Ainoa missä poikeataan on tuo jauheen lisäämisen jälkeen tehtävä "kuohautus". Kiinnostaisi tietää miten tämä parantaa makua?
Kannattaa huomata tuolla pauligin ohjeissa mainittu kahvin kaataminen pois haudutuspannusta, eli mikäli ei heti halua kaikkea kuppeihin kaataa tuon 4-5 minuutin jälkeen niin loppukahvi on hyvä siirtää toiseen astiaan (voipi muuten ne jämät siellä yliuuttua kitkeräksi).
Tietääkseni se helpottaa purujen laskeutumista pannun pohjalle. Poistaa hiilidioksidin tai jotain sinne päin.
Jos purut ovat nätisti laskeutuneet pohjalle niin minä en ole tämän huomannut olevan varsinainen ongelma.
Tuosta hiilidioksidin poistumisen jouduttamisesta voisi tosiaan olla kyse. Käytäntö lienee peruja ajoilta jolloin kahvi paahdettiin itse ja siinä oli käytettäessä vielä kunnolla hiilidioksidia?
Totta vaiko ei?
Itselläni on tuosta hiilidioksidista käytännön kokemusta ibrikillä omia kahveja keitellessä. Joskus edellisenä päivänä paahdettu ja juuri jauhettu kahvi on niin hiilidioksidipitoista, että vesi kiehuu huomaamatta kahvikerroksen alla. Muutaman kerran on näin tapahtunut ja juoma on ollut kertakaikkisen pahaa. Tätä vastaan toimin lusikalla sekoittaen.
Ibrikillä kuohautetaan toisen kerran, koska se nostaa lisää jauhetta pinnalle, jolloin saadaan parempi "crema" kuppiin. Eli kuohautuksella tuntuisi olevan päinvastainen vaikutus kuin tuo laskeutumisen edistäminen. Tästä todistaa myös kokemani ilmiö, jossa vesi kiehuu cremakerroksen alla.
Toinen juttu on sitten tuo kahvin kaataminen kuppiin ja kupista takaisin pannuun. Sillä varmasti pyritään hiilidioksisdin poistamiseen.
Muodostuuko se turkkilaisen kahvin vaahtokerros siis pääosin jauheesta vai onko kyseessä kahvirasvojen ja hiilidioksidin seos (itse olen aina ajatellut että kyseessä olisi tämä jälkimmäinen)?
Itse olen ymmärtänyt tämän yhden kupin kaatamisen merkityksen olevan vain pannun nokan putsauksessa.
Jostain luin jokin aikaa sitten, että pannukahvi on epäterveellisintä juuri sen suuren rasvapitoisuuden vuoksi. Johtuu haudutuksesta ja siinä ajassa ehtii kaikki pavun ainekset liueta. Espresso taisi olla terveellisintä, koska kaikki rasva ei ehdi mukaan.
Cup sizes are 150 ml for Scandinavian/boiled, cafetière, instant and filtered coffee; 60 ml for Turkish and mocha coffee; and 25-50 ml for espresso coffee.
Type of coffee Average amount of cafestol per cup (mg/cup) Increase in serum cholesterol levels after consumption of five cups/day (mmol/l) Scandinavian/boiled 6.2 0.47 Turkish 4.2 0.32 Cafetière 2.6 0.2 Espresso 2.0 0.15 Mocha 1.7 0.13 Instant 0.2 0.01 Paper filtered 0.1 <0.01
Minulla tuo linkki ei toiminut, vaan heitti virhesivulle. Poistamalla cookie-asetuksen (http://www.futuremedicine.com/doi/pdf/10.2217/17460875.2.4.373), sain pdf:n esille.
Artikkelissa mainittu Senseo (http://www.senseostore.com/index.asp?.) on Philipsin pod-tyyppinen espressokone. Siinä puhutaan Gourmet kahvista, mutta toisaalta myös espressosta. Jotenkin vain tuntuu artikkeli olevan puffi laitteistolle.