakioresepti on ollut suodatinjauhatusta vastaavia tai vähän karkeampia puruja ja vettä suhteessa 1:16. Kokonaisuuttoajan tähtään noin kolmeen ja puoleen minuuttiin. Ehdottomasti tasaisimman purulaskeuman olen saanut aikaiseksi niin, että kaadan kaiken veden reippaasti ilman mitään turvottelua ja sitten painelen lusikalla purut pinnan alle. Tämän jälkeen en koske liemeen vaan annan purujen rauhassa vajota pohjalle. Kokemukseni mukaan sekoittelu juuri ennen valuttamista saa osan puruista nousemaan pohjasta ja takertumaan seiniin. Makuvertailua en ole tehnyt, mutta teoriassa tasainen kumpu ja hallittu turbulenssi ovat kai tavoiteltavia asioita.
Abid on jostakin syystä tuonut markkinoille pienemmän version (http://www.sweetmarias.com/sweetmarias/coffee-brewers/filtercones/clever-dripper-with-lid-2973.html), vaikka ennemmin ottaisin nykykokoisen keraamisena, kiitos.
-
Kokemukseni mukaan sekoittelu juuri ennen valuttamista saa osan puruista nousemaan pohjasta ja takertumaan seiniin.
Minun ja Scott Raon kokemus on päinvastainen?
-
En tiedä, millainen sinun tai Scott Raon kokemus on, mutta itse olen oppinut jättämään uuton rauhaan, jos haluan kahvinpuruista tasaisen pedin suodatinpussin pohjalle. Vaikuttaakohan jauhatuskarkeus asiaan? En ole juurikaan käyttänyt Abidin kanssa mitään karkeaa suodatinjauhatusta hienojakoisempaa.
-
Scott Rao ohjeistaa, että purujen tarttumista seiniin voi estää juuri tuolla sekoittamisella.
Hieno ja karkea jauhatus tuntuvat käyttäytyvän eri tavalla. Nyt hienolla jauhatuksella en ole nähnyt porautumista, joka oli taas jatkuva ongelma karkeammalla tehdessä. Hienolla tulee seinille sellainen "kevyt samettinen nukka", jonka voi estää sekoittelulla. Karkealla helposti näki uuttoja, jossa purut oli paksusti seiniä myöten ja keskellä kuoppa. Alasvetoajat ja siitä seuratan virtaukset olivat näissä hyvin erilaisia.
-
Vanha CCD oli jo sen verran huonossa kunnossa (ks. kuvia aiemmilta sivuilta), että päätin päivittää uuteen. Sattui sopivasti, että Baristashoppenista löytyi tilaukseen mukaan laitteen pienempi versio, joka syö 1x2 suodatinpapereita.
Nyt tuota pienempää hypisteltyäni pari päivää, toteaisin että tässä on kyllä paljon parempi koko yhden ihmisen käyttöön. Purut ja 250g vettä täyttävät laitteen melkein reunaan asti. Kun siihen laittaa kannen päälle niin lämpö tuntuu pysyvän paljon paremmin kuin isommalla samalla määrällä (piripintaan asti se isompi tekee jo yhdelle liikaa).