Ristretto
Kahvikeskustelu => Kahvinvalmistuslaitteet, kahvimyllyt ja -tarvikkeet => Aiheen aloitti: TB - Maaliskuu 13, 2009, 17:38:19 ip
-
Kokeilen Ariete Retron virittämistä OPV:n säätämisellä, vaikka yhdessä viestissä jo kommentoin, ettei meikäläiseltä onnistu. Katson kuitenkin, josko onnistuis. Jos saan paineet säädettyä kohdalleen, niin seuraavaksi vuorossa olisi höyrytysputken vaihtaminen ja lopuksi olis tarkoitus työstää nakukahva.
Höyrytysputken suhteen tarvitsen Silvian omistajan apua. Gaggian modausvinkeistä intoutuneena suunnittelen (toivon) vaihtavani ACR:n höyrytysputken Solvian putkeen. Tarvitsisin höyrytysputken yläpään ulkomitan ja olan jälkeisen putkenpätkän mitan. Retron putken ulkomitta on 6 mm ja olan jälkeinen loppupätkä 8 mm. Osuuko yksiin Silvian kanssa? Tai olisiko ehdotuksia vielä toimivammista höyrytyspäistä?
Mutta heti ensimmäiseksi paineensäätö ei ihan helpolta näytä. OPV:n säätöruuvin muoto on sellainen, etten ole moista aiemmin nähnyt. Onko tähän sopiva vääntimen pää tuttu?
Paineeksi sain paluuveden määrällä blindfilteriä vasten mitattuna 12 bar. Mihin arvoon paine kannattaa kääntää? Gruppo kun on tukossa, niin ymmärtääkseni paine on about + 1 bar uuttopaineesta. Eli tavoittelenko 10 bar pelkällä palautusveden määrämittauksella, jotta saan uuttopaineeksi 9 bar? Ja toimiihan siis laitteessa olevan Ulkan EP5:n painekäyrä tässä koneessa samalla kaavalla kuin esim. Silviassakin? Vai voiko laitteesta aiheutua jotain eroja, jotka torpedoi koko paineensäätöprojektin?
-
Mutta heti ensimmäiseksi paineensäätö ei ihan helpolta näytä. OPV:n säätöruuvin muoto on sellainen, etten ole moista aiemmin nähnyt. Onko tähän sopiva vääntimen pää tuttu?
Onko siihen laitettu jotain liimaa tms. tuohon päähän? Näyttäisi omaan silmääni siltä. Saisitko tuosta OPV:stä tarkempaa kuvaa sivusuunnasta - lähinnä kiinnostaisi tarkemmin tarkastella onko se tosiaan säädettävä (kuten sen yhden sivuston avauskuvista tiirailin). Jos säätäminen ei onnistu, niin sitä voisi yrittää vaihtaa toisenlaiseen (=parempaan ja metalliseen) - varsinkin jos olet silvian höyryputkea jostain tilaamassa niin samalla varmaan löytyisi sieltä sopiva OPV?
Paineeksi sain paluuveden määrällä blindfilteriä vasten mitattuna 12 bar. Mihin arvoon paine kannattaa kääntää? Gruppo kun on tukossa, niin ymmärtääkseni paine on about + 1 bar uuttopaineesta. Eli tavoittelenko 10 bar pelkällä palautusveden määrämittauksella, jotta saan uuttopaineeksi 9 bar? Ja toimiihan siis laitteessa olevan Ulkan EP5:n painekäyrä tässä koneessa samalla kaavalla kuin esim. Silviassakin? Vai voiko laitteesta aiheutua jotain eroja, jotka torpedoi koko paineensäätöprojektin?
Kyllä siinä minun mielestäni pitäisi samaan tarkkuuteen päästä kuin silvian kanssa säätämisessä. Se ulkan graafi ei ole sidoksissa mihinkään tiettyyn koneeseen (kuten silvia) - joten samalla tavalla tuon pitäisi toimia. Itsekin tähtäisin ensin sinne 10 bar tuntumaan blindia vasten.
-
Irrotin tuon putken ja tuossa kuva hifisteltynä mitoilla. Tarkoititko noita mittoja? Lerssi on siis 3 mm leveä ja alkaa 7 mm päästä. Lisänä on kuvassakin näkyvä prikka mutteria varten, sen paksuus on 0,5 mm.
Mutterin kierteestä en osaa sanoa tarkkaan mutta taitaa olla 1/2 tuumaa.
-
Liimaa, vai olisiko kuumentamalla lukittu niin, ettei sisempi holkki pääsisi pyörimään. Tuon nähtyäni aloin itsekin epäillä mahtaako pysyä, jos se on lukittu tehtaalla. Murtuuko liimattu/kuumennuslukittu muovi tms. saati onko se sittenkään säädettävä.. Kyllä siinä näyttäisi olevan kierteet pyörittämistä varten. Laitan kuvaa kunhan pääsen koneen ääreen.
Yhdessä OPV-säätökeskustelussa oli todettu, ettei todella huonot opv:t pystyisi pitämään painetta kaikissa olosuhteissa, ks. täältä vika viesti (http://www.home-barista.com/espresso-machines/does-changing-opv-setting-affect-anything-other-than-max-pressure-t9964.html[u). Ei tuo varmaan ihan niitä parhaimpia venttilejä laadultaan liene. Avaamisen jälkeen surffasinkin jo korvaavia OPV:ejä, mutta vielä ei ole napsahtanut heti sopivaa kohdalle. Olen pyrkinyt hakemaan samaisella Ulkalla varustettujen koneiden säädettäviä venttiilejä. Silvian boileriin kiinnitetty OPV on sen verran painavan näköinen murikka, ettei sitä kannattaisi ainakaan ilman väliputkituksia tai hyvää tuentaa kiinnittää Retron pumpun ulostuloputken päähän, se kun voisi tärinästä ajanmyötä pettää. Jälleen kerran ehdotuksia sopivista OPV:stä otetaan vastaan.
-
Kiitti Kataja, tuo ratkaisi asian!
Putken paksuus meikäläisen viivoitinmittauksella on sen verran falski, että putken paksuus Retrossa on 6mm tai hyvällä onnella just tuon 6,2 mm. Gaggia Classicin ruotsalaisessa modaus-youtube-videossa (http://www.youtube.com/watch?v=1hCcwmxj5lw&NR=1) hiottiin Silvia putkea hieman ohuemmaksi, ja sen se saattaa tarvita, tai sitten ei. Ja olan alareunasta 10 mm on tarvittaessa helppo sahata oikean mittaiseksi, jos se sitä edes tarvitsee. Itse mittasin yläreunasta. Joten tuo saattaa osua mittojen suhteen ihan suoraan höyrytysventtiilin sisään.
Mutterin kierteillä ei ole merkitystä, koska mutterin voi vaihtaa. Silvian putken kumisuojus lähtee irti tiskiaineen avulla, höyrytyspää irti ja sen jälkeen kaikki osat saa vedettyä alakautta pois. Retron putki poikki, ja mutteri Silvian putkeen, jos kierre/kierteen pituus ei ole muttereissa identtinen.
Kiitokset, putki vaihtuu ainakin, se on varma.
*************
Muoks: Luin vielä uudestaa, ja putkihan on siis about 7 mm olan yläreunasta, joten milli lyhyempänä ei vaikuttane asiaan millään lailla. Eli ainakaan sahaa ei tarvita kuin Retro-putken pätkäisyyn.
-
Avaamisen jälkeen surffasinkin jo korvaavia OPV:ejä, mutta vielä ei ole napsahtanut heti sopivaa kohdalle.
Kävisikö tälläinen (http://www.bellabarista.co.uk/bellabarista_detail.asp?ProductID=279) - ks. varsinkin kuva sivun lupussa, siinä OPV on laitettu suoraan pumpun perään kiinni (pumppu taitaa olla EX5, joka eronnee EP5:sesta oleellisesti vain siinä että siinä on messinkiä muovin tilalla). Kuvatekstien perusteella tuossa näyttäisi tulevan noita liitoskappaleita mukana.
-
Tuo Expobar olisi tietysti aika kova sana, mutta paineensäätöosa on suunnilleen yhtä pitkä kuin Ulkan ulostuloputki pumpun päädystä eli jotain 7 cm. Olen pyöritellyt vaikka miten päin, mutta tuo ei vaan mahdu. Pitäis tehdä todella radikaaleja mutkaputkistoviritelmiä, puhkoa johtokotelon seinämää, ehkä vetää letkuja kuoren ulkopuolelle... Alkuperäinen venttiili on tosi pieni (ulkomitat 5x5 cm). Se on muuten varsin monessa Kenwoodin koneessa, ei sinällään mikään yllätys.
Olen tsekannut mm. www.espressoxxl.de, www.cafeparts.com, bella-baristan, espressoparts.comin ja jos vaikka mitä, mutten ole vielä löytäntyt sopivaa korvaavaa venttiiliä. Sivustojen venttiilien tiedot on niin vajaat, ettei niiden perusteella voi tehdä mitään päätelmiä mahdollisesta soppivuudesta. Eli käytännössä pitäis tietää sopivan kokoinen venttiili, jota voisi asentaa paikalleen. Putkituksia joutunee hieman muuttelemaan, siltä alkaa vähitellen tuntua. Ohessa kuvia pikku nurkkauksesta ja letkutuksista, johon uusi venttiili pitäis upottaa.
-
Entäs tämä normaali Expobarin käyttämä venttiili:
http://www.bellabarista.co.uk/bellabarista_detail.asp?ProductID=182
Se on luonnossa huomattavasti pienempi kuin se heavy duty -versio, eli Quickmillin käyttämä.
-
Tuo sopinee, ja se lähtee tilaukseen.
Yhtä modauskorttia olen vielä tässä tuuminut, nimittäin painemittaria. Käytännössähän sillä ei ymmärtääkseni tee mitään, jos paineet on kerran säädetty kohdalleen. Eli se olis vain tyylikäs brassailuvärkki. Vai onko sille pidemmällä käytöllä tarvetta, voiko paine muuttua itsekseen?
Pari kysymystä: mihin väliin mittari tulisi asentaa? Itse olisin laittamassa sitä OPV:n jälkeen, ennen boileria, jolloin sen pitäis näyttää nätisti millilleen tasaisentarkkaa 9 bar painetta : ). Tässä (http://www.flickr.com/photos/robives/3342057454/in/set-72157612560672607/) se on asennettu pumpun jälkeen ja ennen OPV:tä. Eiks tuossa pitäisi olla silloin korkeampi paine, kuin mitä gruppossa, koska OPV:han leikkaa sitä mittarin jälkeen?
-
Yhtä modauskorttia olen vielä tässä tuuminut, nimittäin painemittaria. Käytännössähän sillä ei ymmärtääkseni tee mitään, jos paineet on kerran säädetty kohdalleen. Eli se olis vain tyylikäs brassailuvärkki. Vai onko sille pidemmällä käytöllä tarvetta, voiko paine muuttua itsekseen?
Voi muuttua itsekseen, OPV:t ovat eläväisiä. Sitä on kuitenkin vähän hankala koneen sisäisestä mittarista nähdä. Yleisesti ottaen ne on kohtuullisen turhia.
Pari kysymystä: mihin väliin mittari tulisi asentaa? Itse olisin laittamassa sitä OPV:n jälkeen, ennen boileria, jolloin sen pitäis näyttää nätisti millilleen tasaisentarkkaa 9 bar painetta : ). Tässä (http://www.flickr.com/photos/robives/3342057454/in/set-72157612560672607/[u) se on asennettu pumpun jälkeen ja ennen OPV:tä. Eiks tuossa pitäisi olla silloin korkeampi paine, kuin mitä gruppossa, koska OPV:han leikkaa sitä mittarin jälkeen?
Oikea paikka paineen mittaukselle on kahva, mutta sinnehän ei voi pysyvää mittaria asentaa. Ennen tai jälkeen boilerin on sitten toiseksi paras paikka, mutta silloin grupossa mahdollisesti olevat rajoittimet jo sotkevat kuvaa jonkun verran. Ennen OPV:ta mittaus kertoo lähinnä pumpun toiminnasta, ja varsinainen uuttopaine on jo melkoisen eri asia.
-
Tuo sopinee, ja se lähtee tilaukseen.
Pari kysymystä: mihin väliin mittari tulisi asentaa? Itse olisin laittamassa sitä OPV:n jälkeen, ennen boileria, jolloin sen pitäis näyttää nätisti millilleen tasaisentarkkaa 9 bar painetta : ). Tässä (http://www.flickr.com/photos/robives/3342057454/in/set-72157612560672607/[u) se on asennettu pumpun jälkeen ja ennen OPV:tä. Eiks tuossa pitäisi olla silloin korkeampi paine, kuin mitä gruppossa, koska OPV:han leikkaa sitä mittarin jälkeen?
Itse sijoittaisin painemittarin mahdollisimman lähelle gruppoa, silloin se näyttäisi mahdollisimman oikeanlaista painetta uuttotapahtuman suhteen.
-Mikko-
-
Ennen OPV:ta mittaus kertoo lähinnä pumpun toiminnasta, ja varsinainen uuttopaine on jo melkoisen eri asia.
Uuttopaine on eri, mutta se ei mielestäni liity opv:hen. Jos unohdetaan kitkasta ja kuristimista johtuvat painehäviöt, niin opv vain ohjaa osan tilavuusvirrasta vaihtoehtoista reittiä osan pois. Tällöinhän voidaan ajatella, että opv on uuttolinjan kanssa rinnan jolloin paine kummassakin haarassa on sama. Korjatkaa ihmeessä jos olen tehnyt jonkun suuren ajatusvirheen :)
-Mikko-
-
Eli painemittarin asentaminen blindfiltteriin on paras ratkaisu, kun ei mittaria järkevästi kahvaan. Tämä selvä.
-
Eli painemittarin asentaminen blindfiltteriin on paras ratkaisu, kun ei mittaria järkevästi kahvaan. Tämä selvä.
Sillä sen parhaan lukeman saa. Jos vielä on sellainen venttiilillinen kahva jolla saa aikaan espressoa vastaavan pienen virran, niin silloin saa täysin oikean lukeman.
Uuttopaine on eri, mutta se ei mielestäni liity opv:hen. Jos unohdetaan kitkasta ja kuristimista johtuvat painehäviöt, niin opv vain ohjaa osan tilavuusvirrasta vaihtoehtoista reittiä osan pois. Tällöinhän voidaan ajatella, että opv on uuttolinjan kanssa rinnan jolloin paine kummassakin haarassa on sama. Korjatkaa ihmeessä jos olen tehnyt jonkun suuren ajatusvirheen Hymyilee
Joo, noinhan se tosiaan menee. OPV:n molemmat puolet ovat samaa systeemiä, josta venttiili päästelee vettä pois niin että paine pysyy haluttuna.
Painemittarin kannalta eroa siis voi tulla lähinnä siitä, että missä puolen OPV:tä takaisiniskuventtiili on. Useimmin se kai on pumpun jälkeen, eli mittari tulisi takaisiniskuventtiilin jälkeen huolimatta siitä onko se ennen vai jälkeen OPV:ta. Ja tällä taas on vaikutus siihen että näyttääkö mittari boilerin synnyttämät paineet vai ei.
Tämän pohdiskelun pointti oli ehkä lähinnä demonstroida miten hankala uuttopainetta on mitata koneen sisältä - kun se uutto ei siellä tapahdu. :)
-
Tämän pohdiskelun pointti oli ehkä lähinnä demonstroida miten hankala uuttopainetta on mitata koneen sisältä - kun se uutto ei siellä tapahdu. :)
Muistaakseni Slayerissa on painemittari grupon lähes välittömässä läheisyydessä jolloin eroa scacen ja koneen oman mittarin välille ei juurikaan muodostu. Tosin tiedonlähteenä on nämä "dokumentaariset" poikien omat videot :)
-Mikko-
-
Moderaattoriosastolle: modasin tuosta otsikosta pois Silvia-alertin (perässä oli siis: Silvian omistajat HUOM), kun se ei varsinaisesti ole ketjun aihesisältöä varsinaisesti. Lienee ok?
Projekti etenee, ja jännitys tiivistyy. Irrotin boilerin rungosta, kun se helpotti OPV:n asentamista. Tässä yhteydessä vois tietysti hoitaa suihkusihdin puhdistuksen, ja samalla kurkata sinne alle ihan vain mielenkiinnosta. Millä tämä kaksireikäpultti lähtee auki? Vai onko ihan tuotespesiaali kohdetyökalu? Retroissa pitäisi huoltojen mukaan olla suihkusihti kiinnitetty normaalilla matalla mutterilla, mutta tässä koneessapa on tällainen pää.
Ja toinen asia, kun kaikki on levällään: pystyykö Ulkan moottoria eristämään niin, että sillä olisi jotain korvin havaittavaa ja vaivannäön arvoista merkitystä laitteen melutasoon? Ei se mitenkään totaali paha ole, mutta ajattelin, että nyt kun kerran teen mahdollisimman paljon, niin olis hyvä sauma hoitaa tuokin asia. Olen pyöritelyt mielessäni jostain vaahtomuovipatjan tyyppisestä, mutta kuumuutta kestävästä materiaalista "kaarihallin" -eristystä pumpun ympärille. Materiaali-idean olen saanut Expobar tms. koneiden boilerin ympärillä olevista eristyksistä. Materiaalivinkkejä?
-
Moderaattoriosastolle: modasin tuosta otsikosta pois Silvia-alertin (perässä oli siis: Silvian omistajat HUOM), kun se ei varsinaisesti ole ketjun aihesisältöä varsinaisesti. Lienee ok?
Toki...
Projekti etenee, ja jännitys tiivistyy. Irrotin boilerin rungosta, kun se helpotti OPV:n asentamista. Tässä yhteydessä vois tietysti hoitaa suihkusihdin puhdistuksen, ja samalla kurkata sinne alle ihan vain mielenkiinnosta. Millä tämä kaksireikäpultti lähtee auki? Vai onko ihan tuotespesiaali kohdetyökalu? Retroissa pitäisi huoltojen mukaan olla suihkusihti kiinnitetty normaalilla matalla mutterilla, mutta tässä koneessapa on tällainen pää.
Olisikohan kyseessä tuotespesifinen "turvapultti", joita teollisemmissa koneissa usein näkee. Näihin yleensä helpoin ratkaisu on värkätä joku sopiva työkalu itse, koska oikean sellaisen löytäminen voi olla hankalaa. Jos mielii etsiä niin aloittaisin maahantuojasta tai virallisesta huoltoliikkeestä.
Ja toinen asia, kun kaikki on levällään: pystyykö Ulkan moottoria eristämään niin, että sillä olisi jotain korvin havaittavaa ja vaivannäön arvoista merkitystä laitteen melutasoon? Ei se mitenkään totaali paha ole, mutta ajattelin, että nyt kun kerran teen mahdollisimman paljon, niin olis hyvä sauma hoitaa tuokin asia. Olen pyöritelyt mielessäni jostain vaahtomuovipatjan tyyppisestä, mutta kuumuutta kestävästä materiaalista "kaarihallin" -eristystä pumpun ympärille. Materiaali-idean olen saanut Expobar tms. koneiden boilerin ympärillä olevista eristyksistä. Materiaalivinkkejä?
Pystyy, mutta tulos ei välttämättä ole kauhean hyvä. Aluksi kannattaa aina tarkistaa, että eihän pumpun tärinä aiheuta kolinoista missään päin koteloa. Hyvin helposti johdot tai tankki hankkaa ulkokuoria vasten. Sinne vähän pehmustetta väliin ja melutaso laskee.
Pumppua eristäessä kannattaa muistaa, että se ei pääse ylikuumenemaan. Pumpun jäähdytys tosin perustuu läpivirtaavaan veteen, joten ehkäpä se ei ole niin herkkä eristeiden lisäämiselle.
-
Olisikohan kyseessä tuotespesifinen "turvapultti", joita teollisemmissa koneissa usein näkee. Näihin yleensä helpoin ratkaisu on värkätä joku sopiva työkalu itse, koska oikean sellaisen löytäminen voi olla hankalaa. Jos mielii etsiä niin aloittaisin maahantuojasta tai virallisesta huoltoliikkeestä.
Tämä laite on pullollaan kakenmaailman tuotespesifejä "turvapultteja" : ) Täytyy käydä huoltoliikkeessä avauttamassa tuo ja vaihtaa tilalle vähemmän spesifi peruspultti. Herra Ken Wood huoltosivuillaan jopa näyttää sihdin irroituksen, ja siellä on - yllätys yllätys - peruspultti.
Pystyy, mutta tulos ei välttämättä ole kauhean hyvä. Aluksi kannattaa aina tarkistaa, että eihän pumpun tärinä aiheuta kolinoista missään päin koteloa. Hyvin helposti johdot tai tankki hankkaa ulkokuoria vasten. Sinne vähän pehmustetta väliin ja melutaso laskee.
Melut on mielestäni puhtaasti moottoriääniä, ei resonanssia tms. Putkitusten uusinnan takia menee tärinän/hankauksen demppaaminen tarkkaan syyniin.
Pumppua eristäessä kannattaa muistaa, että se ei pääse ylikuumenemaan. Pumpun jäähdytys tosin perustuu läpivirtaavaan veteen, joten ehkäpä se ei ole niin herkkä eristeiden lisäämiselle.
Vesijäähdytteisyyden takia arvelisin, ettei se liikaa kuumene, mutta täytynee hieman pumppailla ja kokeilla kuoren lämpötilaa. Ensin kuitenkin virrat pois ja sitten vasta näppejä moottoriin, muuten voi tulla kuuma...
-
Täältä: (http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=1159.msg9588#msg9588)
Eikös tuo ole vain jonkinlainen takaiskuventtiili tms. siinä pumpun ulostulon suulla? Tai näin ainakin itse olin päättelevinäni "Retron modausprojekti" ketjun kuvien perusteella. Tuo kannattaa varmaankin ottaa huomioon OPV:tä vaihtaessa?
Pahus, tuota en ottanut huomioon tilatessani Expobarin venttiilin. Mitä takaiskuventtiili tekee tuossa paikassa?
-
Pahus, tuota en ottanut huomioon tilatessani Expobarin venttiilin. Mitä takaiskuventtiili tekee tuossa paikassa?
Takaiskuventtiili on yleensä heti pumpun jälkeen. Se siis estää, että boilerin lämmityksen synnyttämä paine ei työnnä vettä takaisin pumppuun ja sen ohi, vaan OPV:n kautta pihalle. Sen näkee käytännössä niin että koneen ollessa päällä OPV voi tihruttaa vettä pihalle, vaikka pumppua ei käytäkään. Varmaan syynä on että veden ei haluta päätyvän takaisin boileriin ja pumpun lämpiävän kuumasta takaisin virtaavasta vedestä. Ja saattaisi tuollainen vastapaine ehkä aiheuttaa vibrapumpulle käynnistysongelmiakin?
Brewtuksen Ulka-pumpussa takaiskuventtiili on kiinni itse pumpussa. Ilmeisesti Retrossa näin ei ole?
-
Ok, tämä selvensi. Minä veikkailin sen tarpeeksi virtausmuutoksia OPV:n sulkeutuessa tms. minimalistista, mutten keksinyt mitään järkeenkäypää. Boilerin paineenmuutos olisi kyllä pitänyt hiffata.
Kyllä se käsitykseni mukaan on just tuo kumipallo ja -holkki -kombinaatio opv:ssä. Niiden sijainti suhteessa poistoveden ja boilerille menevän veden risteyksessä sopii hyvin mainitsemaasi toimintaan. Onko se Brewtuksen pumpun ti-vena irto-osa putken päässä vai siinnä oleva kiinteä osa pumppua? Linkkaisitko räjäytyskuvan Brewtuksesta, yritin äsken etsiä, mutta löysin vain muita merkkejä.
-
Kyllä se käsitykseni mukaan on just tuo kumipallo ja -holkki -kombinaatio opv:ssä. Niiden sijainti suhteessa poistoveden ja boilerille menevän veden risteyksessä sopii hyvin mainitsemaasi toimintaan. Onko se Brewtuksen pumpun ti-vena irto-osa putken päässä vai siinnä oleva kiinteä osa pumppua? Linkkaisitko räjäytyskuvan Brewtuksesta, yritin äsken etsiä, mutta löysin vain muita merkkejä.
Kaivelin esiin Brewtuksen vanhanmallisen OPV:n, ja siinä on ti-venttiili mukana. Se on osa OPV:tä, niin että ti-paine pääsee purkautumaan OPV:n kautta ulos (palloviritys on siis T-mallisen OPV-venttiilin "risteyskohdassa"). Koska olen vaihtanut uuden venttiilin suoraan tuon vanhan tilalle, niin siinä nykymallisessa venttiilissä pitäisi myös olla ti-ominaisuus mukana.
-
Onko sinulla siis tämä (http://www.bellabarista.co.uk/bellabarista_detail.asp?ProductID=182) venttiili, jonka minulle linkkasit BB:sta? Vai joku tällainen (http://www.home-barista.com/expobar-brewtus-review-workmanship.html), ks sivun alareunan kuva? Minulla on nyt siis tuo BB:n venttiili, ja siinä ei mitään pallokavennuksia ole vesikanavassa.
-
Onko sinulla siis tämä (http://www.bellabarista.co.uk/bellabarista_detail.asp?ProductID=182) venttiili, jonka minulle linkkasit BB:sta? Vai joku tällainen (http://www.home-barista.com/expobar-brewtus-review-workmanship.html), ks sivun alareunan kuva? Minulla on nyt siis tuo BB:n venttiili, ja siinä ei mitään pallokavennuksia ole vesikanavassa.
Tuo ensimmäinen (metalliruuvi) on Brewtuksen uusi venttiili, kun taas jälkimmäinen (muoviruuvi) on vanha malli. Minulla on siis uusi venttiili koneessa ja vanha lojumassa, ja se ti-venttiili oli tuossa vanhassa mallissa. Uudesta en osaa sanoa enkä viitsi konetta sen vuoksi purkaa. :) Minulla on hatara mielikuva että ti-asia kyllä oli esillä kun venttiiliä vaihdoin. Mutta saattoi olla niinkin, että uudessa venttiilissä ei ti-ominaisuutta ole mutta se ei haitannut koska ti-venttiili löytyy myös pumpusta.
-
Ok, eli pumpussa on jokatapauksessa. Onko tuo käytöstä poistamasi vanha malli vielä toimiva venttiili? Luovutko siitä jollain diilillä, jos tässä täytyy ryhtyä tekemään radikaaleja liikkeitä?
-
Onko tuo käytöstä poistamasi vanha malli vielä toimiva venttiili? Luovutko siitä jollain diilillä, jos tässä täytyy ryhtyä tekemään radikaaleja liikkeitä?
Kyllä se toimiva on (ainakin ollut) ja jos käyttöä on niin annan mielellään eteenpäin. Se ei kuitenkaan Ulka-pumppuun yhdistettynä pitäisi olla yhtään parempi säätelijä kuin nykyinen venttiilisi.
-
No joo, pujottelin eilen vinon pinon OPV-, Ulka- ja Expobar+opv+ulka -aiheisia viestejä ja muita linkitettyjä sivuja. Päädyin uskomaan siihen, että Ulkan oma, ulostuloputkessa sijaitseva takaiskuventtiili pitää riittävästi, vaikka Retro-opv:ssa on ti-venttiili. Ehkä sen syy selviää, kun saan asennettua uuden opv:n
Tämä jehu (http://ulkapumprepair.blogspot.com/) totesi yhdessä forumkeskustelussaan, että tuo takaiskuventtiilin jumiutuminen on yleisin syy, kun Ulka menee epäkuntoon. Ja se on kaverin ohjeiden mukaan korjattavissa. En löytänyt ohjeita tuosta blogisivusta huolimatta, lieneekö poistanut ne domainnimen muuttamisen yhteydessä vai olinko vain käsi?
Tuosta vanhemmasta, Fluid-O-Techin Expobar-opv:ssa on ollut ilmeisesti jonkin verran ongelmia, joten uudempi ajaa varmasti asian, ajanoloon ilmeisesti luotettavammin. Ajatus olikin lähinnä se, että jos FOT:ssa olisi se takaiskuventtiili. Molemmat toimivat varmasti paremmin kuin Retron oma muovilelu-opv, etenkin säädön näkökulmasta. Kiitos tarjouksesta, pidän sen kyllä mielessä. Toivottavasti siihen ei tarvitse tukeutua ::)
-
Tuosta vanhemmasta, Fluid-O-Techin Expobar-opv:ssa on ollut ilmeisesti jonkin verran ongelmia, joten uudempi ajaa varmasti asian, ajanoloon ilmeisesti luotettavammin. Ajatus olikin lähinnä se, että jos FOT:ssa olisi se takaiskuventtiili.
Se vanha on mitoitettu toimimaan Fluid-O-Techin oman, vähätehoisemman pumpun parina. Ja ilmeisesti hoitaa hommansa oikein hyvin siinä kokoonpanossa. Tyypillinen Ulka tai CEME on liian tehokas kyseisen venttiilin kaveriksi.
-
Nyt on Silvian putki asennettu ja koeponnistettu. Putket ovat varsin erinäköiset...mutta täysin yhteensopivat! Höyryputken venttiilipäät ovat minun mittatarkkuuden mukaan millilleen yhtä paksut. Silvian yläpää vähän lyhyempi olan jälkeen, mutta se ei tosiaan asennusta estä. Silvian eka mutka on juuri sopivassa kohdassa, samoin kulma: putki taittuu hyvin koneen alle, eikä osu "sisäkattoon" gruppon viereen käännettäessä. Putki on koneen ulkopuolella paremmassa paikassa, koska se on pidempi, ja muutenkin ulottuma on parempi.
Silviaputken istutus oli tosi helppo: Silvian höyrypää irti, lämpökumin irroitus -> mutteri ja prikka pois, vanha putki poikki ja mutteri Silviaan, o-renkaat vanhasta putkesta Silvian päähän, Silvia Retron höyryventtiiliin ja muuteri kiinni: Voilá!
Erot vanhaan vaahdotuksen suhteen? Ensimmäisen neljän kokeilukerran jälkeen en vielä menisi ylistämään silviaa ja mollaamaan originaale-höyrypäätä ja putkea. Vaahtoa en ole vielä saanut syntymään samaan malliin, kuin aiemmin, mutta tämä voi olla kiinni myös taidon vajavaisuuksista. Baristajameissa sain Marzoccoilla "heittämällä" asiallisesti vaahtoa, mutta tällä kombinaatiolla se ei mennytkään ihan mallia LM... Testataan.
Mutta jos jotain positiivista täytyy heti kättelyssä sanoa, on vain niin peijoonin paljon helpompi pitää puhtaana! Ja kumilurttu helpottaa kuuman putken liikkuttelua. Mutta ennen kaikkea: onhan se vaan niiiin paljon vakuuttavamman näköinen! Eli menee ihan täysin ulkonäöltään kehutun Retron laatukriteereiden sisään ;D
Testaillaan, testaillaan...modaus jatkuu...
-
Kiva kun joku muu toimii pioneerina tällaisessa projektissa. Voin itse poimia kakun kirsikasta, kuten sanonta kuuluu. Yritin toisessa viestiketjussa (http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=1159.0) kysellä ohjeita höyrytysputken/-pillin, eli oikeammin höyrytysputken suuttimen, vaihtoon Arieten Cafe Retrossa - mutta jos koko putken vaihto on hirmuisen helppoa niin sellainen sitten.
Mistä, TB, tilasit Rancilio Silvian putken? Mahtaako kotimaasta saada, ehkä joltain huoltoliikkeeltä? Ja kuinka haastavaa Cafe Retron avaaminen on? Ruuvithan siinä näyttäisi olevan, joten ei kai se ihmeempiä vaadi.
Takuuseen ei tällaisen operaation jälkeen taida olla asiaa, täytyy toivoa pitkää ikää. Tai sitten ainakin pitää alkuperäinen putki tallessa...
-
Mistä, TB, tilasit Rancilio Silvian putken?
Minuakin kiinnostaa tämä, kun ajattelin tehdä vastaavan modauksen gaggia classiciini
-
Ihan mielenkiinnosta vain kyselen, että miksi valinta kohdistuu Silvian putkeen? Mielestäni se höyryputki ei todellakaan ole Silvian parhaita puolia. Luulisi, että kohtuullisella lisävaivalla saisi modattu pallonivelellä varustetun ison koneen putken alkuperäisen tilalle myös.
-Mikko-
-
Ihan mielenkiinnosta vain kyselen, että miksi valinta kohdistuu Silvian putkeen?
Hyvä kysymys. Eipä ole tullut asiaa ajateltua. Gaggian putki kuitenkin on niin lyhyt (ilma muovista vaahdotushärpäkettä), että silvian putki olisi jo siksi huima parannus. Ajatus silvian putkesta lähti coffeesnobs-foorumin modausthreadistä , eikä sitten tosiaan tullut ajateltua, että voisi samantien vaihtaa vielä parempaan...
-
Ajatus Silvian höyrytysputkeen vaihtamisesta syntyi, koska sellainen idea oli valmiiksi esitetty. Periaatteessa myös jonkin paremman putken vaihtaminen olisi järkevää, ainakin jos vaiva ei ole kovin paljon suurempi. Ymmärtääkseni Silvian höyrytysputken vaihtaminen on kuitenkin helppoutta ajatellen lähes loistava valinta.
Itselläni motiivi putken vaihtamiseen on sama kuin edellisellä kirjoittajalla, Cafe Retron höyrytysputki + suutin on aika lyhyt. Mielessäni kävi jopa pelkkä suuttimen vaihtaminen. Cafe Retron metallisessa putkessa on valmiiksi kierteet, joten olisiko aivan mahdoton ajatus korvata pelkkä muovihärpäke (jota muuten kutsutaan nimellä "Maxi Cappucino") ohuella metallisella putkella, jonka sisällä olisi sopivat kieteet? Ainakin isoimmissa laitteissa näyttäisi höyrytysputket olevan lähinnä vain putkia, joiden päässä on korkeintaan jokin "juttu" (mikä niiden funktio on?).
-
Mistä, TB, tilasit Rancilio Silvian putken? Mahtaako kotimaasta saada, ehkä joltain huoltoliikkeeltä?
Putken tilasin Jenkeistä, Stefano's Espresso Caresta (http://espressocare.com/Qstore/Qstore.cgi?CMD=011&PROD=1191872727&PNAME=B-42+Steam+Wand), toki osia löytyy muistakin nettipuodeista. Putkelle tuli hintaa sellaiset 50 dollaria postikulujen kera. Kotimaisten huoltoliikkeiden osalta nostan kädet pystyyn.
Ja kuinka haastavaa Cafe Retron avaaminen on? Ruuvithan siinä näyttäisi olevan, joten ei kai se ihmeempiä vaadi.
Etupaneelin aukaiseminen ei vielä käsittääkseni mahdollista putken irroitusta, en tosin ole kokeillut, kun avasin koneen ihan kokonaan. Retron avaamisen haasteellisin osuus on höyrytyskammen irroittaminen. Täältä (http://www.kenwoodservice.co.uk/product-files-kar/ES547-lever-tech.htm) löytyy siihen ohjetta. Tanko on tosi tiukasti liimattu, joten se n päähän kannattaa kiristää kaksi mutteria, ja niiden avulla vääntää se tanko (varovasti) auki.
-
Ihan mielenkiinnosta vain kyselen, että miksi valinta kohdistuu Silvian putkeen? Mielestäni se höyryputki ei todellakaan ole Silvian parhaita puolia. Luulisi, että kohtuullisella lisävaivalla saisi modattu pallonivelellä varustetun ison koneen putken alkuperäisen tilalle myös.
Minun valintani johtui siitä, että sain infoa riittävästi korvaavasta putkesta, jonka avulla pystyin varmistumaan asennuksen onnistumisesta. Se vain osui Silvian kohdalle, kun sellaista oli jo siinä Gaggiassa modailtu paikalleen. Pohdin myös koko höyrytyssäätöventtiilin ja sen myötä tietysti jonkun pallonivelputken asentamista, mutta siinä tulee jo huomattavasti enemmän muuttuvia tekijöitä mukaan projektiin, ja ne saattavat entisestään mutkistaa asiaa.
Ja seuraava pohdinnan paikka onkin se, että kuinka paljon kannattaa lähteä tämän tason laitteeseen panostamaan ja testaamaan, saako siitä toimivan höyrytyksen? Muutamalla höyryttelyllä ei hyvältä näytä Silvian putkella. Onko vika Silvian putkessa, laitteen höyrytysominaisuuksissa, höyrytyksen säätöventtiilissä vai käyttäjässä? Eli taas ollaan peruskysymysten äärellä.
-
Muutamalla höyryttelyllä ei hyvältä näytä Silvian putkella. Onko vika Silvian putkessa, laitteen höyrytysominaisuuksissa, höyrytyksen säätöventtiilissä vai käyttäjässä? Eli taas ollaan peruskysymysten äärellä.
Mikä siinä kiikastaa? Onko höyryntulo liian ponnetonta vai meneekö vaahdottamiseen liian pitkä aika? Mittaisitko referenssiksi vaikka kraanakylmän veden 65 asteiseksi lämmittämiseen kuluva ajan (vaikka 3dl)? Tarkkaille tuota lämmitystä tehdessä saatko veteen kunnon pyörteen aikaiseksi (mutta älä lisää ilmaa, lämmitä vain vettä) - pyörre vähän niinkuin tähän tyyliin (http://www.youtube.com/watch?v=_iR1x9EXNGY) (tuolla vaahdotus silvialla menee mallikkaasti).
-
Ja seuraava pohdinnan paikka onkin se, että kuinka paljon kannattaa lähteä tämän tason laitteeseen panostamaan ja testaamaan, saako siitä toimivan höyrytyksen? Muutamalla höyryttelyllä ei hyvältä näytä Silvian putkella. Onko vika Silvian putkessa, laitteen höyrytysominaisuuksissa, höyrytyksen säätöventtiilissä vai käyttäjässä? Eli taas ollaan peruskysymysten äärellä.
Tulee mieleen, että veden taso boilerissa voi vaikuttaa. Jos vettä on paljon, niin höyrytehoa piisaa mutta höyry on märkää. Taas jos vähän, niin teho loppuu nopeammin mutta höyry on kuivaa.
Mites se veden taso säätyy Retrossa? Ajetaanko uuttaessa boileri ihan täyteen vettä?
-
Mites se veden taso säätyy Retrossa? Ajetaanko uuttaessa boileri ihan täyteen vettä?
Silvian "vesidiagrammi" löytyy täältä (http://users.erols.com/erics/Rancilio%20Silvia/Sil_Watr.jpg). Tuossa merkittyjen virtausmäärien perusteella näyttäisi siltä että uutettaessa boileriin pääsee vettä paremmin kuin sieltä pois ja tällöin se taitaa täyttyä melko täyteen uutettaessakin - mutta varmaan sinne jonkinlainen ilma/höyrytasku voi yläosaan jäädä? Vesi kun menee grupolle boilerissa olevan putken yläosan kautta josta on vielä boilerin "kattoon" melkolailla välystä. Varmaan tästä syystä boilerin täyttö silviassa ohjeistetaan tekemään höyryputken kautta vettä laskemalla?
Retron (tai muiden yksiboileristen) toiminta ei varmaankaan tuosta kovin paljoa poikkea.
-
Retron (tai muiden yksiboileristen) toiminta ei varmaankaan tuosta kovin paljoa poikkea.
Pienellä boilerilla ilmatasku voi jäädä hyvin pieneksi, eli höyryttäessä höyrytilaa on vähän. Tällöin tulisi märkää höyryä, joka näkynee niin että maito kuumentuu nopeasti mutta ei vaahtoudu riittävästi. Lämmitystesti ei tuota näytä, mutta jos mittaa testin lopputuloksen tilavuuden niin se on kasvanut enemmän kuin pitäisi (koska pilli on "räkinyt" sekaan paljon vettä).
-
Pienellä boilerilla ilmatasku voi jäädä hyvin pieneksi, eli höyryttäessä höyrytilaa on vähän. Tällöin tulisi märkää höyryä, joka näkynee niin että maito kuumentuu nopeasti mutta ei vaahtoudu riittävästi.
Näin juuri ja siitä syystä esim. Silvialla pitää märkää höyryä laskea ennen höyrytystä pois enemmän kuin esim. tyypillisellä hx -keittimellä. Ei siis riitä pelkän kondensoituneen veden poisto (hx:n tapaus) vaan pitää poistaa myös ylimääräinen vesi boilerin yläosasta.
Lämmitystesti ei tuota näytä, mutta jos mittaa testin lopputuloksen tilavuuden niin se on kasvanut enemmän kuin pitäisi (koska pilli on "räkinyt" sekaan paljon vettä).
Veden paino höyrytyksen lopussa on tosiaan hyvä mitata - näin saa tuntumaa siihen onko syynä kostea höyry. Itselläni tässä testaamisessa (lämmitysteho ja "sekoitusteho") oli aatteena lähinnä tutkailla josko syynä olisi boilerin höyrytystehoon nähden liian suuri tai pieni höyrypillin (kärjen) reikä.
-
Ongelma lienee liian räkäinen höyry. Sen näki jo heti ensimmäisellä suhistelulla, että vettä tulee runsanlaisesti mukana ainakin höyrytyksen alussa. Laskin hieman pelkkää höyryä kannuun, ja pohjalle kertyi jonkin verran vettä, ehkä espressoshotin verran, noin hätäisesti arvioituna. Paine pöyrittää maitoa kannussa kyllä ihan mallikkaasti, ja lämmöt nousee maidossa mielestäni aivan riittävän nopeasti, mutta maito ei vaan lähde vaahtoutumaan. Sen näkee jo vaahdotuksen aikana, että nestemäistä on lopputulos, ei haluttua vaahtoa.
Vastauksista on tullut jo varsin napakkaa perusinfoa höyrytyksen teknisestä puolesta. En ole löytänyt Silvian vastaavaa diagrammia, enkä ole myöskään aukaissut boileria, joten Arieten boilerin höyrytilavuus menee arvailuksi. Boilerin täyttöä en ole myöskään itselleni selvittänyt, mutta ei kai sitä täyteen ajeta uuton aikana? Suoraan uuton jälkeen kun kääntää katkaisimen höyrytystoiminnalle, ei pumppu tietenkään pyöri, eikä vettä myöskään poistu boilerista. Miten sinne täyteen boileriin pelkällä kuumentamisella saataisiin riittävästi höyrytilaa? Ei kai uuttolämpötilasta höyrytyslämpötilaan kummennus vettä höyrystämällä niin paljon vapauta boileriin ilmatilaa?
Olen pyrkinyt optimoimaan höyrytyslämpötilan mahdollisimman korkeaksi siten, että kun valot näyttävät höyrytyslämpötilan saavutetuksi, lasken höyryä pois, jotta kone alkaa taas lämmittää. Sen jälkeen odottelen hetken, ja aloitan höyrytyksen vielä lämmityksen aikana. Menikö oikein?
Täytyy yrittää "kuivuttaa" höyryä laskemalla kondenssivedet pois. Siinähän se selviää, onko boilerissa riittävästi potkua vai ei. Ja myös tuo mittaus täytyy tehdä. Paljonko on liikaa maidon sekaan joutuneen veden määräksi?
Testejä joutuu hieman odottelemaan, kun opv:n asennuksessa painitaan kierteiden tiivistysten kanssa. Kunhan saan ne ongelmat ratkottua, niin sitten palataan tähänkin testailuun.
-
Sen näkee jo vaahdotuksen aikana, että nestemäistä on lopputulos, ei haluttua vaahtoa.
Eikö onnistu edes "tiskivaahto"? Eli pidät pilliä (väärin) maidon pinnassa liian ylhäällä niin että "pärskii". Ilmahan sinne maitoon ei tule höyryboilerista vaan ympäröivästä huoneilmasta - optimitilanteessa höyrysuihku painaa maidon pinnan "kuopalle" ja työntää pillin vierestä ilmaa sisään (hyvä kuva tilanteesta täällä (http://home.surewest.net/frcn/Coffee/HowToLatteArt.html), ks. ensimmäinen kuva sivulla).
Boilerin täyttöä en ole myöskään itselleni selvittänyt, mutta ei kai sitä täyteen ajeta uuton aikana? Suoraan uuton jälkeen kun kääntää katkaisimen höyrytystoiminnalle, ei pumppu tietenkään pyöri, eikä vettä myöskään poistu boilerista. Miten sinne täyteen boileriin pelkällä kuumentamisella saataisiin riittävästi höyrytilaa? Ei kai uuttolämpötilasta höyrytyslämpötilaan kummennus vettä höyrystämällä niin paljon vapauta boileriin ilmatilaa?
Höyrytyslämpötilassa boilerin vesi on pitkälle yli 100 asteista joka sitten höyrystyy paineen laskiessa (kun höyryhana avataan). Eli siellä ei tarvitse olla yhtään höyrytilaa höyryn muodostumista varten. Mikäli vettä on sitten "piripintaan", niin alussa sitä vettä tulee sitten myös ihan vetenä ulos höyryn seassa ja tästä syystä pitää kotva lasketella märempiä höyryjä pois.
Paljonko on liikaa maidon sekaan joutuneen veden määräksi?
Jos ei 300 grammasta paino nouse kovin paljoa yli 350 gramman niin käsittääkseni ihan hyvissä lukemissa mennään. Tietysti mitä vähemmän niin sen parempi. Ja tee mittaukset tosiaan vettä lämmittämällä.
-
Eikö onnistu edes "tiskivaahto"? Eli pidät pilliä (väärin) maidon pinnassa liian ylhäällä niin että "pärskii". Ilmahan sinne maitoon ei tule höyryboilerista vaan ympäröivästä huoneilmasta - optimitilanteessa höyrysuihku painaa maidon pinnan "kuopalle" ja työntää pillin vierestä ilmaa sisään (hyvä kuva tilanteesta täällä (http://home.surewest.net/frcn/Coffee/HowToLatteArt.html), ks. ensimmäinen kuva sivulla).
Ok, hyvä linkki (olis muuten ihan hyvä sellainen linkistösivu Ristrettossa; moder. huomio...). Olen putken kanssa liian syvällä, eli OMA höyrytekniikkaa pitää ensin tarkistaa. Silvian putkella on siis vielä mahdollisesti tulevaisuutta Retrossa.
Höyrytyslämpötilassa boilerin vesi on pitkälle yli 100 asteista joka sitten höyrystyy paineen laskiessa (kun höyryhana avataan). Eli siellä ei tarvitse olla yhtään höyrytilaa höyryn muodostumista varten.
Perusfysiikkaa, näinhän se tietty menee, kun taas vähän pysähtyy miettimään.
-
Testejä joutuu hieman odottelemaan, kun opv:n asennuksessa painitaan kierteiden tiivistysten kanssa. Kunhan saan ne ongelmat ratkottua, niin sitten palataan tähänkin testailuun.
Onko putkiteipin sopiva määrä hakusessa? Sitä saa laittaa aika reilusti, sitten kun ei enää väänny kunnolla kiinni niin on liikaa. Joidenkin iteraatioiden jälkeen kyllä osuu. :)
-
Täytyy yrittää "kuivuttaa" höyryä laskemalla kondenssivedet pois. Siinähän se selviää, onko boilerissa riittävästi potkua vai ei. Ja myös tuo mittaus täytyy tehdä. Paljonko on liikaa maidon sekaan joutuneen veden määräksi?
Koklasin Brewtuksella: pillistä kondenssivedet pois ja maito vaahdoksi. Lähtöpaino 150 g, loppupaino 160 g. Kannu ei ole mukana painoissa.
-
Lähtöpaino 150 g, loppupaino 160 g.
Eli tuolla 150 grammalla tuli lisäystä vajaa 7%. Tuolla toisessa ketjussa (http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=1110.30) 300g vesimäärällä suoritetuissa mittauksissa painonnousu on ollut 7-14 prosentin välillä.
Jaksaisiko joku ominaislämpökapasiteettien kanssa puuhasteleva laskea miten paljon (grammoissa) tarvitaan 120-130 asteista höyryä nostamaan 300g vesimäärän lämpötilaa 60-70 astetta (alle kymmenestä asteesta) jos oletetaan että kaikki höyryn energia menee veden lämmittämiseen. Tällöin saataisiin jonkinlainen teoreettinen alaraja-arvio tuolle painonnousulle.
Painonnousu ei varmaankaan ole todellisuudessa lineaarista, eli 100, 200, 300, 400 gramman lämmittämiseen tarvitaan prosentuaalisesti eri määrät höyryä sillä höyryn lämpötila laskennee alkuarvostaan höyrytyksen aikana mikäli koneessa ei ole kovin isoa boileria.
-
Google löysikin tällaisen sivuston: Steam Required To Heat Water (http://chestofbooks.com/home-improvement/construction/plumbing/Principle-Practice/Steam-Required-To-Heat-Water.html) - jossa em. asiaa on selvennetty.
Sivustolla on paunat ja psi:t käytössä joten muunnetaan:
300g vettä on noin 0.66 paunaa (pounds)
10 celsiusta on 50 fahrenheittia ja 70 celsiusta on 158 fahrenheittia.
2.2 bar (1+1.2) on noin 32 psi (pounds per square inch)
Sivuston taulukon mukaan tuota 32 psi vastaava "Total heat" on noin 1159 ja ohjeiden mukaan tarvittava höyrymäärä saadaan (hieman sekavasta) kaavasta paunoina:
(0.66*(158-50))/(1159-180)
joka on likimain 0.0728 paunaa eli noin 33 grammaa. Tuo lukema näyttäisi olevan aika lähellä tuon toisen ketjun lukemia (mittaustarkkuuden puitteissa). 150 grammaa lämpenisi siis 16.5 grammalla.
50 celsius asteen nousuun (10C->60C eli 50F->140F) vastaavat lukemat olisivat 27.5g ja 13.7g.
-
Jaksaisiko joku ominaislämpökapasiteettien kanssa puuhasteleva laskea...
Pienenä pilkunviilauksena: tässä oleellista ei ole vain ominaislämpökapasiteetti, vaan myös höyryn nesteytymisen vapauttama energia. Taisipa olla jopa huomattavasti merkittävämpi, joskushan näitä laskeskeltiin vanhan foorumin puolella.
-
Pienenä pilkunviilauksena: tässä oleellista ei ole vain ominaislämpökapasiteetti, vaan myös höyryn nesteytymisen vapauttama energia. Taisipa olla jopa huomattavasti merkittävämpi, joskushan näitä laskeskeltiin vanhan foorumin puolella.
Tuolla laittamassani linkissä tämä on otettu ilmeisesti huomioon: siellä on eroteltu "in water" ja "latent heat".
-
Onko putkiteipin sopiva määrä hakusessa? Sitä saa laittaa aika reilusti, sitten kun ei enää väänny kunnolla kiinni niin on liikaa. Joidenkin iteraatioiden jälkeen kyllä osuu. :)
Nyt on opv kiinni. Liitokset vedin elintarvikekäyttöön soveltuvalla kierreliimalla (putkifirman tavaraa), ja sen kanssa tuli eilisiltana jännitettyä, mutta hyvin piti.
Säätelin paineen reiluun 9 bariin ohijuoksuveden määrämitalla, mutta se tuntui muuttuvan hieman omia aikojaan. Säädön tarve varmaan siitä stabiloitunee aikaa myöten.
Tein illalla viisi shottia heti kun vaan olin saanut koneen toimimaan, mutta kaikki oli viemärikamaa. Jauhatuksen suhteen olin suhteellisen lähellä, mutta kahvin maku on nyt ihan hukassa, tulee sellaista äppyä, että tiskiallas kutsui. Eli ei siitä nyt tässä vaiheessa vielä sen enempää.
-
150 grammaa lämpenisi siis 16.5 grammalla.
Minusta tuo meni oikein. Omilla laskuillani sain vajaan 16 g, joten oikea vastaus lienee tässä lähistöllä.
Siinä sivustollahan oli annettu nyrkkisääntönä, että veden nostaminen kymmenestä asteesta kiehuvaksi vaatii kuudesosan höyryä. Nyt 50-60 asteen nostaminen 10-20 asteesta sinne kuuman maidon lämpötilaan vaatisi noin kymmenesosan höyryä, joka olisi ihan hyvä nyrkkisääntö.
PS.
Siinä englanninkielisellä sivulla oli harmillinen virhe, kun esimerkissä olisi kolmantena lukuna pitänyt olla 48 ja nyt siinä oli 8.
-
Nyt 50-60 asteen nostaminen 10-20 asteesta sinne kuuman maidon lämpötilaan vaatisi noin kymmenesosan höyryä, joka olisi ihan hyvä nyrkkisääntö.
Tuo onkin tosiaan helppo sääntö muistaa. Ja tuon perusteella semmoisen 15 prosentin painonnousunkin voisi olettaa olevan aika lähellä optimia. Mutta milloin höyry on liian "märkää"? Onko kellään kokemuksia kuinka tämä näkyy vaahdotuksessa? Hankaloittaako ilman lisäämistä, "venytystä" vai hidastaako vain lämmitystä?
-
Mutta milloin höyry on liian "märkää"? Onko kellään kokemuksia kuinka tämä näkyy vaahdotuksessa? Hankaloittaako ilman lisäämistä, "venytystä" vai hidastaako vain lämmitystä?
Minun kokemusten mukaan maitoon ei saa riittävästi ilmaa ennen kuin se on kuumennut liikaa. Tosin en tiedä oliko varsinainen syy märkä höyry vai onneton paine. Loogiselta märän höyryn seuraukselta se ainakin kuulostaisi.
-
Nyt on jotain konkreettista, vihdoin! Tämä modaus alkoi paisua jo pienten vastoinkäymisten ratkaisemisen vaatimien ponnistelujen takia hieman ylivoimaiseksi, mutta nyt ollaan selvästi loppusuoralla.
Silvian höyrytysputken vaihto kannatti, ehdottomasti. Vaahdotus tapahtuu nyt huomattavasti helpommin, kuin alkuperäiselä tuutilla. Oma tekniikka oli pielessä, mutta se korjautui välittömästi, kun luin tuon höyrytysohjesivun, linkkauksesta kiitokset jiiteelle. Tekniikka on vain niin toisenlainen, se tuuttihan piti upottaa maitoon syvälle, jotta maito pääsee kiertämään yläosan mikrovaahtoreiän kautta takaisin höyrytyspään sisään.
Höyry on kosteampaa, kuin Brewtuksella. 150 g:n maito painoi vaahdotuksen jälkeen 187 g, aikaa meni about 40 s. Eli vettä tuli laskujeni mukaan muhkeat 24,7 %. Tärkein on kuitenkin mielestäni vaahto. Alla kuvaa höyrystä ja maidon liikkeestä vaahdotuksen aikana. Oli hieman hankala pitää pilliä maidon pinnalla, joten ei ihan paras esimerkki, mutta näyttää maidon kumpuilun. Eli kyllä boilerissa potkua yksittäisiin vaahdotuksiin on.
Mukana on myös kuvaa opv:n loppusijoituksesta. Poistoputken ja säätöventtiilin vedin muovirungon läpi ja poistoputki menee nyt siis yläosan metallipohjan ja siitä ylempänä olevan muovilattian välissä. Säätöruuvi osoittaa suoraan alas, ja pohjaan on porattu reikä, josta pääsee pyörittelemään säätöruuvia ilman, että ulkokuorta tarvitsee irroittaa.
Jouduin vaihtamaan vesiputken opv-boileri -välille. Se löytyi Kaffecentralenista, joku Gaggian purkuosa. KC:ssa pyöriteltiin päätä pellepelottomalle... Pidemmälle putkelle joudun tekemään vielä läpiviennin muoviseen sisäkuoreen, jotta se mahtuu olemaan ulkokuoren alla hankaamatta sitä.
Viimeöisten essovääntöjen jäljiltä aamulla oli hieman järkyttynyt olo, mutta nyt kahvi alkoi jo onnistua sinne päin. Vielä on säädettävää kahvin kanssa, mutta epäilen vahvasti, että jos ei muut koneen heikkoudet huomattavaa tasokorotusta torpedoi, niin todennäköisimmin boilerin pod-kompromissiratkaisu. Melkolailla jokaisessa kakussa, jonka saa ehjänä ulos grupposta (ei ole ihan helppoa sen tiivisteulokkeen takia), on kanavia alhaalla olevan kakun reunan ja korkeamman keskiosan kulmauksessa. Eli jääräpäisesti väittäisin yhä, että kakku ei kestäisi sitä turpoamisen aikana tapahtuvaa pystysiirtymää, josta aiemmin oli jo puhetta. Tästä olisin kiinnostunut kuulemaan vielä mahdollisia vastaväitteitä, onhan täysin mahdollista, että tampaus tai distribuutio on ne heikot lenkit.
Paineventtiili pitäis virittää johonkin kahvaan, ja säätää tarkemmin uuttopaine. Pidaamaan en usko ryhtyväni. Eli vielä olis "pientä laittoa", mutta tässä vaiheessa vedän hieman henkeä projektin kanssa. Tämä on ollut juuri sellainen "koulutus", jollaiseksi koko touhua alunperin suunnittelinkin. Olen oppinut mm. uutosta, vaahdotuksesta sekä espressokeittimen tekniikasta huomattavasti enemmän, kuin mitä olisin pelkästään täällä sekalaisia keskusteluja lukemalla tai kahvia uuttelemalla.
Lopuksi on vielä todettava sellainen asia, että oikeasti Retro on mutkaton laite tehdä yksittäisiä espressoja tai cappuchinoja/latteja. Vain tuo boilerin pohja harmittaa, se on mielestäni ikävä suunnitteluvirhe. Laite on totaalimanuaalisuudestaan huolimatta suhteellisen helppo käyttää, kunhan espresson vaatiman perustyön on hyväksynyt ja opetellut. Tiedän varsin hyvin, ettei tämä ole mikään E61-Silvia-HX- kone, mutta hintaisekseen laiten on ihan suhteellisen asiallinen. Lukkarin rakkautta varmaankin...
Kiitos kaikille aktiivisesti apua tarjonneille! Kysyä saa, tarjoan tietoa, jos siitä jollekin on apua.
-
Minun kokemusten mukaan maitoon ei saa riittävästi ilmaa ennen kuin se on kuumennut liikaa. Tosin en tiedä oliko varsinainen syy märkä höyry vai onneton paine. Loogiselta märän höyryn seuraukselta se ainakin kuulostaisi.
Höyryn seassa oleva vesi varmaankin hidastaa vesi/höyry seoksen virtausnopeutta? Eli tällöin tosiaankin imua jolla maitoon saadaan "ryystettyä" ilmaa tulee vähemmän. Mutta mietin että eikös tuolloin lämpenemisen pitäisi olla hieman hitaampaa? Kun nyt siellä on mukana vettä jolle sitä muunnosta höyrystä vedeksi ei enää tapahdu?
Tekniikka on vain niin toisenlainen, se tuuttihan piti upottaa maitoon syvälle, jotta maito pääsee kiertämään yläosan mikrovaahtoreiän kautta takaisin höyrytyspään sisään.
Eli siinä alkuperäisessä putkessa ilmeisesti tuo ylimääräinen reikä hoiti sen ilman imemisen maidon sekaan.
Oli hieman hankala pitää pilliä maidon pinnalla, joten ei ihan paras esimerkki, mutta näyttää maidon kumpuilun. Eli kyllä boilerissa potkua yksittäisiin vaahdotuksiin on.
Hyvin sillä näyttää saavan liikettä aikaiseksi. Koeta vähentä tuota ison kuplan muodostusta (tosin nyt taisi olla tosiaan kuvaustilanne päällä). Tuolla aiemmin linkittämässäni youtube videossa näkyy aika hyvä vaahdotus silvialla, ks. siitä pillin asemointi ja syntyvä pyörre (linkki uudestaan (http://www.youtube.com/watch?v=_iR1x9EXNGY)).
-
Eli jääräpäisesti väittäisin yhä, että kakku ei kestäisi sitä turpoamisen aikana tapahtuvaa pystysiirtymää, josta aiemmin oli jo puhetta. Tästä olisin kiinnostunut kuulemaan vielä mahdollisia vastaväitteitä, onhan täysin mahdollista, että tampaus tai distribuutio on ne heikot lenkit.
Eihän sitä kukaan vastaankaan väittänyt? Jos vaikutus on sellainen että merkittävä määrä puruja siirtyy luonnolliselta paikaltaan niin kyllähän sen pitäisi ongelmia aiheuttaa. Mutta jos tulee vain kevyttä painaumaa pintaan, niin sen kai ei suurempia.
-
Höyryn seassa oleva vesi varmaankin hidastaa vesi/höyry seoksen virtausnopeutta? Eli tällöin tosiaankin imua jolla maitoon saadaan "ryystettyä" ilmaa tulee vähemmän. Mutta mietin että eikös tuolloin lämpenemisen pitäisi olla hieman hitaampaa? Kun nyt siellä on mukana vettä jolle sitä muunnosta höyrystä vedeksi ei enää tapahdu?
Eli siinä alkuperäisessä putkessa ilmeisesti tuo ylimääräinen reikä hoiti sen ilman imemisen maidon sekaan.
Hyvin sillä näyttää saavan liikettä aikaiseksi. Koeta vähentä tuota ison kuplan muodostusta (tosin nyt taisi olla tosiaan kuvaustilanne päällä). Tuolla aiemmin linkittämässäni youtube videossa näkyy aika hyvä vaahdotus silvialla, ks. siitä pillin asemointi ja syntyvä pyörre (linkki uudestaan (http://www.youtube.com/watch?v=_iR1x9EXNGY)).
Hitaudesta sen verran, ettei se mittausvaahdotus mennyt kai ihan putkeen, aamulla ainakin sain selvästi nopsempaan vaahdon aikaan.
Se reikä hoitaa ilmaa, ja sillä on myös se vaikutus että se rikkoo hieman kuplia. Tällä ei tosin ole mitään radikaalia vaikutusta kokonaisuuden kannalta, mutta kyllä se niitä kuplia mukanaan nielee.
Isot kuplat menee kuvauksen piikkiin, kannukäsi alkoi elää omaa elämäänsä, kun nosti kameran silmälle.
Eihän sitä kukaan vastaankaan väittänyt? Jos vaikutus on sellainen että merkittävä määrä puruja siirtyy luonnolliselta paikaltaan niin kyllähän sen pitäisi ongelmia aiheuttaa. Mutta jos tulee vain kevyttä painaumaa pintaan, niin sen kai ei suurempia.
Täytynee napata kuva, kun tulee hyvä kakku (ei siis paha kakku) ehjänä ulos. Kohouman kohdalta kakku on about kolmasosan-tuplat paksumpi, kuin reunoilta, joten on siinä paljon nousua.
-
Nyt on minunkin Retro niin sanotusti pelti auki, ja samalla ihmetys suurimmillaan kun miettii mitä oikein on tekemässä. Olisiko kuitenkin ollut järkevämpää ostaa vähän parempi keitin?
Avaaminen meni kutakuinkin tässä ketjussa linkitettyjen ohjeiden mukaan. Pelkäämäni kahvakin lähti sijoiltaan mukavasti, nyt pelottaa enää takaisinasennus. Olen kuitenkin joutunut nyt toteamaan samat ongelmat kuin TB aiemmin. Painemittarin asennus tuottaa pientä ongelmaa, tähän mennessä olen saanut roiskittua vettä muutaman espresson verran ympäri keittiötä kun jostain on aina vuotanut. Olen kuitenkin optimistinen, pitää vaan virittää vähän paremmin. Enkä siis yritä asentaa painemittari pysyvästi, ainoastaan säätää paineet.
Ja vaikka painemittarin saisinkin pysymään edes hetken paikoillaan, en ole varma opv:n säätämisestä. TB on varsin informatiivisesti kuvannut Retron opv:n (joka muuten näyttää todella muoviselta, ja myös tuntuu siltä), ja samalta se minullakin näyttää. Mietin, että säätöruuvin päässä olevan liiman voisi varmaan rapsuttaa/sulattaa pois, jonka jälkeen säätäminen onnistuisi. Ja kun paineet lopulta olisi kohdallaan, laittaisi muutaman pisaran pikaliimaa ja toivoisi parasta. Eikö?
Mutta ei niin paljon ongelmia ja vastoinkäymisiä, ettei jotain edistystäkin. Sain suihkusihdin auki. Koneen ollessa ylösalaisin lukkorengaspihdit keskellä olevan mutterin reikiin ja kappas - aukesihan se. Paikkoja tutkittuani huomasin, että kaikki grupossa olevat tiivisteet ovat samaa kumikappaletta, joka on vielä vähän hankalan muotoinen. Uskoisin kuitenkin, että retroilijoita häiritsevän ulokkeen (joka on pelkästään podeja varten) saisi veisteltyä pois tuhoamatta koko tiivistettä. Täytyy vielä vähän keskustella minua viisaampien kanssa siitä, miten tuollainen kumi käyttäytyy jos siitä leikataan pinta pois.
-
Hyvä, että projekti etenee. Hylkäsin sen leikkaamisen heti kättelyssä, luulisin sen olevan hankalaa, sillä tiivisteen paikallaan pitäminen leikkaamisen aikana lienee varsin haasteellista. Minä tilasin gruppon tiivisteen, ja suunnitelmissa on poistaa se uloke vanhasta tiivisteestä hiomalla dremelillä se pois, kiitos Tinurille vinkistä. Ajatus olisi kiinnittää tiiviste pysyvästi hionnan ajaksi niin, että se on tasossa kiinni, vähän samaan tapaan kuin mitä se on gruppon ja suihkusihdin välissä. Onko tiivisteen yläpinta sileä, vai onko siinä jotain ulokkeita?
Miten on naku kestänyt? Pitääkö muotonsa, vai onko ilmaantunut vuotoja?
-
Kerrottakoon tämä nyt kaikille.
Retron paineet tehdasasetuksena ovat aika hurjat. Painemittari pomppasi iloisesti noin 14 bariin. Jonkin verran mittauksessa tietysti on väljyyttä ja tulkinnanvaraisuutta, mutta sinnepäin.
Ja eikun säätämään...
OPV osoittautui odotettua yksinkertaisemmaksi. Leikkaisin säätöruuvin päässä olevan liiman pois terävällä veitsellä, ja sen jälkeen ruuvin kääntely olikin vaivatonta. Täytynee lopuksi laittaa vähän pikaliimaa, jottei säätöruuvi pääse elämään omaa elämäänsä (sen verran heppoinen se oli). Paineen säätäminen kohdalleen onkin sitten jo astetta hankalampaa. Pienikin säätö tuntuu vaikuttavan paineeseen voimakkaasti.
Lisäksi hämmennystä aiheuttaa paineen jatkuva lasku. Olen siis liittänyt opv:stä lähtevän putken perään (grupon tilalle) 0-16 barin painemittarin, jonka viisari pyörii hullun lailla pumpun ollessa päällä. Sammutettuani pumpun painemittarin viisari asettuu paikoilleen, josta se kuitenkin vielä hiljalleen laskee. Liitoksien ei pitäisi vuotaa. Mietin, voisiko muovinen opv olla niin heppoinen, että "vuotaa" hissukseen? Tavoitteena on suositeltu noin 10 barin paine.
Miten on naku kestänyt? Pitääkö muotonsa, vai onko ilmaantunut vuotoja?
Sen verran heppoinen tuo kahva on, että pientä muodonmuutosta on havaittavissa (lähinnä soikenemista). En kuitenkaan ole ainakaan vielä pitänyt tätä vakavana, filtteri menee paikalleen ja pysyy.
-
Lisäksi hämmennystä aiheuttaa paineen jatkuva lasku. Olen siis liittänyt opv:stä lähtevän putken perään (grupon tilalle) 0-16 barin painemittarin, jonka viisari pyörii hullun lailla pumpun ollessa päällä. Sammutettuani pumpun painemittarin viisari asettuu paikoilleen, josta se kuitenkin vielä hiljalleen laskee. Liitoksien ei pitäisi vuotaa. Mietin, voisiko muovinen opv olla niin heppoinen, että "vuotaa" hissukseen? Tavoitteena on suositeltu noin 10 barin paine.
Todennäköisesti OPV päästää hieman vielä ohitseen. Toimintahan perustuu jouseen ja se ei ole täysin "on/off" systeemi, eikä sen tarvitsekaan olla - riittää että uuton aikana se pysäyttää paineen nousun tietyssä kohdassa.
-
Leikkaisin säätöruuvin päässä olevan liiman pois terävällä veitsellä, ja sen jälkeen ruuvin kääntely olikin vaivatonta. Täytynee lopuksi laittaa vähän pikaliimaa, jottei säätöruuvi pääse elämään omaa elämäänsä (sen verran heppoinen se oli).
Liiman sijaan voinee harkita myös ruuvilukitetta. Ruuvilukite on liima/kiinnitysaine, jonka tavoitteena on estää mm. tärinästä johtuva ruuvien löystyminen. Kiinnityksen voimakkuus on sellainen, että ruuvit voi avata käsin hieman normaalia suuremmalla voimalla.
-
Paineen säätäminen kohdalleen onkin sitten jo astetta hankalampaa. Pienikin säätö tuntuu vaikuttavan paineeseen voimakkaasti.
Voi myös olla mahdollista, että venttiili ei pysty säätelemään painetta sopivaksi, eli vika ei välttämättä ole säädön tekijässä. Mutta jäämme odottamaan kiinnostuksella kuinka säätöprojektissa käy. :)
Lisäksi hämmennystä aiheuttaa paineen jatkuva lasku. Olen siis liittänyt opv:stä lähtevän putken perään (grupon tilalle) 0-16 barin painemittarin, jonka viisari pyörii hullun lailla pumpun ollessa päällä. Sammutettuani pumpun painemittarin viisari asettuu paikoilleen, josta se kuitenkin vielä hiljalleen laskee. Liitoksien ei pitäisi vuotaa. Mietin, voisiko muovinen opv olla niin heppoinen, että "vuotaa" hissukseen? Tavoitteena on suositeltu noin 10 barin paine.
OPV ja vibraatiopumppu aiheuttavat sykkivän paineen. Ne tasaantuvat tehokkaasti varsinkin isomman koneen uumenissa, mutta suoraan mitattaessa taitaa tosiaan olla melkoista tärinää. Jos säädät suoraan OPV:stä tulevaa painetta, niin se kannattaa olla yläkanttiin. Hävikkiä kuitenkin tapahtuu ja ylipäänsä monet ajattelevat että vibrakoneessa paineen pitäisi olla vähän isompi.
Todennäköisesti OPV päästää läpi, ja se ei tosiaan ole mikään ongelma. Asia selviää poistoputkea vakoilemalla. On myös mahdollista että takaisiniskuventtiili vuotaa ja vesi valuu takaisin tankkiin.
-
OPV ja vibraatiopumppu aiheuttavat sykkivän paineen. Ne tasaantuvat tehokkaasti varsinkin isomman koneen uumenissa, mutta suoraan mitattaessa taitaa tosiaan olla melkoista tärinää.
Väpinättömyys ei taida olla koneen koosta kiinni vaan siitä että mittari on kiinni "kapillaariputkella" (tai mikä sen oikea nimitys nyt onkin). Temellä oli koneensa kanssa aikoinaan mittarinväpinäongelmia, jotka ratkesivat vaihtamalla pidempi/kierteisempi putki - ks. dokumentaatio täällä (http://temesblog.blogspot.com/2005/07/brew-pressure-gremlin-solved_11.html).
-
Nyt on minunkin Retro niin sanotusti pelti auki, ja samalla ihmetys suurimmillaan kun miettii mitä oikein on tekemässä. Olisiko kuitenkin ollut järkevämpää ostaa vähän parempi keitin?
Äh, ihan pientä laittoa vain, niin siitä tulee entistäkin parempi!
Liiman sijaan voinee harkita myös ruuvilukitetta. Ruuvilukite on liima/kiinnitysaine, jonka tavoitteena on estää mm. tärinästä johtuva ruuvien löystyminen. Kiinnityksen voimakkuus on sellainen, että ruuvit voi avata käsin hieman normaalia suuremmalla voimalla.
Itsekin olen sittemmin irroittanut originaali-opv:n säätöruuvin lukituksestaan, ruuvi on väljänoloisilla kierteillä. Vuotaako opv säätöruuvin päästä?
Opv:n uusinnan yhteydessä putkiliitoksien tiivistämistä varten hommasin liimaa putkiliikkeestä. Siellä muistivat jokaisella asiointikerralla mainita elintarvikekäyttöön sopivuuden. Tuo ruuvilukite ei ole suuhunpantavaa. Kannattaa arvioida lukitteen mahdollista joutumista boileriin menevän veden sekaan. "Myrkkyriski" ei liene suuri, mutta tämä huomio ihan vain pohdinnan pohjaksi.
-
Väpinättömyys ei taida olla koneen koosta kiinni vaan siitä että mittari on kiinni "kapillaariputkella" (tai mikä sen oikea nimitys nyt onkin). Temellä oli koneensa kanssa aikoinaan mittarinväpinäongelmia, jotka ratkesivat vaihtamalla pidempi/kierteisempi putki - ks. dokumentaatio täällä (http://temesblog.blogspot.com/2005/07/brew-pressure-gremlin-solved_11.html).
Iso kone lisää väliin vettä ja putkea, eli tekee saman mitä se "kapillaariputki". Gruposta mitattu paine ei suuremmin väpäjä, vaikka mittari ei putken päässä olekaan.
-
Iso kone lisää väliin vettä ja putkea, eli tekee saman mitä se "kapillaariputki". Gruposta mitattu paine ei suuremmin väpäjä, vaikka mittari ei putken päässä olekaan.
Nyt ei siis ollut gruposta kyse. Edward sanoi liittäneensä mittarin suoraan opv:n perään. Samoin koneiden sisäiset painemittarit ovat harvemmin grupossa kiinni, vaan hyvissä ajoin ennen sitä ja tällöin syy sille että viisari ei väpätä on todennäköisemmin kapillaariputkessa kuin koneen koossa.
Millaisella mittarilla olet mitannut paineita gruposta? Jos sinulla on ollut tuossa valmis kahva käytössä, niin oletko varma ettei siellä ole ollut kahvan sisässä jotain kapillaariputkea vastaavaa taikka itse mittari on ollut "öljytäytteinen" (ks. värinäjutut täällä (http://www.home-barista.com/espresso-machines/eliminating-needle-flutter-of-diy-portafilter-pressure-gauges-t10874.html)).
-
Nyt ei siis ollut gruposta kyse. Edward sanoi liittäneensä mittarin suoraan opv:n perään.
Tällä nyt ei ole kyseisen mittauksen kannalta paljon väliä, mutta... Kun kirjoitin: "Ne tasaantuvat tehokkaasti varsinkin isomman koneen uumenissa, mutta suoraan mitattaessa taitaa tosiaan olla melkoista tärinää", tarkoitin juuri sitä kun mitataan suoraan OPV:stä. En ole myöskään nähnyt häiritsevää tärinää heppoisella mittarilla Brewtusta mitattaessa, jonka kuvittelisin johtuvan siitä että välissä on isokokoinen uuttoboileri ja kohtuullisen paljon putkea (pieni lämmönvaihtaja).
-
En ole myöskään nähnyt häiritsevää tärinää heppoisella mittarilla Brewtusta mitattaessa, jonka kuvittelisin johtuvan siitä että välissä on isokokoinen uuttoboileri ja kohtuullisen paljon putkea (pieni lämmönvaihtaja).
Voisiko vaimeneminen johtua E61:sen "sienessä" olevasta kuristimesta/suuttimesta ("sieni" siis se grupon yläosasta irtilähtevä mötikkä, eng. mushroom)? Ennen sitä siellä taitaa olla kuitenkin vielä aika väljät oltavat vedellä ja painevaihteluiden etenemisellä.
-
Voisiko vaimeneminen johtua E61:sen "sienessä" olevasta kuristimesta/suuttimesta ("sieni" siis se grupon yläosasta irtilähtevä mötikkä, eng. mushroom)? Ennen sitä siellä taitaa olla kuitenkin vielä aika väljät oltavat vedellä ja painevaihteluiden etenemisellä.
Voihan se siitäkin. Toisaalta boilerissa paineaalto tulee sisään yhdestä reiästä ja poistuu toisesta, ja samalla syntyy aika paljon heijastusaaltoja seinämistä. Ajatellaan vaikka näin: jos on kanava ja sinne luo aaltoja, niin ne etenevät ehyinä kanavaa pitkin. Mutta jos kanava vie altaaseen ja sieltä lähtee uusi kanava, niin enpä usko että uuden kanavan päässä ihmeempiä aaltoja on havaittavissa. Teorian voi testata esim. hiekkarannalla. :)
-
Ajatellaan vaikka näin: jos on kanava ja sinne luo aaltoja, niin ne etenevät ehyinä kanavaa pitkin. Mutta jos kanava vie altaaseen ja sieltä lähtee uusi kanava, niin enpä usko että uuden kanavan päässä ihmeempiä aaltoja on havaittavissa. Teorian voi testata esim. hiekkarannalla. :)
:) kesäprojektia siis.
Mutta vapaassa tilassa tapahtuva rauhallinen laineiden liplatus taitaa olla kuitenkin hieman eri mittakaavassa kuin vettä (hydraulista nestettä) täynnä olevassa systeemissä tapahtuva paineenheilahtelu 9 baarin tuntumassa? Kuvittele hirmumyrsky sinne ensimmäisen kanavan alkuun.
Ja värinä ei ole pelkästään vibraatiopumpullisten ongelma (tosin niissä se on pahempi) - ks. edellisen linkin kommentti Synesso Cyncran värinöistä täällä (http://www.home-barista.com/espresso-machines/eliminating-needle-flutter-of-diy-portafilter-pressure-gauges-t10874.html#p124086).
-
Väsyttävä projekti kun menee yöunetkin...
Tänään parantelin painemittarin kiinnitystä (parempi tiivistys letkun ja painemittarin väliin) ja nyt ei todellakaan pitäisi falskata mistään. OPV toki edelleen päästää läpi vähän omiaan.
Ongelma vain on, etten tiedä yhtään missä kohdin säätö olisi hyvä. Useamman toistolla sain nyt tulokseksi paineen tasaisen laskun noin 11 bariin (30 sekuntia), minkä jälkeen viisarin vauhti hidastui selvästi ja ja tipahti hieman yli 9 bariin (toiset 30 sekuntia). Lopullinen stoppi tuli 5 barin tuntumassa. Ja tämä siis sen jälkeen, kun pumppu oli sammutettu. Kuulostaako yhtään oikealta? Onko kenellekään tarkempaa tietämystä painemittarien toiminnasta?
Onhan tuo tietysti nyt jo alkuperäistä parempi, mutta en haluaisi taas kohta olla availemassa keitintä...
-
Ongelma vain on, etten tiedä yhtään missä kohdin säätö olisi hyvä. Useamman toistolla sain nyt tulokseksi paineen tasaisen laskun noin 11 bariin (30 sekuntia), minkä jälkeen viisarin vauhti hidastui selvästi ja ja tipahti hieman yli 9 bariin (toiset 30 sekuntia). Lopullinen stoppi tuli 5 barin tuntumassa. Ja tämä siis sen jälkeen, kun pumppu oli sammutettu. Kuulostaako yhtään oikealta? Onko kenellekään tarkempaa tietämystä painemittarien toiminnasta?
Paineen säätö pitäisi tehdä pumpun käydessä - tai siis niin että pumpun käydessä katsotaan mitä painetta mittari näyttää. Käyttämäsi metodi on ainakin minulle ihan uusi ja en oikein osaa sanoa päästäänkö sillä minkälaiseen lopputulokseen. Säädä OPV niin että pumpun käydessä mittari väpättää jossain 10 baarin kummallakin puolella (loppumatkalla kun tapahtuu painehävikkiä) ja kokeile miten käyttäytyy uutettaessa (ja maistele).
-
Käyttämäsi metodi on ainakin minulle ihan uusi ja en oikein osaa sanoa päästäänkö sillä minkälaiseen lopputulokseen.
Tuo on tosiaan kyllä luova tapa saada painelukema, mutta minäkään en usko että siihen voi luottaa ollenkaan. Lienee aika sattumanvaraista mihin kohtaan heittelevässä painekäyrässä päädytään kun pumppu sammutetaan, ja toisaalta aika sattumanvaraista millä tavalla OPV:n (ja takaisinvirtausventtiilin) kautta paine poistuu. Systeemiä kun ei ole suunniteltu ylläpitämään staattista painetta, vaan nimenomaan uuttopainetta eli toimimaan tilanteessa jossa pumppu on päällä.
-
Kiitettävästi olette, arvon herrat akallio ja jiitee, ampuneet alas minun mittaustekniikan. Kiitos, tämä vain innoittaa minua jatkamaan.
Otin käyttöön toisen tekniikan, mittasin paluuveden määrän blindfiltteriä, joka tässä tapauksessa oli korvattu painemittarilla (joka ei päästä vettä lävitseen), vasten. 30 sekunnissa vettä tuli 70ml, eli minuutissa 140ml, joka taulukon (http://tinyurl.com/pzpctn) mukaan vastaisi noin 11 barin painetta - olenko oikeassa?
-
En tiedä mikä malli pumppusi oli, mutta tuosta kaaviostahan sen paineen voi suoraan lukea. Mitenkään tarkka mittaustapa tuo ei ole. Oliko siis niin, että painemittari väpättää liikaa jotta siitä saisi järkevää lukemaa ulos?
-
Edward,
Mittaa paine poistovesiputkesta jo mainitulla blindfiltterkikalla. Pumppu on EP5 ja sen painekäyrän mukaan minuutin valuttelulla 9 bar on melko tarkalleen 250 ml. Minä olen mittauksilla pyrkinyt arvoon 240, jotta paine olisi hieman yli 9 bar, kun tämä ei ole mikään maailman tarkin mittaus kuitenkaan. Useammalla toistolla saat tietysti enemmän tuloksia, joista mitata keskiarvoa, näin keskimääräinen paine selviää. Tai sitten ei. Minun säätömittauksien tuloksissa oli hieman heittoa, joten kyllä se säädön tarkkuus on joka tapauksessa semmoista halkomakirveen luokkaa.
Olen käyttänyt mittagrafin med-käyrää kaiken perustana. Mitä ne kaksi muuta, min ja max mahtavat kertoa?
Paineet ovat laskeneet hissukseen omia aikojaan säätöjen jälkeen, joten se on edelleen valvonnan alaisena. Johtuisiko paineen liukuminen paineventtiilin asennosta: säätöruuvi on alaspäin. Voisiko tärinä valutella ruuvia alaspäin omia aikojaan?
Edit: edward on lukenut paineet max-käyrästä, ja minä puolestani mediumista...
-
Retro on yhä auki.
Mittaa paine poistovesiputkesta jo mainitulla blindfiltterkikalla. Pumppu on EP5 ja sen painekäyrän mukaan minuutin valuttelulla 9 bar on melko tarkalleen 250 ml. Minä olen mittauksilla pyrkinyt arvoon 240, jotta paine olisi hieman yli 9 bar, kun tämä ei ole mikään maailman tarkin mittaus kuitenkaan. Useammalla toistolla saat tietysti enemmän tuloksia, joista mitata keskiarvoa, näin keskimääräinen paine selviää. Tai sitten ei. Minun säätömittauksien tuloksissa oli hieman heittoa, joten kyllä se säädön tarkkuus on joka tapauksessa semmoista halkomakirveen luokkaa.
No näinhän minä ole käytännössä tehnytkin. Tosin kun ei ole umpifiltteriä, niin piti luovia. Eli opv:stä lähtevän putken päässä, jossa normaalisti on gruppo, on edelleen painemittari (tällainen (http://www.hydromarket.fi/hm/index.php?f=pr&path=&pid=116)). Tuo ei päästä vettä läpi, joten on ymmärtääkseni verrattavissa umpifiltteriin. Nykyisellä opv:n säädöllä paluuputkea pitkin vettä tosiaan valui 140ml minuutissa, joka minusta on noin 11 baria - keskimmäistä kuvaajaa tulkitsemalla. Vähän olisi vielä periaatteessa varaa laskea, mutta ajattelin tähdätä paineet reiluun 10 bariin, kun hävikkiä kuitenkin tapahtuu.
Ja varmistetaan nyt vielä, että tarkoitus on lukea täältä (http://www.ulka.it/pagine_1.php?id=151&id_liv=3&id_liv2=110&id_liv3=109) ylimmästä rivistä taulua E5? Ja tarkoittaahan "flow rate" vesisäiliöön palaavaa vettä (eikä esimerksi grupon läpi valuvaa)?
Paineen säätö pitäisi tehdä pumpun käydessä - tai siis niin että pumpun käydessä katsotaan mitä painetta mittari näyttää. Käyttämäsi metodi on ainakin minulle ihan uusi ja en oikein osaa sanoa päästäänkö sillä minkälaiseen lopputulokseen. Säädä OPV niin että pumpun käydessä mittari väpättää jossain 10 baarin kummallakin puolella (loppumatkalla kun tapahtuu painehävikkiä) ja kokeile miten käyttäytyy uutettaessa (ja maistele).
Käytössäni oleva painemittari pitäisi toimia juurikin niin, että lukema otetaan vasta pumpum sammuttamisen jälkeen. En juurikaan muista fysiikan oppeja, saati ymmärrä niitä, mutta käsittääkseni tuolla painemittarilla ei ole mahdollista lukea tuloksia pumpun ollessa päällä. Ongelma ei ole viisarin väpätyksessä, vaan siinä, että se on koko ajan kaakossa. Kun pumppu, eli paineen aiheuttaja, kytketään pois päältä, laskee viisari samantien sen mukaan, millainen paine putkessa on. Ja kieltämättä, kuten olette jo spekuloineet, tämä metodi ei ole fysikaalisesti kovin eksakti - johtuen lähinnä paineen eläväisyydestä. Jonkunlaisen tuntuman kyseinen painemittari kuitenkin antaa, koska viisarin vauhti hidastuu selvästi sillä hetkellä, kun se näyttää putkessa olevaa painetta. Ymmärsikö kukaan?
Itsekin olen sittemmin irroittanut originaali-opv:n säätöruuvin lukituksestaan, ruuvi on väljänoloisilla kierteillä. Vuotaako opv säätöruuvin päästä?
Ei mielestäni. Olen kyllä seurannut mahdollisia vuotoja silmä kovana, mutta mitään en ole havainnut. Säätöruuvikaan ei ole toistaiseksi löystynyt omia aikojaan, mutta ajattelin silti laittaa muutaman pisaran pikaliimaa. Näkisin myrkytysriskin hyvin pienenä, jopa olemattomana (etenkin kun pumpusta tuleva vesi ei ole kuumaa).
-
Ja varmistetaan nyt vielä, että tarkoitus on lukea täältä (http://www.ulka.it/pagine_1.php?id=151&id_liv=3&id_liv2=110&id_liv3=109) ylimmästä rivistä taulua E5? Ja tarkoittaahan "flow rate" vesisäiliöön palaavaa vettä (eikä esimerksi grupon läpi valuvaa)?
Tuo graafihan ei mitenkään ota kantaa mistä vesi tulee. Pikaisella pohdinnalla varmasti ymmärrät, että sulkemalla gruposta vesitien jää ainoaksi paikalle veden mennä ylipaineventtiilin poistoputki. Ja tätä vesimäärää mittaamalla voidaan karkeasti arvioida paine.
Nuo eri käyrät: min, med ja max tavallaan kertovat pumppuyksilöiden välisen virhemarginaalin, eli siitäkin voidaan tulkita ettei tuolla menetelmällä ihan kamalan tarkkoja painelukemia kannata tavoitella, tosin eipä se usein ole edes tarpeen.
-Mikko-
-
Vaihteeksi iloinen yllätys projektin parissa - Retro toimii edelleen!
Paluuveden määrää seuraamalla päädyin lopulta säätämään paineet reiluun 10 bariin, eli virtaus 180-190ml minuutissa. Kenties edelleen hieman korkea paine, mutta kuitenkin alkuperäistä alhaisempi. Opv:n säätöruuvin lukitsin pikaliimalla.
Ja mitä on saatu aikaan? No... Kahden testikerran perusteella parempaan suuntaan on menty. Tulosten luotettavuutta tietysti nakertaa käytössä olevat mittaustekniikat, eli minun makuaistini - joka kaiken ailhtelevaisuuden lisäksi on altis psykologisille tekijöille. Parannusta haettiin painetta säätämällä, joten pakkohan espressojen on nyt maistua paremmalta!
Kehtaisin kuitenkin väittää, että kitkeryys on oikeasti vähentynyt. Ja äskeisessä Monteriva Marche Blussa, joka on kyllä luvattoman vanhaa (ostettu pääsiäisenä), oli maistettavissa uusia makuja. Ennen säätöä tuntui myös vaikealta löytää eroja eri espressoista, mutta nyt edellä mainittu lajike ja Caffe Isola olivat selkeästi erilaisia.
Uuttoaikakin on muuttunut parempaan suuntaan. Vähän pienemmällä annostelulla ja kevyemmällä tamppaukella valui noin 50ml / 25 sekuntia, eivätkä norot vaalentuneet pahemmin loppua kohden.
Creman määrä jaksaa ihmetyttää edelleen, espresson pinnalle tulee hento kerros jopa tummaa cremaa, joka kuitenkin häviää hyvin nopeasti. Tämän tosin saattaa johtua myös pavuista, ovat olleet molemmat laadut aika vanhoja. Täytyy huomenna kokeilla alle viikon vanhoilla Kaffan espressoilla. Ohimennen täytyy muuten mainita, että oli tavattoman avartava kokemus käydä Kaffan paahtimolla viime torstaina - rento meininki!
Yleisesti ottaen Retron avaaminen oli kuitenkin avartavaa. Opin uusia asioita niin espressokeittimistä kuin työkaluistakin. Ja kuten joku, ehkä akallio, jossakin viestiketjussa osuvasti kiteytti: tärkeintä lienee saavutettu mielenrauha.
-
Kun kerran tulin aloittaaneeksi, ja mitä todennäköisimmin mitätöineeksi takuun, niin jatkanpa vielä vähän.
Alla olevasta kuvasta näkee kuinka ikävä uloke Retron grupon tiivisteessä on, podeja varten. Useaan kertaan on jo ehditty päivitellä, kuinka kyseinen turhake rikkoo kahvikakun jo ennen uuttoa (mikäli annostelu on normaali). Eli mattoveistä varresta ja hommiin.
Joku ehdotteli Dremeliä. Kokeiltu on, ei toimi. Tiiviste on kovaa kumia, ja ainakin minä sain aikaiseksi vain sotkua ja pahaa hajua vimmatusti pyörivällä hiomaterällä. Reilusti karkeampi hiomapinta olisi saattanut toimia.
Mattoveitsellä veistelemällä kumi hupeni helposti. Tarkkana tosin pitää olla, koska tiivisteen toinen puoli on vähän hankalan mallinen (muotoiltu gruppoon sopivaksi). Samaisesta syystä ihan kaikkea uloketta ei voinut leikata pois, olisi muuten tullut reikiä.
Lopuksi siistin leikkuujälkeä käsikäyttöisellä viilalla.
Ja kuten alemmasta kuvasta huomataan, on lopputulos harrastelijatasoa - ihan niin kuin pitääkin. Eikö?
Haluttu lopputulos saavutettu, kakku pysyy ehjänä ennen uuttoa. Nakukahvan kanssa tein pari shottia, mutta vielä en osaa hirveästi analysoida. Väittäisin kanavoitumisen vähentyneen, kakku on siististi uuton jälkeenkin eikä mönjää ole ympäri ämpäri gruppoa.
Vielä kun keksisin, miksi crema on kovin vaaleaa ja häviää nopeasti.
-
Tiiviste modattu ja nyt onnistuu shotit nätisti, yhtä pientä juttua lukuunottamatta...
Otin jussina tiivisteestä pod-ulokkeen pois hiomalaikalla. Uloke oheni 5 mm:llä, enempää ei olisi voinut ottaa, nyt sihdin ja tiivisteen reunan välisen kumin paksuus on n. 1,5 millin luokkaa. Nyt kakku käyttäytyy uuton aikana, niin kuin pitääkin. Kakku ei repeä, ja siihen tulee vain pieni painauma leikatusta tiiviteestä, eli leikkauksen ja suihkusihdin välinen korkoero näkyy kakussa. Se ei kuitenkaan tunnu uutossa.
Tiivisteen käsittelyn vaikutuksista jännitin eniten kumin "aukaisemista". Tiivistehän on mitä ilmeisimmin pintakäsitelty tai valun avulla saatu inertiksi niin, ettei kumiaromia pääse leviämään tiivisteestä kahviin. Hiottu kohta on nyt ilman tätä suojapintaa, ja se näkyy ja tuntuu. Tiivistettä pyyhkiessä rättiin jää musta jälki tiivisteestä irtoavasta kumista.
Pahempi juttu on se maku ja haju. Lämpimän kahvan irroittamisen jälkeen tuoksuu filtterissä selvästi robustamainen, hieman kärtsännyt kumiaromi. Lämmityksessä olleen kahvan läpi laskettu vesi tuoksuu ja maistuu kevyesti tiivisteelle. Pyyhityn kahvan ja filtterin läpi laskettu vesi tuoksu ja maistuu enää vähän, mutta riittävästi kumille. Mitään silmin havaittavia partikkeleita en ole havainnut, en filtterin pinnalle kertyneenä enkä valutetuissa vesissä.
No entäs se olennaisin, asian ydin, kaikden sydän eli kahvi, sitä vartenhan tämä modaus on aloitettu, muistammehan? Espresso tulee nätisti ilman kakun puhkeamista kanavointiin, cremaa muodostuu ihan kunnolla ja maku Gran Palomarissa (myllyssä just nyty) on mielestäni ihan kohdallaan. GP on sen verran savuinen ja tömäkkä papu essoon, että lievä robustakumiaromi voisi jäädä kahvin omien aromien alle, mutta kyllä sieltä sellainen tietty väkevyys maistuu ja jää jälkimakunakin leijumaan.
Edward, millainen tuntuma sinulla on leikatun tiivisteen kanssa, aiheutuuko siitä robusta-aromia veteen tai tuoksuuko kahva lämmitettynä?
-
Tulipa siisti pinta. Sovelsitko mun ehottamaa "karkeella hiekkapaperilaikalla" -sydeemiä?
Mulla olisi semmoinen fiilis, että kumi on kauttaaltaan samaa kamaa?
Lähtisköhän se maku siitä pois vaikkapa keittelemällä? Cafiza?
Tzemppiä
O.K.
-
Tulipa siisti pinta. Sovelsitko mun ehottamaa "karkeella hiekkapaperilaikalla" -sydeemiä?
Tämä on tehty porakoneeseen laitettavalla hiomalaikalla, halkaisija n. 10 cm, paperi oli 100:sta, eli ei mitenkään erityisen karkeaa.
Mulla olisi semmoinen fiilis, että kumi on kauttaaltaan samaa kamaa?
Lähtisköhän se maku siitä pois vaikkapa keittelemällä? Cafiza?
Tarkoitatko siis pintakäsittelyn suhteen? Kumi on varmasti ihan samaa kamaa reunasta reunaan, mutta se pinta on "tasoitettu" joko pelkästään lämmön avulla, tai sitten siinä on joku reagenssi, joka viimeistelee pinnan muotissa. Ehkä tuo pelkkä lämmön vaikutus on se ratkaiseva.
Ei se keittelemällä lähde varmaankaan, sen verran runsaasti olen kuumaa vettä ja jopa höyryä ajanut grupposta läpi.
Yksi toive elää vielä hiotun tiivisteen suhteen, jos ei parempia ehdotuksia tule: kiillotus. Eli tuo pintahan on nyt hieman karkea, joten jollain hiontalaikalla sen voisi saada siliämään. Siinä laikkapaketissa oli ilmeisesti maalipinnan myllytystä varten joku karvaturri, sellainen täytynee tuhota. Jos kiillostuskaan ei poista hajua, jää viimeiseksi oljenkorreksi uuden tiivisteen leikkaaminen. Jos silläkin kahvit robustoituu, niin sitten siitä saattaa tulla podikone. Ja se syö miestä.
Nyt oikeasti tämä on niin lähellä (mutta samalla vielä niin kaukana) onnistumista. Jos tuon tiivisteen saisi kielekkeen poiston jälkeen hajuttomaksi, olisi Retron tekniikamodaus valmis, sen verran hyvänoloista kahvia kuppiin valui ja Silviaputkikin toimii niin nätisti.
Tzemppiä
O.K.
Kiitos, lohtua näinä vaikeina aikoina tarvitaan...
-
Pelkäsin jo, että Retron modaus on unohtunut kaikilta. Mutta onneksi ei.
Onnitteluni, TB. Olet saanut tiivisteestä huomattavasti siistimmän kuin minä.
Varjopuolena on, että olet myös törmännyt ongelmiin, joita minulla ei ole ollut. Puhtaan, 100% arabican joukkoonkin tulee kärvähtänyt robustan maku? Kuulostaa todella pahalta.
En ole havainnut konetta lämmittäessä mitään outoja hajuja tai maistanut kahvissa kumisuutta. Nopeasti kokeiltuna tiivisteestä, kuitenkin, jää talouspaperiin vähän mustaa, mutta tätä en ole aiemmin huomannut. En kuitenkaan jaksa huolestua, koska haju- ja makuongelmia ei ole esiintynyt.
Periaatteessa hiominen kai voi jättää kumin pintaan pientä pölyä, mutta en ymmärrä, miksei sitä sitten olisi minunkin tiivisteessäni - tasoittelin kuitenkin pintaa lopuksi viilalla, minkä pitäisi jättää yhtälailla pölyt pinnalle. Oletan että huuhtelit tiivisteen vedellä työstämisen jälkeen?
Lopputulokseen olen ollut tyytyväinen, kakku ei hajoa vakavasti edes uuton aikana. Ja siivottavaakin on grupossa aiempaa vähemmän.
Mutta ongelmansa kullakin. Cremaa ei tule, vaikka kuinka yritän. Tai no tulee, mutta se on hyvin ohutta ja häviää ennen kuin ehdin maistaa. Mylly on yhtä vaille hienoimmalla, joskin eihän se mitään todista. Ymmärtääkseni tuon saksalaisen pilailuvälineen laatu vaihtelee hyvinkin paljon tapauskohtaisesti. Täytyy hakea kontrastia jollain paremmalla myllyllä.
-
Pelkäsin jo, että Retron modaus on unohtunut kaikilta. Mutta onneksi ei.
En olisi yhtään ottanut itseeni, vaikka modauksen olisi tässä kohdin voinut jo lopettaa.
Oletan että huuhtelit tiivisteen vedellä työstämisen jälkeen?
Jep ja sitä ennen tiskasin sen harjan kanssa.
En ole havainnut konetta lämmittäessä mitään outoja hajuja tai maistanut kahvissa kumisuutta. Nopeasti kokeiltuna tiivisteestä, kuitenkin, jää talouspaperiin vähän mustaa, mutta tätä en ole aiemmin huomannut. En kuitenkaan jaksa huolestua, koska haju- ja makuongelmia ei ole esiintynyt.
Voisitko minun mielikseni tehdä veden aromitestin? Lämmitä kone normaalisti kahva kiinni puhdistetussa gruppossa. Kun kone on valmis kahvin tekoon, napsauta uutto päälle, avaa höyryhana ja laske höyrypillistä vettä lasiin semmoisen tuplaesson verran. Sitten lasket vielä toiseen lasiin gruppon ja kahvan kautta vettä toiseen lasiin. Vertaa laseissa olevien vesien tuoksut heti tuoreeltaa. Anna vesien jäähtyä ja maistele vesiä haaleana. Muista huuhdella suuta puhtaalla vedellä näytteiden välillä. Irtoaako mitään aistimuseroja?
Mutta ongelmansa kullakin. Cremaa ei tule, vaikka kuinka yritän. Tai no tulee, mutta se on hyvin ohutta ja häviää ennen kuin ehdin maistaa. Mylly on yhtä vaille hienoimmalla, joskin eihän se mitään todista. Ymmärtääkseni tuon saksalaisen pilailuvälineen laatu vaihtelee hyvinkin paljon tapauskohtaisesti. Täytyy hakea kontrastia jollain paremmalla myllyllä.
Onko papun yhä Monteriva MB? Siinä on robustaa, ja sen crema on tuhdinpuoleinen, sanoisin jopa tanakka, eli sen ei ihan heti pitäisi kadota. Ymmärtääkseni vaihtoehtoja on tasan kaksi: vanhat pavut tai sitten et ole ns. crema-alueella, jolloin kahvi uuttuu liian nopeasti. 14 grammaa kahvia filtteriin, 25 s uutto: motanko grammaa tulee kahvia?
-
Onko papun yhä Monteriva MB? Siinä on robustaa, ja sen crema on tuhdinpuoleinen, sanoisin jopa tanakka, eli sen ei ihan heti pitäisi kadota. Ymmärtääkseni vaihtoehtoja on tasan kaksi: vanhat pavut tai sitten et ole ns. crema-alueella, jolloin kahvi uuttuu liian nopeasti. 14 grammaa kahvia filtteriin, 25 s uutto: motanko grammaa tulee kahvia?
Jep, juuri tuossa on mahdolliset syyt. Ehdotettu mittaus on hyvä, ainoa mahdollinen sudenkuoppa on että jos tulee pahaa kanavoitumista, niin silloin voi ulkoiset mitat olla kohdillaan mutta uutto ei. Tuon voi tarkistaa nakukahvalla.
-
Pelkäsin jo, että Retron modaus on unohtunut kaikilta. Mutta onneksi ei.
En olisi yhtään ottanut itseeni, vaikka modauksen olisi tässä kohdin voinut jo lopettaa.
Mutta mitä sitä oikein tekisi, jos ei Retroa tarvitsisi modata? Hyvää kahvia?
Auts, nyt sattuu. Kokeilin uuttosuhdetta, 14g:lla kahvia tuli 60g espressoa (25 sekuntia). Crema oli vajaan millin paksuinen valkea kerros, joka hävisi ennen kuin ehdin maistaa. Uutto (nakukahvalla) sinänsä meni nätisti, alun pienen haparoinnin jälkeen kahvi tuli yhtenä norona keskeltä. Kakkukin on pinnalta ehjä, ei reikiä tai muuta huolestuttavaa.
Aavistuksen tulosta saattaa selittää valmiiksi jauhettuna ostettu kahvi - ei tosin mikään markettijauhatus, vaan KC:n jauhama (pyysin espressokeittimelle sopivaa). Tein toisenkin mittauksen, omalla myllyllä jauhetusta kahvista tuli valmista epsressoa ilman cremaa enää 45g. Uutto tosin ei käyttäytynyt aivan yhtä siististi, vaikkakin kakun pinta oli niin ikään ehjä.
Pitäisikö jauhatuksen olla vielä huomattavan paljon hienompaa?
Voisitko minun mielikseni tehdä veden aromitestin? Lämmitä kone normaalisti kahva kiinni puhdistetussa gruppossa. Kun kone on valmis kahvin tekoon, napsauta uutto päälle, avaa höyryhana ja laske höyrypillistä vettä lasiin semmoisen tuplaesson verran. Sitten lasket vielä toiseen lasiin gruppon ja kahvan kautta vettä toiseen lasiin. Vertaa laseissa olevien vesien tuoksut heti tuoreeltaa. Anna vesien jäähtyä ja maistele vesiä haaleana. Muista huuhdella suuta puhtaalla vedellä näytteiden välillä. Irtoaako mitään aistimuseroja?
Vauhtiin päästyäni, tai oikeastaan jo ennen sitä, tein myös tämän testin. Vaikka kuinka yritin, en löytänyt grupon kautta valutetusta vedestä "toivomaasi" kumisuutta. Pientä eroa näytteiden välillä saattoi olla, muttei kuitenkaan palanutta robustaa. Höyrytysputkesta otettu vesi oli aavistuksen vetisempää.
Mitä muuten ns. crema-alue tarkoittaa?
-
Mitä muuten ns. crema-alue tarkoittaa?
Sitä valumisnopeutta, jolla tulee hyvä crema. Liian tiukka tai liian löysä shotti ei tuota kunnollista cremaa.
-
Pienenä vinkkinä muuten kaikille Retroilijoille; ei ole mikään pakko käyttää valmistajan omia filttereitä.
Retron kahvassa on melko ylälaidassa sopivasti ura, johon voi hankkia parempien keittimien kahvoista tutun jousen. Sen jälkeen kahvaan saa kiinni minkä tahansa halkaisijaltaan oikean kokoisen filtterin - itse ostin La Marzoccon 16 grammaisen.
Hinnan puolesta, ainakaan KC:sta hankittuna, tämä ei ole Arieten omiin filttereihin verrattuna juurikaan halvempi ratkaisu, mutta valinnanvaraa on nyt enemmän.
TB muuten, miten tiiviste voi? Onko haju-/makuvaurioita vielä esiintynyt? Minulle esitettiin idea, että mitäs jos tiivistettä käsittelisi jollakin, esim. vaseliinilla?
-
TB muuten, miten tiiviste voi? Onko haju-/makuvaurioita vielä esiintynyt? Minulle esitettiin idea, että mitäs jos tiivistettä käsittelisi jollakin, esim. vaseliinilla?
Kiitos kysymästä, tiivisteet voi hyvin, tosin se hiottu tiiviste on käyttökiellossa, sen hajuille ei mahda mitään. Yritin pintaa viilata käyttäen tiskiainetta "hiontaemulsiona", mutta pinnan poistaminen ei vähentänyt robustaa. Se ensimmäinen, laikalla tehty hiominen kuumensi sitä niin, että kumi kuumeni laajemminkin siitä hiotun pinnan alta, ja olettaisin sen aiheuttaneen pysyvän hajun tiivisteessä.
Sain toisen tiivisteen maahantuojalta, ja sen mukana yhden viallisen Retron, se kun oli menossa romukoppaan. Siitä irrotetun tiivisteen leikkasin akallion ensimmäisen vinkin mukaisesti (olisikohan pitänyt uskoa heti?) mattoveitsellä. Yhdeltä metallipajalta sain vinkin, että kannattaa käyttää jotain saippuaa leikkausnesteenä. Tämä tiiviste antoi alkuun hieman tuoksua, sen huomasi gruppossa lämmityksessä olleesta kahvasta. Tämä haju kuitenkin hyytyi muutamassa päivässä, joten nyt Retrolla voi tehdä kahvia 8)
-
Laitan vielä modausprojektin viimeiset vaiheet sekä aiheesta mahdollisesti kiinnostuneille omat vinkkini.
Retron alkuperäisen kahvan nakuilu ei ole kauaa kestänyt, sen muoto on hiljalleen muuttunut ja uuton yhteydessä tulee vettä tiivisteen ja sihdin välistä. Hommasin kesällä Ariete Novecenton kahvan, se on alu-kahvaa selvästi jämäkämpi, messinkinen murikka, ja siten myös parempi lämpötaloudeltaankin. Työstätytin sen edwardin vinkkaamassa metallipajassa, hinta 15 euroa 8).
Lisäksi tilasin uudet tiivisteet molempiin koneisiin, ja niiden leikkaaminen mattoveitsellä onnistui äärettömän paljon helpommin, kuin käytössä kovettuneen tiivisteen.
Rertomodauksessa on kolme askelta: pakollinen, hifistely- ja brassailumodaus
1. Pakollinen (ei edellytä koneen avaamista), kustannukset n. 50 euroa:
- vaihda paineistettu filtteri paineistamattomaan. Suosittelen ehdottomasti ostamaan muiden koneiden 58 mm filttereitä, koska Arieten omat paineistamattomat ovat huonon muotoisia. Filtterin täytyy olla myös riittävän syvä, Arieten kartion muotoinen paineistamaton on liian matala. Esim. Silviankin filtteri on liian matala, käyttämäni 24 mm korkea filtteri on hyvä: kahvi ei uuton aikana tunrpoa modattuun tiivisteeseen. Kakun päälle jää hieman vettä, jolloin kahvan joutuu avaamaan hieman varoen. Vedellä en kuitenkaan ole huomannut olevan vaikutusta kahvin makuun. Hinta n. 10 euroa.
- tiivitseen leikkaaminen. Tämä on ehdoton; ilman tätä kannattaa Retrossa käyttää podeja. Orggistiiviste ei vain yksinkertaisesti sovellu espresson tekoon purukahvilla. Piste ja ii. Tiivisteen irroittamiseksi suihkusihdin ruuvin avaamiseksi tarvitaan napakoita kärkipihtejä, joita saattaa joutua hieman viilaamaan. Lisäksi saatat tarvita myös naulaa ja vasaraa, jos pultti on oikein tiukassa... Uusi tiiviste on helpoimpi työstää, sekä tietysti uusi mattoveitsi on terävämpi ::) Hinta n. 10 euroa
- höyrytysputken vaihtaminen. Tämä on myös aivan ehdoton, jos haluaa kunnon vaahtoa. Silvian putken vaihtaminen on niin helppo homma: mutteri auki ja uusi putki tilalle. Muutos on valtava. Putken hankinnassa ei tullut itselleni mieleen kysellä suomalaisesta Silvia-liikkeestä, se olisi voinut olla jopa huokeampi vaihtoehto jenkeistä tilaamiseen verrattuna. Hinta 30 euroa?
2. Hifistelytaso (edellyttää koneen avaamista), hinta n. 65 euroa:
- opv:n vaihto. Tämä edellyttää myös uusien putkien virittelyä, ehkä myös sisämuovirungon murjomista etc. Hinta n. 20 euroa
- messinkikahvan nakuilu. Kahvan hinta n. 30 euroa, kahvan työstö 15 euroa.
3. Brassailumodaus:
- PIDin asentaminen. PIDin edut on tiedossa, ja sen asentaminen tähän laitteeseen uuton kontrolloimiseksi on yhtä perusteltua kuin mihin muuhun tahansa laitteeseen. PID-kotelon sijoittaminen tämänmuotoiseen runkoon on hieman haasteellinen, sille ei löydy sisäasennukselle tilaa ja ulkokuorikin on hieman haasteellinen. Onnistuneita espressoja Retrolla saa kyllä ilman pidaustakin, kun on espressokoneen lämpötalous normaalissa baristahallinnassa. Hinta n. 150-200 euroa.
Retroa saa uutena n. 250-300 eurolla, joten lisäkustannuksia voi luonnollisesti perustella, mikäli hommaa koneen käytettynä. Kone on rakenteeltaan yksinkertainen, joten sen tarvittaessa puhdistaa itsekin, jos on yhtään taipumusta ja kiinnostusta alalle.
Tässä vielä parit kuvat viimeisimmistä uudistuksista. Palaan aiheeseen jatkossa, mikäli intoudun PIDaamaan.
-
Tervehdys kaikille kahvin ystäville!
Omistan kyseisen keittimen ja ongelmani on enemmänkin(toistaiseksi) käytännönläheinen.
Nuo alkuperäiset muoviperäiset kahvat tuppaavat hajoamaan käsiini joten siksi tämä modausketjussa(TB) mainittu pakolliset modaukset kohta kiinnostaa.
Kuvassa ei näytä olevan alkuperäinen kahva? Mikä tuo on ja mikä muu jos mikään sopii tuohon alkuperäisen tilalle?
Paineistamaton filtteri 58mm mistä?Kuka myy juuri tuollaista 24mm korkeaa tai edes vastaavaa?
Noista kohdista kun pääsee eteenpäin niin ehkä tutkin tuota tiivistettäkin??
Kiitollisena mahdollisesta avusta jo etukäteen.
-
Ne originellit "kevytalumiinikahvat" on rimpuloita. Kunnollisen kahvan alkuperä tuli mainittua edellisessä postauksessa, eli se on Arieten toisen konemallin, Novecenton kahva. Sitä pitäisi saada joko suoraan maahantuojalta tai Arieten huoltofirmasta.
Synesson 18 gr filtteri on sopiva, niitä varmaan saanee tämän forumin kautta käytettynä, kun filsuja on vaihdettu VST-filttereihin. Synesso on siitä mukava, että siinä on tasainen sivu ilman mitään jousiurituksia. Se napsahtaa Novecenton kahvaan siististi.
Suosittelen tiivisteen leikkaamista, kyllä Retro sen vaatii, jos oikeasti haluat kunnon espressoja sillä tehdä.
-
Hei,
Sain kaverini kautta käsiini viallisen Ariete Cafe Retron, joka oli jo matkalla kierrätykseen. Nopean vika-analyysin jälkeen pelastin laitteen itselleni, koska näin siinä vielä potentiaalia entry-class espressokeittimeksi. Varmasti tervejärkisempää olisi ollut antaa keittimen matkan jatkua kohti kierrätystä, mutta DIY-miehenä en voinut jättää tilaisuutta väliin.
(Joku Retron aikaisempi omistaja on muuten ilmeisesti myös lukenut tätä modausketjua, sillä laitteeseen on asennettu Silvian höyryputki.)
Ongelmia laitteen kanssa on muutamia:
1. Huoltomanuaali - Tässä ketjussa olevat linkit huoltomanuaaleihin ovat niin vanhoja, ettei ne toimi. Olisinkin kysellyt, löytyykö keltään Retroilijalta kyseistä manuaalia tai onko kellään heittää vinkkiä, mistä sen saisi.
2. Alkuperäinen 3-tie venttiili (OPV) (http://www.sparestore.com/fi/espressokeittimen-varaosat/5879-ariete-3-tie-venttiili-at4026001000.html) on pumpun puoleisesta liitoksestaan haljennut ja se vuotaa. Todennäköisesti upgreidaan sen tuollaiseen tässä ketjussakin ehdotettuun metalliseen OPV:hen. Kysymys kuuluukin; mistä sellaisen saisi hankittua? Vai kandeeko sittenkin ostaa tilalle vain samanlainen "muovinen", kuin vanha?
3. Kahva ja filsut - Laitteen mukani tuli vain yksi kahva ja filtteri, jotka ovat molemmat finaalissa. Mistä ja millaiset uudet? Paineistamaton filtteri olisi hakusessa. Aikaisemmissa viesteissähän on ehdotettu muutamia filtteretä ja kahvoja, joita en toki poissulje vaihtoehdoista. Mietin vain, kun ketju on jo useita vuosia vanha, että olisiko kellään antaa "uudempia" vinkkejä
Kiitokset vastauksista jo etukäteen! Vaikka tää ketju alkaa olee iältäänkin jo melko "retro" niin toivottavasti Retron omistajia / modaajia vielä löytyis. Tämä projekti voi olla tuhoon tuomittu jo ennen alkuaan, mutta vaikkei tästä toimivaa peliä aikaan saisi niin varmasti ainakin oppii jotain ;)