Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[jiitee]

Tokihan jonkinlainen säätäminen ja pähkäily kuuluu asiaan, mutta liekö tämän laitteen hankkiminen ensimmäiseksi kunnon vermeeksi hieman riskialtista? Meinaan, että vaatiiko tämä normaalia enemmän säätämistä, mittaamista ja virittämistä heti alusta lähtien...?
Kokemuksia? Kiitos.

Jokainen espressokone vaatii yleensä hieman säätämistä (riippuen näkeekö säätötoimet tarpeellisiksi - esim. uuttopaineen hienosäätö) ja Vibiemme ei liene mikään poikkeus suuntaan taikka toiseen. Jos haluat koneen hieman yksinkertaisemmalla rakenteella, niin ota tuosta Vibiemmestä HX-malli - saat sillä taatusti ihan yhtä helposti espresson aikaiseksi ja HX/E61 yhdistelmä voi olla jopa eduksi tässä kokoluokassa (ja on vähemmän vikaanmeneviä osia huolehdittavana). Ja kaikki puheet jäähdytyshuuhteluiden hankaluuksista ja tuplaboilerisen helppoudesta ovat ennemminkin siellä fiktion kuin faktan tasolla.

[akallio]

Ja kaikki puheet jäähdytyshuuhteluiden hankaluuksista ja tuplaboilerisen helppoudesta ovat ennemminkin siellä fiktion kuin faktan tasolla.

Näiden kahden tekniikan helppouksien eroja on tosiaan usein liioiteltu, mutta ei se nyt niinkään päin mene että todellisuudessa HX:t on helppoja ja tuplaboilerit jotenkin vaikeita.

[jiitee]

mutta ei se nyt niinkään päin mene että todellisuudessa HX:t on helppoja ja tuplaboilerit jotenkin vaikeita.

En niin väittänytkään. Kummassakin on omat kommervenkkinsä. Mutta jos vaikka miettii näitä pienempiä tuplaboilerisia E61 -koneita, niin kuinka hyvin niissä on mietitty nuo grupon lämmöt ja tätä kautta toistettavuus?

Sinullakin oli Dueton kanssa pientä alilämpöisyyttä - joka tosin korjaantui säätämällä (kun Duetossa on tähän hyvä mahdollisuus PID:in kautta). Mutta mikäli tämmöisen pienemmän tuplaboilerisen gruppo käy viileänä, niin kuinka varovainen siinä saa olla lämmityshuuhtelun kanssa ettei hörppää liikaa kylmää boileriin? Tässä mielessä toistettavuuden kannalta tuo HX tuntuisi jopa paremmalta vaihtoehdolta - kun jo pelkästään "vesitanssia" seuraamalla päästään jo suhteellisen hyvään tarkkuuteen ilman että lämpö ainakaan notkahtaa. Hienosääntö on sitten erikseen - mutta tähän tuo tublaboilerinen vaatisi sitten PID:in, pelkällä gruppomittarilla ei juurikaan tekisi mitään (kun lämpöön ei voi huuhtelemalla oikein vaikuttaa ja ruuvin säätö on loppupeleissä aika arpapeliä).

[akallio]

En niin väittänytkään.

Kirjoittamasi saattoi tulkita niinkin ja, paremman tekemisen puutteessa, tietenkin tähän mahdollisuuteen heti tartuin.

Lämmön kannalta enemmän väliä on sillä, että miten järeä ja hyvin suunniteltu kone on. Koska kotikäyttöön tehdyt HX:t ovat keskimäärin isompia ja kalliimpia kuin yksiboileriset, ja tuplaboileriset keskimäärin isompia ja kalliimpia kuin HX:t, niin jossain määrin näiden kolmen tekniikan järjestys pitää paikkansa. Syynä on kuitenkin lähinnä muu kuin koneen perusarkkitehtuuri. Tuplaboilerikoneet on yleensä aika isoja ja käytännössä vähän helpompia kuin pieni HX, jossa höyrynpaine on vaahdotusta varten korkealla. Mutta sitten esimerkiksi Nuova Simonelli Aurelia (iso ja hyvin suunniteltu HX) pesee lähes kaikki tuplaboilerit helppoudessa ja lämmön tasaisuudessa.

[BadgerBoi]

Mutta mikäli tämmöisen pienemmän tuplaboilerisen gruppo käy viileänä, niin kuinka varovainen siinä saa olla lämmityshuuhtelun kanssa ettei hörppää liikaa kylmää boileriin? Tässä mielessä toistettavuuden kannalta tuo HX tuntuisi jopa paremmalta vaihtoehdolta - kun jo pelkästään "vesitanssia" seuraamalla päästään jo suhteellisen hyvään tarkkuuteen ilman että lämpö ainakaan notkahtaa. Hienosääntö on sitten erikseen - mutta tähän tuo tublaboilerinen vaatisi sitten PID:in, pelkällä gruppomittarilla ei juurikaan tekisi mitään (kun lämpöön ei voi huuhtelemalla oikein vaikuttaa ja ruuvin säätö on loppupeleissä aika arpapeliä).

Nii'in....tässäpä se aiheen ydin onkin joka askarruttaa aloittavan harrastajan pientä mieltä. Olin jo hankkimassa Rocket Giottoa, mutta eteen pompsahti tilaisuus saada tämä Dual Boiler Juniori edukkaaseen hintaan. Jos tähän päädyn niin ainakin lämpömittari pitänee hankkia....voihan olla, että tällä jopa innostuisi siitä säätämisestä. Ja mikäli hankinta menee totaalisen pieleen, niin saapahan heti ainakin päivityskuumeen päälle....

[Misse]

Näiden kahden tekniikan helppouksien eroja on tosiaan usein liioiteltu, mutta ei se nyt niinkään päin mene että todellisuudessa HX:t on helppoja ja tuplaboilerit jotenkin vaikeita.

Ei mene niinkään, että tuplaboileri olisi automaattisesti helpompi. Itsellä kokemusta neljästä hyvin eri luonteista espressokoneesta:

• Yksi boilerisesta (silvia), joka vaati värkkäilyä jotta shotit olisivat tasalaatuisia.
• Tuplaboilerisesta kotikoneesta (Reneka Techno), jota en pitäisi mitenkään helppona, ainakaan jos haluaa saada huippulaatuista aikaiseksi.
• 2 gruppoisesta hx-koneesta (Elektra modern), jolla on ollut tosi helppo saada hyvää aikaiseksi.
• 4 gruppoisesta tuplaboilerikoneesta (LM fb/70), jolla kyllä saa todella hyvää aikaiseksi, mutta en pitäisi sitä minään kovin helppona laitteena.

Tuon marzoccon suhteen ongelmana on kylläkin volumetrinen annostelu, joka aiheuttaa uuttoveden viilenemistä. Sekä se, että tuossa yksilössä ei ole minkäänlaista virtauksenrajoitusta, eli espresso kanavoi hyvin herkästi. Nuo ongelmat on tarkoitus poistaa muuttamalla kone semiautoksi.

-Mikko-

[jiitee]

Kirjoittamasi saattoi tulkita niinkin ja, paremman tekemisen puutteessa, tietenkin tähän mahdollisuuteen heti tartuin.

Toki olisin tietysti tuon voinut vähän selkeämmin muotoilla. Idea oli lähinnä siinä, että tätä HX/DB yhtälöä punnittaessa nuo kaksi seikkaa nousevat hyvin usein jotenkin määrääviksi tekijöiksi ja asioita yksinkertaistetaan niiden osalta liikaa. Kun sitten katsotaan vaikka noita Vibiemmin pikkukoneita kokonaisuuksina, niin kummastakin löytyy hyvät ja huonot puolensa. Tällä tavalla niitä tarkasteltaessa on hyvin vaikea sanoa (ainakin minun) kumpi on absoluuttisesti "parempi" - varsinkin kun ottaa huomioon sen, että niillä kummallakin saa loppupeleissä aikaan ihan yhtä hyvää espressoa.

Näiden kahden välillä voi siis mielestäni valita sen koneen jonka kukin itse kokee "oikeaksi". Omassa vaakakupissani vain painaisi jossain määrin merkittävästi tuon HX -koneen hieman yksinkertaisempi (tekninen) rakenne - kun otetaan koneiden hintaluokka huomioon.

[McJones]

Hieman wanha säie, mutta...
Onkos jo tästä tuplaboilerisesta junnumallista selvinnyt miten jäähtymiset/lämpenemiset ja miten höyrytystehot? Muita vaihtoehtoja katsellessa tuntuu sääntö olevan, että boilerit on isompia, eli jotenkin voisi ajatella lämpötilamuutosten olevan hitaampia ja höyrytehon kestävämpää.

Täällä on kovasti koitettu uskotella, että aikuisten oikeasti nyt tarvitsee uutta keitintä ja tämä pieni tuplaboilerillinen on houkuttanut jo jonkin aikaa. Aamuisin ja iltapäivisin pari kuppia jos keittelee ja viikonloppuisin muutaman, niin oma käyttö on arviolta about siinä. Sikäli jättikokoista keitintä ei siis tekisi mieli hankkiakaan.

[McJones]

Jepjep, keitin tuli taloon ja johan alkoi maitopohjaiset maistumaan. Latte art ei suju, mutta harjoittelu aloitettu...

Blindin kanssa kokeillessa uuttopainemittarin saa helposti yli 12 bar lukuihin, tiedä häntä olisiko säädön paikka. Uuttovesi ei vaikuttaisi kiehuvan, mutta jospa siitäkin koittaisi mittailla lämpöjä jossain vaiheessa.

Aprikoitiin tuossa, että onko käyttövivulle joku suositusasento, kun kone lämpenee tai muuten seisoo? Vivussa kun tuntuisi olevan kolme kohtaa... uuttovideossa jengi näyttäisi pitävän vipua alhaalla (ei keskellä).

[jiitee]

Vipu alhaalla (kuuluu olla).

Blindia vasten jurnutettaessa ei mittari näytä suoraan uuttopainetta. Lukema on aina yläkanttiin (riippuu sitten koneen rakenteesta jne. miten paljon) - tosin tuo 12 on jo aika reippaasti. Jos säädät niin jätä aluksi jonnekin 10bar tuntumaan - muistelisin että muissa vibiemmeissä on kerrottu olevan 0.5-1 bar ero todelliseen (tällöin saattaisi siis asettua 9-9.5 bar välille).

[McJones]

Päivitetäänpä tänne nyt niitä kokemuksia vielä. Pienihän sen on, ja pääosin erikoispiirteet siihen liittyykin. Lämpiää nopiaan, mutta kahvi- ja kakkukekkereiden yhteydessä myös alkaa kyykkäämään.

Sikälihän tuplaboilerikeittimen hienouksia on samanaikainen uutto + höyrytys. Käytännössä jos sattuu ottamaan höyryä reilusti ja höyryboileri alkaa tankkaamaan uuton aikana, notkahtaa uuttopaine tankkauksen ajaksi.

Jos tuosta lähtee virittelemään, niin siihen voisi asentaa vinyylit pintaan (vaimo ei tykkää rosteriviimeistelystä), vähän äänieristettä pelteihin (kun rämiseen) ja PIDin (koska... olen insinööri...).

[akallio]

Sikälihän tuplaboilerikeittimen hienouksia on samanaikainen uutto + höyrytys. Käytännössä jos sattuu ottamaan höyryä reilusti ja höyryboileri alkaa tankkaamaan uuton aikana, notkahtaa uuttopaine tankkauksen ajaksi.

Tämä on kieltämättä ärsyttävä piirre, Brewtus tekee samaa. Duetto taas ei minusta niin tee, tai sitten ei ole koskaan vaan osunut kohdalle.

Turvallisuussyistä varmaankin höyryboilerin täyttö ohittaa uuton, vaikka käyttäjän kannalta se onkin järjetöntä. Paljon parempi olisi sammuttaa höyryboilerin lämmitysvastus ja täyttää boileri vasta kun uutto on ohi. Mutta tämä vaatisi älykkäämpää ohjainta kuin mitä noissa koneissa nykyään yleensä on.

[migu2]

Oma keitin on noin tonnin La Vibiemme (Domobar Junior Dual boiler), enkä ole enää keitinpäivityksen jälkeen miettinyt PID-säädön tarpeellisuutta. Keitin on vishiin pienimpiä tuplaboilerikeittimiä. Höyrytysboileri tosin saisi olla isompi, jos isompaa maitomäärää tarvitsee jatkuvasti höyrytellä.

Mitenkäs muuten tuon Vibiemmen kohdalla, onko se heti idle:stä käyttölämmöissä, vai joutuuko senkin herättelemään ensin lämmityssyklillä uuttolämpöihin 90-95? Oletko uuttoboilerin lämpötilaa joutunut säätämään?

[McJones]

Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että lopetin kaiken "turhan" hifistelyn ja tuunaamisen tuon koneen myötä. Edellisellä keittimellä oli tarkat herättelyt, tuolla on vain keitelty. Mutu sanoisi, että lämpötila idlessä ei välttämättä pidä mitenkään äärimmäisen tarkasti. Uuttoboilerin lämpöjä on vähän tullut säädettyä, mutta en ole mitannut mitään. Lisäksi tällä haavaa tulee keiteltyä (itse) lähinnä aamukappuja, jolloin keitin lämpenee kylmästä lähtötilanteesta ja pienet nyanssit peittyy maitovaahtoon...

Voisin kyllä lämpöjä jossain kohtaa mittailla, onko ehdotuksia keinoista? Löytyy paisto-/maidonlämpömittaria ja ir-mittari, mutta tarkkuuksista en oikein menisi takuuseen.

[migu2]

Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että lopetin kaiken "turhan" hifistelyn ja tuunaamisen tuon koneen myötä. Edellisellä keittimellä oli tarkat herättelyt, tuolla on vain keitelty. Mutu sanoisi, että lämpötila idlessä ei välttämättä pidä mitenkään äärimmäisen tarkasti. Uuttoboilerin lämpöjä on vähän tullut säädettyä, mutta en ole mitannut mitään. Lisäksi tällä haavaa tulee keiteltyä (itse) lähinnä aamukappuja, jolloin keitin lämpenee kylmästä lähtötilanteesta ja pienet nyanssit peittyy maitovaahtoon...

Voisin kyllä lämpöjä jossain kohtaa mittailla, onko ehdotuksia keinoista? Löytyy paisto-/maidonlämpömittaria ja ir-mittari, mutta tarkkuuksista en oikein menisi takuuseen.

Jaa-a, taitaa olla nuo mittailut vähän ja näin, yksi keino on liruttaa vettä vaikkapa jugurttipurkkiin, joka on grupossa kiinni ja lämpömittari purkin kyljestä rei'ästä sisään. Jos se vesi on lähempänä 70 astetta, kuin 90 astetta, niin voisin veikata että kone vaatii ainakin yhden "herättelysyklin" ennenkuin päästään hyviin uuttolämpötiloihin.