Ristretto
Kahvikeskustelu => Kahvinvalmistuslaitteet, kahvimyllyt ja -tarvikkeet => Aiheen aloitti: jiitee - Joulukuu 17, 2008, 23:47:57 ip
-
Risterietin sivuilla (http://www.risteriet.dk/produkter/Espresso_maskiner/Vibiemme_Domobar_junior_Dual_Boiler.html) mainostetaan Vibiemmen uutta pienikokoista tuplaboilerikonetta. Koneessa ei ole PID:ä vaan lämpötilan säätö sanotaan toimivan "mekaanisesti" 2 asteen tarkkuudella. Toisaalta koneen hinta ainakin tuolla Risterietillä on aika huokea - jos nyt oikein konvertoin (ja ymmärsin) niin tarjouksena olisi vajaalla 1100 eurolla ja muuten vähän yli 1200.
Koneesta löytyy englanninkielinen esite täältä (http://www.risteriet.dk/catalog/pub/vibiemme-domobar-junior.pdf).
Mielestäni varsin mielenkiintoinen vaihtoehto tuohon hintaryhmään (vaikkakin lämpötilan säädettävyys vähän arveluttaa - mutta kai tuohon saa halutessaan sitten jälkikäteen sopivan PID:in asennettua itse?) Kone vaikuttaa jossain mielessä sen aiemman yksiboilerisen Vibiemmen Domobarin "isoveljeltä" (vaikka onkin iältään nuorempi) - mutta on ulkonäöllisesti ehkä lähempänä Domobar Superia ja DoubleDomo Superia.
Laitetaan samantien ominaisuudet tuosta esitteestä nyt tännekin talteen:
COFFEE TECHNICAL FEATURES
• E61 group head
• Independent 0,5 lt boiler
• Mechanical temperature adjustable by 2°C
• Electronic auto fill safety time out
(settable within 90-120 sec)
• Partially brew boiler switch – on
• Switch off element by audible signal preventing
water to go under minimum level
STEAM-HOT WATER TECHNICAL FEATURES
• Independent 0,750 lt boiler
• Boiler pressure mechanical adjustment
• Electronic auto fill safety time out
(settable within 90-120 sec)
• Boiler operating pressure 1,6 bar
Dimensions (cm): 22,5 x 35 x 40
Brew boiler power: 600W
Steam boiler power: 1200W
Weight: 18 Kg
-
Hauskan oloinen laite. :) Kahden asteen tarkkuus on minusta hyvinkin riittävä. Mitenkähän se lämmön säätäminen toimii kun koneessa ei näytä olevaan mitään siihen tarkoitettua vipstaakia, ainakaan etupuolella?
Jos ymmärsin oikein, niin boilereita voi kytkeä päälle ja pois itsenäisesti? Se on erittäin hyödyllistä espressovetoisessa taloudessa. En kuitenkaan tiedä kuinka hyvin homma toimii ilman PID:iä, koska suhteellisen pieni uuttoboileri ottaa yksinään aika paljon osumaa sisään virtaavasta kylmästä vedestä. Varmaankin boilerin syöttö on hoidettu jollain tapaa höyryboilerin kautta, joten simppelikin termostaatti tuottaa tasaista lämpöä kun höyryboileri on päällä.
-
Kahden asteen tarkkuus on minusta hyvinkin riittävä. Mitenkähän se lämmön säätäminen toimii kun koneessa ei näytä olevaan mitään siihen tarkoitettua vipstaakia, ainakaan etupuolella?
Tämä siis tuossa aiemmassa viestissäni "arvelutti". Eli tapahtuuko säätö pitkällä meisselillä kuppiritilän tms. aukosta kääntämällä summittaisesti jotain potikkaa suuntaan taikka toiseen. Varmaankin tuo on kyllä mietitty helposti säädettäväksi (siis fyysisesti) - mutta onko siellä sitten selvät merkit, tyyliin "tässä noin 90 +- 2 astetta ja tässä 92 +- 2 astetta" vai pitääkö tuo säätö tehdä sillä kuuluisalla "perstuntumalla" :)
-
Täältä (http://www.espressobar.dk/index.php?option=com_fireboard&Itemid=48&func=view&catid=2&id=15649#15649) löytyy viestiketju jossa kuvia kyseisestä koneesta keittiöympäristössä. Varsin näppärän kokoiselta tosiaankin vaikuttaa kaksiboileriseksi. Ainakin kolmanneksi viimeisessä kuvassa näkyy kuppitason alapuolella oleva säätönappula josta plus- ja miinusmerkkien perusteella olettaisin lämpötilan säädön tapahtuvan - eli lämpötila on helposti säädettävissä (oikea lämpötila pitää hakea sitten näppi- ja suutuntumalla - mutta tuo ei pitäisi olla mitenkään vaikea tehtävä loppujenlopuksi).
-
No nyt alkaa kehittyä tilanne mielenkiintoiseksi suomalaisen espressoharrastajan kannalta. Cafetorialla on jonkinlaista (tämän kirjoitushetkellä huonosti suomennettua) uutista (http://www.cafetoria.fi/?p=74) siitä että Vibiemmet olisivat tulossa valikoimiin ja tuolla listassa esiintyy Domobar Super Junior.
Vielä kun saataisiin myllyvalikoimaa kotimaassa paremmaksi....
-
Niin. Riippuu aika paljon miten onnistuvat hinnoittelussaan. Jos hinnoissa on se normaali +300 euroa verrattuna esim. Saksan hintoihin, niin eipä tuo kovin paljoa lämmitä.
-
Niin. Riippuu aika paljon miten onnistuvat hinnoittelussaan. Jos hinnoissa on se normaali +300 euroa verrattuna esim. Saksan hintoihin, niin eipä tuo kovin paljoa lämmitä.
Pitää toivoa että saavat pidettyä kilpailukykyisinä. Andrejan hintahan heillä ollut siinä kympin parin päässä aina espressocoffeeshopin hinnasta (jos johonkin ulkomaiseen nettikauppaan nyt verrataan), nyt on hitusen kalliimpi mutta välillä oli jopa halvempi. Löytyykö esim. tuota Andrejaa saksasta kovin paljon alle 1300 euron?
-
No nyt alkaa kehittyä tilanne mielenkiintoiseksi suomalaisen espressoharrastajan kannalta. Cafetorialla on jonkinlaista (tämän kirjoitushetkellä huonosti suomennettua) uutista (http://www.cafetoria.fi/?p=74) siitä että Vibiemmet olisivat tulossa valikoimiin ja tuolla listassa esiintyy Domobar Super Junior.
Vielä kun saataisiin myllyvalikoimaa kotimaassa paremmaksi....
Olihan siellä jotain että osa olisi HX-koneita, jotenkin oletin että juuri Super Junior olisi HX-kone?! Ilmeisesti ei vielä ole mitään tietoa hinnoista? Jos Domobaria vertaa Andrejaan, niin onko saman tasoisia laitteita?
-
Junior on tuplaboilerikone eli vielä HX:stä astetta 'järeämpi'.
-
Junior on tuplaboilerikone eli vielä HX:stä astetta 'järeämpi'.
Pakko todeta, että hyvä hx-kone voi tuottaa helpommin ja parempaa kahvia kuin tuplaboilerikone. Näin ainakin omakohtainen kokemus on osoittanut ainakin vertailtaessa Renekan Technoa, Elektran järeään hx-koneeseen.
Mutta onhan se näin, että tuplaboilerikoneella on omat ehdottoman hyvät piirteensä (ei viilennyshuuhteluja yms.) Eli aloittelijalle tuplaboilerillinen saattaa olla helpompi.
-Mikko-
-
Junior on tuplaboilerikone eli vielä HX:stä astetta 'järeämpi'.
Äsken kävin Risterietin sivuilla ja siellä oli näin: Vibiemme Domobar Junior (Single boiler HX) Pris DKK 9295:- Voisiko olla että Vibiemme Domobar Junioreja voisi olla tuplaboileri- sekä HX-malleja?...
PS. Lisäksi tuolla oli sinänsä mielenkiintoinen pikkukone Vibiemme Domobar Inox DKK 6495:-
-
Ensinnäkin, tervehdys kaikille! :D Jonkun aikaa olen taustalta palstan juttuja seuraillut ja nyt ajattelin avata sanallisen arkkuni.
La Pavonin Europiccolalla olen essoni tähän asti keitellyt ja nyt on kova kuumotus hommata kotiin tuplaboilerikone. Onkohan kenelläkään vielä käytännön kokemuksia Vibiemmen Domobar Juniorista?
Coffeehit.uk:n sivuillekin tuo kone oli jo ilmestynyt (tosin ei vielä tilattavissa) ja hinta oli melko houkutteleva. Kyseisestä liikkeestä minulla on henkilökohtaisesti tosi hyviä kokemuksia, joten tuonne kyllä uskaltaisin tilauksenkin laittaa. http://www.coffeehit.co.uk/PRD_ProductDetail.aspx?cid=6&prodid=780&Product=Vibiemme-Domobar-Junior-Double-Boiler
Kovasti vielä odottelen ihmisiltä niitä käytännön kommentteja ko. koneesta, jotta osaisin tehdä päätöksen La Spazialen Mini Vivaldin ja tämä Vibiemmen Domobar Juniorin väliltä. Koon puolesta Vibiemme on aika vahvoilla, mutta La Spaziale vetää myös jollain mystisellä tavalla puoleensa.
-
Eipä taida olla vielä kokemuksia. Kovin vähän löytyy maailmaltakaan mitään kommentteja. EhkäpäRisteriet (http://www.risteriet.dk) vastaa kysymyksiin, hehän taisivat ensimmäisen tuollaisen laitteen saada. Tosin kannattaa huomoida, että he myös myyvät ko. laitetta joten tuskin kovin huonoa arviota on odotettavissa ;D
-
Nyt on Cafetorian sivut päivittyneet ja Vibiemmen koneita löytyy listalta. Nyt myynnissä siis yksiboilerinen Domobar ja Domobar juniorista sekä HX, että tuplaboileriversio. Tuplaboilerisen hinta on omasta mielestäni aika kohdallaan, 1 095,00 €. Ei taida juurikaan halvemmalla irrota edes eurooppalaisilta kauppiailta.
Houkutus tilaamiselle on suuri, mutta vielä aion sen verran vetkutella, että pääsen lukemaan muiden käyttäjien kommentteja koneesta. :)
Kuinkakohan kauan tuollainen Domobar Junior DB ottaa aikaa lämmetäkseen käyttökuntoon?
-
Nyt on Cafetorian sivut päivittyneet ja Vibiemmen koneita löytyy listalta. Nyt myynnissä siis yksiboilerinen Domobar ja Domobar juniorista sekä HX, että tuplaboileriversio. Tuplaboilerisen hinta on omasta mielestäni aika kohdallaan, 1 095,00 €. Ei taida juurikaan halvemmalla irrota edes eurooppalaisilta kauppiailta.
Kuinkakohan kauan tuollainen Domobar Junior DB ottaa aikaa lämmetäkseen käyttökuntoon?
Jeps. Yleisesti näyttäisi olevan DB-kone 1400 euron pintaan ulkomailla. Aika hyvän hinnan ovat saaneet neuvoteltua.
Periaattessahan se lämpenee käyttökuntoon aika nopsaankin, optimaalisessa tilassa keitin taitaa olla puolen tunnin paremmalla puolella. Tuon DB-koneen etuna voisi olla pitää uuttoboileria päällä koko ajan ja pitää höyryboileria päällä vain tarvittaessa (jos esim. tekee maitokahveja vain silloin tällöin).
-
Nyt on Cafetorian sivut päivittyneet ja Vibiemmen koneita löytyy listalta. Nyt myynnissä siis yksiboilerinen Domobar ja Domobar juniorista sekä HX, että tuplaboileriversio. Tuplaboilerisen hinta on omasta mielestäni aika kohdallaan, 1 095,00 €. Ei taida juurikaan halvemmalla irrota edes eurooppalaisilta kauppiailta.
On kyllä hinnat kohdallaan. Mielenkiintoista olisi nähdä testiä HX ja DB versioista rinnakkain. Todennäköisesti suorituskyvyssä ja juomanlaadussa ei ole huomattavaa eroa (veikkaukseni) vaikka moni varmasti olettaisikin tuplaboilerisen olevan automaattisesti se parempi. Koska hintaero on noin pieni niin todellisena valintakriteerinä tulee varmaankin olemaan se haluaako (rakenteeltaan) yksinkertaisemman vain monimutkaisemman koneen (ts. vähemmän vai enemmän potentiaalisesti rikkoutuvia paikkoja).
Mutta erittäin hienoa että tällaisia vaihtoehtoja on nyt tullut tuohon 1100 euron tuntumaan! Eikä tuo vibiemmen yksiboilerinen reilulla 800 ole sekään huono vaihtoehto (jää isompiin välirahaa melkein 300 euroa myllylle).
Kuinkakohan kauan tuollainen Domobar Junior DB ottaa aikaa lämmetäkseen käyttökuntoon?
Periaattessahan se lämpenee käyttökuntoon aika nopsaankin, optimaalisessa tilassa keitin taitaa olla puolen tunnin paremmalla puolella.
Ei tosiaan varmaan poikkea muista vastaavista keittimistä. Grupon stabiloitumiseen menee todennäköisesti se 30-45 minuuttia.
Muistelisin jossain netin pohjilla nähneeni mainintaa PIDatusta juniorista (DB) - PID siis asennettu jälkikäteen kuten Silviaan.
-
Näyttää kyllä oivalta peliltä toi Vibiemme. Erityisesti siis näyttää, mutta on varmasti muutenkin. Vehje vaikuttaa erittäin kompaktilta: mittojen perusteella se on kapea (verrattuna Alexiin, Giottoon yms.), mutta ei kuitenkin yhtä korkea kuin Brewtus (joka on myös kapea). Eli kuppilämmitin lienee käyttökelpoinen keittiökaapin allakin. Boilerit on toki aika pienet verrattuna muihin tuplaboilereihin. Tyypillinen tuplaboileri ei väsähdä missään (realistisessa) käytössä, tämä ehkä saattaakin?
Pumppu lienee vibra ja vesiliitäntään menevä malli on kai eri kone, koska niille on annettu eri mitatkin?
Kuinkakohan kauan tuollainen Domobar Junior DB ottaa aikaa lämmetäkseen käyttökuntoon?
Kun ripustaa pyyhkeen grupon päälle niin vartissa tulee aamukahvikuntoon, puolessa tunnissa hifistelykuntoon, noin karkeasti ottaen. Noissa E61-tuplaboilereissa on toki jonkun verran eroja, grupon vedenkierron sijoittelu ja boilerien lämmitysjärjestys vaikuttaa. En tiedä miten ne menevät Vibiemmessä.
-
Boilerit on toki aika pienet verrattuna muihin tuplaboilereihin. Tyypillinen tuplaboileri ei väsähdä missään (realistisessa) käytössä, tämä ehkä saattaakin?
Uuttoboilerin kanssa tuskin kovin suuria ongelmia tulee, mutta höyry on mielestäni aika pieni. Hieman sotii sitä tuplaboilerin etua vastaan, että voi tehdä oikean lämpöisellä vedellä espressoa ja vaahdottaa elämänsä loppuun asti. Ei tietysti yhdellä tai kahdella capuccinolla tule seinä vastaan, mutta useampaa vierasta kestitessä saattaa jo tullakin. Mutta toisaalta jos tekee yhden tai kahden kerrallaan, riittäisikö sitten yksiboilerinen kone?
nimim. iso db käytössä muutaman kahvin valmistusta varten...
-
Tuo kahden asteen säätöväli pistin muuten silmään myös. Se on täysin riittävä säätöväli, mutta jos termostaatti toimii kahden asteen välillä niin se on ihan pikkaisen reiluhko. Pieni boileri ja höllä termostaatti saattaisi synnyttää aika isoja heittoja lämmössä, tai sitten ei. Ei taida olla kukaan vielä tuota mittaillut?
-
Pumppu lienee vibra ja vesiliitäntään menevä malli on kai eri kone, koska niille on annettu eri mitatkin?
Mistä löysit nuo toisen koneen mitat? Etteivät olisi niitä isompia Domobar Supereita joista löytyy HX mallia vibralla ja tankilla sekä rotaatiopumpulla ja suoraliitännällä. Sitten on vielä se "DoubleDomo" joka on Superia vastaa isokokoinen tuplaboilerinen ja siitä on saatavissa ainakin PID versio (tankilla ja suoraliitännällä).
Coffegeekin ketjusta (http://coffeegeek.com/forums/espresso/machines/416571#416571) löytyi laitteiden sisuksista kuvia (kuvassa alla vasemmalla HX ja oikealla DB)
-
DB:n ja HX:n mitat: 40 - 22,5 - 35 cm (k-l-s)
-
Tyypillinen tuplaboileri ei väsähdä missään (realistisessa) käytössä, tämä ehkä saattaakin?
Reneka Technossa on 1.4litraiset boilerit ja se ainakin hyytyy vähänkään isommassa höyrytystarpeessa hyvinkin helposti.
Tosin tähän on enemmänkin syynä mielestäni typerästi toteutettu elektroniikka joka estää kummankin boilerin yhtäaikaisen lämmityksen.
-Mikko-
-
Reneka Technossa on 1.4litraiset boilerit ja se ainakin hyytyy vähänkään isommassa höyrytystarpeessa hyvinkin helposti.
Tosin tähän on enemmänkin syynä mielestäni typerästi toteutettu elektroniikka joka estää kummankin boilerin yhtäaikaisen lämmityksen.
Reneka Techno ei sitten olekaan tyypillinen tuplaboileri. :) Toinen vaikuttava tekijä on että uuttoboileria täytetään höyryboilerista, eli kovassa käytössä saattaa kai tulla tilanne jossa uuttoboileri on ylikuuma ja höyry alilämpöinen?
-
Reneka Techno ei sitten olekaan tyypillinen tuplaboileri. :) Toinen vaikuttava tekijä on että uuttoboileria täytetään höyryboilerista, eli kovassa käytössä saattaa kai tulla tilanne jossa uuttoboileri on ylikuuma ja höyry alilämpöinen?
No joo, tuo on ehkä huonoin mahdollinen esimerkki tyypillisestä tuplaboilerikoneesta. Siinä on "hieman" erikoisesti toteutettu monetkin asiat, tosin hyvää kahvia sillä silti saa. Mutta yhtä aikaa sillä ei tuosta rakenteesta johtuen pysty uuttamaan ja vaahdottamaan mikä mielestäni kyllä syö tuplaboilerin edut aika tehokkaasti.
-Mikko-
-
DB:n ja HX:n mitat: 40 - 22,5 - 35 cm (k-l-s)
Cafetorialle on näköjään ilmaantunut isommat Super -versiotkin Vibiemmen keittimistä. Junioreilla on tosiaan nuo Jugin antamat mitat, superit ovat 41 - 27 - 53 cm (k-l-s)
Superin HX -versiossa on näemmä boilerin tilavuus 2,7 litraa - mikä on jo ihan kiitettävä. Tuplaboilerisessa Superissa on 1,7 litran boilerit, eivät pieniä nekään.
-
Hittolainen.
Heti kun maltti loppui ja päätin hakea DB-junioridomon kotiin, niin olivatkin Cafetorialla myyneet ensimmäisen erän loppuun. Erän koosta en sen enempää tiedä, mutta ainakin nyt on siis tiedossa, että noita koneita on jo Suomessakin käytössä. Toivottavasti joku uusista omistajista eksyisi tänne kertomaan kokemuksistaan Domobar juniorin kanssa. Seuraava erä Vibiemmeltä tulee kuulemma noin 3 viikon kuluttua, eli hetken joutuu vielä odottelemaan kuola poskella. ;D
Odottavan aika on pitkä...
-
Ensimmäinen erä oli ns näyte-erä jotta pääsimme itse tutustumaan koneisiin ja toimintaan, tekniikkaan ym. Muutamia asioita jota itse huomasin oli lähinnä kosmeettisia, esim vaahdottimen säätönamiska on kolmion muotoinen. Valitan etten osaa muuta oikein kertoa, en ollut silloin Italiassa koulutuksessa kun päätimme koneita Suomeen tuoda, opiskelu on itsellänikn käynnissä. Mutta me emme ole ainoa yritys joka kyseistä konetta Suomessa myy ja tiedän että niitä kyllä käytössä Suomessa on jo useita, toivottavasti tänne pian ilmestyy kokemuksia käytöstä.
-
Tekeekö jokin seikka muuten tuon kaksiboilerisen paremmaksi? Nähdäkseni tuo hx-versio vaikuttaa järkevämmältä, siinä on kuitenkin tuplakokoinen "höyrytysboileri". Ja onhan tuo boilerin lämpömäärä käytössä myös uuttaessa, joten lämpötilan pitäisi kaiken järjen mukaan pysyä paremmin vakiona.
Lisäksi hx-koneessa uuttovesi on raikkaampaa, koskapa sitä haudota boilerissa. On tuon 5 desinkin valuttamisessa boilerista joka kerta aika homma. En oikein tiedä mikä miksi kaksiboilerinen olisi parempi, mutta joku sellaista käyttänyt varmaan osaa kertoa.
-
Tekeekö jokin seikka muuten tuon kaksiboilerisen paremmaksi? Nähdäkseni tuo hx-versio vaikuttaa järkevämmältä, siinä on kuitenkin tuplakokoinen "höyrytysboileri". Ja onhan tuo boilerin lämpömäärä käytössä myös uuttaessa, joten lämpötilan pitäisi kaiken järjen mukaan pysyä paremmin vakiona.
Lisäksi hx-koneessa uuttovesi on raikkaampaa, koskapa sitä haudota boilerissa. On tuon 5 desinkin valuttamisessa boilerista joka kerta aika homma. En oikein tiedä mikä miksi kaksiboilerinen olisi parempi, mutta joku sellaista käyttänyt varmaan osaa kertoa.
Helpompi lämpötilan säätely?
-
Helpompi lämpötilan säätely?
Eikös tuo ole laitevalmistajan ongelma? Tarkoitan että onhan säätö toki hankalampaa, mutta onhan se kuitenkin toteutettava tuollaiseen koneeseen, jotta se ylipäänsä toimisi. Vai tarkoitatko, että käyttäjän on helpompi hienosäätää lämpötilaa?
-
Tuplaboilerikoneen uuttolämpötilaa voi käyttäjä vaihtaa säätönamiskasta. HX-koneessa boileri on ylilämpöinen, ja sitten sopivalla lämmönvaihtimella, lämpöä puskuroivalla massalla ja käyttäjän tekemällä jäähdyttävällä huuhtelulla systeemi saatetaan sopivan lämpöiseksi. Tuplaboilerikonetta ei tarvitse joka kerta "säätää" jäähdytyshuuhtelulla, uuttolämpö on toistettavampi ja säädettävissä. HX-koneessa uuttolämmön saa myös aikalailla haluamakseen, mutta sitä varten melkein pitää asentaa lämpömittari gruppoon (joka ei E61-gruppoon välttämättä ole iso operaatio). Lisäksi kotikoneiden luokassa tuplaboilereiden tuottama uuttolämpö on tyypillisesti tasaisempi koko shotin ajan.
Taitava ja riittävällä mittaustekniikalla varustautunut käyttäjä pääsee HX-koneella käytännössä samaan kuin tuplaboilerikoneen käyttäjä.
-
Helpompi lämpötilan säätely?
Helpommin toistettavissa oleva lämpötilan säätely?
-
Noiden VBM Junioreiden välillä sanoisin että uuttolämpö on helpommin ja nopeammin säädettävissä (pienellä harjoittelulla) tuossa HX versiossa. Tuplaboilerisessa ei ole PID:iä vaan säätö tehdään käsittääkseni ruuvia tai vastaavaa kääntämällä ja kun sen johonkin (arvattuun) kohtaan on kääntänyt niin sitä ei sen jälkeen saa oikein huuhtelulla tms. mitenkään järkevästi säädettyä vaan pitää taas kääntää ruuvia (ja odotella). Toki kun ruuvi on sitten säädetty johonkin kohtaan niin tämän jälkeen sieltä tulee aina suurinpiirtein samanlämpöistä vettä.
Koska tuossa tuplajuniorissa ei siis ole PID:iä ja uuttoboileri on pieni, niin sen lämpötilastabiliteetti shotin aikana voi olla jopa huonompi kuin HX versiossa - hyvin (oikein) säädetty lämmönvaihdin toimii ns. "kuin junan vessa" ja varsinkin Vibiemmellä on ollut isompien koneiden kanssa (HX Superit) tämä hallussa.
-
Noiden VBM Junioreiden välillä sanoisin että uuttolämpö on helpommin ja nopeammin säädettävissä (pienellä harjoittelulla) tuossa HX versiossa.
Helppo on tässä yhteydessä sana, jota voi lähestyä niin monelta kantilta. :) Vibiemmen ruuvi taitaa kieltämättä olla kömpelöin säätö mitä tuplaboilereista löytyy, mutta silläkin on helppo säätää lämpö siihen arvoon joka toimi käytössä olevilla pavuilla viimeksi hyvin.
-
Jaahas ja nyt joltain käyttökokemuksia kyseisestä koneesta!
-
Eikö kellään ole tätä. Tai olisiko jollain tiedossa jotain linkkiä saittiin jossa olisi käyttökokemuksia? Googlea on kokeillut. :)
-
Jotain kokemuksia löysin kuuklettamalla. Esim täältä (http://coffeesnobs.com.au/YaBB.pl?num=1238041001/19#19) ja täältä (http://coffeegeek.com/forums/espresso/machines/397259).
T. Teme
-
Suur-kiitokset aktiivisuudesta. Tuo toinen (tai eka) oli uutta tietoa. Ehkäpä sitä pitää itse alkaa koekaniiniksi tuon koneen kanssa.
Tuossa tuplaboilerimallissa huolestuttaa maito-boilerin teho. Vaikka boileri on pieni, niin ehkäpä sieltä jostain nupista saa sitten lisää jenkaa koneeseen jos tehot meinaa loppua. Mutta toisaalta luulisi Vibiemmen olevan sen verran laadukas merkki, ettei se mitään ihan sutta tuo markkinoille.
Pitäisikö aloittaa uusi "giotto, andreija, vibiemme vai brewtus" ketju?
-
Vaikka boileri on pieni, niin ehkäpä sieltä jostain nupista saa sitten lisää jenkaa koneeseen jos tehot meinaa loppua.
Kuinka suuria määriä meinaat höyryttää? Yleensä se rajoittava tekijä on barista (ja mylly), koska niiden maitokahvien sekaan pitää ehtiä se kahvikin vääntämään.
-
Kuinka suuria määriä meinaat höyryttää? Yleensä se rajoittava tekijä on barista (ja mylly), koska niiden maitokahvien sekaan pitää ehtiä se kahvikin vääntämään.
Itselläni on kokemusta huonolla höyryteholla varustetusta koneesta(tuplaboilerillinen) ja sellaisella on kyllä surkea tehdä edes yhdelle hengelle cappuccinot kun maitoa ei meinaa mitenkään saada oikeaoppiseen liikkeeseen vaahdotuskannussa.
-Mikko-
-
Kuinka suuria määriä meinaat höyryttää? Yleensä se rajoittava tekijä on barista (ja mylly), koska niiden maitokahvien sekaan pitää ehtiä se kahvikin vääntämään.
No varmaan satsit on 1-4 lattea/cappua "kerralla" Tietysti saattaa isompi määrä tulla tarpeeseen, mutta silloin voi vaikka odotella
Itselläni on kokemusta huonolla höyryteholla varustetusta koneesta(tuplaboilerillinen) ja sellaisella on kyllä surkea tehdä edes yhdelle hengelle cappuccinot kun maitoa ei meinaa mitenkään saada oikeaoppiseen liikkeeseen vaahdotuskannussa.
Mikä kone oli kyseessä? Itselläni on tällä hetkellä Gaggian Twin kone jossa vaahdotuksen hoitaa thermoblock-zydeemi. Ei se toivoton ole, mutta pystyn kuvittelemaan parempaakin olevan.
-
Mikä kone oli kyseessä? Itselläni on tällä hetkellä Gaggian Twin kone jossa vaahdotuksen hoitaa thermoblock-zydeemi. Ei se toivoton ole, mutta pystyn kuvittelemaan parempaakin olevan.
Reneka Techno, tuo espressokoneiden sitikka :)
-Mikko-
-
Reneka Techno, tuo espressokoneiden sitikka :)
Minä jotenkin kuvittelisin että Technon ajoista on näiden pienten tuplaboilerikoneiden taso noussut, mutta toki en uskalla Vibiemmestä mitään luvata kun en paremmin tiedä. :)
-
No toisina vaihtoehtoina on tosiaan Andreja +Ercin mittari tai sitten kun pieru kiertää päässä, niin laittaa rahansa Duettoon. Sanokaa joku, että "hae se Andreja, se on hyvä", niin elämäni helpottuu.
Citikka maidonvaahdottimena voi olla hyvä, mutta niiden iskunvaimennusjärjestelmä ei kyllä toimi.
-
Sanokaa joku, että "hae se Andreja, se on hyvä", niin elämäni helpottuu.
Voin tulla puoliväliin vastaan ja sanoa että Andreja on hyvä :D
Onko se paras vaihtoehto sinulle? Sen voit päättää vain sinä itse...
T. Teme
-
Voin tulla puoliväliin vastaan ja sanoa että Andreja on hyvä :D
Onko se paras vaihtoehto sinulle? Sen voit päättää vain sinä itse...
Niin ja sehän tässä onkin ongelma. Nyt tuli vielä Quickmill Aquila listalle. Minulle sopivampi ulkonäkö. Siihen vielä 500€, niin "unelmakone" Duetto olisi minun.
-
Niin ja sehän tässä onkin ongelma. Nyt tuli vielä Quickmill Aquila listalle. Minulle sopivampi ulkonäkö. Siihen vielä 500€, niin "unelmakone" Duetto olisi minun.
Aquila varmasti hyvä vaihtoehto. En tiedä (ehkä olen missannut), mutta tulee mieleen vakiokyssärit: mikä on kokonaisbudjetti ja mikä mylly (löytyy jo kotoa tai on harkinnassa)? Kun tällaisista koneista puhutaan, niin mahdollisen lisäbudjetin sijoittaisin useimmiten myllyyn ennemmin kuin koneeseen (riippuen siis nykyisestä myllystä).
T. Teme
-
Aquila varmasti hyvä vaihtoehto. En tiedä (ehkä olen missannut), mutta tulee mieleen vakiokyssärit: mikä on kokonaisbudjetti ja mikä mylly (löytyy jo kotoa tai on harkinnassa)? Kun tällaisista koneista puhutaan, niin mahdollisen lisäbudjetin sijoittaisin useimmiten myllyyn ennemmin kuin koneeseen (riippuen siis nykyisestä myllystä).
No tähän tämä meni. :)
Budjetti on tuntematon. Tonnikin tuntuu jo pahalta, mutta kun harrastuksissa on muutenkin jo tottunut ylilyönteihin.
Mylly on Ascason I-mini, eli ihan kohtuullinen jahatustulos. Itse olen vähän skeptinen tuohon myllyyn sijoittamisessa. Siis tarkoitan tuolla, että nyt seuraava askel tuosta i-ministä maksaa jo jotain lähemmäksi tonnia. Eli tällä kertaa sijoitan mahd. hyvään esso-koneeseen.
Se mikä on suurin kynnyskysymys on se, että nykyään näillä foorumin "tosi"-barisoilla on tuplaboilerikoneita, niin olisiko se se juttu nyt tällä hetkellä, vai pitäisikö tyytyä HX-koneeseen. Tästä asiasta tietysti löytyy paljon mielipiteitä. Eli eli eli,,, joko hyvä HX-kone tai sitten semi-hyvä tuplaboileri.
-
Se mikä on suurin kynnyskysymys on se, että nykyään näillä foorumin "tosi"-barisoilla on tuplaboilerikoneita, niin olisiko se se juttu nyt tällä hetkellä, vai pitäisikö tyytyä HX-koneeseen. Tästä asiasta tietysti löytyy paljon mielipiteitä. Eli eli eli,,, joko hyvä HX-kone tai sitten semi-hyvä tuplaboileri.
Itse vaihdoin Reneka Technon Elektran hx-koneeseen (samanlaiseen 2gruppoiseen jollainen on nytkin foorumilla myynnissä) enkä ole katunut päivitystä hetkeäkään. Kotioloissa kun kahvin valmistuksen voi tehdä rauhassa ilman painostavaa asiakasjonoa, niin laadukkaalla hx-koneella saa ilman mitään ongelmia todella loistavaa kahvia. Varsinkin jos olisi se grupon lämpötilan näyttävä lämpömittari, jonka e61:seen saa liitettyä todella helposti.
Kahvilakäytössä sitten tuplaboilerista on ainakin pari merkittävää etua 1) ei jäähdytyshuuhtelun tarvetta 2) parempi höyrytysteho, koska höyryboilerin paineet voi nostaa ylemmäksi ilman lämmönvaihtimen ylikuumenemispelkoa. Ilmeisesti tuossa isojen maitokahvien luvatussa maassa jälkimmäinen kohta oli merkittävässä painoarvossa kun Starbucks teki joskus muinoin päätöksen LM Linean käyttämisestä kahviloissaan.
Kyllä täällä foorumillakin on monia harrastukseen tosissaan hurahtaneita, jotka ovat hyvinkin tyytyväisiä hx-koneisiinsa. Ja jos lueskelet home-baristaa, niin vaikkapa Elektran A3:sta pidetään hyvinkin arvossaan vaikka sekin on hx-kone.
-Mikko-
-
Kahvilakäytössä sitten tuplaboilerista on ainakin pari merkittävää etua 1) ei jäähdytyshuuhtelun tarvetta 2) parempi höyrytysteho, koska höyryboilerin paineet voi nostaa ylemmäksi ilman lämmönvaihtimen ylikuumenemispelkoa. Ilmeisesti tuossa isojen maitokahvien luvatussa maassa jälkimmäinen kohta oli merkittävässä painoarvossa kun Starbucks teki joskus muinoin päätöksen LM Linean käyttämisestä kahviloissaan.
Eli juuri tästä syytä ajattelin tuplaboilerin olevan parempi vaihtoehto näin maitokahveista nauttivalle. Löydän HX-koneista nämä plussat verrattuna tuplaboileriin:
- halvempi, saa laadukkaampia osia samaan hintaan
- isompi boileri, jaksaa höyryttää paremmin (puhun tässä nyt verrattuna vibiemmen junior tuplaboileriin jossa on pieni höyryboileri)
- alle 2000€ hintaluokassa enemmän laadukkaita vaihtoehtoja
Lyökää nyt tälle loppu! :)
-
Eli juuri tästä syytä ajattelin tuplaboilerin olevan parempi vaihtoehto näin maitokahveista nauttivalle. Löydän HX-koneista nämä plussat verrattuna tuplaboileriin:
- halvempi, saa laadukkaampia osia samaan hintaan
- isompi boileri, jaksaa höyryttää paremmin (puhun tässä nyt verrattuna vibiemmen junior tuplaboileriin jossa on pieni höyryboileri)
- alle 2000€ hintaluokassa enemmän laadukkaita vaihtoehtoja
Lyökää nyt tälle loppu! :)
Kahvilakoneissa ei luonnollisesti ole tilasta puutetta, joilloin tämä parempi db-koneen parempi höyryteho on mahdollinen. Kotikoneissa tätä mahdollisuutta ei ole, jolloin monasti db-koneessa on vastaavaa hx:ää pienempi boileri --> höyryteho on hx-koneessa parempi.
Kummallakin tekniikalla voi tehdä sekä hyviä, että huonoja koneita. Joten valinta on vain jotenkin tehtävä, arpa voi olla hyvä väline päätöksenteossa :) Tosin pitäisin mielessä myös noi listaamasi seikat...
-Mikko-
-
Eli juuri tästä syytä ajattelin tuplaboilerin olevan parempi vaihtoehto näin maitokahveista nauttivalle. Löydän HX-koneista nämä plussat verrattuna tuplaboileriin:
- halvempi, saa laadukkaampia osia samaan hintaan
- isompi boileri, jaksaa höyryttää paremmin (puhun tässä nyt verrattuna vibiemmen junior tuplaboileriin jossa on pieni höyryboileri)
- alle 2000€ hintaluokassa enemmän laadukkaita vaihtoehtoja
Lyökää nyt tälle loppu! :)
Ei lyödä loppua, vaan lisää pökköä pesään vaan!!
No joo, vuosi sitten vaihdoin halvan Krupsin Mini Vivaldi -tuplaboileriin. Samaa painia kävin silloin itseni kanssa, mutta lopulta yhdeksi isoimmaksi syyksi jäi koneen fyysinen korkeus. Tämä nimittäin mahtuu keittiöön kaappien alle.
(http://farm4.static.flickr.com/3651/3327822261_75387277be.jpg)
Yhtä cappuccinoa kun kerrallaan tekee, niin en usko että millään koneella höyry loppuu. Isommalle porukalle en kyllä ole kokeillut höyrytelläkään. Espressoja joskus, mutta silloin pullonkaulana on ollut mylly.
-
Lyökää nyt tälle loppu! :)
Jos alle 2 tonttua on budjetti, niin keittimeksi tuosta Alex:
http://www.bellabarista.co.uk/coffeemachines/izzo-alex-mk-ii.asp
Ja samasta puljusta sitten myllyksi Macap M4, Bellabarista kyllä neuvottelee hinnoista jos ostat koneen ja myllyn yhdessä. Tai sitten tuo mylly espressocoffeeshopista.
Jos lompakko kestää, niin koneeksi voisi ottaa myös Izzo Alex Duetton http://www.bellabarista.co.uk/coffeemachines/izzo-alex-duetto-mk-ii.asp
Sitä saa myös Suomesta ja koneena varmasti yksi parhaista luokassaan ja siitä ei ominaisuudet ihan heti lopu kesken.
Suosittelisin panostamaan kunnon myllyyn... eroa ei usko ennenkuin sen itse kokee ;D
-
Mylly on Ascason I-mini, eli ihan kohtuullinen jahatustulos. Itse olen vähän skeptinen tuohon myllyyn sijoittamisessa. Siis tarkoitan tuolla, että nyt seuraava askel tuosta i-ministä maksaa jo jotain lähemmäksi tonnia. Eli tällä kertaa sijoitan mahd. hyvään esso-koneeseen.
Mahlkönig Vario on vähän kysymysmerkki, se voisi olla melko edullinen ja tuntuva päivitys i-Ministä. Ja pienemmät Macapit, Mazzerit yms. on ainakin paljon miellyttävämpiä käyttää kuin i-Mini, mutta jauhatustuloksen paremmuudesta en uskalla luvata.
Se mikä on suurin kynnyskysymys on se, että nykyään näillä foorumin "tosi"-barisoilla on tuplaboilerikoneita, niin olisiko se se juttu nyt tällä hetkellä, vai pitäisikö tyytyä HX-koneeseen. Tästä asiasta tietysti löytyy paljon mielipiteitä. Eli eli eli,,, joko hyvä HX-kone tai sitten semi-hyvä tuplaboileri.
Parin tuplaboilerin kokemuksella minä sanoisin, että ei ne mitenkään autuaaksi tekeviä ole. Duetto vie niin paljon pöytätilaakin... Minä ostaisin Andrejan, pistäisin muutaman satasen jemmaan ja alkaisin seurata myllymaailman kehittymistä silmä kovana.
-
Jos alle 2 tonttua on budjetti, niin keittimeksi tuosta Alex:
http://www.bellabarista.co.uk/coffeemachines/izzo-alex-mk-ii.asp
Ja samasta puljusta sitten myllyksi Macap M4, Bellabarista kyllä neuvottelee hinnoista jos ostat koneen ja myllyn yhdessä. Tai sitten tuo mylly espressocoffeeshopista.
Jos lompakko kestää, niin koneeksi voisi ottaa myös Izzo Alex Duetton http://www.bellabarista.co.uk/coffeemachines/izzo-alex-duetto-mk-ii.asp
Sitä saa myös Suomesta ja koneena varmasti yksi parhaista luokassaan ja siitä ei ominaisuudet ihan heti lopu kesken.
Suosittelisin panostamaan kunnon myllyyn... eroa ei usko ennenkuin sen itse kokee ;D
Millä perusteella tuo Izzo Alex mk II olisi parempi kuin Quickmill Aquila? Saman hintaisia ovat. Aquila on käytännössä kuin Andreija, joka on ilmeisesti erittäin laadukas peli. Aquilassa taitaa olla myöski rotaatiopumppu.
Ei tämä helpottunut nyt yhtään.
-
Mahlkönig Vario on vähän kysymysmerkki, se voisi olla melko edullinen ja tuntuva päivitys i-Ministä. Ja pienemmät Macapit, Mazzerit yms. on ainakin paljon miellyttävämpiä käyttää kuin i-Mini, mutta jauhatustuloksen paremmuudesta en uskalla luvata.
Parin tuplaboilerin kokemuksella minä sanoisin, että ei ne mitenkään autuaaksi tekeviä ole. Duetto vie niin paljon pöytätilaakin... Minä ostaisin Andrejan, pistäisin muutaman satasen jemmaan ja alkaisin seurata myllymaailman kehittymistä silmä kovana.
Tässä oli järkeä! Mistä vario "halvalla"?
Muistan kyllä eräässä monenkin muistamassa barista jam tilaisuudessa, jossa verrattiin krupsin myllyä ja jotain henkilöauton kokoista huippumyllyä keskenään. Itse en tulosta kehittymättömällä makuaistillani maistanut, mutta joku ainakin totesi, että eroa ei juurikaan ollut. Mutta eiköhän tuohon käyttömukavuuteen ainakin voisi satsata, koska i-mini on erittäin kovaääninen vekotin.
-
Mahlkönig Vario on vähän kysymysmerkki, se voisi olla melko edullinen ja tuntuva päivitys i-Ministä. Ja pienemmät Macapit, Mazzerit yms. on ainakin paljon miellyttävämpiä käyttää kuin i-Mini, mutta jauhatustuloksen paremmuudesta en uskalla luvata.
Oman kokemukseni mukaan ainoa käytön kannalta negatiivinen seikka i-minissä on myllyn keveys, joka vaatii käytännössä tukemista toisella kädellä jauhatuksen aikana.
-
Tässä oli järkeä! Mistä vario "halvalla"?
Lue lisää täältä:
http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=1128.0
Niiden saatavuus on tällä hetkellä vähän heikkoa, joten ehkä viisainta on odottaa kunnes myllyn jo tilanneet foorumilaiset ovat sen saaneet ja lukea sitten ensikokemuksia. Tai jopa käydä jonkun luona kokeilemassa. :)
-
Oman kokemukseni mukaan ainoa käytön kannalta negatiivinen seikka i-minissä on myllyn keveys, joka vaatii käytännössä tukemista toisella kädellä jauhatuksen aikana.
Käytin myös toista kättä tukena alkuaikoina. Ajan myötä ote on muuttunut pehmeämmäksi ja tuen tarve on poistunut. Jauhan kahvit muovipurkkiin. Otan purkista ympäri menevän otteen siten, että kosketus i-Minin jauhatuskytkimeen tapahtuu purkkia pitelevällä sormella. Kahvaan suoraan jauhaessa tämä ei kaiketi onnistuisi kahvan kuumuudesta johtuen.
-
Käytin myös toista kättä tukena alkuaikoina. Ajan myötä ote on muuttunut pehmeämmäksi ja tuen tarve on poistunut. Jauhan kahvit muovipurkkiin. Otan purkista ympäri menevän otteen siten, että kosketus i-Minin jauhatuskytkimeen tapahtuu purkkia pitelevällä sormella. Kahvaan suoraan jauhaessa tämä ei kaiketi onnistuisi kahvan kuumuudesta johtuen.
Itse myöskin jauhan juomalasiin josta sitten huljuttelen purut kahvaan. Se on vähän niin kuin ilmaveissaus.
-
Millä perusteella tuo Izzo Alex mk II olisi parempi kuin Quickmill Aquila? Saman hintaisia ovat. Aquila on käytännössä kuin Andreija, joka on ilmeisesti erittäin laadukas peli. Aquilassa taitaa olla myöski rotaatiopumppu.
Aquilasta ei oikein saanut varmuutta, että onko siinä rotaatiopumppu vai ei. Kun katsoo Andrejan ja Aquilan hintaeroa 60 euroa, niin sillä ei kyllä osta rotaatiopumppua, eli varmaankaan ei.
Isoin ero Alexin ja Aquilan välillä olisi siis pumppu, jos päättelyni meni oikein. Tosin Alexin pumppu ei ole kai kauhean hiljainen rotaatiopumpuksi (ainakaan version I, en muista onko parantunut kakkosessa), ja Andreja on muistaakseni aika hiljainen vibrakoneeksi, eli ero ei välttämättä ole suuri.
Izzo ja Quick Mill ovat minusta molemmat "parempia" valmistajia, eli laadun suhteen ei pitäisi olla suurempaa eroa. Minä pitäisin tässä siis ratkaisevanä tekijänä saatavuutta Suomesta, joku muu hintaa tai ulkonäköä.
Oman kokemukseni mukaan ainoa käytön kannalta negatiivinen seikka i-minissä on myllyn keveys, joka vaatii käytännössä tukemista toisella kädellä jauhatuksen aikana.
Jos vertaa "täydelliseen myllyyn", niin lisäisin listaan äänekkyyden, hitauden ja ajastimen puutteen. Paakkuja se ei tainnut tuottaa, mutta muistelisin että staattisuutta oli vähän?
Toki "täydellistä myllyä" ei ole olemassakaan. Jos Mahlkönig K30, Mazzer Robur-E ja Versalab vehtaisivat keskenään ja saisivat lapsen, niin se olisi aika lähellä.
-
Aquilasta ei oikein saanut varmuutta, että onko siinä rotaatiopumppu vai ei. Kun katsoo Andrejan ja Aquilan hintaeroa 60 euroa, niin sillä ei kyllä osta rotaatiopumppua, eli varmaankaan ei.
Isoin ero Alexin ja Aquilan välillä olisi siis pumppu, jos päättelyni meni oikein. Tosin Alexin pumppu ei ole kai kauhean hiljainen rotaatiopumpuksi (ainakaan version I, en muista onko parantunut kakkosessa), ja Andreja on muistaakseni aika hiljainen vibrakoneeksi, eli ero ei välttämättä ole suuri.
http://www.quickmill.it/MyIndex.php?Lang=ENG&Menu=Prodotto&id_prod=82 (http://www.quickmill.it/MyIndex.php?Lang=ENG&Menu=Prodotto&id_prod=82)
Tuolla sanotaan, että siinä on "Possible rotary pump". Toivon vaan, että possible tarkoittaa tässä tapauksessa pumpun merkkiä. :)
-
Tuolla sanotaan, että siinä on "Possible rotary pump". Toivon vaan, että possible tarkoittaa tässä tapauksessa pumpun merkkiä. :)
Taitaa olla vain optiona (kuvassa on vibrapumppu koneen sisässä). Kannattaa tarkastaa että vesisäiliön käyttömahdollisuus säilyy, mikäli vaihtaa pumpun rotaatiopumppuun - paitsi jos vesiliitäntä onnistuu. Quickmillin "virallinen" rotaatiopumppumalli on Vetrano ja siinä ei ole vesisäiliötä. Hintaero Andrejan ja Vetranon välillä on esim. espressocoffeeshopissa himpun yli 300 euroa.
Kun katsoo Andrejan ja Aquilan hintaeroa 60 euroa, niin sillä ei kyllä osta rotaatiopumppua, eli varmaankaan ei.
Voihan siitä löytyä pumppu jos on moottori (=se kalliimpi osa) jätetty pois. Kampi kyljessä? :P
-
Voihan siitä löytyä pumppu jos on moottori (=se kalliimpi osa) jätetty pois. Kampi kyljessä? :P
Niin, sillä tavalla saataisiin mukavasti yhdistettyä pumppukoneen vaivattomuus, mutta kahvakoneen käsin tekemisen tuntu...
-
Tässä keskustelunhaarassa kun olen omia valintaongelmia vuodatellut, niin on varmaan syytä kertoa teille loppuratkaisu...
Päätinkin jostain kumman syystä lähteä ensin tilaamaan tuota Mahlkonig Vario myllyä, jonka löysinkin sitten Bella Baristasta.
Siitä se ajatus sitten lähti. Eli toisin sanoen tilasin myös keittimen samasta firmasta. Sillä hetkellä päässäni pyöri parivaljakko Andreja ja Giotto. Valinnan tein tunteella. Eli siis Giotto lähti tulemaan vaikka BellaBaristan arvostelussa olikin joitain "valmistusvirheitä" mallista löytynytkin. Sitä paitsi BB:n hinta oli alhainen. Andreija olisi ollut järkevämpi, mutta ulkonäkö tässä nyt vaikutti. Niin ja loppupeleissä nuo tekniset erot on melko pieniä.
Tilauksen kokonaishintaa nosti se että Giotossa ei ollut uuttopainemittaria. Eli tilasin tuon uuttopainemittarillisen kahvan lisänä, niin pääsee säätelemään. Puly Caff ainetta ja Espro tamper seurasivat myös perässä. Tänään lähtee myös Ericin lämpömittari tilaukseen.
Että sellasta. Kyllä helpotti! :P
-
Tänään lähtee myös Ericin lämpömittari tilaukseen.
Viitsitkö laiskalle kertoa, että saako sitä ilman sitä vihreää "ok"-merkkivalotoimintoa ja mistä niitä taas oikein pitikään tilata? Kun vielähän tuohon Duettoon neljäskin mittari mahtuisi...
-
Viitsitkö laiskalle kertoa, että saako sitä ilman sitä vihreää "ok"-merkkivalotoimintoa ja mistä niitä taas oikein pitikään tilata? Kun vielähän tuohon Duettoon neljäskin mittari mahtuisi...
Täältä http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=1041.0 löytyy linkit tilausohjeisiin. Jiitee kommentoi ketjun lopussa, että sitä vois kalibroida, jolloin sen vihreän valon hälytysalueen vois heittää jonnekin uuttoalueen ulkopuolelle (tämä on ihan vain arvaus). Ericiltä kannattaa kysyä, se vastaa varsin nopeasti ja ilmeisen mielellään, varsinkin, jos viestejä tulee Skandinaviasta...
-
Viitsitkö laiskalle kertoa, että saako sitä ilman sitä vihreää "ok"-merkkivalotoimintoa ja mistä niitä taas oikein pitikään tilata? Kun vielähän tuohon Duettoon neljäskin mittari mahtuisi...
Minä pistän tilauksen tuonne... http://www.chriscoffee.com/products/home/espressoaccs/thermometerkit.
En tiedä mistä tuon bongasin. Onko sama mittari?
-
Minä pistän tilauksen tuonne... http://www.chriscoffee.com/products/home/espressoaccs/thermometerkit.
En tiedä mistä tuon bongasin. Onko sama mittari?
Sama laite, Eric myy sitä itse suoraan ja on saanut cc:stä myyjän tuotteelleen. Chriscofeen sivujen ohje-pdf on Ericin sivuilta.
-
Tästä näyttäisi olevan liikkeellä niin montaa eri mittaa että oksat pois :D Osa antaa korkeudeksi 40cm, osa 35 cm osa päälle 40cm. Cafetorian sivuilla näyttisi menneen syvyys ja korkeus sekaisin, tai sitten moni muu on väärässä. Vesitankkikin on kaikkea 3,5 ja 1,8 litran väliltä ;D
Olen tässä yrittänyt etsiä sopivaa keitintä 40cm tason alle. 35 senttiä korkeutena kuulostaa ihan kivalta, varsinkin jos noi jalat on vielä irttoitettavissa ja vaihdettavissa joihinkin pikkutöppöihin. Pitäis varmaan mennä mittaamaan jonnekin ennen kuin sadattelee paikan päällä. Izzon vivi olis toki toinen vaihtoehto. Isomacilta ei näköjään käy mikään, Expobar sama juttu. Vesisäiliön täyttäminen kuulosti käyttäjää eniten epäilyttävän, ei halunnut siirtää keitintä kuin korkeintaan säiliön pesua varten.
-
Dodi. Etsin aika pitkään vanhemmille sopivaa keitintä ja tämä oli se valinta. Nyt olisi pari viikkoa aikaa opettaa ne tekemään kohtuullista espressoa, ja ehkä siinä samalla opetetalla itsekin käyttämään jotain muuta kuin Silviaa. Omat kokemukset rajoittuu silviaan sekä Tea:n satunnaiseen räpellykseen (kaverilla kun on moinen)
Keitin on kyllä törkeän hieno ja sopivan kompakti. Korkeuden kanssa joutui hieman säätämään kun paikka johon se piti saada oli tosiaan rajoitettu 40 senttiin, todellinen korkeus on n.41 senttiä yläkannen ripoihin. Vibiemmellä on onneksi irroitettavat jalat, joten vanhat ulos ja 1,5 cm kumitöpöt samoihin kierteisiin tilalle. Sentin tuota saisi vielä matalammaksi jos vaihtaisi virtajohdon paikan pohjalta ylös tai taakse, mutta pitäisi jo porata uusi vienti ja kun se mahtui hyvin noin niin jäi tekemättä, täysin ilman ilmarakoa tuota ei voi ole suunnitelut käytettäväksi koska alhaalla näytti olevan ilman sisäänottoritilä. Nyt kupinlämmittimen päälle mahtuu just ja just essokuppeja. Cafetorian palvelu oli todella nopeaa, keitin tuli Nummelasta Lappiin alle vuorokaudessa kotiovelle.
Nyt pitäisi hakea sopviva lämpötila-asetus ja tutkailla lisää uuton painemittaria. Tällä hetkellä ulostuleva vesi kiehuu ja koska kyseessä ei ole hx-laite niin olettaisin että säätö on pielessä, eikös tuota pitäisi pystyä operoimaan huuhtelematta? Toinen mikä ihmetyttää on uuton painemittari, ohjekirja opastaa että n. 8,5 ja 9,2 välillä oleva paine olisi jauhatuksen puolesta ok, mutta tällä hetkellä uutossa paineet on 12 bar ja tupla tulee läpi noin 15 sekunnissa. Painemittari näyttää myös 2-3 barin painetta kun pumppu ei ole käynnissä, olettaisin että tällöin oikea lukema olisi lähempänä yhtä. Kaverilla olisi ollut lainattavissa oleva painemittari, jä kuitenkin kerjäämättä mukaan kun oli mukamas niin kiire.
Vaahdotuspää näyttäisi olevan kahdella reiällä ja ainakaan eilen siitä ei tullut yhtään mitään. Pitäisi kait katsella sille sopivaa tapaa vaahdottaa.
Näin äkkisältään tässä taas muistaa mikä tässä touhussa kiehtoo. Saa säätää ;D
-
Nyt pitäisi hakea sopviva lämpötila-asetus ja tutkailla lisää uuton painemittaria. Tällä hetkellä ulostuleva vesi kiehuu ja koska kyseessä ei ole hx-laite niin olettaisin että säätö on pielessä, eikös tuota pitäisi pystyä operoimaan huuhtelematta?
Kiehuva vesi kuulostaa kieltämättä pielessä olevalta säädöltä. Tuplaboileritkin toki edellyttävät huuhtomista suihkusihdin puhdistamiseksi ja grupon lämmittämiseksi (saattavat pahukset kylmetä jos ovat käyttämättä pitkään).
Toinen mikä ihmetyttää on uuton painemittari, ohjekirja opastaa että n. 8,5 ja 9,2 välillä oleva paine olisi jauhatuksen puolesta ok, mutta tällä hetkellä uutossa paineet on 12 bar ja tupla tulee läpi noin 15 sekunnissa.
Korkealta kuulostaa tuokin. Onneksi uuttopainettakin voi säätää (onnenpäivä :)). Muistaakseni Home-barista.comissa taisi olla juuri valokuvallinen threadi aiheesta.
Painemittari näyttää myös 2-3 barin painetta kun pumppu ei ole käynnissä, olettaisin että tällöin oikea lukema olisi lähempänä yhtä. Kaverilla olisi ollut lainattavissa oleva painemittari, jä kuitenkin kerjäämättä mukaan kun oli mukamas niin kiire.
Uuttopainemittari näyttää paineen nimenomaan uuton aikana, eivätkä sen ilmoittamat luvut ole merkityksellisiä jos uutto ei ole päällä.
Miltä tuo kone muuten on vaikuttanut? Aika vähän tuntuu olevan käyttökokemuksia siitä interwebsissä.
-
Jees, ainakin uuttopaineen, lämmön ja höyryboilerin paineiden säätö on tehty helpoksi. Uuttopaineiden säätö onnistui ilman ohjeita seuraamalla vain pumpusta lähtevää letkua ja sieltähän se OPV:n säätö löytyi. Säädin tuon blindin kanssa vähän vajaaseen 10 bariin näin aluksi, eikös noissa yleensä ole lukemat hieman (0,5-1bar) todellista korkeammat?
Lämpötilan säätäminen on helppoa, mutta sen säätämiseen tarvitsee kyllä lämpömittarin. Taloudesta ei moista löytynyt ja luin jostain että tuon termostaatin säätöväli on 70-120 astetta. Potikasta löytyy vähän reilu kierros millä välillä tuo tapahtuu. Tein karkean säädön siten että huuhtelin vettä aina gruposta läpi niin kauan että lämmityssyklin jälkeen vesi ei enää kiehunut, tiputtaen joka syklin jälkeen hieman asetusta alaspäin. Nyt tuleva vesi on luultavimmin jotain 90+ asteista, muttei kuitenkaan kiehuvaa. Shottikin parani maultaan "hieman" ;D
Höyryboileri oli asetettu 1,5 bariin. Vaahdotus on kyllä edelleen täysin hakusessa. Pitää varmaan ottaa fairyä ja vettä kannuun ja tutkailla pään sopivaa asentoa.
Kone vaikuttaa muuten kyllä mainiolta. Käyttöohje oli erittäin suppea ja käyttöönotto vaatii kyllä pientä perehtymistä. Koneen mukana tuli kahdet portafilterit: sinkulle ja tuplalle sekä blindi. Mukana tulleella tampperilla ei kuitenkaan tee mitään, esitys on jopa heikompi kuin Silviassa, jossa halkaisia on sentään vähän sinne päin. Arvasin tämän ja otin oman mukaan.
-
Dodi. Etsin aika pitkään vanhemmille sopivaa keitintä ja tämä oli se valinta.
Onnitelut uudesta koneesta!
Toinen mikä ihmetyttää on uuton painemittari, ohjekirja opastaa että n. 8,5 ja 9,2 välillä oleva paine olisi jauhatuksen puolesta ok, mutta tällä hetkellä uutossa paineet on 12 bar ja tupla tulee läpi noin 15 sekunnissa. Painemittari näyttää myös 2-3 barin painetta kun pumppu ei ole käynnissä, olettaisin että tällöin oikea lukema olisi lähempänä yhtä.
Mikäli se on ns. "Italialainen" ohjekirja, niin tuolla tarkoitetaan yleensä sitä että jauhatusta tulisi säätää niin (=karkeammalle) että paine jäisi noihin lukemiin. Käytännössä tämä taitaa kuitenkin olla mahdotonta toteuttaa (muualla kuin Italiassa?) niin että lopputulos olisi hyvä.
Tuolla 12bar pitäisi tuplakin saada tukkoon tarpeeksi hienolla jauhatuksella. Itselläni painemittari näyttää noin 5bar kun juoksuttaa vapaalla ja tuo johtuu siitä että pumpulta grupolle on matkanvarrella jos jonkinlaista kapeaa kohtaa jotka vastustavat vedenkulkua riittävästi (ja tämä näkyy paineena mittarissa/systeemissä).
Kaverilla olisi ollut lainattavissa oleva painemittari, jä kuitenkin kerjäämättä mukaan kun oli mukamas niin kiire.
Mitatkaa tuolla paine siis niin, että mittarista pääsee vettä läpi normaalin shotin nopeudella.
Vaahdotuspää näyttäisi olevan kahdella reiällä ja ainakaan eilen siitä ei tullut yhtään mitään. Pitäisi kait katsella sille sopivaa tapaa vaahdottaa.
Kannattaa aloittaa pilli syvällä maidossa, niin että maito lähtee hyvin liikkeelle ja tuoda sitten varovasti pintaan. Ja kulma saa olla melko pystysuora - yksireikäisellä Silvialla näkee vaahdotettavan kovinkin pilli kallellaan, mutta tämä ei toimi monireikäisen kanssa (yleensä) kovin hyvin - eikä ole tarvekaan.
Säädin tuon blindin kanssa vähän vajaaseen 10 bariin näin aluksi, eikös noissa yleensä ole lukemat hieman (0,5-1bar) todellista korkeammat?
Joskus jopa enemmänkin - muistelisin jostain Vibiemmen Superin kanssa nähneeni mainintaa jopa 1.5bar erosta, löytyynee H-B:n foorumeilta tuo (ja ero taisi olla erilainen riippuen siitä katsottiinko blindia vasten vai uuton aikana).
Höyryboileri oli asetettu 1,5 bariin. Vaahdotus on kyllä edelleen täysin hakusessa. Pitää varmaan ottaa fairyä ja vettä kannuun ja tutkailla pään sopivaa asentoa.
Tuota ei kannata alennella koska ei ole uuttolämpötilaan vaikutusta ja alentamalla vain yleensäottaen hankaloituu laadukkaan mikrovaahdon tekeminen.
Mukana tulleella tampperilla ei kuitenkaan tee mitään, esitys on jopa heikompi kuin Silviassa, jossa halkaisia on sentään vähän sinne päin. Arvasin tämän ja otin oman mukaan.
Itseasiassa Ranciolion Silvian kanssa toimittama muovitampperi taitaa edustaa jonkinlaista muovitampperien aatelia - ainakin mitä olen tuohon Silvian tampperiin muiden toimittamia verrannut (kaksi keitintä ja mylly) niin ovat olleet selvästi huonompilaatuisia (mm. viimeistelyltään).
-
Tällä ensimmäisen kunnon laitteiston hankkijalla on kiikarissa yksi tuollainen Domobar Junior Double Boiler -yksilö, mutta himan vielä mietityttää. Mahdottomasti ei vielä näytä netissä arvioita olevan ja niissä harvoissakin raportoidaan probleemia olleen...tuolla Home-Baristan puolella oli muistaakseni juttua termostaatin temppuilusta ja tässä oli yhtä sun toista...
Nyt pitäisi hakea sopviva lämpötila-asetus ja tutkailla lisää uuton painemittaria. Tällä hetkellä ulostuleva vesi kiehuu ja koska kyseessä ei ole hx-laite niin olettaisin että säätö on pielessä, eikös tuota pitäisi pystyä operoimaan huuhtelematta? Toinen mikä ihmetyttää on uuton painemittari, ohjekirja opastaa että n. 8,5 ja 9,2 välillä oleva paine olisi jauhatuksen puolesta ok, mutta tällä hetkellä uutossa paineet on 12 bar ja tupla tulee läpi noin 15 sekunnissa. Painemittari näyttää myös 2-3 barin painetta kun pumppu ei ole käynnissä, olettaisin että tällöin oikea lukema olisi lähempänä yhtä.
Tokihan jonkinlainen säätäminen ja pähkäily kuuluu asiaan, mutta liekö tämän laitteen hankkiminen ensimmäiseksi kunnon vermeeksi hieman riskialtista? Meinaan, että vaatiiko tämä normaalia enemmän säätämistä, mittaamista ja virittämistä heti alusta lähtien...?
Kokemuksia? Kiitos.
-
Tokihan jonkinlainen säätäminen ja pähkäily kuuluu asiaan, mutta liekö tämän laitteen hankkiminen ensimmäiseksi kunnon vermeeksi hieman riskialtista? Meinaan, että vaatiiko tämä normaalia enemmän säätämistä, mittaamista ja virittämistä heti alusta lähtien...?
Kokemuksia? Kiitos.
Jokainen espressokone vaatii yleensä hieman säätämistä (riippuen näkeekö säätötoimet tarpeellisiksi - esim. uuttopaineen hienosäätö) ja Vibiemme ei liene mikään poikkeus suuntaan taikka toiseen. Jos haluat koneen hieman yksinkertaisemmalla rakenteella, niin ota tuosta Vibiemmestä HX-malli - saat sillä taatusti ihan yhtä helposti espresson aikaiseksi ja HX/E61 yhdistelmä voi olla jopa eduksi tässä kokoluokassa (ja on vähemmän vikaanmeneviä osia huolehdittavana). Ja kaikki puheet jäähdytyshuuhteluiden hankaluuksista ja tuplaboilerisen helppoudesta ovat ennemminkin siellä fiktion kuin faktan tasolla.
-
Ja kaikki puheet jäähdytyshuuhteluiden hankaluuksista ja tuplaboilerisen helppoudesta ovat ennemminkin siellä fiktion kuin faktan tasolla.
Näiden kahden tekniikan helppouksien eroja on tosiaan usein liioiteltu, mutta ei se nyt niinkään päin mene että todellisuudessa HX:t on helppoja ja tuplaboilerit jotenkin vaikeita.
-
mutta ei se nyt niinkään päin mene että todellisuudessa HX:t on helppoja ja tuplaboilerit jotenkin vaikeita.
En niin väittänytkään. Kummassakin on omat kommervenkkinsä. Mutta jos vaikka miettii näitä pienempiä tuplaboilerisia E61 -koneita, niin kuinka hyvin niissä on mietitty nuo grupon lämmöt ja tätä kautta toistettavuus?
Sinullakin oli Dueton kanssa pientä alilämpöisyyttä - joka tosin korjaantui säätämällä (kun Duetossa on tähän hyvä mahdollisuus PID:in kautta). Mutta mikäli tämmöisen pienemmän tuplaboilerisen gruppo käy viileänä, niin kuinka varovainen siinä saa olla lämmityshuuhtelun kanssa ettei hörppää liikaa kylmää boileriin? Tässä mielessä toistettavuuden kannalta tuo HX tuntuisi jopa paremmalta vaihtoehdolta - kun jo pelkästään "vesitanssia" seuraamalla päästään jo suhteellisen hyvään tarkkuuteen ilman että lämpö ainakaan notkahtaa. Hienosääntö on sitten erikseen - mutta tähän tuo tublaboilerinen vaatisi sitten PID:in, pelkällä gruppomittarilla ei juurikaan tekisi mitään (kun lämpöön ei voi huuhtelemalla oikein vaikuttaa ja ruuvin säätö on loppupeleissä aika arpapeliä).
-
En niin väittänytkään.
Kirjoittamasi saattoi tulkita niinkin ja, paremman tekemisen puutteessa, tietenkin tähän mahdollisuuteen heti tartuin.
Lämmön kannalta enemmän väliä on sillä, että miten järeä ja hyvin suunniteltu kone on. Koska kotikäyttöön tehdyt HX:t ovat keskimäärin isompia ja kalliimpia kuin yksiboileriset, ja tuplaboileriset keskimäärin isompia ja kalliimpia kuin HX:t, niin jossain määrin näiden kolmen tekniikan järjestys pitää paikkansa. Syynä on kuitenkin lähinnä muu kuin koneen perusarkkitehtuuri. Tuplaboilerikoneet on yleensä aika isoja ja käytännössä vähän helpompia kuin pieni HX, jossa höyrynpaine on vaahdotusta varten korkealla. Mutta sitten esimerkiksi Nuova Simonelli Aurelia (iso ja hyvin suunniteltu HX) pesee lähes kaikki tuplaboilerit helppoudessa ja lämmön tasaisuudessa.
-
Mutta mikäli tämmöisen pienemmän tuplaboilerisen gruppo käy viileänä, niin kuinka varovainen siinä saa olla lämmityshuuhtelun kanssa ettei hörppää liikaa kylmää boileriin? Tässä mielessä toistettavuuden kannalta tuo HX tuntuisi jopa paremmalta vaihtoehdolta - kun jo pelkästään "vesitanssia" seuraamalla päästään jo suhteellisen hyvään tarkkuuteen ilman että lämpö ainakaan notkahtaa. Hienosääntö on sitten erikseen - mutta tähän tuo tublaboilerinen vaatisi sitten PID:in, pelkällä gruppomittarilla ei juurikaan tekisi mitään (kun lämpöön ei voi huuhtelemalla oikein vaikuttaa ja ruuvin säätö on loppupeleissä aika arpapeliä).
Nii'in....tässäpä se aiheen ydin onkin joka askarruttaa aloittavan harrastajan pientä mieltä. Olin jo hankkimassa Rocket Giottoa, mutta eteen pompsahti tilaisuus saada tämä Dual Boiler Juniori edukkaaseen hintaan. Jos tähän päädyn niin ainakin lämpömittari pitänee hankkia....voihan olla, että tällä jopa innostuisi siitä säätämisestä. Ja mikäli hankinta menee totaalisen pieleen, niin saapahan heti ainakin päivityskuumeen päälle.... ;D
-
Näiden kahden tekniikan helppouksien eroja on tosiaan usein liioiteltu, mutta ei se nyt niinkään päin mene että todellisuudessa HX:t on helppoja ja tuplaboilerit jotenkin vaikeita.
Ei mene niinkään, että tuplaboileri olisi automaattisesti helpompi. Itsellä kokemusta neljästä hyvin eri luonteista espressokoneesta:
- Yksi boilerisesta (silvia), joka vaati värkkäilyä jotta shotit olisivat tasalaatuisia.
- Tuplaboilerisesta kotikoneesta (Reneka Techno), jota en pitäisi mitenkään helppona, ainakaan jos haluaa saada huippulaatuista aikaiseksi.
- 2 gruppoisesta hx-koneesta (Elektra modern), jolla on ollut tosi helppo saada hyvää aikaiseksi.
- 4 gruppoisesta tuplaboilerikoneesta (LM fb/70), jolla kyllä saa todella hyvää aikaiseksi, mutta en pitäisi sitä minään kovin helppona laitteena.
Tuon marzoccon suhteen ongelmana on kylläkin volumetrinen annostelu, joka aiheuttaa uuttoveden viilenemistä. Sekä se, että tuossa yksilössä ei ole minkäänlaista virtauksenrajoitusta, eli espresso kanavoi hyvin herkästi. Nuo ongelmat on tarkoitus poistaa muuttamalla kone semiautoksi.
-Mikko-
-
Kirjoittamasi saattoi tulkita niinkin ja, paremman tekemisen puutteessa, tietenkin tähän mahdollisuuteen heti tartuin.
Toki olisin tietysti tuon voinut vähän selkeämmin muotoilla. Idea oli lähinnä siinä, että tätä HX/DB yhtälöä punnittaessa nuo kaksi seikkaa nousevat hyvin usein jotenkin määrääviksi tekijöiksi ja asioita yksinkertaistetaan niiden osalta liikaa. Kun sitten katsotaan vaikka noita Vibiemmin pikkukoneita kokonaisuuksina, niin kummastakin löytyy hyvät ja huonot puolensa. Tällä tavalla niitä tarkasteltaessa on hyvin vaikea sanoa (ainakin minun) kumpi on absoluuttisesti "parempi" - varsinkin kun ottaa huomioon sen, että niillä kummallakin saa loppupeleissä aikaan ihan yhtä hyvää espressoa.
Näiden kahden välillä voi siis mielestäni valita sen koneen jonka kukin itse kokee "oikeaksi". Omassa vaakakupissani vain painaisi jossain määrin merkittävästi tuon HX -koneen hieman yksinkertaisempi (tekninen) rakenne - kun otetaan koneiden hintaluokka huomioon.
-
Hieman wanha säie, mutta...
Onkos jo tästä tuplaboilerisesta junnumallista selvinnyt miten jäähtymiset/lämpenemiset ja miten höyrytystehot? Muita vaihtoehtoja katsellessa tuntuu sääntö olevan, että boilerit on isompia, eli jotenkin voisi ajatella lämpötilamuutosten olevan hitaampia ja höyrytehon kestävämpää.
Täällä on kovasti koitettu uskotella, että aikuisten oikeasti nyt tarvitsee uutta keitintä ja tämä pieni tuplaboilerillinen on houkuttanut jo jonkin aikaa. Aamuisin ja iltapäivisin pari kuppia jos keittelee ja viikonloppuisin muutaman, niin oma käyttö on arviolta about siinä. Sikäli jättikokoista keitintä ei siis tekisi mieli hankkiakaan.
-
Jepjep, keitin tuli taloon ja johan alkoi maitopohjaiset maistumaan. Latte art ei suju, mutta harjoittelu aloitettu...
Blindin kanssa kokeillessa uuttopainemittarin saa helposti yli 12 bar lukuihin, tiedä häntä olisiko säädön paikka. Uuttovesi ei vaikuttaisi kiehuvan, mutta jospa siitäkin koittaisi mittailla lämpöjä jossain vaiheessa.
Aprikoitiin tuossa, että onko käyttövivulle joku suositusasento, kun kone lämpenee tai muuten seisoo? Vivussa kun tuntuisi olevan kolme kohtaa... uuttovideossa jengi näyttäisi pitävän vipua alhaalla (ei keskellä).
-
Vipu alhaalla (kuuluu olla).
Blindia vasten jurnutettaessa ei mittari näytä suoraan uuttopainetta. Lukema on aina yläkanttiin (riippuu sitten koneen rakenteesta jne. miten paljon) - tosin tuo 12 on jo aika reippaasti. Jos säädät niin jätä aluksi jonnekin 10bar tuntumaan - muistelisin että muissa vibiemmeissä on kerrottu olevan 0.5-1 bar ero todelliseen (tällöin saattaisi siis asettua 9-9.5 bar välille).
-
Päivitetäänpä tänne nyt niitä kokemuksia vielä. Pienihän sen on, ja pääosin erikoispiirteet siihen liittyykin. Lämpiää nopiaan, mutta kahvi- ja kakkukekkereiden yhteydessä myös alkaa kyykkäämään.
Sikälihän tuplaboilerikeittimen hienouksia on samanaikainen uutto + höyrytys. Käytännössä jos sattuu ottamaan höyryä reilusti ja höyryboileri alkaa tankkaamaan uuton aikana, notkahtaa uuttopaine tankkauksen ajaksi.
Jos tuosta lähtee virittelemään, niin siihen voisi asentaa vinyylit pintaan (vaimo ei tykkää rosteriviimeistelystä), vähän äänieristettä pelteihin (kun rämiseen) ja PIDin (koska... olen insinööri...).
-
Sikälihän tuplaboilerikeittimen hienouksia on samanaikainen uutto + höyrytys. Käytännössä jos sattuu ottamaan höyryä reilusti ja höyryboileri alkaa tankkaamaan uuton aikana, notkahtaa uuttopaine tankkauksen ajaksi.
Tämä on kieltämättä ärsyttävä piirre, Brewtus tekee samaa. Duetto taas ei minusta niin tee, tai sitten ei ole koskaan vaan osunut kohdalle.
Turvallisuussyistä varmaankin höyryboilerin täyttö ohittaa uuton, vaikka käyttäjän kannalta se onkin järjetöntä. Paljon parempi olisi sammuttaa höyryboilerin lämmitysvastus ja täyttää boileri vasta kun uutto on ohi. Mutta tämä vaatisi älykkäämpää ohjainta kuin mitä noissa koneissa nykyään yleensä on.
-
Oma keitin on noin tonnin La Vibiemme (Domobar Junior Dual boiler), enkä ole enää keitinpäivityksen jälkeen miettinyt PID-säädön tarpeellisuutta. Keitin on vishiin pienimpiä tuplaboilerikeittimiä. Höyrytysboileri tosin saisi olla isompi, jos isompaa maitomäärää tarvitsee jatkuvasti höyrytellä.
Mitenkäs muuten tuon Vibiemmen kohdalla, onko se heti idle:stä käyttölämmöissä, vai joutuuko senkin herättelemään ensin lämmityssyklillä uuttolämpöihin 90-95? Oletko uuttoboilerin lämpötilaa joutunut säätämään?
-
Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että lopetin kaiken "turhan" hifistelyn ja tuunaamisen tuon koneen myötä. Edellisellä keittimellä oli tarkat herättelyt, tuolla on vain keitelty. Mutu sanoisi, että lämpötila idlessä ei välttämättä pidä mitenkään äärimmäisen tarkasti. Uuttoboilerin lämpöjä on vähän tullut säädettyä, mutta en ole mitannut mitään. Lisäksi tällä haavaa tulee keiteltyä (itse) lähinnä aamukappuja, jolloin keitin lämpenee kylmästä lähtötilanteesta ja pienet nyanssit peittyy maitovaahtoon...
Voisin kyllä lämpöjä jossain kohtaa mittailla, onko ehdotuksia keinoista? Löytyy paisto-/maidonlämpömittaria ja ir-mittari, mutta tarkkuuksista en oikein menisi takuuseen.
-
Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että lopetin kaiken "turhan" hifistelyn ja tuunaamisen tuon koneen myötä. Edellisellä keittimellä oli tarkat herättelyt, tuolla on vain keitelty. Mutu sanoisi, että lämpötila idlessä ei välttämättä pidä mitenkään äärimmäisen tarkasti. Uuttoboilerin lämpöjä on vähän tullut säädettyä, mutta en ole mitannut mitään. Lisäksi tällä haavaa tulee keiteltyä (itse) lähinnä aamukappuja, jolloin keitin lämpenee kylmästä lähtötilanteesta ja pienet nyanssit peittyy maitovaahtoon...
Voisin kyllä lämpöjä jossain kohtaa mittailla, onko ehdotuksia keinoista? Löytyy paisto-/maidonlämpömittaria ja ir-mittari, mutta tarkkuuksista en oikein menisi takuuseen.
Jaa-a, taitaa olla nuo mittailut vähän ja näin, yksi keino on liruttaa vettä vaikkapa jugurttipurkkiin, joka on grupossa kiinni ja lämpömittari purkin kyljestä rei'ästä sisään. Jos se vesi on lähempänä 70 astetta, kuin 90 astetta, niin voisin veikata että kone vaatii ainakin yhden "herättelysyklin" ennenkuin päästään hyviin uuttolämpötiloihin.
-
Mitenkäs muuten tuon Vibiemmen kohdalla, onko se heti idle:stä käyttölämmöissä, vai joutuuko senkin herättelemään ensin lämmityssyklillä uuttolämpöihin 90-95? Oletko uuttoboilerin lämpötilaa joutunut säätämään?
Ei ole. E61:sessa on sen verran tavaraa että on syytä antaa sen lämmetä, vaikka huuhtelemalla jos on kiire. Jos alemmat lämmöt ei rassaa mieltä niin tietty voi hyvin piankin uuttaa.
Uuttoboilerin lämpötilan ja paineet joutui kyllä säätämään, ainakin säätämässäni tuli vakiona kiehuvaa vettä liian kovilla paineilla. Vibiemmen tublaboilerisien ainut isompi vika on se että jos höyryboilerin anturi huutaa lisää vettä uuton aikana, niin uuttopaineet romahtaa kun pumppu alkaa täyttämään höyryboileria. Hyvälle shotille voi sanoa saman tien hyvästit. En omista kyseistä konetta, ominaisuus on sähköisesti kierrettävissä.
-
Ei ole. E61:sessa on sen verran tavaraa että on syytä antaa sen lämmetä, vaikka huuhtelemalla jos on kiire. Jos alemmat lämmöt ei rassaa mieltä niin tietty voi hyvin piankin uuttaa.
OK, ja tarkoittamani tilanne oli siis se että laite on vaikkapa päällä jatkuvasti, mutta ainakin tuo oma yksiboilerinen E61 koneeni tipauttaa lämmöt grupossa todella alas ja sitä joutuu pari kertaa huuhtelemaan lämpimäksi ennenkuin kahveja kannattaa uuttaa.
Uuttoboilerin lämpötilan ja paineet joutui kyllä säätämään, ainakin säätämässäni tuli vakiona kiehuvaa vettä liian kovilla paineilla.
Ohoh, aika kovat lämmöt koneessa, jos kiehuvaa vettä tulee ulos tehdasasetuksilla!
Vibiemmen tublaboilerisien ainut isompi vika on se että jos höyryboilerin anturi huutaa lisää vettä uuton aikana, niin uuttopaineet romahtaa kun pumppu alkaa täyttämään höyryboileria. Hyvälle shotille voi sanoa saman tien hyvästit. En omista kyseistä konetta, ominaisuus on sähköisesti kierrettävissä.
Tuolla jossain toisessa topicissa oli puhetta että myös Brewtus käyttäytyy samalla lailla. Tosin ei tuossa mitään uutta sinänsä, nasahtaa tuo boilerin lämmityssykli itsellänikin välillä päälle, jos en ole tarpeeksi tarkkana uuttojen kanssa ja shotti menee silloin viemäriin.
Ja palatakseni aiheeseen, Bezzeraa tässä edelleenkin vakavissaaan mietitään.
EDIT: Nämä Vibiemmeen liittyvät kommentit voisi yhdistää Vibiemmen omaan threadiin (kun kerta semmoinenkin löytyy).
-
OK, ja tarkoittamani tilanne oli siis se että laite on vaikkapa päällä jatkuvasti, mutta ainakin tuo oma yksiboilerinen E61 koneeni tipauttaa lämmöt grupossa todella alas ja sitä joutuu pari kertaa huuhtelemaan lämpimäksi ennenkuin kahveja kannattaa uuttaa.
Vähän jännältä kuulostaa, että uuttoboilerissa kiinni oleva E61 ei pysy riittävän kuumana koneen ollessa jouten.
Tuolla jossain toisessa topicissa oli puhetta että myös Brewtus käyttäytyy samalla lailla. Tosin ei tuossa mitään uutta sinänsä, nasahtaa tuo boilerin lämmityssykli itsellänikin välillä päälle, jos en ole tarpeeksi tarkkana uuttojen kanssa ja shotti menee silloin viemäriin.
Joo, sillä tuli joskus huteja, jos sattui höyryboilerin täyttö päälle kesken uuton.
Mutta ei kai lämmityssyklin (kumman boilerin?) pitäisi uuttoa pilata?
EDIT: Nämä Vibiemmeen liittyvät kommentit voisi yhdistää Vibiemmen omaan threadiin (kun kerta semmoinenkin löytyy).
Nytpä on!
-
Nyt on mittailtu parin mittarin voimin semiepäsuorasti lämpötiloja. Ensin mitattu referenssipiste termari ns. täysillä (jolloin vesi kihisee tullessaan), sitten tiputettu termari minimiin ja jäähdytelty hetko, sitten termari "hyväksi havaittuun" asentoon ja valuteltu taas (veden valutus aina aloitettu, kun boilerin termari katkaisee lämmityksen). Mitattu uusi referenssipiste, jonka voisi ajatella olevan se lämpötila, missä pyöritään koneen ollessa jatkuvasti käytössä. Lopulta odoteltu n. 20 min kone tyhjäkäynnillä, mitattu uudelleen vedenlämmöt.
Havaintona, arvioitu "normilämpö" on n. 95 deg.C. Kone kun seisoo "jonkin aikaa" (n. 20 min), on lämmöt luokkaa 90...91 deg.C. Mittauksen täsmällisyydestä ei ole hajua.
Höyrytysboilerin tankkaamisenhan saa estettyä, kun napsauttaa boilerin off-asentoon ennen höyrytystä.
-
Havaintoja junnu-koneen huollosta?
Oma yksilö on nyt pari kertaa nostanut höyrypuolen paineet aika ylös. Säätö on jossain 1.4 bar kohdalla, mutta nyt on käynyt niinkin, että paineet heilahtaa pariin baariin, jolloin tietysti varovena puuttuu peliin.
Mistähän varaosasia?
Kone ei ole hirmuisen wanha, loppukesästä 2011 hankittu, kalkit poisteltu sitruunahapolla kertaalleen nyt alkuvuodesta.
-
Cafetoria myi aikoinaan Vibiemmeä, heiltä kannattanee kysäistä.
Mutta koska ongelma kuulostaa pressostaatti -jumittelulta ja kyseessä on todennäköisesti ihan yleinen osa, niin näitä löytyy melkein mistä vain.
Samalla kun tarkistat millainen pressostaatti sinulla on, niin katso mihin kohtaan se on säädetty ja kääntele säätöruuvia tms. varovasti (hitaasti) ees taas sellaisessa pienessä kulmassa (noin "10 minuutin alueella") ja palauta inasen alemmas mitä oli alkutilanteessa. Saattaa toeta tuolla kotvaksi, mutta laita uusi osa jo tilaukseen (itse sain näin jatkoaikaa noin vuoden - varsinainen vaihto ei ollut sitten iso operaatio).
-
Cafetoriaan tuli soiteltua, hoitavat näitä kyllä.
Vika tosiaan ilmenee satunnaisesti. Koitin saada toistettua sitä, mutta lopputulos oli, että eipä toistunut, olisko jopa paine jäänyt vähän alemmas (1.3 baariin). Tuo inasen alemmas kääntäminen tuli tehtyä jo aikoja sitten :)
Aika kahden vaiheilla miten tuon kanssa tekisi. Voisi ottaa itsekin auki, vaihtaa osat ja vaikka PIData samalla tai sitten ottaa iisisti, kaivaa kaapista Hx-keitin tilapäiskäyttöön ja viedä tuo Cafetorian hoitoon. Tahtoo vain näin yh-isukilla olla aika kortilla...
-
Terve,
minulle tuli tällä viikolla Domobar Junior Hx, ja hyvin on laite toiminut. Ainoa mikä häiritsee, on vesihanasta tulevan veden haju ja maku. Vedessä on metallinen / muovinen maku. Olen pessyt vesisäilön huolella ja valuttanut vettä useamman kerran läpi. Edelleen haju/maku on olemassa. Onko kokemuksia, häviääkö käytöllä vai jotain mahdollisesti outoa?
-
minulle tuli tällä viikolla Domobar Junior Hx, ja hyvin on laite toiminut. Ainoa mikä häiritsee, on vesihanasta tulevan veden haju ja maku. Vedessä on metallinen / muovinen maku. Olen pessyt vesisäilön huolella ja valuttanut vettä useamman kerran läpi. Edelleen haju/maku on olemassa. Onko kokemuksia, häviääkö käytöllä vai jotain mahdollisesti outoa?
Oletko tyhjentänyt boilerin? HX:hän ottaa uuttoveden suoraan vesisäiliöstä, kuumavesihana taas boilerista.
Boilerin saa hyvin pitkälle tyhjäksi (ellei erillistä tyhjennysaukkoa ole, kotikoneissa harvemmin on) sammuttamalla virrat koneesta, kunhan boilerin paineet ovat korkeimmillaan ja sen jälkeen valuttamalla kuumavesihanasta, niin kauan kun vettä tulee (voi toistaa, jos niin tuntee tarvitsevansa, kunhan antaa boilerin täyttyä välillä). Kuulemma kannattaa muutenkin tehdä toisinaan boilerin kalkkikertymän vähentämiseksi.
Jos joku vibrapumpullisen koneen omistava (eikös tuo Juniori ole varustettu Ulkalla?) tai niistä paremmin perillä oleva voi toki vielä kommentoida, onko pumpulle kuinka rassaavaa tuo boilerin tyhjentäminen...
Rotaatiopumppu ei ainakaan tunnu paljon siemenvettä kaipaavan ja muutenkin nk. duty cycle on rentoutuneempi...
-
Kalkinpoisto voisi olla tarpeen, varsinkin jos ei ole tietoa miten kalkkia on aiemmin kyseisestä yksilöstä poistettu.
HX-koneiden kalkinpoisto voi olla tarpeen tehdä vaikka näin:
https://www.youtube.com/watch?v=iuODdWm7oJQ&feature=c4-overview&list=UUJycb7nE3zVbypPEKtczKXg&utm_source=iDrinkCoffee.com+Subscribers&utm_campaign=1cce73634f-Flash_Sale_20152_1_2015&utm_medium=email&utm_term=0_3726c10023-1cce73634f-223484145&mc_cid=1cce73634f&mc_eid=1bcd664bc9
Jotkut ovat myös kallisteleet konetta eri kyljille (sitruunahappoliuokset sisällä), jos siis et halua avata konetta ja poistaa tota anturinjohtoa. Omassa Bezzerassa se on aika helppoa, tosin anturi lähtee helposti nousemaan paikoiltaan kuten videossa sanotaan/näytetään. Höyrytysteho ainakin parani kalkinpoiston jälkeen.
-
Jep, varsinkin jos kone on ostettu käytettynä, niin sitten ainakin kalkinpoisto heti ensi alkuun. Samalla tulee se boilerinkin vesi vaihdettua.
-
Kiitokset vastauksista. Kone on tosiaan aivan uusi, joten kalkin poisto ei ole vielä tarpeen. Käytön myötä maku/haju on lieventynyt, mutta veden seistessä boilerissa pidemmän aikaa se ottaa hieman makua. Tämä mitä ilmeisemmin kuuluu asiaan.