Ristretto
Kahvikeskustelu => Baristatekniikka => Aiheen aloitti: hirvi - Lokakuu 11, 2007, 14:06:42 ip
-
Saan ilmeisesti väkerrettyä kohtuullista kahvia, mutta maitovaahto tuottaa edelleen ongelmia.
Saan maitoon pienikuplaisen ja melko pysyvän vaahdon. Se jää kuitenkin paksuksi, lusikoitavaksi kerrokseksi sitä mukaa kun sitä valmistuu. Alla on jokseenkin juoksevaa maitoa. Molemmat maistuvat hyviltä ja vaahto on pysyvää. Mutta miten saisi jotain, joka olisi noiden välistä?
Käytän kulutusmaitoa ja europiccolaa, mittari näyttää tarvittaessa lämpötilat. Kannukin lienee ihan ok. Ja kyllä, geekin sivusto on luettu. Eikä haittaisi, jos piccolaan saisi yksireikäisen höyrysuuttimen mutta eiköhän tuo ole keittäjästä kiinni?
hirvi
-
Vaahdotus siis sujuu, mutta sekoittuminen on ongelma. Jep, tuttu tunne :D . Sinun täytyy kannun ja putken kanssa löytää sellainen asento, että maito pyörii kannussa mahdollisimman voimakkaasti. Kannattaa harjoitella ensialkuun lähinnä sitä pyörittelyä, kun tatsi löytyy ilman päästäminen maitoon onkin sitten helpompaa.
Eli vaahdota hieman vähemmän ja sekoita enemmän.
Kunnollisen pyörteen aikaansaaminen on vaikeaa, jos koneen höyrytehot ovat kovin pienet, mutta sen ei kai pitäisi olla ongelma tuolla sinun laitteellasi (jos nyt et mitään litraisia pönttöjä kerrallaan vaahdottele...)
-
Itse en maitokahveja paljon juo, mutta silloin tällöin kuitenkin tulee tehtyä. Vaahdotustulos on muistuttanut jokseenkin aina tuota hirven kuvaamaa lopputulosta. :P
Täytyypä ensikerralla koittaa näillä uusilla ohjeilla jos tulos paranisi. :wink:
-
Saatko maitoa pyörimään? Mikäli saat mutta mikrovaahtoa ei synny, niin sitten kyseessä voi olla vain se että lehmä on ollut noiduttu.
Pyörteen aikaansaaminen on tässä asiassa se avainjuttu. Yksireikäinen vaahdotuspää auttaa kummasti, ainakin omien kokemusten pohjalta. Sitä voi simuloida tukkimalla reikiä esim. hammastikun kärjellä.
Kannattaa varmistaa, että avaa höyryt riittävän isolle. Putki voi myös olla osittain tukossa maidonjäämistä, sekin kannattaa tarkistaa. Sen jälkeen kysymys on vain oikean asennon löytämisestä ja sen muuttamisesta hiljalleen maidon kohotessa ja koostumuksen muuttuessa.
Ja ethän vaahdota liian kauaa?
-
Kyllä se itseni kohdalla tuosta pyörimisestä lähinnä taitaa olla kiinni. Koitan huomenna uusin ohjein niin sitten sen näkee.
-
akallion mainitsema noiduttu lehmä :shock: tuntuu todennäköisimmältä vaihtoehdolta, mutta yritän myös ruveta pyörittelemään aiemmin. Kiitos neuvosta.
Yksireikäinen vaahdotuspää voisi olla helpompi jos ei tatsi ole vielä ihan kunnossa...Saako niitä jostain järkikustannuksella? Ehkä jopa kotimaasta?
-
akallion mainitsema noiduttu lehmä :shock: tuntuu todennäköisimmältä vaihtoehdolta, mutta yritän myös ruveta pyörittelemään aiemmin. Kiitos neuvosta.
Yksireikäinen vaahdotuspää voisi olla helpompi jos ei tatsi ole vielä ihan kunnossa...Saako niitä jostain järkikustannuksella? Ehkä jopa kotimaasta?
Esim Kaffecentralenista kannattaa kysellä nuita vaahdotuspäitä. Katselin että Helsingissä asut.
Noidutun lehmän maitoon on joskus tullut törmättyä kun ei koko litrasta onnistu ainutkaan yritys. Mutta nämä ovat kyllä harvassa.
-
Off topic: käytättekö mittaria vai miten tuon vaahdotetun maidon sopivan lämpötilan huomaa? Itselläni tulee aika kuumaa (kieli palaa jos ei anna jäähtyä :lol), vaikuttanee makuunkin tuo lämpötila?
Edellisellä markettikoneella ei liian kuumaa tullut...
-
Kiitän vihjeistä ja käyn jo tänään kc:ssa.
Latelle tiedoksi että kc myy ainakin näppäriä lämpömittareita, se on kuin minikokoinen paistilämpömittari klipsillä. Käsittääkseni oikea lämpötila on erittäin on-topic asia...
Ostin kokeeksi tuota kahvimaitoa, mutta osaan jo kokeilematta sanoa että palaan punaiseen maitoon. Kunhan kokeilen...
-
voisiko joku valaista lisää tuota lämpötila-asiaa? eli minkä takia maidon lämpötila on niin tärkeä, että sitä varten hankitaan ihan mittareita? eikö aistinvarainen mittaus riitä? voiko maito liian innokkaan höyrytyksen takia kärähtää?
-
Menee jo kemian puolelle tämä, mutta tässä näin ihan humanistinen näkökulma. :)
Höyryputkella maitoa kuumennettaessa tavoitellaan tiettyä lämpötilahaarukkaa, jossa maidossa tapahtuu erilaisia muutoksia, joista en mitään ymmärrä, mutta lopputuloksena maito hieman sakeutuu ja maku on pehmeä ja makea. Liikaa kuumennettaessa saadaan aikaan seuraava reaktio, joka aiheuttaa sellaisen erehdyttävästi pohjaanpalanutta mannapuuroa muistuttavan maun. Mitä kovemmat paineet höyryssä, sen nopeammin maito kuumenee ja sitä tarkempaa on lopettaa höyry oikeaan aikaan.
Ja Late, jos kieli palaa, maito on päässyt liian kuumaksi.
-
Ja sanottakoon vielä, että kyllä aistinvarainen mittaus riittää. Mittarit ovat sitä varten, että oppii kädellään tuntemaan, mikä on oikea lämpötila. Itselläni ei mittaria ole, mutta AEG:n höyryillä tuon maidon kanssa edetään sen verran hiljaksiin, että oikea tuntuma löytyy helposti.
-
Maidon valkuainen halutaan osittain koaguloitumaan, jotta vaahto kestää, mutta ei liikaa, koska silloin valkuainen saostuu ryyniksi ja vaahto lässähtää. Siitä lämpötilahaarukka. Mittarista on apua alkuun, jotta oppii tunnistamaan oikean lämpötilan. Tavallinen paistilämpömittari käy, vaikka lämpeneekin hitaasti. Kun homma alkaa vähän hahmottua, mittaria ei enää tarvitse. Kun kannun kylki on liian kuuma koskea, käsi siirtyy rauhallisesti höyryventtiilille ja sulkee sen.
Vaahdotuskannun muoto vaikuttaa paljon. Liian kulmikkaassa kannussa ei vaan saa kunnon pyörintää aikaan. Sellainen pyöristetty, ylöspäin kapeneva kannu on hyvä.
-
Onkos kellään muilla tuota Mottan 35 cl kannua? Muutaman kerran tullut koitettua ja täytyy rehellisesti sanoa, että kunnon kannu kyllä paikkaa noita vähäisiä taitoja.
Kaippa sitä mikrovaahtoa tulee samalla tavalla peruskannuilla, mutta tuon latteartin teko... :wink:
-
Esa wrote:
Maidon valkuainen halutaan osittain koaguloitumaan
Sitähän minäkin... :wink:
-
Onkos kellään muilla tuota Mottan 35 cl kannua? Muutaman kerran tullut koitettua ja täytyy rehellisesti sanoa, että kunnon kannu kyllä paikkaa noita vähäisiä taitoja.
Minulla on juuri tuo, ja se on kyllä kiva. :)
-
Ei ollut kaffecentraalissa yksireikäistä vaahdotuspäätä, mutta henkilökunta paneutui muuten kiitettävästi. Sorruinkin ostamaan hienon maitokannun, kylläkin aika turhaan.
Nyt olen keskittynyt siihen pyörittämiseen. Vähällä vaahdolla onkin helppo nähdä että pyörimisliike on laiskanpuoleista. Ongelma ei välttämättä ole höyrynpaine vaan se, että höyryputki ei ylety kannun pohjalle kuin yhdessä asennossa ja silloinkin höyry menee kolmeen suuntaan. Täytyy vähän kokeilla erilaisilla astioilla ja täyttöasteilla, ja sitten sillä hammastikkukonstilla.
Ja ei siinä mitään vaikkei onnistuisikaan, vaahtoa ja kahvia saadaan kotitarpeiksi vaikka latteartistiksi ei ryhtyisikään. :D
-
Ei höyryputken tarvitse pohjaan ylettyäkään, vaan vaahdon ja nestemäisen maidon rajalle. Vaahdotuksen loppuvaiheessa sotketaan alussa ilmaa lisätessä syntynyt isokuplainen vaahto maitoon, ja siitä syntyy se pienikuplainen mikrovaahto.
Kannattaa harjoitella aina samalla maitomäärällä. Muuten ei opi arvioimaan ilman määrää. Senhän näkee pinnan noususta, maito paisutetaan kannussa tiettyyn korkeuteen asti ottamalla ilmaa mukaan ja sitten siiretään suutin syvemälle ja loppuaika vain sekoitetaan vaahtoa maitoon, ei enää lisätä ilmaa. Jos tulee partavaahtoa, seuraavalla kerralla vähemmän ilmaa ja jos tulee nestettä, seuraavalla kerralla enemmän ilmaa. Tietenkin lisäksi täytyy pitää huoli, ettei ylikuumenna maitoa. Silloin tulos on tiskivaahtoa nesteen päällä. Ja epäonnistuneen sekoituksen tuloksena on kiinteä vaahto nesteen päällä.
-
Ei höyryputken tarvitse pohjaan ylettyäkään, vaan vaahdon ja nestemäisen maidon rajalle. Vaahdotuksen loppuvaiheessa sotketaan alussa ilmaa lisätessä syntynyt isokuplainen vaahto maitoon, ja siitä syntyy se pienikuplainen mikrovaahto.
Onko se siis niin, että sekoitusvaiheessa höyryputken pää ei saakaan olla syvällä maidossa aiheuttamassa hurlumheitä vaan siinä nesteen ja vaahdon rajalla?
Kannattaa harjoitella aina samalla maitomäärällä. Muuten ei opi arvioimaan ilman määrää. Senhän näkee pinnan noususta, maito paisutetaan kannussa tiettyyn korkeuteen asti ottamalla ilmaa mukaan ja sitten siiretään suutin syvemälle ja loppuaika vain sekoitetaan vaahtoa maitoon, ei enää lisätä ilmaa.
Kuinkas paljon sen maidon pitää hyväksi mikrovaahdoksi turvota? Mulla on lähes pystyseinäiset kannut (0,6 ja 0,35), joten voisin maidon pinnan korkeudesta helposti nähdä nousun lineaarisesti.
Hauskaa sinänsä, että täälläkin kovasti kehuttu pikkukannu on - ainakin minulle - monta kertaa hankalampi vaahdotuksessa. Tulos yleisemmin partavaahtoluokassa, maidossa todella nopeat lämpötilan nousut ja sekoituksessa maito pakkaa lentelemään reunojen yli...
-
Hurlumheitä aiheutetaan tosiaan nesteen ja vaahdon rajapinnassa. Pinnan löytäminen tapahtuu tarkastelemalla vaahdon liikehdintää, kyllä se paras hurlumhei löytyy siitä oikeasta kohdasta.
Maitoa ei turvoteta ihan hirveästi. Kokeilmalla löytyy se taso, millä omilla vehkeillä ja tekotavalla paras vaahto syntyy, mutta yleensä ilmaa lisätään liikaa, harvemmin liian vähän.
Pikkukannu on vaikeampi siksi, että kaikki tapahtuu nopeammin. Isolla maitomäärällä on enemmän aikaa havaintoihin. Kun homman osaa, se sujuu kyllä pienemmälläkin kannulla.
-
Jaha, olisko sittenkin noin:
"The milk in the pitcher should whirlpool or form a standing wave of turbulence in order to fold foam into liquid. With a one hole tip, angle the entry, and keep it close to the edge of the pitcher to rotate the milk into a whirlpool. With a multi-hole tip, point it straight down and keep it near the center of the pitcher?the hole dispersion pattern on a properly designed tip will create a whirlpool or a standing wave of turbulence for you. If your multi-hole tip does not do this, change it for another, or block some holes and convert it to slower, single hole use. "
Täytyy siis huomenna yrittää suunnata höyryt ei suinkaan laitoja pitkin vaan suoraan alaspäin ja keskelle maitoa?
(lähde: PaulL sivulla http://www.home-barista.com/forums/milk-foaming-on-lapavoni-t517.html)
-
Komppaan aiempaa kirjoittajaa, kyllä kädellä tuntee metallikannun pinnalta sopivan lämpötilan. Harjoitellessa voi vaikka käyttää paistimittaria, sillä voi tsekata lämpötilan kun on mielestään saanut sopivan lopputuloksen.
Toinen juttu, oletteko kokeilleet eri maitolaatuja? Ainakin omilla vajavaisilla taidoillani mikrovaahtoa saan syntymään varmimmin UHT-maidosta.
-
Työskentelen erikoiskahvien kanssa päivittäin, Tässä vinkit maitovaahdon tekoon ja maidon käsittelyyn yleensä.
Maidon käsittely:
Maitoa käytetään juomissa kahdessa eri muodossa maitovaahtona ja lämmitettynä (höyrytettynä).
Maidonvaahdon tekeminen
1 Kaada metallikannuun tarvittava määrä maitoa. (Cappuccino n. 1,2 dl, latte 2 dl) Käännä höyrytyskytkintä ja laske vesi ulos höyrytysputkesta. (monesti kondensiovettä) Sulje kytkin.
2 Aseta kannu höyrytysputken alle siten, että putken pää on kannun pohjassa. (ok aloittaa pohjasta ettei aloittejilla roisku maidot päälle, ammattilaiselle aivan sama)
3 Käännä höyrytin päälle ja tuo höyryputken pää maidon pinnan tuntumaan. Anna maidon pyöriä kannussa. Näin maitoon sekoittuu tasaisesti ilmaa ja syntyy maitovaahtoa. Kun olet saanut tarpeeksi mielestäsi maitovaahtoa laske höyrytysputki syvemmälle maitoon ja kuumenna maito 65-70 asteiseksi. Oikean maidon lämpötilan voit tarkistaa kannuun kiinniteltävällä lämpömittarilla.
4 Laske höyryputkesta maito ulos ja pyyhi se kostella, puhtaalla liinalla.
5. Tähän monet lopettavat käsittelyn - nyt sinulla on kannussa päällä maitovaahtoa ja pohjalla kuumaa maitoa - ne pitää saada sekaisin keskenään että saadaan upea tasainen vaahto. Aloita maidon käsittely. Kopauta kannua pöydän pintaan (jos kuplia ne häviävät ja pohjalla oleva maito "hypähtää" ylöspäin) ja pyöritä maitoa kannusa hetken aikaa (tarkoitus saada vaahto ja maito sekaisin keskenään). Maito muuttuu peilimäiseksi ja saa samettisen, pehmeän koostumuksen. Muista käsitellä maitoa niin kauan kun kaadat sen....muuten kuuma maito erottuu taas pohjalle ja vaahto pinnalle.
6. Jos olet tehnyt esim. 2 cappuccinoon vaahtoa kerralla, voit jakaa vaahdon kahteen kannuun - saat kaksi tasaista vaahtoa.
Kaada espresson pinnalle maito.
MUISTA
Vaahdottaessasi maitoa sen tilavuus noin kaksinkertaistuu.
- Varo kuumentamasta maitoa yli 70 asteen. Maidon valkuaisaineet kypsyvät ja maidon maku kärsii. Lähellä kiehumispistettä maitoon tulee palanut maku.
- Valitse vaahdotuskannun koko tarvitsemasi maitomäärän mukaan, niin että siinä tarpeeksi tilaa laajentuvalle maidolle. Maidonvaahdotuskannun tulisi olla ylöspäin kapeneva metallikannu.
- Pyri välttämään maidon uudestaan lämmittämistä. Maidon luontainen maku kärsii ja maito vetistyy höyrytysputkesta tulevasta höyrystä.
Toivottavasti auttaa maidon vaahdottajia :D
-
grazie, kyllä tuo ainakin minua auttoi :)
-
5. Tähän monet lopettavat käsittelyn - nyt sinulla on kannussa päällä maitovaahtoa ja pohjalla kuumaa maitoa - ne pitää saada sekaisin keskenään että saadaan upea tasainen vaahto.
Jos maidon saa liikkeelle jo höyryttäessä, niin käsittely ei ole tarpeen. Maito on homogeenista jo valmiiksi - tämän näkee esim. sitä kaataessa. Koska vaahto erottuu nopeasti, niin toki tuolloinkin kevyt pyörittely on tarpeen mikäli ei pääsee kaatamaan vaahtoa välittömästi.
-
Oikein hyviä vinkkejä dominolalta!
Vaahdottaessasi maitoa sen tilavuus noin kaksinkertaistuu.
Näin paksu mikrovaahto alkaa omaan makuuni olemaan jo turhankin paksua cappuccinoon, lattesta puhumattakaan. Makuja on toki monia, mutta latte-art on ainakin melko paljon hankalampaa näin paksulla vaahdolla? Itse "venytän" maitoa noin 40% latteja varten...
T. Teme
-
Maidonvaahdotukseen liittyen on home-baristan foorumeille ilmestynyt viestiketju (http://www.home-barista.com/forums/how-to-steam-milk-for-cappuccinos-and-lattes-t5258.html) josta löytyy opastusvideo (http://video.google.com/googleplayer.swf?docId=4472732221305281900) maidonvaahdotukseen lattea varten. Videossa on tosin käytössä hieman "tuhdimpi" kone. Pätkässä esiintyvät 100 ja 155 fahrenheit -astetta ovat siis celsiuksina noin 38 ja 68.
-
Ainakin Silvian käyttäjien kannattaa katsoa tämä video. (http://www.youtube.com/watch?v=NdHb_6Hs738)
-
Kylläpä tuntuu olevan haastavaa tämä vaahdon tekeminen. Ei vaan onnistu, ei sitten millään. Olen yrittänyt noudattaa ohjeita tarkasti. Höyryttimessä pitäisi olla riittävästi potkua, kone on Solis Sl 70.
Vaahtoa ei synny millään, maito vain pyörii kannussa ja kuumenee lopulta. Maitona olen käyttänyt tuota monen suosittelemaa Lidlin tiiliskivimaitoa. Kokeilin myös normaalilla Valion kevytmaidolla mutta ei niin ei.
En tiedä kuuluuko tuo hirveä nariseva ininä -ääni tähän vaahdotusprosessiin. Ääni on oikeasti niin kova että tarttisi varmaan kuulosuojaimet laittaa korviin. Enpä ole aikaisemmin noin kovaan vaahdotusääneen törmännyt. Mites muilla Soliksen käyttäjillä?
-
Narisevan äänen pitäisi loppua, kunhan maitoon vaa vähän ilmaa sisään. Et selvästikään saa puhallettua ilmaa maitoon, kannattaa siis nostaa pillin kärki lähemmäs pintaa ja kokeilla erilaisia "tulokulmia". Äänen pitäisi olla sellainen "hörppivä" kun ilma sekoittuu maitoon. Kuumetessaan maito ei enää ota ilmaa vastaan, eli jos maito ei ala venyä niin sitä enää loppuvaiheessa oikein saa korjattua, vaan joutuu aloittamaan alusta.
Positiivista on se että saat maidon liikkeelle, eli kun saat vielä ilman mukaan niin pitäisi syntyä tasalaatuista vaahtoa!
-
Jeps, siinä vaahdotuksessa on tosiaan kaksi vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa lisätään ilmaa maitoon. Aseta kannu niin, että suutin on hiukan pinnan alla, avaa höyryhana, ja sitten laske kannua varovasti niin kauan että vaahto on paisunut sopivasti. Kun lasket kannua, pinta nousee samalla, kun ilmaa sekoittuu joukkoon. Tämä vaihe pitäisi saada hoidettua parissa sekunnissa.
Tämän jälkeen sekoitetaan ensimmäisessä vaiheessa syntynyt suurikuplainen vaahto loppumaitoon. Tämä tehdään nostamalla kannua ylemmäs niin että suutin painuu vaahdon ja maidon rajalle. Kannussa pitäisi nyt alkaa voimakas pyörivä liike. Tätä jatketaan niin kauan, että maito kuumenee tarpeeksi, mutta ei liikaa. Jos maito ylikuumenee, vaahto muuttuu taas suurikuplaiseksi. Lämpötila on sopiva hetken sen jälkeen, kun kannun kylki on tullut liian kuumaksi koskea.
-
On se vaan vaikeeta :oops: . Litra maitoa meni ja yksi suht hyvin onnistunut vaahdotus. Maitoa olen laittanut kannuun aina about saman määrään.
Yksi vaahdotus onnistui suht' hyvin, toisesta tuli jotain tiskivaahdon tyyppistä mömmöä, kolmas ja neljäs jäivät kuuman maidon asteelle.
Ei tää voi olla näin vaikeeta!?!
Sen hirveän ininä-äänen saa tosiaan loppumaan kun saa vaan sitä ilmaa sinne maidon sekaan. Jotain edistystä sentään.
Muistelen vaan aikoja kun vaahdottelin jollain Krupsin thermoblock vehkeellä vaahtoja (tai siis jotain "vaahtoa") lähestulkoon mistä tahansa maidosta ja onnistumisprosentti oli 100 luokkaa. Ei ollut niin tarkkaa todellakaan.
Nyt on käytössä kunnon vehkeet ja sutta ja sekundaa vain tulee aikaiseksi.
-
Ei tää voi olla näin vaikeeta!?!
Kyllä se vaan aluksi on, itse kullakin. Mutta kun riittävän monta kannullista seuraa vaahdottuvan maidon sielunelämää, niin kyllä se siitä lähtee sujumaan!
-
Noissa Krupseissa on ns. vaahdotusapu, eli suutin sekoittaa itse ilmaa höyryn joukkoon. Semmoisella tulee aina vaahtoa, mutta prosessi on hallitsematon, kun ilman määrää ei voi säätää. Kunnon laitteella vaahto ei synny sillä, että lykkäät vaan suuttimen maitoon, vaan sinun pitää itse osata tehdä se vaahto, kone toimittaa vain höyryn. Kun homman osaa kohtuullisesti, syntyy paljon parempaa vaahtoa kuin millään Krupsilla ikinä. Vähän sama ero kuin kahviautomaatilla ja espressokeittimellä.
Kuumaa maitoa syntyy joko sillä, että et lisää ilmaa ollenkaan tai sillä, että ylikuumennat maidon, jolloin valkuainen hyytyy kokonaan ja kuplat katoavat. Tiskivaahtoa syntyy, kun ilmaa lisää aivan liikaa, tai kun vaahtoa ei saa sekoitettua maitoon.
Kun sekoitat vaahtoa maitoon, pidä aina höyry täysillä ja suutin lähellä kannun reunaa. Äläkä annan maidon kuumentua liikaa, parempi lopettaa liian aikaisin kuin liian myöhään.
-
Sellainen tuli vielä mieleen, että mahdollinen syy ongelmiisi voi olla että et avaa höyryhanaa riittävästi. Sen saa siis ruuvata reilusti auki.
-
Noissa Krupseissa on ns. vaahdotusapu, eli suutin sekoittaa itse ilmaa höyryn joukkoon. Semmoisella tulee aina vaahtoa, mutta prosessi on hallitsematon, kun ilman määrää ei voi säätää. Kunnon laitteella vaahto ei synny sillä, että lykkäät vaan suuttimen maitoon, vaan sinun pitää itse osata tehdä se vaahto, kone toimittaa vain höyryn. Kun homman osaa kohtuullisesti, syntyy paljon parempaa vaahtoa kuin millään Krupsilla ikinä. Vähän sama ero kuin kahviautomaatilla ja espressokeittimellä.
Kuumaa maitoa syntyy joko sillä, että et lisää ilmaa ollenkaan tai sillä, että ylikuumennat maidon, jolloin valkuainen hyytyy kokonaan ja kuplat katoavat. Tiskivaahtoa syntyy, kun ilmaa lisää aivan liikaa, tai kun vaahtoa ei saa sekoitettua maitoon.
Kun sekoitat vaahtoa maitoon, pidä aina höyry täysillä ja suutin lähellä kannun reunaa. Äläkä annan maidon kuumentua liikaa, parempi lopettaa liian aikaisin kuin liian myöhään.
OK, kiitoksia vinkeistä. No nyt alkaa pikku hiljaa valkenemaan tämä tekniikka. Ihmettelin tosiaan mikä tuon Krupsin ilmatikun merkitys on, tulipahan sekin nyt selville. "Automaattinen" vaahto on mitä on, sehän on selvää. Näissä ns. hieman paremmissa vehkeissä ei apuja ole, vaan vaahto on juuri niin hyvää kuin tekijä osaa siitä tehdä.
Aamulla tulikin jo ihan kohtalaista vaahtoa, en tosiaan aikaisemmin osannut/tajunnut laittaa tota ilmaa sinne maidon sekaan. Vaahdotus on ollut täysillä ja tulipa sekin jo kokeiltua miten kuumaa maitoa saa pitkin käsiä ja keittön seinää lentämään :D . Noh, jatketaan treenailua... jos alkaisi pikku hiljaa pääsemään pienemmällä hukkamaitomäärällä.
Yllättävän nopeasti toi maito kuitenkin vaahtoutuu. Muistelen menneitä aikoja ton Krupsin kanssa, siinä kun sitä maitoa saa vaahdottaa ikuisuuden.
-
Sellainen tuli vielä mieleen, että mahdollinen syy ongelmiisi voi olla että et avaa höyryhanaa riittävästi. Sen saa siis ruuvata reilusti auki.
Joo se on ollut täysillä koko ajan.
-
Eipä siinä monta sekuntia nokka (eikä höyryputki) tuhise, etenkään pienellä kannulla. Harjoitellessa isompi maitomäärä antaa enemmän aikaa havaita mitä tapahtuu, yhden cappuccinon maitomäärää ei kannata yittää vaahdottaa ennenkun osaa.
-
Minä lähdin liikkeelle näillä ohjeilla:
http://www.coffeegeek.com/guides/frothingguide/steamguide
-
Tästä (http://video.google.pl/videoplay?docid=-922874004274866521) linkistä löytyy video maidonvaahdotuksesta Andrejalla. Mikäli Giotton omistajia askarruttaa maidonvaahdotus, niin hekin voinevat tuosta ottaa oppia - Giotossahan taitaa olla aika samanlainen (noburn) höyryputki (ja varmaan se kärkikin on melko samanlainen?) - ainakin höyrytysteholtaan se on Andrejan kanssa melko identtinen (home-baristan lukemien (http://www.home-barista.com/andreja-buyers-guide-steaming-performance.html) mukaan).
-
Home-Baristan puolella on jo kotvan aikaa elänyt ketju jossa on ollut juttua maidonvaahdotuksen ja latteartin kaatamisen opettelusta saippuavedellä (tippa astianpesuainetta veteen). Ideana on ollut säästää "maitokuluissa" - tiskiaineveden pitäisi ilmeisesti käyttäytyä suurinpiirtein samoin kuin maidon. Ketjua voi lueskella täällä (http://www.home-barista.com/forums/learning-latte-art-with-steamed-soapy-water-t7248.html).
Nyt tuonne on sitten ilmestynyt linkki Youtube-videoon, jossa Scott Rao:n opastuksella tätä kaikkea treenataan. Video kannattaa vilkaista - löytyy täältä (http://www.youtube.com/watch?v=KxAvYoymUbM). Latteart osio alkaa kohdasta 2:46, mikäli maidonvaahdotus jo onnistuu.
-
Nyt alkaa olla maidon vaahdotus hanskassa ;). Näin jälkeenpäin ajatellen tuntuu ihmeelliseltä, että niinkin yksinkertainen tehtävä on vaatinut kymmeniä harjoittelukertoja ennenkuin on päässyt sellaiseen "turvallisen varmaan" tasoon. Isommalla kannulla saan hyvää mikrovaahtoa aikaiseksi ja siihen ei kulu aikaa kuin n.10-15 sekuntia. Pienempi kannu on hieman ongelmallisempi, koska pienempi maitomäärä kuumenee yleensä liian nopeasti (n.5-8 s).
Olen tilannut uuden vaahdotuspään, joka on siis kaksireikäinen, vanhan nelireikäisen tilalle. Tarkoituksena on saada varsinkin pikkukannun kanssa hieman enemmän peliaikaa.
-
Kuten tuossa joulukuun puolella edellisessä kirjoituksessa totesin, olen vihdoin ja viimein oppinut tekemään tasalaatuista ja hyvää mikrovaahtoa, jolla voi tehdä jopa latte artia. Hyvä niin, työtä ja tuskaa oli matkan varrella riittämiin.
Viikonlopun aikana vaihdoin höyryventtiiliin tiivisteet ja samalla vaivalla myös uuden höyryputken, koska vanhasta oli kromaukset kuluneet osin pois. Uuden putken mukana tuli nelireikäinen suutin. Tästäpä alkoivat ongelmat...ei onnistu vaahdotus enää entiseen malliin. Näköjään joutuu opettelmaan rutiinit uusiksi >:(
Reiät ovat ilmeisesti jonkin verran pienemmät kuin vanhassa, koska vaahdotukseen vaadittava aika lisääntyi dramaattisesti (ennen 15s, nyt 30s). Myös vaahto on isokuplaisempaa entiseen verrattuna, eikä "venytyskään" onnistu niin helposti. Eli vaikka sain ajallisesti lisää pelivaraa, niin eipä helpottunut yhtään. No, harjoitustahan tuo vain vaatii... ;D
-
Myös vaahto on isokuplaisempaa entiseen verrattuna, eikä "venytyskään" onnistu niin helposti. Eli vaikka sain ajallisesti lisää pelivaraa, niin eipä helpottunut yhtään. No, harjoitustahan tuo vain vaatii... ;D
Kuinka isolla kannulla vaahdottelet? Meinaan vaan että putki voi olla melko "laajalle" ampuva eli suunniteltu käytettäväksi isossa kannussa.
Onko se pää vaihdettava?
-
Kuinka isolla kannulla vaahdottelet? Meinaan vaan että putki voi olla melko "laajalle" ampuva eli suunniteltu käytettäväksi isossa kannussa.
Onko se pää vaihdettava?
Isompi kannu on 0,6 l ja pienempi 0,35 l (todella harvoin käytössä, nykyisellä höyrytysteholla käyttökelpoisempi).
Vanha suutin on tasapäinen, nelireikäinen, reiät suoraan alaspäin. Uudessa nelireikäinen, viistopää, reiät n. 45 asteen kulmassa. Toinen uusista suuttimista kaksireikäinen, muutoin samanlainen kuin edellä. Vaihdoin vanhan suuttimen takaisin uuden tilalle ja homma helpottui muuten, mutta höyryn tuotto pysyi mielestäni samansuuruisena.
Kasatessani venttiiliä, huomasin, että siinä höyrytysputken liitoksessa on sellainen tiivisteellinen jousikuormitteinen ruuvi, jonka syvyyttä voi ilmeisesti säätää (mielestäni ruuvasin sen hieman syvemmälle kuin mitä se oli ollut). Voisiko tämä jotenkin rajoittaa sitä höyryn kulkua?
-
Tällaisesta siis oli kyse...
Osa 400107 akseli, jonka päässä on siis tiivisteellinen ruuvi. Tämän ruuvin käänsin, siis ainakin silmämääräisesti, syvemmälle kuin mitä se oli ollut aiemmin. En keksi tuollaiselle osalle muuta käyttöä, kuin toimia ikäänkuin höyryn säätönä siten, että se kuristaa (pienentää putken sisähalkaisijaa) höyryn virtausta putkessa.
http://www.espressoparts.co.uk/brasilia_valves1.asp
-
Ruuvasin tänään tuota em. ruuvia aukipäin ja vaihdoin samalla 2-reikäisen suuttimen höyrytysputken päähän. Nyt tuntuisi olevan sopivasti hönkää suhteessa omiin taitoihini. Sain pelivaraa enemmän kuin aiemmin, ilman pelkoa maidon ylikuumentumisesta ja voin sanoa, että tämän seurauksena myös maitovaahto on ensiluokkaista (oman mittapuuni mukaan ainakin). Kuohkeaa, kermaista ja kuplatonta... :)