Olisiko kahvin kemiallinen muutos parempi?
Ehdottomasti.
Ongelma ei ehkä sittenkään tuossa ole tuo elää-sanan käyttö, vaan se, että jauhettu kahvi on määritelty kuolleeksi. Se antaa minusta ymmärtää, että pavuissa tai vastajauhetussa kahvissa tapahtuisi jotain, mitä tiiliskivikahvissa ei tapahtuisi, vaikka kyllä siinä kestää aika hiton kauan, ennen kun kahvi on saavuttanut pisteen, ettei siinä tapahdu kemiallista muutosta.
Papu on hyvä valinta siksi, että siinä ne muutokset, eli jonkinasteinen "eläminen" tapahtuu mahdollisimman hitaasti. Jos elämistä ajatellaan muutoksena ja sen nopeutena, niin kyllä papu on "kuolleempaa" kahvia kuin purut. Taasen jos eläminen on sitä, että muutos on hidasta ja "kuollut" on yhtä kuin "Aistinvaraisesti aistittavissa oleva osa reaktioista on jo tapahtunut ja reaktiot ovat yhä käynnissä", niin sitten tuo on kait ihan OK. Minusta kahvi kuolee viimeistään paahdossa, sen jälkeen siitä ei millään keinolla voi saada kasvia enää. Suurin osa pavuista lienee jo kuolleita muun prosessoinnin jäljiltä.
Valo?
Totta! Mutta se ei ole mikään ongelma, valolta suojaaminen on helppoa. Tapahtuu siellä pavussa varmasti muutakin, luulen.