Ristretto
Kahvikeskustelu => Baristatekniikka => Aiheen aloitti: tirofaux - Toukokuu 26, 2009, 10:25:03 ap
-
Pohdin filtterien toimintaa. Ehkäpä joku voisi valaista asiaa.
Havaintojani Silvian tuplafiltteristä:
- filtteri on hieman kartiomainen, eli suuaukko on leveämpi kuin pohja ja pohjan tuntumassa reunat kaareutuvat sisään päin
- pohjassa olevat reiät ovat pohjan pinta-alaa suppeammalla alueella keskustan ympärillä
- filtterin yläosassa on ulkoneva reunus, joka tuottaa napsahduksen kulkiessaan portafilterin jousen ohitse
Mitä hyötyä edellä mainituista ominaisuuksista käytännössä on? Kartiomaisuuden ja kaareutumisen osalta voisi ajatella, että tamppauksen jälkeen reuna-alueet ovat pakkautuneet tiiviimpään kuin keskusta. Reikien keskityksen voisi myös ajatella suosivan veden kulkua keskustan läpi. Filtterin ulkoneva reunus pitänee filtteriä paremmin paikallaan kahvassa, mutta toisaalta se kerää ylimääräistä irtokahvia tamppausvaiheessa.
-
Kokemuksia omaavat voisivat myös kertoa mielipiteitään siitä, miten paljon filttereiden välillä on eroa ja missä erot näkyvät.
Olen useastakin lähteestä kuullut kehoituksen vaihtaa Gaggian filtterit La Marzoccon tai Synesson vastaaviin mutta epäselväksi on jäänyt, pitäisikö tämän vaihdon näkyä kupissa asti vai ainoastaan filttereiden kestossa tms.
-
Kokemuksia omaavat voisivat myös kertoa mielipiteitään siitä, miten paljon filttereiden välillä on eroa ja missä erot näkyvät.
Olen useastakin lähteestä kuullut kehoituksen vaihtaa Gaggian filtterit La Marzoccon tai Synesson vastaaviin mutta epäselväksi on jäänyt, pitäisikö tämän vaihdon näkyä kupissa asti vai ainoastaan filttereiden kestossa tms.
Synesson sihdeista on se hyöty, että ne ovat suht suoraseinäisiä. Tällöin voi tampata pienemmilläkin annoksilla syvälle sihtiin ilman pelkoa tampperin jumittumisesta sinne.
Synesson sihdissä ei myöskään ole jousiuraa, joten kahvikakku tulee helpommin filtteristä ulos, tosin onko se iso ongelma muutenkaan on jokaisen itse pääteltävissä.
Suurin ero filttereissä varmasti on tilavuudessa ja niissä voi olla isojakin vaihteluja ihan saman valmistajankin sihtien välillä.
Marzoccon sihtejä olen myöskin kuullut kehuttavan, en tiedä sitten onko pelkkää placeboa. Isompia ne ainakin ovat kuin monen muun valmistajan sihdit, eli sen puolesta niillä on helpompi saada aikaiseksi tiukempaa espressoja.
-Mikko-
-
Marzoccon sihtejä olen myöskin kuullut kehuttavan, en tiedä sitten onko pelkkää placeboa. Isompia ne ainakin ovat kuin monen muun valmistajan sihdit, eli sen puolesta niillä on helpompi saada aikaiseksi tiukempaa espressoja.
Hmm, tuo minun Marzoccon tuplasihti ainakin kapenee jousiuran jälkeen niin ettei tampperi enää mahdu. Tripla näyttää olevan suorempi muodoltaan. Marzoccon rei'itys pohjassa on ainakin erilainen verrattuna muihin filttereihin mitä minulla on. Rei'ätöntä reunaa on Marzoccon filtterissä enemmän ja en tiedä johtuuko tuosta, mutta kakun irroittaminen on hankalampaa.
-
- pohjassa olevat reiät ovat pohjan pinta-alaa suppeammalla alueella keskustan ympärillä
Tätä en oikein ymmärtänyt, minusta reikäväli on vakio koko filtterin alueella. Tässä aikaisempaa vertailua Silvian filttereistä (http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=863.msg5521#msg5521).
-
Tätä en oikein ymmärtänyt, minusta reikäväli on vakio koko filtterin alueella.
Reikäväli vaikuttaa toki vakiolta. Pohdintani kohdistuikin siihen, miksei koko pohjan alue ole rei'itetty.
Nyt kun asiaa tarkemmin silmäilin, niin eipä tuossa pohjan pinta-alassa ja reikien virittämässä pinta-alassa olekaan niin kovin suurta eroa. Sihtiä ylhäältä päin katsoessa kaareutuvat reunat taisivat vain hämätä silmääni niin, että reikien muodostama alue vaikutti pienemmältä kuin sihdin pohjan pinta-ala.
Olen useamman kerran pohtinut omista kahvikakuistani että vesi saattaa toisinaan karata kahvin ohitse juuri kakun ja seinän välisestä osasta. Voisin olettaa että kakun turpoaminen uuton aikana estäisi tätä, mutta toisaalta Silvian tuplasihdin pohjan pyöristetyt reunat ohjannevat turpoavaa kakkua myös reunoilta ylöspäin. Saan usein uuton jälkeen sellaisia kakkuja, joissa vielä sihdissä olevan kakun pinta on keskeltä matalammalla kuin reunoilla.
-
Juu,
Minullakin on Silvian kakku aina uuton jälkeen keskeltä matalampi, silleen nätin kaarevasti. Keskellä on kevyt ruuvin painuma.
Luulisin tämän johtuvan juurikin siitä, että sihdin pohjassa ei ole reikiä aivan reunaan asti.
Tämän olen ajatellut juurtuvan siitä, ettei kahvi hakeutuisi kakun reunoja pitkin pohjareikiin ja tällätavoin kanavoisi melko salakavalasti?
Lisäksi olisin sitä mieltä, että mitä isompi annos sihtiin mahtuu, sen enemmän (lähemmäs reunoja) reikiä pohjassa on.
Singesihdissähän tämä näkyy jo kirkolta kotiin. (Itse en kyllä sitä koskaan käytä).
O.K.
-
Havaintojani Silvian tuplafiltteristä:
- filtteri on hieman kartiomainen, eli suuaukko on leveämpi kuin pohja ja pohjan tuntumassa reunat kaareutuvat sisään päin
Ensimmäiset havaintoni La Marzoccon filttereistä eroavat Rancilion filtteristä ehkä eniten tuon pohjan ja reunojen välisen kaaren osalta. LM:n filttereissä kaarella oleva osa on huomattavasti pienempi eli reunan ja pohjan välinen kulma on terävämpi. Olen myös havainnut että LM:n sihtejä käytettäessä uuton jälkeen kahvikakun päällä on usein kerros vettä, poistettu kakku on tiiviimpi ja uuttoajat pidempiä. Voisikohan asioilla olla yhteyttä, esimerkiksi siten että Rancilion sihti nostaa kakkua uuton aikana helpommin ylöspäin sihdin muodosta johtuen, kun taas LM:n sihdissä kakku painautuu enemmän sivuseiniä vasten ja tiivistyy?
-
Olen myös havainnut että LM:n sihtejä käytettäessä uuton jälkeen kahvikakun päällä on usein kerros vettä, poistettu kakku on tiiviimpi ja uuttoajat pidempiä. Voisikohan asioilla olla yhteyttä, esimerkiksi siten että Rancilion sihti nostaa kakkua uuton aikana helpommin ylöspäin sihdin muodosta johtuen, kun taas LM:n sihdissä kakku painautuu enemmän sivuseiniä vasten ja tiivistyy?
Kuinka paljon siihen LM:n sihtiin jää tyhjää jos käytät samanlaista annosta kuin Silvian sihdin kanssa? Kuinka olet mitannut tuon uuttoajan? Jos mittaan sen pumpun käynnistymisestä niin LM:n filtterissä olevan mahdollisesti suuremman tyhjän tilan täyttymiseen kuluva pidempi aika pitäisi kai näkyä uuttoajan pidentymisenä (samoin kakun päällinen suurempi vesimäärä ei välttämättä poistu niin tehokkaasti kolmitieventtiilin kautta ulos uuton päätteeksi).
-
Hyviä pointteja, yritän pitää mielessä. Palaan asiaan jos saan eliminoitua ylimääräiset tekijät.
-
Filtterien sielunelämästä on syvällistä juttua uusimmassa Barista Magazinessa (April/May 2011, jos joku myöhemmin tämän lukee). Ilmainen nettiversio löytyy täältä:
http://baristamagazine.epubxpress.com/bam1
Sivulta 74 alkaen on juttu nimeltä "Advances in the state of the art - and science - of espresso".
Lyhykäisyydessään: filtterin "hyvyys" riippuu lähes täysin reikien laadusta. Niiden pitää olla mahdollisimman yhdenmuotoisia, sekä oikean kokoisia käytettävälle kahviannokselle. Noinhan sen olettaisi olevankin - tutkimuksen anti on lähinnä siinä, että nykyisin saatavilla olevat sihdit ovat tämän suhteen vähän arpapeliä. Huonolla filtterillä on jopa täysin mahdotonta saada optimaalista uuttoa aikaiseksi, tekeepä barista jauhatuksen ja annoksen suhteen mitä tahansa.
Artikkelin lopusta löytyy tietysti ilosanoma - eli VST:n avustuksella on LM tuomassa markkinoille 7, 14, 17, ja 21 g tarkasti tehdyt sihdit.
-
Annoskokoon sovitetut filtterin reiät... Taas yksi tapa hämmästyttää vieraita...
Onkohan annoskoko merkitty filtterin kylkeen? Vai tuleeko mukana nanometrimitta, jolla voi tarkistaa, että mikä filtteri oli mikäkin? :)
-
Juttua ja testiä (http://www.coffeegeek.com/opinions/markprince/04-29-2011) uusista filttereistä.
-
Kiinnostava juttu. Tämä kohta voisi olla minun elämästä (SC:n tilalle pitää vaan vaihtaa Vario):
My tamping technique over the years evolved into something that (unconsciously) was helping overcome existing filter basket problems: namely the curved bottoms, the inconsistent hole sizes and more. I'd load up a filter basket with a central pyramid like cone, and avoid touching the coffee at all costs. I also would knock down the loading bed of coffee while grinding - one or two knocks at 1/3 full, another one or two knocks at 2/3 full. The result was a nice, even cone of coffee in the filter basket. This is why I liked the Anfim Super Caimano grinder so much: it can dose a nice even cone every time.
Olen pitkään ihmetellyt, että vaikka tuotan korkean kasan keskelle ja jätän sen tasoittamatta, niin silti virtaus on hieman nopeampaa keskeltä. Tämä vaihtoehto olisi siis hyvin mielenkiintoista katsoa läpi.
Laittaisinkin tilaukseen heti, jos tarjoaisivat vaan jotain järkevää toimitustapaa. Nyt on vain UPS, joka maksaa monta kertaa enemmän kuin itse filtterit. Nehän kuitenkin tulisivat vaikka kirjekuoressa ihan ongelmitta. Laitoin kyselyä, kiirehän tässä ei ole, kun toimitukset alkaa vasta kesäkuussa.
-
tutkimuksen anti on lähinnä siinä, että nykyisin saatavilla olevat sihdit ovat tämän suhteen vähän arpapeliä. Huonolla filtterillä on jopa täysin mahdotonta saada optimaalista uuttoa aikaiseksi, tekeepä barista jauhatuksen ja annoksen suhteen mitä tahansa.
Kiva että joku on sentään joskus saanut juotavaa aikaiseksi, jos meinaan nyt vasta on tulossa kunnollista tavaraa markkinoille. ;-)
-
Video (http://www.youtube.com/watch?v=wg91roeSb6s&feature=youtu.be) La Marzoccolta VST-filttereistä. Myös JHon kommentteja (http://www.jimseven.com/2011/05/22/a-lovehate-relationship-with-espresso/).
-
Hmm.
Vaikuttavaa. Onkohan meidän Ferrarien renkaat ko skannattu?
Odottavan aika on piiitkä.
Olli
-
Hyödyllistä keskustelua ja kokemuksia uusista filttereistä:
http://www.home-barista.com/tips/vst-filter-basket-dosing-issues-t17780-20.html
Noin yhteenvetona voi sanoa, että VST-filtteri vastustaa vähemmän veden virtausta kuin "normaalit" filtterit. Niinpä kuppiin päätyy enemmän kaikenlaista, ja jos ei ole tarkkana, niin enemmän karvautta - ilmeisestikin. Samoin kakun rooli korostuu ja baristatyöskentelyä joutuu muuttamaan sekä usein myös parantamaan. Ainakin oma "myllystä purut, tampperi päälle ja valumaan" -tyyli ei todennäköisesti pelaa noilla.
-
Jep.
Tuntuu vain hyvältä ajatus, että sihti ei vastusta veden (kahvin) virtausta. Jauheestahan ne mautkin lähtee.
Taannoin oli puhetta mm. roiskivasta naku-uutosta, joka oli toisella sihdillä isompaa, kuin toisella...
Voin olla väärässä, mutta luulen tuon ajatuksen, juuri oikein tehdyistä rei'istä olevan aivan hyvän.
Varmaankin osa kanavointiongelmistakin saattaa joiltakin kadota? kun vesi ei lähde kulkemaan kohti "suurta reikää"?
Onneksi omalle kohdalle on kehittynyt tuo "kalahaarukkaweissaus" jota käytän joka kerta kahvia tehdessäni. Sillä tekniikalla saan mielestäni sihtiin hyvän pinnan ennen tamppausta, vaikka se ei olisikaan ihan täynnä.
Odottavan aika...
Olli
-
mitenköhän lienee tuleman.
Pitäneekö ottaa jälleen vaaka normaalia ahkerampaan käyttöön. Maistuvatko shotit kovinkin erilaisilta, verraten eri kokoja.
Tosiaan, odottavan aika on pitkä. Saa taas esson puristus uutta hifistelyä pintaan :)
-
Onkos tässä nyt käynyt niin, että kun normikaukalossa on kovasti erilaisia reikiä, ja nyt on sitten samankokoisia, niin se keskimääräinen reikäkoko onkin aijemmin ollut kuitenkin pienempi?
-
Suunnilleen joo, mutta ymmärtääkseni näin ei ole "käynyt", vaan se on ihan tarkoituksella tehty niin.
-
Eli näitä utuuksia pitäisi verrata vanhan tekniikan sihteihin, joissa keskimääräinen reikä on suurempi?
-
Eli näitä utuuksia pitäisi verrata vanhan tekniikan sihteihin, joissa keskimääräinen reikä on suurempi?
Jos mietit asiaa vähän pidempään ymmärrät varmaan ettei tälläisiä ole olemassa. Sihdin tärkein tehtävä kuitenkin on pitää kahvinpurut kupin ulkopuolella. Jos reikäkoon keskihajonta on iso, kuten "vanhan tekniikan" sihdeissä on, niin keskimääräistä reikäkokoa ei voi juurikaan kasvattaa jos halutaan edelleen pitää purut kupin ulkopuolella.
-Mikko-
ps. VST-sihtien toimitus on ~kesäkuun puolivälissä
-
Jos mietit asiaa vähän pidempään ymmärrät varmaan ettei tälläisiä ole olemassa. Sihdin tärkein tehtävä kuitenkin on pitää kahvinpurut kupin ulkopuolella. Jos reikäkoon keskihajonta on iso, kuten "vanhan tekniikan" sihdeissä on, niin keskimääräistä reikäkokoa ei voi juurikaan kasvattaa jos halutaan edelleen pitää purut kupin ulkopuolella.
Tottapa tuokin. Eli tässä sadaan reikäkokoa kasvatettua, ilman että on purut kupissa. Juu, minulta jäi olennainen ajattelematta, ettei olla haettu "hyvää" reikäkokoa, vaan reikä pitää olla maksimaalinen, ilman että purut tulevat läpi.