Saisiko siihen toiseen päähän pienen tulpan vaikka hammastikulla - sen verran varovasti kiinni että lentää pois kun laitetaan vähän enemmän painetta. Näin sen voisi täyttää vaikka erikseen vedellä ennen gruppoon kiinnittämistä.
Paljastui, että venttiili tai mötikän esilämmittäminen ei ole varsinainen ongelma. Kun venttiilin nupista ottaa kiinni jakoavaimella, niin sen saa pienen vääntelyn jälkeen asentoon, jolloin veden valumisnopeus on riittävän lähellä espressoa.
Tuo keskiasento kannattaa tarkistaa jos joskus avaat vipumekanismin. Omassa grupossani siinä keskiasennossa sekä ylä että alapuolella olevat venttiilit ovat kiinni. Sen tuntee ihan vivun liikkeestäkin miten se hieman heiluu siinä kohdalla (ihan pikkaisen tosin). Mutta tuo voi olla gruppokohtaista ja joka tapauksessa vaikka ne venttiilit olisivat kiinni, niin veden saa siellä tosiaan pysymään pidemmän ajan tuolla tavalla (ja mittaristahan sen näkee milloin vesi kannattaa vaihtaa - eli kun lukemat alkavat tippumaan kohti alkutilannetta).
Tuo ei toiminut uuttolämpömittaria vasten, syistä joihin palaan kohta. En kokeillut gruppomittarin tapauksessa, pitää vielä se kokeilla.
Värkkäsin eilisen lämpömittarikahvan kanssa ja ei ollut helppoa. Kahva on siis mallia BellaBarista: massiivinen painekahva, jossa on myös läpivienti lämpöparille ja sen perässä mukana tullut huono lämpömittari.
Mittaamisen lopputulos oli heisenbergilainen. Eli totesin, että yhtä aikaa ei voi saavuttaa uuttolämpöä ja mitata sitä kyseisellä mittalaitteella. Kahva painaa noin kilon; vertailukohtana koko gruppo painaa 4 kiloa, eli grupon loppupää, jossa gruppolämpömittari on, painaa suunnilleen yhtä paljon kuin kahva. Nestettä sinne menee reilu desi, kun uuton aikana nestettä on sihdissä vajaa puoli desiä. Lisäksi neste ei ole pelkästään kahvan massiivisessa kammiossa, vaan sen pitkässä alaspäin sojottavassa poistoputkessa (jossa kiertoventtiili on) sekä vielä pidemmässä sivulle sojottavassa käsikahvassa, jonka päässä painemittari on. Kahva on siis hyvin tehokas jäähdytinlaite, joka on ruuvattu gruppoon kiinni. Sen seurauksena kun normaalisti gruppomittari hyppää astetta vaille uuttolämpöön heti ja pysyy siinä, niin mittakahvan ollessa paikallaan ei päästä lähelle uuttolämpö millään ilveellä.
Sen kuitenkin huomasin, että kahvamittarin ja gruppomittarin lämpö vaikuttavat identtisiltä. Kahvan lämpö seuraa noin kolmen sekunnin viiveellä gruppoa, jonka uskon johtuvan lähinnä ensiksi mainitun mittarin huonoudesta. Tai kahvan läpiviennin huonoudesta.
Onko siis perusteltua olettaa, että gruppolämpömittari näyttää suunnilleen uuttolämpöä? Tässä suunnilleen tarkoittaa sitä, että ero ei ole useiden asteiden luokkaa, kuten jiitee spekuloi. Mittarin ja uuttokammion välissä on ymmärtääkseni vain jakolevy ja suihkusihti, joista jälkimmäisen vaikutus on olematon ja ensimmäisen melko vähäinen. Toki sen lämpeneminen tekee pienen pehmennyksen uuttolämmön nousuun, mutta ei muuta. Kysymys siis on, että onko sihdin seinien ja pohjan kautta karkaava lämpöenergian virta niin suuri, että se kykenee pitämään uuttokammion alemmassa lämmössä kuin grupon loppupään uuton ajan.
Mittakahvassa ei ole sihtiä ja se on jäähdyttimenä aivan eri luokkaa kuin normaalikahva. Kuitenkin sillä saadaan ilmeisesti sama lämpö kuin grupossa - kahvan jäähdyttävän vaikutuksen vuoksi vaan gruponkin lämpö on tippunut, mutta samalta ne vaikuttavat joka tapauksessa. Tämän pohjalta voisi päätellä, että tilanteen on oltava sama uutossakin. Nimittäin tällöin kahvassa oleva vesimäärä on paljon pienempi ja reunoilla eristeenä on sihti, joka on alaosasta hieman irti kahvasta. Pohjan kautta lämpöhävikkiä ei ehkä paljon tapahdu, koska vesi virtaa siihen suuntaan.
Eli asteina: noin 91.6 asteinen gruppo viilentää loppumatkalla noin 97.7 C asteisen veden 93.3 C asteiseksi (huomaa miten 155 sekunnin kohdalla mittari näyttää taas grupon lämpötilaa joka on hieman alle aloituslämmön).
Tätä minä siis vähän epäilen, tai ainakin sen pitävyyttä omassa tapauksessa. Mikä grupossa voisi tiputtaa lämpöä noin paljon siinä lyhyellä loppupätkällä? En löytänyt tietoa miten EricS oli mitannut uuttolämmön, muuta kuin että kaaviossa luki "thermofilter". Jos tuo pitäisi paikkansa, niin tällöin hävikki grupon loppupään ja uuttotilan välillä olisi yhtä suuri kuin hävikki boilerin ja grupon loppupään välillä. Kun ottaa huomioon että gruppo on valtava lämpöä haihduttamaan suunniteltu mötikkä, joka on eristämättömällä putkellä kiinni täysin irrallisessa boilerissa, niin kuulostaahan tuo aika hurjalta.
Oma näppituntumani mittailun ja pohdiskelun jälkeen olisi, että gruppolämpömittarin ja kahvikakun päällä olevan vesimassan lämpötilaero on 0-1 astetta.
Kirjoittaja
Aihe: E61 ja thermosyphon (Luettu 8876 kertaa)