Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[jiitee]

Überblogissa juttua siitä miten Baratza on tuomassa koko valikoimaansa laajemmin saataville Eurooppaan. Näistä varsinkin Virtuoso on ilmeisesti hintaansa nähden erinomainen karkeamman jauhatuksen mylly: kuva jakaumista (mutta "espressojauhatus" käyppyrä on sitten melko karsean näköinen).

[Markus]

David Walshin (otherblackstuff) mukaan näistä Maestro olisi parempi suodatinkäyttöön. http://theotherblackstuff.ie/machines/baratza-grinders/

Sattumoisin, Baratza Maestrohan on ymmärtääkseni rantautunut Eurooppaan myös aiemmin, silloin tuotemerkin Solis alla. Solis Maestro Plus on, ellen ole aivan väärässä, sama kapistus kuin Baratza Maestro Plus. Eli mahtaakohan yhden sun toisen harrastuksessaan useamman laitteistopäivityksen läpi kulkeneen espressoveijarin kaapin perältä löytyä yllättävän oivallinen suodatinmylly?

[akallio]

Tuollaista voisi hyvinkin kokeilla, kunhan saisivat päätettyä että kumpi se parempi suodatinmylly on.

Jakaumakäppyroiden ongelma on, että papu vaikuttaa paljon jauhatustulokseen. Mitäköhän papuja mittauksissa on käytetty, ehkäpä juuri ekaan raksuun paahdettuja? Mahlkönigin ja Baratzan käppyrät kun laittaa rinnakkain, niin Virtuoso vaikuttaa erittäin pätevältä peliltä - mutta on vaikea sanoa ovatko mittaustulokset ollenkaan yhteismitallisia.

[jiitee]

Jakaumakäppyroiden ongelma on, että papu vaikuttaa paljon jauhatustulokseen. Mitäköhän papuja mittauksissa on käytetty, ehkäpä juuri ekaan raksuun paahdettuja?

Onko sinulla jotain referenssiä siitä miten paljon papu voi käppyrään vaikuttaa?

Mietin vain, että mikäli käppyrä perustuu kyseisen kokoisen partikkelin prosentuaaliseen osuuteen kokonaismassasta taikka tilavuudesta, niin ainakin huomattavat muutoksen hitusten alueella (kuvaajassa) merkitsisivät hitusten lukumäärään hurjaa kasvua (kun eivät paina/vie tilaa paljoa). Ks. kuvaajat täällä. Jos noita oikein tulkitsin, niin lukumäärällisesti käytännössä kaikki ovat hitusia (10 mikronia), suurimman osan pinta-alasta muodostavat niitä vähän karkeammat partikkelit ja sitten suurin tilavuus löytyy ihan karkeimmasta päästä. Käppyräthän ovat yleensä tuon viimeisen (kolmannen) kuvaajan kaltaisia.

[akallio]

Onko sinulla jotain referenssiä siitä miten paljon papu voi käppyrään vaikuttaa?

Ei muuta kuin oma kokemus. Mutta minusta ei ole mitään syytä olettaa, että eri mittauksista saadut käppyrät ovat vertailukelpoisia - ellei sitä erikseen osoiteta.

[akallio]

Ei muuta kuin oma kokemus. Mutta minusta ei ole mitään syytä olettaa, että eri mittauksista saadut käppyrät ovat vertailukelpoisia - ellei sitä erikseen osoiteta.

Tätä voisi ehkä jatkaa vielä niin, että koska paputyypillä (lähinnä kai sen kosteusprosentilla) on vaikutus sellaisiin asioihin kuin jauhatusnopeus, myllyn terien kierrosnopeus ja välitysten toimivuus (myllystä riippuen), niin kuvittelisi sillä olevan vaikutus myös ulos tulevaan jauheeseen. Myllyn koneistoon papu kuitenkin vaikuttaa välillisesti, kun taas pavun hajoamiseen kappaleiksi itse papu osallistuu vähintäänkin merkittävällä panoksella.

[jiitee]

Mutta kuinka merkittäviä nämä erot ovat (varsinkin suodatinkarkeuksilla). Kommenteistasi saan käsityksen että pidät näitä merkittävinä?

Dittinghän on työstänyt Marcolle Überprojektin tiimoilta teriä jotka tuottavat mahdollisimman lähelle heidän haluamansa profiilin. Mikäli muutokset olisivat oikeasti merkittäviä, niin se käytännössä implikoisi että tällainen puuhastelu on täysin turhaa ja Ditting olisi kokemuksensa perusteella varmasti viheltänyt jo pelin poikki.

Papua kuitenkin tulee ympäri maailmaa, sitä paahdetaan suodatinkäyttöä vartenkin eri profiileilla ja suurin piirtein vuoden välein sato vaihtuu joka tapauksessa uuteen. Eivätkä saman erän pavutkaan ole keskenään standardeja. Toki nämä erot vaikuttavat jauhautumiseen "mikrotasolla", mutta koko jakauman skaalassa (eli "makrotasolla") kovin merkittävät erot tuntuisivat perinjuurin oudoilta.

Tietysti mitä hienommaksi jauhetaan sitä enemmän muutos heijastuu myös makrotasolle. Mutta kuinka iso ero on jakaumissa esimerkiksi kahden eri pavun välillä jotka vaativat Mazzerin säädöissä pari pikkupykälää eroa tuottaakseen saman espressouuttoajan? Tätä en siis itse tiedä ja olisin kiinnostunut jos joku bongaisi jostain jotain tähän liittyvää dataa.

Valmistaja voisi toki huijata julkaisemalla suopean näköisen profiilin joka on tuotettu ultravaalealla pavulla, mutta tällöin he ottaisivat tietoisen riskin siitä että joku toinen osapuoli (=kilpailija) suorittaisi omat testinsä ja huomaisi filungin.