Ristretto
Kahvikeskustelu => Apua aloittelijoille => Aiheen aloitti: Gambit - Maaliskuu 28, 2009, 09:26:24 ap
-
Löysin sattumalta nämä sivut, nyt olisi tarkoituksena alkaa tekemään capuja ja lattea kotona. Kaksi vaihtoehtoa, ostanko automaattikoneen vai en.
Kertoisiko joku ihan vaihe vaiheelta millainen homma on tehdä capu Juran impressa F90 koneella?
Ja sama homma jollain perus ei automaattikoneella, vaikka Silvialla?
Miten paljon nämä koneet vaatii huoltoa, putsaamista?
Olen kyllä paljon näitä juttuja täällä lukenu ja tiedän että automaatissa on omat puutteensa jne. Tarkoitus olisi saada suht helpolla kelpo capua.
Kiitos jo etukäteen.
-
Jos kuuma maito ei kelpaa (cafe au lait, cafe con leche), vaan kaipaat paljon sitä ns. mikrovaahtoa, niin täysautomaatti ei sinua siinä auta. Jopa päin vastoin. Thermoblock-koneen höyrytysominaisuus on huonompi, kuin kunnon boilerikoneella. Sen kahvin lurauksen saat helposti ja nopeasti, mutta maidon vaahdottamisessa palaa sitten aikaa. Näihin koneisiin saa myös capuccino/latte-lisälaitteen (puteli + letku + venttiili), jonka avulla jonkinlaista vaahtoa syntyy helposti. Mutta viitsitkö ruveta tiskaamaan sellaista moniosaista härveliä joka käytön jälkeen? Minusta se ei oikein kuulu täysautomaatin ideologiaan: ajasta 5% kahvin tekoon, 95% lisälaitteen pesemiseen...
Tässä yksi kokenyt käyttäjä kommentoi eri merkkisiä laitteita:
http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=964.msg6778#msg6778
Kevennys:
Olin torstaina Helsingissä "hyvässä" kahvilassa. Ystäväni otti capuccinon. Se tehtiin hyvällä koneelle (dosato-tyyppinen puoliautomaatti), sekaan kaadettiin kuumennettua, rasvatonta Hyla-maitoa (yäks!), päälle kaunis vaahtokiekura kermavaahtoa spray-pullosta. Jee...
-
Jos kuuma maito ei kelpaa (cafe au lait, cafe con leche), vaan kaipaat paljon sitä ns. mikrovaahtoa, niin täysautomaatti ei sinua siinä auta. Jopa päin vastoin. Thermoblock-koneen höyrytysominaisuus on huonompi, kuin kunnon boilerikoneella. Sen kahvin lurauksen saat helposti ja nopeasti, mutta maidon vaahdottamisessa palaa sitten aikaa. Näihin koneisiin saa myös capuccino/latte-lisälaitteen (puteli + letku + venttiili), jonka avulla jonkinlaista vaahtoa syntyy helposti. Mutta viitsitkö ruveta tiskaamaan sellaista moniosaista härveliä joka käytön jälkeen? Minusta se ei oikein kuulu täysautomaatin ideologiaan: ajasta 5% kahvin tekoon, 95% lisälaitteen pesemiseen...
Tässä yksi kokenyt käyttäjä kommentoi eri merkkisiä laitteita:
http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=964.http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=964.msg6778#msg6778msg6778#msg6778
Kevennys:
Olin torstaina Helsingissä "hyvässä" kahvilassa. Ystäväni otti capuccinon. Se tehtiin hyvällä koneelle (dosato-tyyppinen puoliautomaatti), sekaan kaadettiin kuumennettua, rasvatonta Hyla-maitoa (yäks!), päälle kaunis vaahtokiekura kermavaahtoa spray-pullosta. Jee...
Kerrankin olen samaa mieltä Cartmanin kanssa :) Tosin itse en ole kokenut semiautomaattejakaan minään hankalina käyttää, varsinkaan silloin kun olen vain keittänyt kahvia ilman pienintäkään hifistelyn häivää... Tosin käytön helppouden kannalta olisi hyvä olla riippumatta konetyypistä laitteen sellainen, että sen voisi pitää jatkuvasti käyttövalmiina. Siinä mielessä vipukeitin on hyvä, että se lämpenee todella nopeasti käyttölämpötilaansa, tosin vastapainona sen käyttö on hieman hankalampaa.
Ja nuo automaattivaahdottimet ovat jopa turhempia kuin kalliiden espressokoneiden mukana tulevat muoviset tampperit. Eli vaahdotuksen joutuu opettelemaan riippumatta hankkiiko täysautomaatin vaiko ei.
Semiautolla espresson teko menee näin: Sopiva annos kahvia portafilteriin, kevyt tamppaus, kahvin valutus kuppiin, sen jälkeen portafilteri kopauttamalla tyhjäksi ja pieni huuhtelu koneesta, että suihkusihti puhdistuu. Aikaa ei kulu juurikaan kauempaa kuin täysautomaatilla. Tietysti joillekin vaikkapa erillinen mylly on liikaa, onhan totta että pöytätila keittiössä on arvokasta ja erillinen mylly väkisinkin jonkin verran levittelee puruja ympärilleen.
Tuosta "kevennyksestä". Omaa mieltäni tuo ei kyllä keventänyt yhtään, enemmän teki olon heti lauantaiaamusta äreäksi kun rupesi miettimään miten surkea Helsingin espressoa tarjoavien kahviloiden taso on verrattuna vaikkapa Tukholmaan.
-Mikko-
-
Tuosta "kevennyksestä". Omaa mieltäni tuo ei kyllä keventänyt yhtään, enemmän teki olon heti lauantaiaamusta äreäksi kun rupesi miettimään miten surkea Helsingin espressoa tarjoavien kahviloiden taso on verrattuna vaikkapa Tukholmaan.
Aiheen sivusta: Mihin kahvilaan muuten suunnistaisit Helsingissä, eli mistä paikoista saa parhaat kahvit? Jos olisi vielä mahdollista jotenkin verrata tietyn kahvilan käyttämää konetta kotimalleihin, voisi tieto helpottaa aloittelevaa laiteostoksilla.
-
Aiheen sivusta: Mihin kahvilaan muuten suunnistaisit Helsingissä, eli mistä paikoista saa parhaat kahvit? Jos olisi vielä mahdollista jotenkin verrata tietyn kahvilan käyttämää konetta kotimalleihin, voisi tieto helpottaa aloittelevaa laiteostoksilla.
Ei taida kahviloista löytyä koneita, joita kotona käytettäviin mallehin voisi verrata. Ainakaan, mikäli kotikäyttäjällä on jotain järkeä päässä/kahvilalla edes hieman yritystä espresson suhteen.
Kahviloista en osaa muita neuvoa kuin Kaffecentralenin, mutta on kai Helsingissä muitakin kahviloita...
-
Kiitos jo tulleista vastauksista. Ja tosiaankaan mitään hifistelyä ei ole (toivottavasti) tarkoitus alkaa harrastamaan vaan saada suht helposti suht hyvän makuista capua ja lattea. Katselin jotain videoita koneista tuolla youtubin puolella ja kyllähän nuo Juran laitteet päteville näytti.. Niissäkin tietenkin omat vikansa joista täällä olen lukenut, mutta..
-
Monestakin paikasta saa hyvää kahvia, aivan varmasti, kunhan tähdet ja tuuri on kohdillaan. Mutta varmasti hyvää kahvia saa kyllä Gran Delicatosta, Kalevankadun ja Albertinkadun kulmasta, Cafe Javasta ja tosiaan Kaffecentralenista. Kaffecentralenissa on tosin myynnissä myös kotikoneita ja myllyjä, joten siellä kannattaa käydä tutustumassa osaavan henkilökunnan ohjauksessa kotikahvinkeittoon ja laitteisiin. Siellä on myös muistaakseni täysautomaatteja myynnissä.
Käytettäessa puoliautomaatteja vaiva ei ole oikeasti kovin paljoa suurempi verrattuna täysautomaatteihin. Se mihin menee eniten aikaa, on opetella keittämään puoliautomaatilla, kun sen oppii, niin kahvinkeitto on nopeaa ja tulokset hyviä.
-
Kiitos jo tulleista vastauksista. Ja tosiaankaan mitään hifistelyä ei ole (toivottavasti) tarkoitus alkaa harrastamaan vaan saada suht helposti suht hyvän makuista capua ja lattea. Katselin jotain videoita koneista tuolla youtubin puolella ja kyllähän nuo Juran laitteet päteville näytti.. Niissäkin tietenkin omat vikansa joista täällä olen lukenut, mutta..
Siis olet jo alunperin ihastunut siihen Juran F90:ään ja nyt haet vain vahvistusta mieliteollesi? Luit käyttäjän kommentin, jossa sanottiin kahvin olevan huonoa. Luit, että täysautomaatti on huono vaahdottamaan maitoa ("capua ja lattea"). Mutta "youtubessa näyttää pätevälle"...
En mollaa täysautomaatteja, olenhan itsekin siirtynyt laiskuuttani sellaisen käyttäjäksi. Tunnen myös niiden hyviä ja huonoja puolia, ei siitä enempää. Tuota logiikkaa vain ihmettelin...
Manuaalisten koneiden (ja "puoliautomaattien") käyttäjien näkemykseen siitä, että käsipelillä homma on (lähes) yhtä nopeaa ja helppoa, kuin täysautomaatilla, voit suhtautua viihteenomaisesti. Jossain aikaisemmassa viestiketjussa jo todettiin, että tällainen vertailu on absurdia. Siinä puhutaan niin eri asioista.
-
Manuaalisten koneiden (ja "puoliautomaattien") käyttäjien näkemykseen siitä, että käsipelillä homma on (lähes) yhtä nopeaa ja helppoa, kuin täysautomaatilla, voit suhtautua viihteenomaisesti. Jossain aikaisemmassa viestiketjussa jo todettiin, että tällainen vertailu on absurdia. Siinä puhutaan niin eri asioista.
Ei se nyt minusta absurdia ole. Kun aamulla väsyttää ja on kiire, niin aika yhteismitallisen tuskaista kaikenlainen ylimääräinen näpräily on.
Hyvillä laitteilla manuaalinen valmistaminen on lähes yhtä nopeaa ja helppoa. Siinä on kuitenkin aina taustalla aikaisempaa säätöä, kokeilua ja treenausta. Kun manuaalilaitteet purkaa paketista, niin aika monet sumpit saa keittää ennen kuin alkaa syntyä toivotunlaista tulosta. Automaattikeittimessä säädöt on pitkälti tehty puolestasi.
Minusta manuaalikeittimien kiva puoli on se, että voi säätää silloin kun on aikaa ja viitsimistä, ja sitten esimerkiksi aamulla töräyttää vaan kahvit kuppiin. Automaattikoneella ei ole mahdollisuutta hifistelyyn samassa mielessä, ja toisaalta erittäin hyvä espressouutto ja maitovaahto ovat mahdottomuuksia teknisestä toteutuksesta johtuen.
-
Viimeisimmän tutkimuksen (http://elisa.net/uutiset/ruoka/?id=4046) mukaan suomalaiset eivät käytä espressokoneitaan. Syy: kahvin valmistamisen vaivalloisuus.
Koskakohan muuten Helsinkiin saadaan kahvila josta saa oikeaoppista kahvia _ja_ jotain paikan päällä käsin tehtyä syötävää? Eli tyyliin KC + ruokapuoli. Täytyy varmaan itse perustaa... ::)
-
Siis olet jo alunperin ihastunut siihen Juran F90:ään ja nyt haet vain vahvistusta mieliteollesi? Luit käyttäjän kommentin, jossa sanottiin kahvin olevan huonoa. Luit, että täysautomaatti on huono vaahdottamaan maitoa ("capua ja lattea"). Mutta "youtubessa näyttää pätevälle"...
En mollaa täysautomaatteja, olenhan itsekin siirtynyt laiskuuttani sellaisen käyttäjäksi. Tunnen myös niiden hyviä ja huonoja puolia, ei siitä enempää. Tuota logiikkaa vain ihmettelin...
Manuaalisten koneiden (ja "puoliautomaattien") käyttäjien näkemykseen siitä, että käsipelillä homma on (lähes) yhtä nopeaa ja helppoa, kuin täysautomaatilla, voit suhtautua viihteenomaisesti. Jossain aikaisemmassa viestiketjussa jo todettiin, että tällainen vertailu on absurdia. Siinä puhutaan niin eri asioista.
Ihmettele sinä vaan maailman menoa ja mun logiikkaa, se on ihan sallittua. Kyseessä siis tilanne että saisin hankittua Juran F90 sopivasti itselleni tutulta tai sitten ostaisin kokonaan uuden halvemman hintaluokan ei automaattisen koneen. Hintakattona kai pitäisin n 400€ jos uutta konetta lähden ostamaan,ja sitten tietty mylly.
Eli en siis mitään vahvistusta ole hakemassa vaan kokemuksia ja mielipiteitä kokeneemmilta käyttäjiltä. Mitään ylimielistä kommentointia en tarvitse mutta ainahan ihmetellä saa jos siltä tuntuu...
-
Eli en siis mitään vahvistusta ole hakemassa vaan kokemuksia ja mielipiteitä kokeneemmilta käyttäjiltä. Mitään ylimielistä kommentointia en tarvitse mutta ainahan ihmetellä saa jos siltä tuntuu...
Ei varmaankaan tarvitse suuttua, mikäli yritetään ohjata oikeaan suuntaan/kerrotaan oma mielipide.
Usein foorumeille vaan ilmestyy ihmisiä, jotka ovat päättäneet jo mitä ostavat, aivan sama mitä foorumilla sanotaan. Haetaan hyväksyviä kommentteja ja negatiiviset unohdetaan, tai niille suututaan.
-
Ei varmaankaan tarvitse suuttua, mikäli yritetään ohjata oikeaan suuntaan/kerrotaan oma mielipide.
Usein foorumeille vaan ilmestyy ihmisiä, jotka ovat päättäneet jo mitä ostavat, aivan sama mitä foorumilla sanotaan. Haetaan hyväksyviä kommentteja ja negatiiviset unohdetaan, tai niille suututaan.
Ei tietenkään ollu tarkoitus suuttua tai olla töykeä, erittäin kiitollinen olen neuvoista ja ohjeista. Kiireessä äsken tuon kirjotin ja kun uudestaan luin niin olihan se hieman töykeä, pahoittelen. Ja tosiaankaan, en vielä ole mitään päätöstä tehnyt ja siksi kovasti tietoa haluaisin. Tunteja olen näitä juttuja foorumilta lukenutkin.
-
Tämä ei nyt liity varsinaiseen aiheeseen, mutta kumminkin...
Viimeisimmän tutkimuksen (http://elisa.net/uutiset/ruoka/?id=4046) mukaan suomalaiset eivät käytä espressokoneitaan. Syy: kahvin valmistamisen vaivalloisuus.
Uutisen lopusta: "osoittaa Nescafén TNS Gallupilla teettämä tutkimus". Jos avaa lehden, niin todennäköisesti törmää mainokseen jossa mainostetaan Nescafén pulvereita espressokoneen korvikkeeksi - jopas on jännä yhteensattuma. Eipä kai siinä mitään, saahan sitä kahvinsa valmistaa miten huvittaa. Tutkijana kuitenkin harmittaa tuollaisen markkinoinnin kutsuminen "tutkimukseksi", ja toisaalta espresson ystävänä harmittaa murukahvin kutsuminen espressoksi. Nykyään kun ollaan niin tarkkoja ruokanimikkeiden kanssa niin voisi ruveta murukahvejakin kutsumaan "kahvin kaltaiseksi juomiksi", koska eihän niissä oikeasti ole kaikkea mitä kahvipavussa on...
-
Ihmettele sinä vaan maailman menoa ja mun logiikkaa, se on ihan sallittua. Kyseessä siis tilanne että saisin hankittua Juran F90 sopivasti itselleni tutulta tai sitten ostaisin kokonaan uuden halvemman hintaluokan ei automaattisen koneen. Hintakattona kai pitäisin n 400€ jos uutta konetta lähden ostamaan,ja sitten tietty mylly.
Juran hankkiminen tutulta ei välttämättä ole huono idea ollenkaan. Kannattaa toki maistaa että onhan se kahvi mitä haluaa, automaattikoneessa kun säätövaraa on vähemmän. Kannattaa myös varmistaa huoltokysymykset, koska automatiikka on herkempää rikkoutumaan ja vaikeampi itse korjata. Joku muu osannee kertoa tarkemmin että mikä on Juran tilanne Suomessa, kuvittelisin että huoltoa on hyvin tarjolla mutta siitä voi joutua maksamaan.
Jos päädyt manuaalikoneen ostamaan, niin kannattanee katsastaa parhaillaan menossa oleva Crema.fi:n Gaggia-poistomyynti. Myllyksi voisi suositella Ascasi i-Miniä tai parempaa. Asiallinen mylly on ehdoton varuste.
-
Tämä ei nyt liity varsinaiseen aiheeseen, mutta kumminkin...
Uutisen lopusta: "osoittaa Nescafén TNS Gallupilla teettämä tutkimus". Jos avaa lehden, niin todennäköisesti törmää mainokseen jossa mainostetaan Nescafén pulvereita espressokoneen korvikkeeksi - jopas on jännä yhteensattuma. Eipä kai siinä mitään, saahan sitä kahvinsa valmistaa miten huvittaa. Tutkijana kuitenkin harmittaa tuollaisen markkinoinnin kutsuminen "tutkimukseksi", ja toisaalta espresson ystävänä harmittaa murukahvin kutsuminen espressoksi. Nykyään kun ollaan niin tarkkoja ruokanimikkeiden kanssa niin voisi ruveta murukahvejakin kutsumaan "kahvin kaltaiseksi juomiksi", koska eihän niissä oikeasti ole kaikkea mitä kahvipavussa on...
Samaa mietin itsekin. Toisaalta voihan olla, että tutkimus heijastelee hyvinkin totuutta. Suurin osa espressokeittimistä on ostettu paikoista, joissa ei ole annettu minkäänlaista käyttäjäkoulutusta/ohjeistusta. Tällöin huonoilla tai väärillä ohjeilla puserrettu tilkka huonoa kahvia tuntuu varmasti vaivanloiselta, varsinkin kun lopputulos ei vastaa työmäärää.
Mielestäni eu:n pitäisi kieltää tuollaisten "espressokeitin on lusikka" tyyliset mainonnat. On sitä paljon pienempiinkin ongelmiin puututtu. Ei sillä, että olisin tuota nescafen tuotosta maistanut saati väittäisin sitä kelvottomaksi. Ei se silti ole espressoa taikka paketista saatava jauhe cappuccinoa.
-Mikko-
-
Suurin osa espressokeittimistä on ostettu paikoista, joissa ei ole annettu minkäänlaista käyttäjäkoulutusta/ohjeistusta.
Puhumattakaan siitä että monelle on myyty mokkapannu espressokeittimenä. Tämä jos joku pitäisi kieltää. Sama kun myytäisiin polkupyöriä moottoripyörinä. Ei äkkisiltään tulee mieleen että olisin missään ulkomaisilla sivustoilla nähnyt mokkapannuja myytävän espressokeittiminä (poislukien välillä esiintyvä "ovela" nimi: expresso), eli tuntuu olevan suomalainen juttu.
-
Ei se nyt minusta absurdia ole. Kun aamulla väsyttää ja on kiire, niin aika yhteismitallisen tuskaista kaikenlainen ylimääräinen näpräily on.
Hyvillä laitteilla manuaalinen valmistaminen on lähes yhtä nopeaa ja helppoa.
Taisitpa joskus sanoa itsekin, että vertailu ei ole mielekästä:
Mitenkään erityisen mielekästä vertailua tämä ei tietenkään ole, kuten sanoitkin. Erilaisia tekijöitä on paljon: manuaalikäyttäjä saa säätää myllyä jatkuvasti, takaisinhuuhdella puhdistusaineella jne. Toisaalta hän saa vapaammin valita milloin sitä tekee, kun taas ainakin omien kokemusten mukaan automaatti putsaa itseään aika usein ja juuri silloin kun sitä kahvia tarttis saada. :)
Mutta eiköhän tämäkin asia ole jo useasti käsitelty. Tuskin tarvetta jatkaa.
-
Puhumattakaan siitä että monelle on myyty mokkapannu espressokeittimenä. Tämä jos joku pitäisi kieltää. Sama kun myytäisiin polkupyöriä moottoripyörinä. Ei äkkisiltään tulee mieleen että olisin missään ulkomaisilla sivustoilla nähnyt mokkapannuja myytävän espressokeittiminä (poislukien välillä esiintyvä "ovela" nimi: expresso), eli tuntuu olevan suomalainen juttu.
Olen törmännyt sekä Ranskassa että Espanjassa mokkapannuihin, jotka tekevät "espressoa". Niitä löytyy supermarkettien talousosastoilta, tusina-brandeinä, myös rauta- ja taloustavarakaupoista. Hypistelin kerran mutteripannua, joka teki laatikon kyljen erikielisten tekstien mukaan "aitoa italialaista mokkaa", paitsi englanniksi se valmisti "aitoa italialaista espressoa". Eiköhän mokkapannun markkinointi espresson valmistukseen ole suunnattu anglo-saksisen "kahvikulttuurin" alueille, ei pelkästään meille poloisille.
-
Tämä ei nyt liity varsinaiseen aiheeseen, mutta kumminkin...
Uutisen lopusta: "osoittaa Nescafén TNS Gallupilla teettämä tutkimus". Jos avaa lehden, niin todennäköisesti törmää mainokseen jossa mainostetaan Nescafén pulvereita espressokoneen korvikkeeksi - jopas on jännä yhteensattuma. Eipä kai siinä mitään, saahan sitä kahvinsa valmistaa miten huvittaa. Tutkijana kuitenkin harmittaa tuollaisen markkinoinnin kutsuminen "tutkimukseksi", ja toisaalta espresson ystävänä harmittaa murukahvin kutsuminen espressoksi. Nykyään kun ollaan niin tarkkoja ruokanimikkeiden kanssa niin voisi ruveta murukahvejakin kutsumaan "kahvin kaltaiseksi juomiksi", koska eihän niissä oikeasti ole kaikkea mitä kahvipavussa on...
Minä puolestani uskon, että TNS-Gallupin tekemä tutkimus täyttää tällaiselle kyselytutkimukselle asetetut vaatimukset, eikä itse tutkimuksessa ole mitään hämärää (joo, näitä kyselyitä kutsutaan virallisestikin tutkimuksisti). Tuskin tarvitsee harmistua. Se, miten tutkimuksen tilaaja, Nescafé, tulkitsee ihan itse tutkimuksen tuloksia ja käyttää niitä omassa markkinoinnissaan, onkin sitten toinen juttu. Ja tuskin tällä markkinointitoimenpiteellä yritetään murukahveja markkinoida. Taitaa olla enemmänkin Nespresso-kapseleiden helppokäyttöisyyden puffaamista.
-
Taisitpa joskus sanoa itsekin, että vertailu ei ole mielekästä:
Ehkäpä asia pitäisi muotoilla niin, että erityyppisten keittimien vertailu sellaisenaan ei ole mielekästä, koska helppous tai hankaluus riippuu ihan käytöstä. Nyt kun etsittiin laitetta maitopohjaisten juomien helppoon valmistamiseen, niin manuaalikeittimet pääsevät helppoudessa lähelle. Ekstrana tulee putsaus ja myllyn säätö, jota voi melko pitkälti tehdä silloin kun ehtii. Mutta joskus pitää ehtiä - eli kokonaisvaiva on manuaalikoneilla suurempi, vaikka niillä tarvittaessa parit maitokahvit vetäiseekin nopeasti ja helposti.
Minä puolestani uskon, että TNS-Gallupin tekemä tutkimus täyttää tällaiselle kyselytutkimukselle asetetut vaatimukset, eikä itse tutkimuksessa ole mitään hämärää (joo, näitä kyselyitä kutsutaan virallisestikin tutkimuksisti). Tuskin tarvitsee harmistua. Se, miten tutkimuksen tilaaja, Nescafé, tulkitsee ihan itse tutkimuksen tuloksia ja käyttää niitä omassa markkinoinnissaan, onkin sitten toinen juttu. Ja tuskin tällä markkinointitoimenpiteellä yritetään murukahveja markkinoida. Taitaa olla enemmänkin Nespresso-kapseleiden helppokäyttöisyyden puffaamista.
Enhän toki asiaa varmasti tiedä, mutta vahvasti veikkaan että kun Nescafé on nyt lanseeraamassa uusia erikoiskahvipulvereita Suomen markkinoille, niin se on tilannut sitä varten kyselyn. Kyselyn tulostiedote menee läpi jossain medioissa ja kun samassa lehdessä on vaikka mainos uudesta "helposta espressosta", niin siinäpä kuluttaja ensin saa muistutuksen että eipä ole sitä keitintä tullut paljon käytettyä, ja sitten ratkaisun heti perään. Ainakin jos minä olisin vastuussa tuotelanseerauksesta, niin suunnilleen noin homman hoitaisin. Synnytetään tarve ja myydään siihen ratkaisu.
Tuloshan on itsestäänselvyys, saman olisi saanut selville kyselemällä työpaikan kahvihuoneessa tai soittamalla parille kaverille. Erikoiskahvit ovat olleet muotia ja marketit ovat pullollaan halpoja keittimiä, eli niitä on nykyään kaikilla nurkissa lojumassa. Kyselyn tarkoitus ei ole ollutkaan selvittää uutta tietoa, vaan edistää tuotteen markkinointia. Siksi se ei ole tieteellistä tutkimusta.
P.S. Kannattaa muuten käydä katsomassa nescafe.fi, siellä kerrotaan että latte-art on nyt muotia ja sivustolla voi jopa tehdä itse latte-artia "kuten aito barista". Nescafen näkemys latte-artista on kuitenkin vähän erikoinen... :)
-
Taitaa olla enemmänkin Nespresso-kapseleiden helppokäyttöisyyden puffaamista.
Niin minäkin ajattelin, mutta nescafeella ja nespressolla ei taida olla suoraa yhteyttä. Ainakaan näitä nespresso tuotteita ei kovin näkyvästi nescafen sivuilla mainosteta. Muuten käynti siellä oli tosella antoisa: esim "VULCANO CHOCK" nescafen espresso on todella riittoisaa, koska kahdella annoksella täyttyy jo 3dl vetoinen muki ja toisaalla tekstissä mainittiin että 100g jauetta riittää noin sataan valmiiseen espressoon. Eli mun matikalla siitä sadan gramman purkista saadaan yli 10 L valmista espressoa. Ei mikään ihme että sitä käyttää jopa USA:n armeja... 8)
-
Tuosta "kevennyksestä". Omaa mieltäni tuo ei kyllä keventänyt yhtään, enemmän teki olon heti lauantaiaamusta äreäksi kun rupesi miettimään miten surkea Helsingin espressoa tarjoavien kahviloiden taso on verrattuna vaikkapa Tukholmaan.
No on tääläkin onneksi menty hurja harppaus eteenpäin. Kymmenen vuotta sitten kun kiertelin paljon suomea ulkomaisten toimittajien kanssa. Oli todella kiusallista, kun kaikissa majoituskohteiden ravinotloissa "25" tien pohjoispuolella cappucino tarkoitti isoa mukia suodatinkahvia missä oli kermavaahtoruusu päällä. Se oli aika noloa kun ensin oli syöty hienosti hirveä tai poroa ja sitten jälkiruoaksi pahimmassa tapauksessa kahvia minkä seassa on juustoleipä kuutioita. Sitä ei eteläeuroopan elävät oikein ymmärrä miksi parmesan maistuu hyvälle espresson seassa??
-
Se oli aika noloa kun ensin oli syöty hienosti hirveä tai poroa ja sitten jälkiruoaksi pahimmassa tapauksessa kahvia minkä seassa on juustoleipä kuutioita. Sitä ei eteläeuroopan elävät oikein ymmärrä miksi parmesan maistuu hyvälle espresson seassa??
Mitäs espressoa tuossa on? Juustoleipäkuutiot on dipattu kahviin ainakin sen lyhyen aikaa, kun minä olen maailmaa nähnyt... Huhujen mukaan tätä on tehty myös paljon aiemmin, jo kauan ennen kuin suomalaiset tiesivät exresson ja kappukiinon hienouksista mitään, tuskin olivat poistuneet omalta vaaraltaankaan. Kyllä suomalaiset olisi silloin ihmetelleet vähintään yhtä paljon sitä kuinka jotkut outoa kieltä puhuvat juovat kahvia sormustimellisen ja vielä pahaa vahvaa kahvia.
-
Mitäs espressoa tuossa on? Juustoleipäkuutiot on dipattu kahviin ainakin sen lyhyen aikaa, kun minä olen maailmaa nähnyt... Huhujen mukaan tätä on tehty myös paljon aiemmin, jo kauan ennen kuin suomalaiset tiesivät exresson ja kappukiinon hienouksista mitään, tuskin olivat poistuneet omalta vaaraltaankaan. Kyllä suomalaiset olisi silloin ihmetelleet vähintään yhtä paljon sitä kuinka jotkut outoa kieltä puhuvat juovat kahvia sormustimellisen ja vielä pahaa vahvaa kahvia.
Totta puhut. Se kuuluu Suomeen siinä missä poronkäristys, kalakukko ja kokkelipiimäkin. Perinneruokiin erikoistunut Jaakko Kolmonen antoi ohjeen, jonka mukaan leipäjuustokuutioiden pitää antaa lillua kahvikupissa hetken aikaa. Niiden kuuluu "vettyä" kahvista. Kahvin pitäisi olla vahvaa, pehmeää pannukahvia. Tänään kai useimmiten Juhlaa suodatinkeittimellä...
-
Totta puhut. Se kuuluu Suomeen siinä missä poronkäristys, kalakukko ja kokkelipiimäkin. Perinneruokiin erikoistunut Jaakko Kolmonen antoi ohjeen, jonka
Juu, onhan saunominen ja avantouintikin hienoja suomalaisia perinteitä. Sen päälle kun tarjoaa mämmiolutta, mämmiä, salmjakkikossua ja jälkkäriksi juustokahvia ni eipähän ravaa ulkomaanelävä täällä alvariinsa kylässä. Tai ainakin hänellä on repussa kavereille tarinoita joita ei usko kukaan... Niin ja jos Kolmonen olisi jotain saanut päättää, niin me oltais tuskin nyt eeuussa ja keskusteltais täällä erilaisista eorooppalaisista tavoista valmistaa kahvijuomaa. Kolmoselle on riittävä meriitti, että Suomessa juodaan litroissa mitattuna maailman eniten huonoa kahvia.
-
Niin ja jos Kolmonen olisi jotain saanut päättää, niin me oltais tuskin nyt eeuussa ja keskusteltais täällä erilaisista eorooppalaisista tavoista valmistaa kahvijuomaa. Kolmoselle on riittävä meriitti, että Suomessa juodaan litroissa mitattuna maailman eniten huonoa kahvia.
Outoa, kun keskustelin Jaakko Kolmosen kanssa, sain aivan eri käsityksen. Hän kunnioitti jopa hyvin valmistettu espressoa, vaikka ei itse varsinainen kahvinjuoja ollutkaan. Hän myös kunnioittaa kaikkien maiden ruokaperinteitä ja on huolissaan kansallisten erityispiirteiden jäämisestä hampurilaisten ja pitsojen jyräämäksi. Myös italialaisen, espanjalaisen, saksalaisen, jne... ruokaperinteen säilyttämisestä oli kyse. Jaakko Kolmonen nyt jostain merkillisestä syystä on keskittynyt suomalaisen ruokaperinteen vaalimiseen...
Tunnustan kyllä, että tästä tapaamisesta on jo jokunen vuosi aikaa. Ehkäpä sinulle on tuoreempaa tietoa Jaakko Kolmosen ajatuksista ja mielipiteistä. Esimerkiksi salmiakkikossun yhteys Suomen EU-jäsenyyteen jäi minulle epäselväksi. Mitä mämmiin tulee, EU on antanut sille jopa erityisen tuotesuojan. Tässä asiassa ainakin Jaakko Kolmonen ja EU marssivat käsi kädessä.
-
Outoa, kun keskustelin Jaakko Kolmosen kanssa, sain aivan eri käsityksen. Hän kunnioitti jopa hyvin valmistettu espressoa, vaikka ei itse varsinainen kahvinjuoja ollutkaan. Hän myös kunnioittaa kaikkien maiden ruokaperinteitä ja on huolissaan kansallisten erityispiirteiden jäämisestä hampurilaisten ja pitsojen jyräämäksi. Myös italialaisen, espanjalaisen, saksalaisen, jne... ruokaperinteen säilyttämisestä oli kyse. Jaakko Kolmonen nyt jostain merkillisestä syystä on keskittynyt suomalaisen ruokaperinteen vaalimiseen...
Vaikea minunkaan on keksiä miksi suomalaisen ruokakulttuurin puutteet olisivat Jaakko Kolmosen, tai mämmin, syytä. Kyllähän suomalaisen ruokapöydän tulevaisuuden kannaltakin on hyvä, että jotain pohjaa on. Perusymmärrys ruoan makuun vaikuttavista tekijöistä tulee kuitenkin omasta ruokakulttuurista, ja niitä voi sitten soveltaa muihin ruokakulttuureihin. Aika vaikea on tuoda ruokakulttuuria kokonaan ulkomailta, varsinkin kun suomalaiset olosuhteet tekevät monet muualla tavalliset tuoreet raaka-aineet mahdottomiksi. Viimeiset pari vuosikymmentä ovat vesittäneet suomalaista keittiötä varsin ankarasti, mutta aikaisempia parempia aikoja vaalivat ruokavaikuttajat eivät siihen ole syypäitä, vaan ilman heitä ehkä oltaisiin vielä syvemmällä suossa.
Hyvä konkreettinen esimerkki oli se, kuinka baristajameissa Benjamin kertoi alkuperäisen kahvikipinän tulleen vaarista, joka suhtautui pannukahvin keittämiseen rituaalinomaisella vakavuudella kaikkine koputuksineen ynnä muine loitsuineen. Ei olisi tullut murukahvivaarin lapsenlapsesta kahvinpaahtajaa. :) Joskus aikoinaan sitä vielä ruokaa ja juomaa arvostettiin, ja jospa tässä hiljaa oltaisiin palailemassa siihen samaan. Toki paljon kansainvälisemmällä valikoimalla.
-
Ei kai nyt vaan ole lähteny keskustelu hieman rönsyilemään.. :)
-
Ei kai nyt vaan ole lähteny keskustelu hieman rönsyilemään.. :)
Tämä on vielä pientä näissä piireissä... ;)
-
Mitä mämmiin tulee, EU on antanut sille jopa erityisen tuotesuojan. Tässä asiassa ainakin Jaakko Kolmonen ja EU marssivat käsi kädessä.
Ymmärrän hyvin, että parmankinkulle tai fetajuustolle on haettu EU tuotesuojaa. Mutta miksi ihmeessä mämmille? Onko se tärkeä vientiartikkeli vai pelättiinkö että joku alkaa valmistaa sitä ulkomailla ja raiskaa alkuperäisreseptin yhtä pahasti kuin suomessa on onnistuttu raiskaamaan pitsa tai tiramisu. J.kolmonen kun valmistaa tiramisua, niin sitä voi hyvällä omallatunnolla kutsua sen jälkeen hapanleipävanukkaaksi. Kyllä kyseinen veijari on ravintola-alalla tunnettu lähinnä hyvien reseptien totaalisesta pilaamisesta, kun on ollut maaninen tarve tehdä joka ruokalajista myös "sydäntautiliiton versio". Nyt loppui jaskan pauhanta minun osaltani tästä aiheesta piste
-
Ymmärrän hyvin, että parmankinkulle tai fetajuustolle on haettu EU tuotesuojaa. Mutta miksi ihmeessä mämmille? Onko se tärkeä vientiartikkeli vai pelättiinkö että joku alkaa valmistaa sitä ulkomailla ja raiskaa alkuperäisreseptin yhtä pahasti kuin suomessa on onnistuttu raiskaamaan pitsa tai tiramisu. J.kolmonen kun valmistaa tiramisua, niin sitä voi hyvällä omallatunnolla kutsua sen jälkeen hapanleipävanukkaaksi. Kyllä kyseinen veijari on ravintola-alalla tunnettu lähinnä hyvien reseptien totaalisesta pilaamisesta, kun on ollut maaninen tarve tehdä joka ruokalajista myös "sydäntautiliiton versio". Nyt loppui jaskan pauhanta minun osaltani tästä aiheesta piste
Kyllä nyt taitaa olla perusilmiö, nimeltään "oon hieno eurooppalainen ja suomalainen ruoka on paskaa, koska itse perluskooni on niin sanonut"... Suomi ja vain Suomi on onnistunut pitsankin raiskaamaan, tiramisunkin, kahvikin on paskaa täällä... Onneksi kaikkialta muualta saa kaikkea niin kaunista ja ihanaa.
Pitäisiköhän ottaa se pää pois sieltä italian ja hienouden p........... Suomessa on suomalainen ruokaperinne, lantusta ja hirvestä on aika paljon loppujen lopuksi saatu väännettyä.
-
Palatakseni askelen verran kohti alkuperäisiä kysymyksiä:
Minulla ei ole täysautomaateista kokemusta sen enempää kuin mitä on tullut vastaan joissain kahviloissa. Erilaisten kahvilakokemusten perusteella päädyin käsityölähtöiseen espressonjuomisharrastukseen.
En ole mielestäni järin teknisesti orientoitunut yksilö. Alkupään harjoitteluvaiheen jälkeen on nähdäkseni ollut mahdollista saada vähäisellä vaivalla hyvin lämmitetystä koneesta kahvia, joka vaihtelee juotavasta tajunnanräjäyttävään. Aika simppelistä toimituksesta on lopulta kysymys - itse asiassa ihmettelen usein, miten niin yksinkertainen prosessi on useimmissa kahviloissa niin helppo munia tyystin.
-
Palatakseni askelen verran kohti alkuperäisiä kysymyksiä:
Minulla ei ole täysautomaateista kokemusta sen enempää kuin mitä on tullut vastaan joissain kahviloissa. Erilaisten kahvilakokemusten perusteella päädyin käsityölähtöiseen espressonjuomisharrastukseen.
En ole mielestäni järin teknisesti orientoitunut yksilö. Alkupään harjoitteluvaiheen jälkeen on nähdäkseni ollut mahdollista saada vähäisellä vaivalla hyvin lämmitetystä koneesta kahvia, joka vaihtelee juotavasta tajunnanräjäyttävään. Aika simppelistä toimituksesta on lopulta kysymys - itse asiassa ihmettelen usein, miten niin yksinkertainen prosessi on useimmissa kahviloissa niin helppo munia tyystin.
Luultavasti asiaan vaikuttaa huomattavasti se, että 1) Ei välitetä 2) Ei tiedetä millaista kahvin kuuluisi olla.
Mutta vielä tuosta manuaali vs automaattiasiasta. Mikäli semiauto olisi kovin hankala tai hidas, niin ei niitä käytettäisi tuhansissa kahviloissa ympäri maailmaa. Onhan totta, että kahvila ja kotiympäristöt eroavat toisistaan, mutta on niistä löydettävissä yhtäläisyyksiäkin.
Tuosta myllyn jatkuvasta säätämisen tarpeesta. Olen antanut itseni ymmärtää että kelvollista espressoa saadaan kahviloissa myllyillä jotka säädetään korkeintaan kerran kuussa. Suomessa tilanne on varmaan vieläkin huonompi, koska edes paahtimot eivät vahdi espresson laatua kahviloissa, kuten ulkomailla asianlaita ilmeisestikin yleisesti on. Eli jos kotona säätäisi myllyä vaikkapa kerran viikossa voisi helposti päästä kohtuullisilla laitteilla suht hyvään espressolaatuun.
Ja kuten jo aiemmin sanoin, niin mielestäni automaatin ehdoton etu on kompakti koko ja sotkuttomuus, jota ei kotioloissa voi mitenkään pitää pienenä hyötynä.
-Mikko-
-
Viimeisimmän tutkimuksen (http://elisa.net/uutiset/ruoka/?id=4046) mukaan suomalaiset eivät käytä espressokoneitaan. Syy: kahvin valmistamisen vaivalloisuus.
Artikkelin mukaan "Joka kymmenennellä suomalaisella on espressokone kotonaan". Voisikohan tuo määrä olla hieman liioiteltu? Jos nimittäin artikkelin mukaisesti kahvin valmistus koetaan näillä koneilla vaikeaksi, niin eikö tällöin voisi myös olettaa että espressokoneita olisi huutokaupoissa myynnissä varsin suuri määrä?
-
Artikkelin mukaan "Joka kymmenennellä suomalaisella on espressokone kotonaan". Voisikohan tuo määrä olla hieman liioiteltu?
Tuuminkin tuossa aiemmin että onko mokkapannut laskettu espressokoneiksi. Jos kysely on tehty vaikka puhelinhaastattelulla ja kysytty "onko teillä espressokeitin" - niin moni mokkapannun omistaja on voinut sanoa että "on" kun on sen tavaratalosta aikoinaan espressokeitin -nimellä ostanut.
-
Mutta varmasti hyvää kahvia saa kyllä Gran Delicatosta, Kalevankadun ja Albertinkadun kulmasta, Cafe Javasta ja tosiaan Kaffecentralenista.
Kaffecentralen oli mukava paikka ja tarjosi päivä parhaan espresson ja macchiaton. Gran Delicaton espresso ja macchiato seurasi hyvänä kakkosena. GD:n patonki oli myös varsin maukas ja tiramisu oli parempi kuin mikään aiemmin maistamani. Java jäi vielä kokematta.
-
Typerä peruskysymys, mutta muutaman vuoden tauon jälkeen olen onnistunut unohtamaan paljon espressoon pitää laittaa kahvia. Liiallisen kahvin määrän olenkin jo päässyt kokemaan, kun kahva ei mene kunnolla kiinni ja vettä pursuaa yli. Oikean kahvimäärän löytäminen helpottaisi myllyn jauhatuksen säätämistä. Kiitos jo etukäteen asiallisista vastauksista.
-
Minä jauhan filtterin täyteen. Tasoittelen cocktailtikulla. Myllystä tullessa kahvi on tosi "ilmavaa" ja painuu melkolailla kevyesti tampatessa.
-
Typerä peruskysymys, mutta muutaman vuoden tauon jälkeen olen onnistunut unohtamaan paljon espressoon pitää laittaa kahvia. Liiallisen kahvin määrän olenkin jo päässyt kokemaan, kun kahva ei mene kunnolla kiinni ja vettä pursuaa yli. Oikean kahvimäärän löytäminen helpottaisi myllyn jauhatuksen säätämistä. Kiitos jo etukäteen asiallisista vastauksista.
Yleinen standardi on 7 grammaa per annos, eli 14 g tuplaan. Todellisuudessa vaihteluväli on suunnilleen 10 - 22 grammaa (tässä ääripäät on tosi äärimmäisiä). Monet jauhaa kahvan täyteen, eli niin että kun kahvin tasoittaa niin se on filtterin yläreunan tasalla. Tällä tekniikalla saa tyypilliseen isomman koneen sihtiin semmoiset 18 grammaa jauhetta.
Annosmäärää tärkeämpää on että annostelet aina saman verran. Ja oikeaa annosmäärää ei ole, vaan se vaihtelee aika paljon. Ehkä järkevä väli on 13-20 grammaa tuplalle.
-
Monet jauhaa kahvan täyteen, eli niin että kun kahvin tasoittaa niin se on filtterin yläreunan tasalla. Tällä tekniikalla saa tyypilliseen isomman koneen sihtiin semmoiset 18 grammaa jauhetta.
Annosmäärää tärkeämpää on että annostelet aina saman verran. Ja oikeaa annosmäärää ei ole, vaan se vaihtelee aika paljon. Ehkä järkevä väli on 13-20 grammaa tuplalle.
Jos oikein olen ymmärtänyt, niin kyseisen tekniikan paras puoli on juurikin se tasalaatuisuus. Ja myöskin se, että tällöin baristalle ei jää kuin yksi säädettävä parametri, eli jauhatuskarkeus.
Millään muotoa täydellinen eikä edes paras tapa tuo ei ole ja monasti hyvällä ajastimella saisi tarkemmin määriteltyä oikean annoksen. Tällöin tosin käyttäjälle tulee kaksi toisiinsa kytkeytyvää suuretta eli jauhatusaika ja karkeus.
Eli ehkä kiireisessä ympäristössä (kahvilassa) sihdin yläreunaan jauhaminen on se "paras" tekniikka, mutta kotona kun on aikaa punnita vaikka jokainen shotti ja siihen käytetyt purut, niin tekniikka antaa ainoaksi eduksi tuon ettei tarvitse säätää kuin karkeutta.
-Mikko-
-
Tervehdys,
Heti alkuun kiitokset varsin asiallisesta ja informatiivisesta foorumista. Ei ole mikään itsestäänselvyys, että aloitteleva tulokaskin saa ystävällisiä vastauksia mieltä askarruttaviin "peruskysymyksiin". En viitsinyt pistää uutta thrediä pystyyn, joten tässä tulee muutama sellainen kysymys:
a)Miten niitä papuja nyt oikein säilötään?Luin muutaman keskustelun aiheesta ja en saanut selvää vastausta tähän ilmeisen kinkkiseen kysymykseen. Ostin pavut Kaffecentralenista ja pistin ne Etolasta ostettuun vacuumsaveriin. Eli imin ilmaa vege ja pistin kaappiin. Pakastinta en tarvitse, sillä en osta repullista papuja kerralla.
b)Jos teette cappuccinon vain itsellenne, teettekö sen aina isompaan sihtiin?Ilmeisesti juuri kukaan ei käytä yhden kupin sihtiä?Eli siis tuleeko capu tuplaespresson jatkeeksi?Olipa selvä kysymys..
c)Olisi kiva kuulla teidän kahvittelun päivärutiineistä. Ihan vaikka sellainen juttu, että tyhjennättekö vesiastian heti käytön jälkeen, vai vasta seuraavalla kerralla samalla kun laitatte tuoretta vettä? Tämä siksi, koska aloittelijana espresson eri vaiheet eivät tule selkärangasta ja tämäkin suoritus tulee optimoida järkeväksi ;)
d)Kun "vaahdotan" maidon (eli se ei tod. vielä onnistu), mutta kuitenkin.. Teen esim. capun useinmiten 0,6dl kannuun mutta en viitsi maitoa (lidl uht) mitenkään yllinkyllin laittaa, koska viemäriin siitä suurin osa menisi. Melko usein tulee caput ym. tehtyä vain itselle. Voisiko tämä melko pieni maitomäärä olla osasyynä huonoon vaahdotukseen?Olisiko fiksumpaa ostaa kaveriksi pienempi kannu? Tämä kysymys liittyy osin kohdan b-kysymykseen, sillä tuplaespresson jatkeeksi kuppiin ei mahdu maitoa mitenkään valtoimenaan.
Olikohan vielä muuta..No, jos on niin kysyn myöhemmin. On kyllä ollut mukava tehdä omia espressoja, vaikka en mitenkään voi uskoa niitä vielä mitenkään hyviksi. Mutta cremaa on kuppiin tullut 20-25sek uuttoajoilla, ruuvin jälki on puruissa uuton jälkeen ja iskettäessä gruppo tantereeseen alustalle jää aika napakka kakku, joten ei kai ne nyt aiiiivan metsään ole menneet. PIDejä, vaakoja tai weissausta pyrin kaikin tavoin vältellä, koska en haluaisi ihan täysin hurahtaa tähän touhuun..aika näyttää ;D
-
a)Miten niitä papuja nyt oikein säilötään?Luin muutaman keskustelun aiheesta ja en saanut selvää vastausta tähän ilmeisen kinkkiseen kysymykseen. Ostin pavut Kaffecentralenista ja pistin ne Etolasta ostettuun vacuumsaveriin. Eli imin ilmaa vege ja pistin kaappiin. Pakastinta en tarvitse, sillä en osta repullista papuja kerralla.
Tuo on varmaan on hyvä systeemi. Itse olen laittanut venttiilillä varustetut pussit ikeasta saatavalla pussin sulkijalla kiinni.
b)Jos teette cappuccinon vain itsellenne, teettekö sen aina isompaan sihtiin?Ilmeisesti juuri kukaan ei käytä yhden kupin sihtiä?Eli siis tuleeko capu tuplaespresson jatkeeksi?Olipa selvä kysymys..
Mielestäni maito peittää kahvin vikoja sen verran, etten näe kauheana ongelmana tehdä sinkkukahvalla maitopohjaiseen kahviin espressoa. Itse tosin juon niin harvoin yksin cappuccinoa, että sinkkukahvaa ei meillä mihinkään käytetä. Vaatimustaso on noussut ehkä liiankin korkealle, joten sinkkukahva on jäänyt senkin vuoksi käyttämättä.
c)Olisi kiva kuulla teidän kahvittelun päivärutiineistä. Ihan vaikka sellainen juttu, että tyhjennättekö vesiastian heti käytön jälkeen, vai vasta seuraavalla kerralla samalla kun laitatte tuoretta vettä? Tämä siksi, koska aloittelijana espresson eri vaiheet eivät tule selkärangasta ja tämäkin suoritus tulee optimoida järkeväksi ;)
Mahdollisimman tuore vesi antaa parhaat edellytykset hyvälle kahville, joten ehkä tiheä vaihtoväli kannattaa omaksua mahdollisimman nopeasti ettei tule huonoja rutiineja.
d)Kun "vaahdotan" maidon (eli se ei tod. vielä onnistu), mutta kuitenkin.. Teen esim. capun useinmiten 0,6dl kannuun mutta en viitsi maitoa (lidl uht) mitenkään yllinkyllin laittaa, koska viemäriin siitä suurin osa menisi. Melko usein tulee caput ym. tehtyä vain itselle. Voisiko tämä melko pieni maitomäärä olla osasyynä huonoon vaahdotukseen?Olisiko fiksumpaa ostaa kaveriksi pienempi kannu? Tämä kysymys liittyy osin kohdan b-kysymykseen, sillä tuplaespresson jatkeeksi kuppiin ei mahdu maitoa mitenkään valtoimenaan.
Ehdottomasti kannattaa hankkia pienempi kannu, maitovaahto on todella vaikea saada hyväksi liian isossa kannussa.
PIDejä, vaakoja tai weissausta pyrin kaikin tavoin vältellä, koska en haluaisi ihan täysin hurahtaa tähän touhuun..aika näyttää ;D
Älä nyt ainakaan välttele vaakaa, hyvälle vaa'alle on käyttöä muutenkin. Leipomisessa meillä käytetään nykyään lähes pelkästään painomittoja, kiitos hyvän vaa'an ja taaraustoiminnon.
-Mikko-
-
Kiitos vastauksista.
Mielestäni maito peittää kahvin vikoja sen verran, etten näe kauheana ongelmana tehdä sinkkukahvalla maitopohjaiseen kahviin espressoa. Itse tosin juon niin harvoin yksin cappuccinoa, että sinkkukahvaa ei meillä mihinkään käytetä. Vaatimustaso on noussut ehkä liiankin korkealle, joten sinkkukahva on jäänyt senkin vuoksi käyttämättä.
Itsekin pidän sinkkukahvan käyttöä jostain syystä vähän etäisenä vaihtoehtona. No kai sitäkin pitää opetella käyttämään, jotta kuppiin mahtuisi myös maitovaahtoa.
Juu maito peittää hyvän kahvin vikoja..tästäkin syystä pitää kyllä opetella juomaan espressoa. Ennen se ei oikein ole tiukkuudessaan maistunut, johtuu ehkä myös siitä, että en ole juuri hyvää essoa eteeni vielä saanut.
Ehdottomasti kannattaa hankkia pienempi kannu, maitovaahto on todella vaikea saada hyväksi liian isossa kannussa.
Näin aattelinkin. Olisiko se 0,4l kannu parempi vai vieläkin pienempi?
Älä nyt ainakaan välttele vaakaa, hyvälle vaa'alle on käyttöä muutenkin. Leipomisessa meillä käytetään nykyään lähes pelkästään painomittoja, kiitos hyvän vaa'an ja taaraustoiminnon.
Pistetään harkintaan..
-
Näin aattelinkin. Olisiko se 0,4l kannu parempi vai vieläkin pienempi?
Juuri tuon pienempää ei taida löytyä. Mottan pienin on 0,35l ja sitä suositellaan 1-2 cappuccinolle. Minusta se on oiva yhden hengen käyttöön: kun vaahdottaa "optimaalisen" määrän niin vaahtoa jää pieni liraus yli yhdestä capusta.
-
Papujen säilömisen tarve riippuu ihan siitä, kauanko ne kestää käyttää. Jos viikossa juo, niin eivät ehdi huonontua avopurkissakaan. Pidempiä aikoja varten sitten kuiva ja pimeä paikka ja kansi päälle. Vakuumikin auttaa.
Mulla sinkkusihti on käytössä tosi harvoin. Cappuccinon teen lähes aina tuplaessoon tai ristrettoon.
Vesiastian tyhjennän vain viikkopuhdistuksen yhteydessä. Muuten vain lisään vettä. Tietenkin jos vesi on niin huonoa, että alkaa kehittää makuja hetkenkin seisoessaan, niin sitten kannattaa suodattaa se ennen keittimeen kaatamista. Esson makuvirheet tulevat kuitenkin pääsääntöisesti likaisesta keittimestä ja likaisesta myllystä. Gruppoa kannattaa puhdistaa vähintäänkin vesihuuhtelulla päivittäin.
Maidon vaahdotus on pienillä määrillä tarkempaa, joten kannattaa harjoitella tekniikka sillä isolla kannulla. Voit käyttää harjoitteluun maidon asemasta myös vettä, johon lisäät pari tippaa astianpesuainetta. Yhtä cappuccinoa varten kannattaa sitten tosiaan hankkia pieni kannu. Sillä sujuu kyllä pienenkin maitomäärän vaahdotus, kun homman on oppinut.
-
Vesiastian tyhjennän vain viikkopuhdistuksen yhteydessä. Muuten vain lisään vettä. Tietenkin jos vesi on niin huonoa, että alkaa kehittää makuja hetkenkin seisoessaan, niin sitten kannattaa suodattaa se ennen keittimeen kaatamista. Esson makuvirheet tulevat kuitenkin pääsääntöisesti likaisesta keittimestä ja likaisesta myllystä. Gruppoa kannattaa puhdistaa vähintäänkin vesihuuhtelulla päivittäin.
Tyypillinen kunnallisen verkon vesi säilyy umpiossa hyvänä käytännössä ikuisesti. Keittimen tankki ei ole umpio, mutta kohtuullisen hyvin suojattu kuitenkin. Siksi minustakin jatkuva vaihtaminen on tarpeetonta.
Jos vesi tulee vaikka omasta kaivosta, eli on vähemmän puhdasta ja ei sisällä klooria, niin sitten sen säilyvyys on varmaankin paljon huonompi.
-
Papiujen säilömisen tarve riippuu ihan siitä, kauanko ne kestää käyttää. Jos viikossa juo, niin eivät ehdi huonontua avopurkissakaan. Pidempiä aikoja varten sitten kuiva ja pimeä paikka ja kansi päälle. Vakuumikin auttaa.
No täällä on nyt ensimmäinen 400g satsi menossa ja arvelisin niiden loppuvan ~muutamassa viikossa. Tulevaisuudessa tulee kokeiltua varmasti hasbeania ja jos sieltä sellaiset 1kg/250g pusseissa tilaisi, niin luulen kyllä papujen säilyvän. Pitää paremmalla ajalla lukea hasbeanin oma keskustelu, jotta tietää paremmin miten on fiksua toimia.
Vesiastian tyhjennän vain viikkopuhdistuksen yhteydessä. Muuten vain lisään vettä. Tietenkin jos vesi on niin huonoa, että alkaa kehittää makuja hetkenkin seisoessaan, niin sitten kannattaa suodattaa se ennen keittimeen kaatamista. Esson makuvirheet tulevat kuitenkin pääsääntöisesti likaisesta keittimestä ja likaisesta myllystä. Gruppoa kannattaa puhdistaa vähintäänkin vesihuuhtelulla päivittäin.
Tätä hainkin. Eli jos käyttää keitintä muutamisen kertaa päivässä, niin ei ole aiheellista joka kerta vaihtaa koko vettä uuteen. Eihän sitä tarvitse ihan täyteen laittaa, vaan riittää että enimmäkseen on tuoretta/kylmää vettä.
Maidon vaahdotus on pienillä määrillä tarkempaa, joten kannattaa harjoitella tekniikka sillä isolla kannulla. Voit käyttää harjoitteluun maidon asemasta myös vettä, johon lisäät pari tippaa astianpesuainetta. Yhtä cappuccinoa varten kannattaa sitten tosiaan hankkia pieni kannu. Sillä sujuu kyllä pienenkin maitomäärän vaahdotus, kun homman on oppinut.
Juu tällä hetkellä vaahdotus on lähinnä isompaa pintavaahtoa ja pohjalla lämmintä maitoa, siis aikalailla tyypillistä aloittelijalle luulisin. Hyvät caput noinkin toki on tullut omille makuhermoille, mutta luonteelleni uskollisena jatkuvasti pitää tulla parempaa :)
Tämän uuden harrastuksen kulku on kyllä itselle ollut varsin tyypillinen. Alkuun luulee, että helpollahan tässä pääsee. Ei muuta kuin keittimet ja myllyt papuineen talouteen ja siitä vain tekemään. No, sitten löyty tämä sivusto ja sitä kautta aivan uusia ulottuvuuksia koko hommasta. Nyt ollaan tilanteessa, että mitä enemmän tiedät, sitä vaikeampaa ja monimutkaisempaa tämä lopulta on. Ehkä siinä on harrastuksen suola, lajista riippumatta..
-
Eipä siinä maidon vaahdotuksessakaan mitään varsinaisesti vaikeaa ole. On vain vaikeaa selittää asia niin, että sen ymmärtää heti. Sitten kun tajuaa, mitä siinä oikeastaan tehdään, onnistuu kyllä joka kerta vähintään kohtuullisesti.
Vaahdotetun maidon kaataminen muutaman kerran astiasta toiseen auttaa tasaisuuteen. Kyllä hyväkin vaahto alkaa heti erottua hötömpään ja nestemäisempään osaan seisoessaan.
-
Ostin pavut Kaffecentralenista ja pistin ne Etolasta ostettuun vacuumsaveriin. Eli imin ilmaa vege ja pistin kaappiin.
Onko kyseinen vakuumilaite sellainen joka jättää astiaan tyhjää tilaa? Mikäli vakuumilaitetta haluaa käyttää, niin paras olisi sellainen jossa pussi tms. "kääriytyy" papujen ympärille kun ilma imetään pois. Tällöin päästään eroon ilmasta mutta ei luoda pavun sisuksen ja ulkopuolen välille suurta paine-eroa joka nopeuttaisi varsinkin tuoreiden papujen kanssa hiilidioksidin ja sen mukana muiden yhdisteiden poistumista pavuista.
Näiden vakuumiratkaisujen eroa on havainnollisinta pohtia kuvittelemalla sinne astiaan yksi papu. Oletetaan että imaiset sieltä astiasta kaiken papua lukuun ottamatta pois. Mikäli astia ei painu kasaan, niin papu näkee ympärillään tyhjiön ja selvästi sisustaan alemman paineen. Mikäli astia (=muovipussi) painuu kasaan, näkee papu ympärillään muovin ja sen pintaan kohdistuu tuon muovin kautta käytännössä ympäröivä ilmanpaine (paine-ero on pienempi).
-
Kyllä noissa lukemissani papukeskusteluissa törmäsin jo näihin filosofisiin kysymyksiin. Se rasia on sellainen, johon jää tyhjää tilaa, papumäärästä riippuen tietty. En kuitenkaan jaksa uskoa, että repisin pavuista ns. mehut irti, koska en rutista rasiaa mitenkään kasaan asti, vaan lähinnä poistan ilmaa.Eli siis astiasta poistuu ylimääräinen happi (vaiko enimmäkseen typpi?), jos asian noin voi ilmaista. Näin olen asian pienessä mielessäni pyöritellyt. Voihan sitä kokeilla säilöä ihan vain papujen mukana tulleessa paperipussissa tms. ja vertailla sitten lopputulosta, jos sitä eroa ilman laboratoriomittauksia pystyy ylipäätään huomaamaan.
Niin ja vielä tuosta vaahdotuksesta..Täällä palstalla on yllinkyllin loistavia vinkkejä onnistuneiden mikrovaahtojen tielle, joten ei se ole kiinni kuin opiskelusta, youtuben tuijottamisesta ja harjoittelusta kiinni..ja ehkä vielä siitä pienemmästä kannusta.
-
Onko kyseinen vakuumilaite sellainen joka jättää astiaan tyhjää tilaa? Mikäli vakuumilaitetta haluaa käyttää, niin paras olisi sellainen jossa pussi tms. "kääriytyy" papujen ympärille kun ilma imetään pois. Tällöin päästään eroon ilmasta mutta ei luoda pavun sisuksen ja ulkopuolen välille suurta paine-eroa joka nopeuttaisi varsinkin tuoreiden papujen kanssa hiilidioksidin ja sen mukana muiden yhdisteiden poistumista pavuista.
Minä olen kyllä ymmärtänyt, että hiilidioksidin poistuminen on kemiallinen reaktio joka etenee tasaista kyytiä, olipa "imua" tai ei. Lopuksihan kuitenkin papu revitään vielä kappaleiksi, eli uutossa vapautuva hiilidioksidi on vielä liuenneena kahvipuruissa ja vapautuu veden sekä lämmön voimasta. Tyhjän tilan huono puoli toki on se, että astiaan muodostuu hiilidioksidin ja ilman sekoitus, kun taas venttiilipussissa hiilidioksidi täyttää astiaa yksinään ja näppärästi suojaa pavut hapen aiheuttamilta tuhoilta.
-
..kun taas venttiilipussissa hiilidioksidi täyttää astiaa yksinään ja näppärästi suojaa pavut hapen aiheuttamilta tuhoilta.
Eikös tämäkin loppujen lopuksi ole aika minimaalinen etu, sillä kyllähän siellä pussin suulla käydään vähintäänkin kerran päivässä, jolloin pavut pääsevät aina hieman hapettumaan?
Netin arvosteluissa tuosta KitchenAidin kahvimyllystä on todettu usein, että se ei jauha tarpeeksi hienoa purua. Itselläni espressokuppi täyttyy ~20sek tietämillä (tuplafiltterillä kahdelle). Tamppausvoimaksi arvelisin 15kg+-3kg, joten mitä luulette onko kyse tamppauksesta vai liian karkeasta jauhatuksesta? Myllyn säätö on maksimissaan, mutta ohjekirjan mukaankin teriä voi manuaalisesti säätää hienommalle ja CG:ssäkin tuntuu olevan muutamia vinkkejä asian korjaamiseksi.
-
Minä olen kyllä ymmärtänyt, että hiilidioksidin poistuminen on kemiallinen reaktio joka etenee tasaista kyytiä, olipa "imua" tai ei.
Wikipediaa lainaten:
Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien ja molekyylien elektronijakaumat muuttuvat, ja yleensä sidoksia syntyy tai katkeaa. Reaktiossa atomi voi muuttua ioniksi, molekyylit voivat yhdistyä tai hajota tai molekyylien atomit voivat järjestyä uudestaan.
Käytännössä kaikki pavun sisältämä hiilidioksidi muodostuu paahdon aikana - joten näkisin hiilidioksidin poistumisen pääosin fysikaalisena reaktiona.
Nicoli ja Savonitti esittävät hiilidioksidin poistumisen syyn Illyn kirjan kappaleessa 6 näin:
The driving force at the basis of carbon dioxide and volatile release from roasted coffee is given by a diffusion flow due both the concentration and pressure gradients. The release begins at a considerable rate just after the end of roasting; then it gradually slows down as the CO2 and volatile concentration in the headspace increases, reducing the mass transfer driving force.
Lopuksihan kuitenkin papu revitään vielä kappaleiksi, eli uutossa vapautuva hiilidioksidi on vielä liuenneena kahvipuruissa ja vapautuu veden sekä lämmön voimasta.
Joten mitä? Näin toki käy mikäli siellä pavussa on vielä hiidilioksidia - mutta miten tämä liittyy tuohon "tyhjiöimiseen"?
-
Tuommoisilla vakuumisysteemeillä joka tapauksessa on paikkansa vain pitkäaikaissäilytyksessä. Eli jos ostat useamman viikon pavut, voit säilöä ne vaikka viikon satseina vakuumiin ja ottaa sitten käyttöön yksi kerrallaan. Ei ole järkevää avata purkkia/pussia ja sitten taas imeä ilmaa pois uudestaan. Siinä pumppaa vain kosteutta papujen sisälle.
-
Tamppausvoimaksi arvelisin 15kg+-3kg, joten mitä luulette onko kyse tamppauksesta vai liian karkeasta jauhatuksesta?
Tamppausvoiman merkitys uuttoaikaan on käytännössä olematon - jauhatuskarkeus (ja jauheen jakauma) vaikuttaa tähän siis eniten.
-
Joten mitä? Näin toki käy mikäli siellä pavussa on vielä hiidilioksidia - mutta miten tämä liittyy tuohon "tyhjiöimiseen"?
Säilytyksessä kaasu vapautuu pavun ulkopinnan kautta; kahvijauheella taas sitä pintaa on aikalailla enemmän. Minun mielikuvani on sellainen että papuun muodostunut hiilidioksidi synnyttää paineen pavun sisällä, ja koska papu on tiukkaa kamaa niin paine vapautuu hiljalleen eli hiilidioksidi etsii tiensä hiljalleen ulos pavusta. Tämän mielikuvan mukaan ei pitäisi olla kovin paljon vaikutusta sillä, että onko pavun ulkopuolella vakuumipakkauksen synnyttämä kohtuullinen alipaine vai ei. Merkittäviä tekijöitä olisivat lähinnä kaasun määrä ja pavun kiinteys/rakenne, eli se ulos työntävä paine ja sitä vastustava pavun rakenne.
Mutta tosiaan näköjään Illyn kirjassa sanotaan, että paineiden erolla on myös merkitystä hiilidioksidin liikkumiseen. Ei ole nyt kirjaa käsillä, eli sanotaanko siinä myös että kuinka merkittävä tekijä se paine-ero on? Jotenkin se yhä tuntuisi intuition vastaiselta, että vakuumipakkauksen käytöllä olisi merkittävää vaikutusta hiilidioksidin poistumisaikaan, mutta se on toki vain intuitio.
-
Säilytyksessä kaasu vapautuu pavun ulkopinnan kautta; kahvijauheella taas sitä pintaa on aikalailla enemmän. Minun mielikuvani on sellainen että papuun muodostunut hiilidioksidi synnyttää paineen pavun sisällä, ja koska papu on tiukkaa kamaa niin paine vapautuu hiljalleen eli hiilidioksidi etsii tiensä hiljalleen ulos pavusta. Tämän mielikuvan mukaan ei pitäisi olla kovin paljon vaikutusta sillä, että onko pavun ulkopuolella vakuumipakkauksen synnyttämä kohtuullinen alipaine vai ei. Merkittäviä tekijöitä olisivat lähinnä kaasun määrä ja pavun kiinteys/rakenne, eli se ulos työntävä paine ja sitä vastustava pavun rakenne.
Se miten hiilidioksidi pavusta tulee ulos on ilmeisesti suhteellisen monimutkainen prosessi (mikäli Illyn kirjaa ja tätä (http://dx.doi.org/10.1016/S0260-8774(02)00432-6) artikkelia oikein tulkitsen). Yksi pointti tässä käsittääkseni on se että hiilidioksidi ei ole siellä pavun sisällä vapaana kaasuna vaan suurimmissa määrissä sitoutuneena/liuenneena lipideihin, veteen, pavun rakenteeseen jne. Kirjassa viitataan tuohon Labuzan "et. al" tutkimukseen jonka mukaan hiilidioksidin poistumiseen vaikuttaa kaksi mekanismia: alussa paine-ero ja tämän jälkeen molekyylinen diffuusio. Jauhetulla kahvilla poistumismekanismi (painottuminen) vaihtuu ensimmäisestä toiseen tapaan viimeistään 120 minuutin kohdalla - kokonaisten papujen osalta en ole törmännyt vastaavaan tutkimukseen. Mutta noista kumpaakin poistumista pitäisi vakuumisäilytyksen ("kovassa" astiassa) käsittääkseni lisätä - joko paine-ero kasvaa, tai sitten ulkopuolen pienempi kaasukonsentraatio kannustaa diffuusiota.
Liian nopean/rajun hiilidioksidin poistumisen heti paahdon jälkeen sanotaan olevan myös huono juttu sillä tällöin "vapailla" aromiaineilla on vähemmän aikaa sitoutua papuun (ne tulevat ulos hiilidioksidin mukana). Eli vastapaahdettua kahvia ei kannata jauhaa heti paahtamisen jälkeen, vaan tulisi odottaa kotva (mikäli aikoo valmisjauhettua myydä). Tästä syystä myös vesijäähdytyksen sanotaan olevan huono ratkaisu - siinä aiheutettu nopea lämpötilan lasku rikkoo pavun rakennetta ja helpottaa "haihtumista".
(mutta tässäpä on saatu aikaan taas mukavasti "Aloittelijalle perusoppia..." :) )
-
Se miten hiilidioksidi pavusta tulee ulos on ilmeisesti suhteellisen monimutkainen prosessi (mikäli Illyn kirjaa ja tätä (http://dx.doi.org/10.1016/S0260-8774(02)00432-6) artikkelia oikein tulkitsen). Yksi pointti tässä käsittääkseni on se että hiilidioksidi ei ole siellä pavun sisällä vapaana kaasuna vaan suurimmissa määrissä sitoutuneena/liuenneena lipideihin, veteen, pavun rakenteeseen jne.
Näin olin ymmärtänyt ja ajattelin, että koska kaasun vapautuminen on kemiallinen reaktio jossa liuennut kaasu "irtautuu", niin merkittäviä tekijöitä olisivat lähinnä aika (ja lämpötila), eivätkä fysikaaliset tekijät.
Kirjassa viitataan tuohon Labuzan "et. al" tutkimukseen jonka mukaan hiilidioksidin poistumiseen vaikuttaa kaksi mekanismia: alussa paine-ero ja tämän jälkeen molekyylinen diffuusio. Jauhetulla kahvilla poistumismekanismi (painottuminen) vaihtuu ensimmäisestä toiseen tapaan viimeistään 120 minuutin kohdalla - kokonaisten papujen osalta en ole törmännyt vastaavaan tutkimukseen. Mutta noista kumpaakin poistumista pitäisi vakuumisäilytyksen ("kovassa" astiassa) käsittääkseni lisätä - joko paine-ero kasvaa, tai sitten ulkopuolen pienempi kaasukonsentraatio kannustaa diffuusiota.
Harmi että tuo tutkimus oli lähinnä purukahvia ajatellen tehty... Mutta mitä ilmeisimmin tyhjiöpakkaus vaikuttaa olevan haitallista pavuille. Ja toisaalta oma käytännön kokemus on se, että tyhjiöinnin hyöty eli hapettumisen hidastaminen ei ole mitenkään merkittävä. Minulla ainakin vanhojen papujen ongelma on niiden kuivuminen ja hiilidioksidin poistuminen; kunnon uutto vaatii jauhamista "liian" hienoksi, jolloin mausta tulee kitkerä. Hapettumisen mahdollisesti aiheuttamat ongelmat jäävät tuon varjoon.
Eikös tämä loppu jo mennyt vähän lähemmäs sitä aloittelijan perusoppia? :)
-
Näin olin ymmärtänyt ja ajattelin, että koska kaasun vapautuminen on kemiallinen reaktio jossa liuennut kaasu "irtautuu", niin merkittäviä tekijöitä olisivat lähinnä aika (ja lämpötila), eivätkä fysikaaliset tekijät.
Eikös aika ja lämpö ole aika fysikaalisia tekijöitä. ;) No, kuitenkin... ei minullakaan ole omakohtaisia kokemuksia siitä mitä siellä pavussa oikeasti tapahtuu, mutta tuota paine-eroa koskien tuntuu löytyvän paljon mainintoja kirjallisuudesta - alipaineesta nopeuttavana tekijänä ja vastaavasti ylipaineesta hidastavana tekijänä. Tässä kannattaa vielä huomioida että "tiiliskivipaketoinnin" ei kerrota missään olevan laatua heikentävä - ainoastaan sellaisen jossa sinne säiliöön jää paljon vapaata tilaa.
Harmi että tuo tutkimus oli lähinnä purukahvia ajatellen tehty...
Tuo jauhaminen lähinnä nopeuttaa reaktioita/prosessia. Toki jauhe on eri asia kuin kokonainen papu - mutta en tiedä miten merkittävä ero sitten on tuon hiilidioksidin poistumisemekanismin kannalta.
Minulla ainakin vanhojen papujen ongelma on niiden kuivuminen ja hiilidioksidin poistuminen; kunnon uutto vaatii jauhamista "liian" hienoksi, jolloin mausta tulee kitkerä. Hapettumisen mahdollisesti aiheuttamat ongelmat jäävät tuon varjoon.
Itse olen ymmärtänyt että vapautuessaan uuton aikana hiilidioksidi luo samalla vastusta virtaukselle - joten mitä vähemmän hiilidioksidia pavuissa on sitä hienommaksi se pitää jauhaa jotta pienentynyt vastus saadaan kompensoitua. Tuota kuivumista olen pohtinut: toki voi ajatella että pavusta haihtuu/kuivuu öljyt pois - mutta eikö voisi ajatella myös että papu samalla kostuu sinne pääsevästä vedestä? Tuo vesi tekee sitten pavusta rakenteeltaan elastisemman ja näin jauhamisen aikana ei muodostu enää niin paljoa virtausta hidastavia hitusia kuten ennen ja taas pitää jauhaa hienommaksi...
Eikös tämä loppu jo mennyt vähän lähemmäs sitä aloittelijan perusoppia? :)
Pääsi näemmä vähän lipsahtamaan sinulla. :P
-
Itse olen ymmärtänyt että vapautuessaan uuton aikana hiilidioksidi luo samalla vastusta virtaukselle - joten mitä vähemmän hiilidioksidia pavuissa on sitä hienommaksi se pitää jauhaa jotta pienentynyt vastus saadaan kompensoitua.
Joo, tuota tarkoitin, papu menettää vanhetessaan hiilidioksidia ja kykyä vastustaa veden virtausta.
Tuota kuivumista olen pohtinut: toki voi ajatella että pavusta haihtuu/kuivuu öljyt pois - mutta eikö voisi ajatella myös että papu samalla kostuu sinne pääsevästä vedestä? Tuo vesi tekee sitten pavusta rakenteeltaan elastisemman ja näin jauhamisen aikana ei muodostu enää niin paljoa virtausta hidastavia hitusia kuten ennen ja taas pitää jauhaa hienommaksi...
Enpä tiedä. Harva elintarvike kostuu huoneilmassa, mutta saattaahan se paahdettu papu olla poikkeus. Joka tapauksessa vanhan pavun joutuu jauhamaan hienommaksi, joka on se vanhenemisen suurin konkreettinen ongelma. Säilytysmielessä kahvi on siis vähän poikkeuksellinen "aromituote", kun usein hapettuminen on se suurin ongelma.
-
Enpä tiedä. Harva elintarvike kostuu huoneilmassa, mutta saattaahan se paahdettu papu olla poikkeus.
Itselleni tuli heti piparkakut (ja muut pikkuleivät) mieleen. Menevät aika helposti pehmeiksi mikäli huoneilman kosteus on vähänkin koholla.
Jos kahvia yleensä ottaen kehotetaan säilyttämään kuivassa ja viileässä ympäristössä, niin olettaisin syynä olevan tuon kosteuden imeytymisen/sitoutumisen ehkäisemisen (varsinkin kun kosteuden sanotaan olevan lämpötilaa merkittävämpi laatua heikentävä tekiä). Vai miksi muuten näin? (ja miksi papu ei olisi poikkeus?)
-
Kuten Nasse tuolla toisessa ketjussa totesikin, se on käyttäjä joka sisäänajoa tarvitsee. Nyt vajaan viikon harjoiteltuani ei lopputulos ole vieläkään tyydyttävä, joten käännyn siis nöyrästi puoleenne ja kysyn missä vika. Ongelmana on se, että shotit valuvat noin 18 sekunnissa. Vaikka tekisin mitä: olen säätänyt jauhatuskarkeutta, vaihdellut tamppausvoimaa, weissannut. Kerran myös vaihtanut papuja tuoreempiin. Ei mitään vaikutusta. Lopputulos kyllä näyttää ihan hyvältä, crema on hieno ja kakkukin irtoaa sihdistä nätisti. Minulla on myös vaaka (tarkkuus tosin vain grammoissa, ei gramman kymmenesosissa), jolla olen pavut ennen jauhatusta mitannut - tosin se on vielä epäselvää, minkä verran ylimääräistä pitäisi jauhaa, koska jäähän sinne myllyynkin aina vähän. Eli jos tuplaan pitäisi mennä se 14 g papuja, niin minkä verran pitää laskea ylimääräistä? Myllynä on siis Mazzer Mini ja keittimenä Andreja.
-
Kuten Nasse tuolla toisessa ketjussa totesikin, se on käyttäjä joka sisäänajoa tarvitsee. Nyt vajaan viikon harjoiteltuani ei lopputulos ole vieläkään tyydyttävä, joten käännyn siis nöyrästi puoleenne ja kysyn missä vika. Ongelmana on se, että shotit valuvat noin 18 sekunnissa. Vaikka tekisin mitä: olen säätänyt jauhatuskarkeutta, vaihdellut tamppausvoimaa, weissannut. Kerran myös vaihtanut papuja tuoreempiin. Ei mitään vaikutusta. Lopputulos kyllä näyttää ihan hyvältä, crema on hieno ja kakkukin irtoaa sihdistä nätisti. Minulla on myös vaaka (tarkkuus tosin vain grammoissa, ei gramman kymmenesosissa), jolla olen pavut ennen jauhatusta mitannut - tosin se on vielä epäselvää, minkä verran ylimääräistä pitäisi jauhaa, koska jäähän sinne myllyynkin aina vähän. Eli jos tuplaan pitäisi mennä se 14 g papuja, niin minkä verran pitää laskea ylimääräistä? Myllynä on siis Mazzer Mini ja keittimenä Andreja.
Ongelma tai ainakin helppo korjaus löytynee annostelusta. 14g on nykyisiin trendeihin nähden (o tempora o mores! ???) melko alhainen annostus. Jos annostus oli 14g jauhamattomia papuja, tippuu jauhetun kahvin määrä entisestäänkin. Punnitse seuraavalla kerralla jauhetun kahvin määrä ja kokeile kasvattaa annosta esim. 16 grammaan.
Miltä valmiin espresson annoskoko näyttää? Oletko punninnut valmistamaasi juomaa? Minkä väristä espresso on katkaistessasi uuton?
-
Käytännössä olen punninnut ehkä 17 g papuja, jauhetun kahvin määrää tai valmista kahvia ei ole tullut punnittua. Olen valuttanut shotit desimittaan, joten siinä 18 sekunnin kohdalla mitta alkaa olla jo melko täysi, ehkä 80 ml - jos siis stoppaisin jo kun oikea tilavuus n. 60 ml on saavutettu, niin aikaa kuluisi vieläkin vähemmän. Väri alkaa olla jo melko vaalea uuton katkaistessani.
-
Ei muuta kuin jauhatusta hienommalle. Kyllä se oikea uuttoaika sillä konstilla sieltä löytyy. Mazzer minillä kyllä pitäisi pystyä saamaan niin hienoa, että andreja ei tiputa pisaraakaan ulos.
Kannattaa muuten opetella tekemään oikean painoisia shotteja ja unohtaa tilavuudet. Tilavuus joka tapauksessa vaihtelee pavuittain aika reilusti eikä sen vuoksi ole yhteismitallinen, syynä erilainen creman määrä.
Mutta punnitsemalla ei tarvitse pohtia creman vaikutusta shotin kokoon. Espresson suhteen kannattaa pyrkiä siihen 25-30sekunnin uuttoaikaan ja 40-60% uuttosuhteeseen. Eli esim. 15grammasta puruja noin 30grammaa espressoa.
-Mikko-
-
Käytännössä olen punninnut ehkä 17 g papuja, jauhetun kahvin määrää tai valmista kahvia ei ole tullut punnittua. Olen valuttanut shotit desimittaan, joten siinä 18 sekunnin kohdalla mitta alkaa olla jo melko täysi, ehkä 80 ml - jos siis stoppaisin jo kun oikea tilavuus n. 60 ml on saavutettu, niin aikaa kuluisi vieläkin vähemmän. Väri alkaa olla jo melko vaalea uuton katkaistessani.
Väittäisin, että jauhatus on liian karkealla. Eli myllyn säätöä tiukemmalle, nyt juomasi ovat tuplaespressosta, jos sitä tavoittelet, liian kaukana. Oletko saanut konetta tukkoon kokeillessasi hienompaa jauhatusta? Hieman liioitellen väittäisin, että koneen "tukkimisella" olet lähempänä oikeaa jauhatuskarkeutta, kuin missä nyt mennään. Tämä siis, jos distribuutio ja tamppaus on kohdallaan.
Ai niin, yksi varmistus vielä: olethan jäähdytyshuuhdellut riittävästi? Ilman riittävää jäähdytyshuuhtelua kiehuva vesi rikkoo kakun ja shotti juoksee kakusta läpi.
-
Käytännössä olen punninnut ehkä 17 g papuja,
Ehkä 17 grammaa? Kannattaisi rutiineja vähän tarkentaa alkuun jotta pääsee paremmin hommassa jyvälle. Minin sisään jää varmaan tuosta 17 grammasta osa, joten filtterissä oleva kahvinmäärä voi olla kaikkea 12-17 gramman väliltä. Papusäiliössä kannattaisi pitää jonkin verran papuja antamassa "vastetta" jauhatukselle.
Olikos tuo myllysi annostelijalla vai ilman? Jos on ilman annostelijaa niin kannattaa kiinnittää huomiota distribuutioon, eli siihen miten ne purut siihen filtteriin menee. WDT:tä kannattaa ehdottomasti kokeilla.
EDIT: Olihan käytössäsi tuoreita ja laadukkaita papuja?
-
Ok, eli säädän myllyä hienommalle ja punnitsen vasta purut. Nuo uuttosuhteet menevät tässä kohtaa vielä yli.... Minissä on annostelija, mutta siitä huolimatta tuntuu, että purut eivät päädy filtteriin kovin tasaisesti, joten olen tehnyt niin, että lisään ensin vain vähän puruja, pyörittelen ja tasoittelen kasaa suoristetulla klemmarilla, sitten loput purut ja taas sekoitusta ja tasausta. Eikös se WDT suurinpiirtein tätä tarkoita? Tämän jälkeen tamppaus. Tähän kaikkeen menee vain aika paljon aikaa, joten olen irrottanut filtterin kahvasta, jotta kahva voi pysyä kiinni lämpimässä koneessa sillä aikaa kun täytän filtteriä.
Tuosta jäähdytyshuuhtelusta oli juttua Homebaristassa. Ymmärsin, että jos kone on ollut käyttämättä, niin vettä pitäisi laskea 1,5-2 dl sen alun "ryöpyn" jälkeen, sitten on 30-45 sekuntia aikaa kunnes shotin lasku olisi syytä aloittaa. Näinkö se menee?
-
Ok, eli säädän myllyä hienommalle ja punnitsen vasta purut. Nuo uuttosuhteet menevät tässä kohtaa vielä yli.... Minissä on annostelija, mutta siitä huolimatta tuntuu, että purut eivät päädy filtteriin kovin tasaisesti, joten olen tehnyt niin, että lisään ensin vain vähän puruja, pyörittelen ja tasoittelen kasaa suoristetulla klemmarilla, sitten loput purut ja taas sekoitusta ja tasausta. Eikös se WDT suurinpiirtein tätä tarkoita? Tämän jälkeen tamppaus. Tähän kaikkeen menee vain aika paljon aikaa, joten olen irrottanut filtterin kahvasta, jotta kahva voi pysyä kiinni lämpimässä koneessa sillä aikaa kun täytän filtteriä.
En tiedä miten hyvin tuo Mazzerin annostelija jakaa kahvin filtteriin, mutta tuo välitasoittelu klemmarin kanssa ei välttämättä ole hyvä juttu. Jos annostelija annostelee kahvin tasaisesti ja paakuttomasti niin WDT:n tyyppistä tasoittelua ei tarvita.
-
Tuosta jäähdytyshuuhtelusta oli juttua Homebaristassa. Ymmärsin, että jos kone on ollut käyttämättä, niin vettä pitäisi laskea 1,5-2 dl sen alun "ryöpyn" jälkeen, sitten on 30-45 sekuntia aikaa kunnes shotin lasku olisi syytä aloittaa. Näinkö se menee?
Lasket niin pitkään, että vesi ei enään tule kiehuvana ulos. Eli kohinan loputtua lasket enään hitusen vettä gruposta.
Mielestäni wdt:tä ei tässä vaiheessa kannata edes ajatella, weissaus mahdollistaa keskimäärin karkeamman jauhatuksen käytön kun uuttovesi ei enää kanavoidu ja siten nopeuta uuttoaikaa. Ilman weissaustakin saa kyllä aikaiseksi parametreiltaan oikean shotin (25s/30g).
Tuo uuttosuhde on tosi simppeli, ei siinä ole mitään mystistä. Punnitset ainoastaan sekä käytetyt purut että lopputuotteen. Sen jälkeen lasket suhdeluvun jakamalla purujen painon valmiin espresson painolla. Valmiin espresson tulisi painaa noin tuplasti sen mitä kahvipurut, tällöin uuttosuhde on siis 50%. Uuttosuhteesta löytyy lisätietoa kahwikistä http://www.ristretto.fi/kahwiki/Espresso#Uuttosuhde (http://www.ristretto.fi/kahwiki/Espresso#Uuttosuhde)
Tuo että kahvipuru ei jakaudu tasaisesti annostelijasta kahvaan on tosi yleinen ongelma, se oli yksi tärkeä syy miksi päädyin Anfimiin, koska tämän annostelija tiputtaa kahvin lähes suoraan alaspäin. Mazzereihin muistaakseni voi askarrella sellaisen lisälärpäkkeen joka parantaa annostelijaa huomattavasti, home-baristan kätköistä se ohjekin löytyisi jos jaksaisi kaivella...
-Mikko-
-
Ok, eli säädän myllyä hienommalle ja punnitsen vasta purut. Nuo uuttosuhteet menevät tässä kohtaa vielä yli.... Minissä on annostelija, mutta siitä huolimatta tuntuu, että purut eivät päädy filtteriin kovin tasaisesti, joten olen tehnyt niin, että lisään ensin vain vähän puruja, pyörittelen ja tasoittelen kasaa suoristetulla klemmarilla, sitten loput purut ja taas sekoitusta ja tasausta. Eikös se WDT suurinpiirtein tätä tarkoita? Tämän jälkeen tamppaus. Tähän kaikkeen menee vain aika paljon aikaa, joten olen irrottanut filtterin kahvasta, jotta kahva voi pysyä kiinni lämpimässä koneessa sillä aikaa kun täytän filtteriä.
Tuosta jäähdytyshuuhtelusta oli juttua Homebaristassa. Ymmärsin, että jos kone on ollut käyttämättä, niin vettä pitäisi laskea 1,5-2 dl sen alun "ryöpyn" jälkeen, sitten on 30-45 sekuntia aikaa kunnes shotin lasku olisi syytä aloittaa. Näinkö se menee?
Tuo filtterin poistaminen kahvasta on myös hieman kyseenalainen tekniikka (imo): Monet toki tekevät niin mutta filtterin naksauttaminen takaisin kahvaan saattaa edesauttaa kanavoitumista. Muutenkin kannattaa (imo) pyrkiä minimoimaan kaikin keinoin jauhamisen ja uuton välinen aika.
-
No niin, nyt on harjoiteltu ja lopputuloksena on kuin onkin ollut ihan kelvollista kahvia :) Homma lähti sujumaan siinä vaiheessa kun vaihdoin Lidl:n harjoittelupavut "kunnon" papuihin, en ollut tajunnut että pavuillakin voi olla noin iso merkitys. Äsken huomasinkin että tuolla toisaalla on käyty keskustelua noista Lidl:n pavuista ja kuinka niiden kanssa jollain muullakin kävi niin, että vesi vaan lorahti siitä läpi vauhdilla. Kunnon maitovaahdon aikaansaaminen ei ollut ollenkaan niin vaikeaa kuin tuo uuttaminen. Seuraavaksi voikin ruveta harkitsemaan nakukahvan hankintaa...
-
No niin, nyt on harjoiteltu ja lopputuloksena on kuin onkin ollut ihan kelvollista kahvia :) Homma lähti sujumaan siinä vaiheessa kun vaihdoin Lidl:n harjoittelupavut "kunnon" papuihin, en ollut tajunnut että pavuillakin voi olla noin iso merkitys. Äsken huomasinkin että tuolla toisaalla on käyty keskustelua noista Lidl:n pavuista ja kuinka niiden kanssa jollain muullakin kävi niin, että vesi vaan lorahti siitä läpi vauhdilla. Kunnon maitovaahdon aikaansaaminen ei ollut ollenkaan niin vaikeaa kuin tuo uuttaminen. Seuraavaksi voikin ruveta harkitsemaan nakukahvan hankintaa...
Erilaiset pavut vaativat erilaisen jauhatuksen, eli myllyä joutuu säätämään yleensä pavun vaihtuessa toiseen. Veden "lorahtaminen" läpi on ihan tyypillistä, mikäli kahvi on jauhettu liian karkeaksi. Sama ilmiö pätee myös niihin "kunnon papuihin".
-
Veden "lorahtaminen" läpi on ihan tyypillistä, mikäli kahvi on jauhettu liian karkeaksi.
Heikompilaatuisilla pavuilla vain voi joutua jauhamaan melkein tomuksi että uuttoajan saa kohdilleen ja sitten riippuu myllystä miten helppoa noilla hienoilla jauhatuksilla on toimia. Varsinkin jos papu on vanhentunut, menettänyt kaiken hiilidioksidinsa (CO2 auttaa virtauksen vastustamisessa) ja muuttunut vähänkin kumimaisemmaksi kosteuden/vanhenemisen johdosta niin voi mennä hyvinkin hankalaksi ja tarkaksi uuton kanssa.
-
Heikompilaatuisilla pavuilla vain voi joutua jauhamaan melkein tomuksi että uuttoajan saa kohdilleen ja sitten riippuu myllystä miten helppoa noilla hienoilla jauhatuksilla on toimia. Varsinkin jos papu on vanhentunut, menettänyt kaiken hiilidioksidinsa (CO2 auttaa virtauksen vastustamisessa) ja muuttunut vähänkin kumimaisemmaksi kosteuden/vanhenemisen johdosta niin voi mennä hyvinkin hankalaksi ja tarkaksi uuton kanssa.
No, itse olen ainakin säästynyt toistaiseksi moisilta ongelmilta, vaikka niitä "halpoja" papuja joskus tuleekin käytettyä. Usein joutuu kyllä säätämään monta "napsua" ennenkuin saa uuton kohdalleen pavun vaihdon jälkeen eli eroja tosiaan on.
-
Vielä pari tarkentavaa kysymystä laitteen puhdistukseen liittyen: miten pitkään pumppu on päällä kun tekee takaisinhuuhtelun vedellä (vrt. sen puhdistusainepurkin kyljessä lukee että pumppu päälle 10 sekunniksi ja sitten toiset 10 sekuntia taukoa)? Entä kuinka usein pitäisi tehdä se huuhtelu puhdistusaineella, kun kahvikertoja tulee viikossa noin 4? Jossain sanottiin että harvalla käytöllä pitäisi tuo puhdistus tehdä jopa useammin kuin muuten, mikä kuulostaa vähän oudolta.
-
Vielä pari tarkentavaa kysymystä laitteen puhdistukseen liittyen: miten pitkään pumppu on päällä kun tekee takaisinhuuhtelun vedellä (vrt. sen puhdistusainepurkin kyljessä lukee että pumppu päälle 10 sekunniksi ja sitten toiset 10 sekuntia taukoa)?
Kuuntele pumpun äänestä milloin se alkaa kuulostaa "työläältä" - tällöin portafiltteri alkaa olemaan täynnä vettä ja painetta on riittävästi jotta puhdistusaineliuos imeytyy kunnolla grupon sisään paineen purkautuessa kolmitieventtiilin kautta. Esimerkiksi Silviassa sellainen 5-6 sekunttia voi jo hyvinkin riittää kun esiuuttoa ei ole.
Entä kuinka usein pitäisi tehdä se huuhtelu puhdistusaineella, kun kahvikertoja tulee viikossa noin 4? Jossain sanottiin että harvalla käytöllä pitäisi tuo puhdistus tehdä jopa useammin kuin muuten, mikä kuulostaa vähän oudolta.
Ongelmahan on siis sisälle kertyvät kahvirasvat. Tiheällä käytöllä siellä on jonkin verran vaihtuvuutta (=vanhaa rasvaa lähtee pois ja uutta tulee tilalle). Harvalla käytöllä sama rasva ennättää olemaan pidempään grupon sisässä hapettumassa ja härskiintymässä. Eli kyse ei ole niinkään lian määrästä vaan "laadusta".
-
Hei! Onko sillä väliä jos siellä papusäiliässä pitää pavut ja jauhaa sitten myllyllä ''sopivan'' määrän ja punnitsee vaa'alla sen 14 grammaa. Vai onko se paras tapa lisätä sinne papusäiliöön aina vaikka 15gr papuja jauhaa ne pois, lisätä 15 gr papuja... Olen tässä funtsinut että ei se venttiilipussin avaaminen kokoajan välttämätt hyvää tee, se kuinka ilmatiivis on myllyn papusäiliö on kokonaan eri asia. Eli onko se ''väärin laittaa papusäiliöön vaikka 300gr papuja ja jauhaa niitä sen mukaan pois kun jauhaa?
-
Myllyt on suunniteltu yhtä kallista poikkeusta lukuunottamatta käytettäväksi kahvilla täytettyjen hoppereiden kanssa. Ongelmia tästä syntyy jos: hopperi ei mahdu kaapin alle, vaihtaa papuja usein ja säilyttää kahvia pidempiä aikoja hopperissa. Edellä mainitut ovat kaikki arkipäivää kotikahviloissa.
Hopperia ei kuitenkaan tarvi täyttää kokonaan. Ongelmaksi yksittäisannostelussa muodostuu pop corn- ilmiö, jossa leikkautuvat pavut sinkoilevat takaisin hopperiin. Käytännössä tämä näkyy tarpeena jauhaa hienommaksi sekä suurempana varianssina uuttoajoissa. Moni laittaa ongelman ratkaisemiseksi myllyn nieluun jauhettavan annoksen (tai vähän enemmän) ja painottaa papuja tampperilla.
Kahvimaailmaa on kuitenkin viime aikoina kuohuttanut epätietoisuus siitä, mikä on oikea paino jolla kahvia tulisi painaa teriä vasten. Uskoisin, että lisätutkimusten myötä tähän vakiintuu jokin luku jota sitten noudatetaan seuraavaan tieteelliseen kriisiin asti uskollisesti.
-
Tässä ei vähään aikaa ole tapahtunut, mutta otsikko oli niin osuva.
Onko mielipidettä myymälän vinkkisivulle?
http://shop.lagondola.it/product.php?pid=450&nav=
-
Onko mielipidettä myymälän vinkkisivulle?
http://shop.lagondola.it/product.php?pid=450&nav=
En ihan kokonaan lukenut mutta tupla-annoksia (~14g kahvijauhetta) on huomattavasti helpompi valmistaa kuin sinkkuannoksia (~7g).
-
http://www.vimeo.com/15622147
Linkataanpa tämä nyt tännekin. Itse teen espresson noin, ei mitään kummempia välivaiheita. Ehkä tästä on ideoita jollekin.
-
En ihan kokonaan lukenut mutta tupla-annoksia (~14g kahvijauhetta) on huomattavasti helpompi valmistaa kuin sinkkuannoksia (~7g).
Kiitos vinkistä, muta jostain systä omat (vähäiset) kokemuksemme kertovatkin yllättäen päinvastaista.
-
Terve,
On tässä noviisina tullut lueskeltua paljonkin foorumia ja koittanut sisäistää oppia kokeneemmilta. Oma harrastukseni on tällä hetkellä siinä vaiheessa, että tekisi mieli löytää jotain uutta. Omistan halvahkon markettikoneen ja tällä hetkellä budjetti ei sinänsä ole suuri. Espressonautintoa säätelen pääasiassa eri kahveja ostamalla. Lähinnä valmiiksi jauhettuja. En omista siis vielä myllyä, vaikka hankinta on käynyt unissani.
Tampperin ostoa olen kyllä harkinnut, varsinkin kun nyt tamppaan aivan liian pienellä, koneen mukana tulleella, muovihärpäkkeellä. Olisiko tuo porras järkevä seuraavaksi askeleeksi? Olisiko kellään mitään muita vinkkejä, jolla aloittelija etenisi edes vähän.
SUURI kiitos jo etukäteen :)
-
Terve Samuli. Olisi mukava tietää hiukan tarkemmin mikä budjettisi on (esim. 50, 150, 500 euroa vai enemmän?), minkälaisesta kahvista pidät (vain espresso, vai myös muut muut mustat kahvit ja pidätkö myös maitokahveista?) ja mikä nykyinen keittimesi on ennen kuin osaa antaa vähänkään fiksua neuvoa :)
T. Teme
-
vastaus sitten kuitenkin lienee mylly.
käsimyllylläkin pääsee uudelle tasolle tiliä suuremmin rasittamatta.
joskaan en ole espresson kotikuluttajaniin en osaa sanoa resittuuko ranne.. :P
siitä on sitten jos kärpänen puraisee niin hyvä haaveilla paremmasta.
-
Käsimyllyjä olen itsekin miettinyt, mutta kun niistäkään en sen enempää tiedä.
Tosiaan espresso on se kiinnostuksen kohde. Nykyiset shotit ovat kyllä poikkeuksia lukuunottamatta ihan maistuvia - ainakin näin vielä aloittelijan makuhermoille. Erotan kyllä ns. hyvän yksilön, joihin tietenkään en omilla markettivehkeillä yllä.
Budjetti on tällä hetkellä kyllä korkeintaan siinä 100€ hujakoilla. Nykyinen tampperi ei oikeen käyttöystävällinen ole ja sen takia olen ensinkin funtsinut uuden hankintaa. En kyllä toisinaan tiedä parantaako se sinänsä mitään, jos noilla samoilla vakuumitiilillä valuttelee.
-
Tampperin ostoa olen kyllä harkinnut, varsinkin kun nyt tamppaan aivan liian pienellä, koneen mukana tulleella, muovihärpäkkeellä.
Hyvälaatuinen tampperi tuo mukanaan paremman ergonomian ja siten mukavamman käytettävyyden. Tottakai oleellista on myös status ja katu-uskottavuus. Se kahvi ei tiedä millä se on tampattu. Onko tampperina hyvälaatuinen tampperi, muovitampperi tai lasinen kanelipurkki (ei ole vitsi, olen nähnyt tällaisen virityksen)? Jos haluat laadun parannusta, tämä olisi väärä paikka aloittaa. Muistelen myös, että täällä on joskus todettu tamppaus vähemmän kriittiseksi toimenpiteeksi. Siis sen pitää olla OK, mutta jonkinlainen viimeisen päälle hinkattu uber-tamppaus ei mitenkään paranna lopputulosta. Kelvoton tamppaus kyllä heikentää kahvin makua, eli ei tamppausta pidä ohittaakaan.
-
Budjetti ei oikein riitä sähkömyllyyn (ellei sitten halua kokeilla onneaan esim Krups GVX-242:n kanssa). Esim Soliksen edullisimmat myllytkin ovat hiukan yli satasen hinnoissa - mutta voisivat olla harkinnan arvoisia jos budjetti venyy muutaman kympin. Jos ei, niin sitten se käsimylly. Esim Harion Skerton irtoaa viidellä kympillä ja budjettiin mahtuu vielä tampperikin. Jos koko on sopiva niin tuolla myyntipalstan puolella on minulla yksi tampperi myytävänä. Uusiakin saa edullisesti.
T. Teme
-
Lirpun päälle satasen on näemmä tuollakin halvimmat myllyt:
http://www.italiankitchenaids.com/products.php?cat=71
-
Budjetti ei oikein riitä sähkömyllyyn (ellei sitten halua kokeilla onneaan esim Krups GVX-242:n kanssa).
Jos käyttää tämän markettikoneen paineistettuja filttereitä, on Krups omien kokemuksieni mukaan aika huono valinta. Itsellä tuo Krupsin tuottama pöly (jota se siis tuottaa melko paljon) tukki laitteen todella helposti ja uutot tulivat välillä läpi täysin sattumanvaraisesti.
-
Säästämällähän tuota rahaa saa kasaan :) Kuitenkaan mitään huippumyllyäkään ei kannata ostaa, kun tämän tasoisella keittimellä keittelee.
Kiitän kumartaen kaikkia, jotka neuvoivat :)